Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön emigranttiliikenne


Vuonna 1883 perustettiin Finska Ångfartygs Aktiebolaget (F.Å.A.) -niminen varustamo lähinnä Englantiin suuntautuvaa säännöllistä liikennettä varten. Toukokuussa 1884 varustamo asetti liikenteeseen ensimmäisen rahtilaivansa, liikennettä varten erityisesti rakennetun s/s Siriuksen.

Vuonna 1890 Suomi sai ensimmäisen jäänmurtajansa ja aika oli kypsä ympärivuotisen liikenteen aloittamiseen Hangosta Englantiin. Joulukuussa F.Å.A. tilasi kaksi jäävahvistettua matkustajalaivaa. Valtio myönsi korottoman lainan, jota ei tarvinnut maksaa takaisin, koska varustamo sitoutui hoitamaan liikennettä kymmenen vuoden ajan.

Syyskuun 12. päivänä 1891 F.Å.A. vastaanotti ensimmäisen matkustajalaivansa s/s Uranian, joka oli erityisesti rakennettu Englannin ja Suomen väliseen emigrantti- ja voikuljetuksiin. Kuukautta myöhemmin, 12.10.1891, varustamo sai toisen emigranttilaivansa s/s Astrean. Molemmat laivat asetettiin linjalle Hanko - Kööpenhamina - Hull. Molempiin laivoihin mahtui 22 matkustajaa I luokkaan, 34 II luokkaan ja 186 emigranttia III luokkaan ja noin 1000 tonnia lastia.

Varmistaakseen liikenteen uudella emigranttilinjalla F.Å.A. solmi sopimuksen usean suuren valtamerivarustamon kanssa ja loi agenttiverkoston ympäri Suomea. Muut varustamot, m.m. saksalainen Norddeutscher Lloyd, joka tähän asti oli hallinnut emigranttiliikennettä linjalla Hanko - Tukholma, hävisivät nopeasti kilpailun. Tämän jälkeen F.Å.A.:lla oli lähes monopoli koko Suomen emigranttiliikenteessä. Sen ainoa todellinen monopoliaseman uhkaaja oli lähinnä turkulaisten tahojen perustama Ångfartygs Ab Nord, jonka toimitusjohtajana toimi Viktor Ek. F.Å.A. hävisi kilpailun Englannin liikenteen valtionavusta kymmeneksi vuodeksi uudelle varustamolle, joka tammikuussa 1903 asetti Hangon ja Englannin väliseen liikenteeseen yhdistetyn matkustaja- ja rahtilaivan s/s Nordin. Noin kuukautta myöhemmin tuli sisaralus s/s Nord II ja kesäkuussa samana vuonna niin ikään sisaralus s/s Nord III. Laivat liikennöivät Hangosta Englannin Newcastleen ja Grimsbyhyn ja kävivät maissa myös Kööpenhaminassa. Lastina Englantiin oli pääasiassa voi. Atlantinliikenteessä Cunard Linesin ja muiden varustamojen välille syttynyt hintasota levisi myös Suomen ja Englannin väliseen liikenteeseen. Ångfartygs Ab Nord laski Suomen ja Amerikan välisen matkan hinnan 100 markkaan ja F.Å.A. vastasi laskemalla hinnan 79 markkaan. Molemmat varustamot tekivät suuria tappioita ja lopputuloksena oli, että F.Å.A. 26.10.1904 osti Ångfartygs Ab Nordin koko osakekannan. Samalla Nordin valtionapu siirtyi F.Å.A.:lle. Ostetut laivat otettiin liikenteestä ja myytiin seuraavana vuonna ulkomaisille varustajille. Markkinoille yrittivät m.m. Scandinavien-Amerika Linien vuonna 1899 ja Bore, joka v. 1902 tarjosi emigranteille paikkoja linjalla Turku - Tukholma - Göteborg - Hull - Liverpool. Suurin osa F.Å.A.:n kuljettamista emigranteista matkusti Hullin kautta. Osa, varsinkin myöhempinä vuosina matkusti Kööpenhaminan tai Bremenin kautta.

Kertomus F.Å.A.:n emigranttiliikenteestä yhtiön 25-vuotishistoriasta (ruotsiksi).