GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Sukuyhdistyksistä

Walter von Troil

Koska n.s. sukuyhdistysten perustaminen yhteisten harrastusten valvomiseksi viime aikoina on saavuttanut yhä suurempaa kannatusta, on syytä muutamin sanoin valaista tällaisten yhtymien tarkoitusta ja samalla antaa ohjeita niiden järjestelystä. Tällöin on erikoisesti otettava huomioon, että säännöt laaditaan yhtäpitäviksi voimassa olevan yhdistyslain määräysten kanssa, jottei niiden, jos niin voisimme sanoa, laillistuttaminen eli voimaanastuminen ja merkitseminen yhdistysrekisteriin joudu vaaraan.

Tässä suhteessa on otettava huomioon yhdistyksen


Tarkoitus

Se on osaksi aatteellinen, osaksi aineellinen.

Aatteellisena tehtävänä on suvun jäsenten yhteenkuuluvaisuuden tunteen ylläpitäminen ja kehittäminen. Nykyaikana, joka on etupäässä aineellisuuden ja hajaannuksen aikakausi, antaa jokainen yhteisten harrastusten ja ihanteiden pohjalla tapahtuva yhteenliittyminen voimaa, joka kohottaa toimintakykyä ja helpoittaa olemassaolon taistelua. Jokaisessa suvussa, joka on työllään saavuttanut korkeamman tai alemman yhteiskunnallisen aseman, on luonteenominaisuuksia ja perintätapoja, jotka ovat säilyttämisen ja kehittämisen arvoisia. Tässä voidaan esittää ne sanat, joilla Erik Gustaf Geijer aloittaa v. 1834 painattamansa muistelmat, Minnen. »Osoittakaa minulle kansa, joka kunnioittaa vanhempiansa, niin minä ennustan sille pitkän ijän. Kaikki elinvoimaiset kansat ovat eläneet noudattaen tätä häviämätöntä elämänperiaatetta: Israel - Rooma - Kiina. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, jotta kauvan eläisit maan päällä, kuuluu käsky, joka kaikuu Sinailta yli maailman». Asian aineelliseen puoleen kuuluu taasen ensi sijassa yhdistyksen jäsenien avustaminen tarpeen vaatiessa. Tämä voi tietenkin tapahtua eri muodoissa, kuten esim. tilapäisinä avustuksina, opintolainoina, vuotuisina eläkkeinä j.n.e., ollen niiden kaikkien tarkoituksena niin paljon kuin suinkin auttaa jo saavutetun yhteiskunnallisen aseman ylläpitämistä tahi suvussa esiintyvien taipumusten kehittämistä.


Kotipaikka

Sitä koskeva määräys on yhdistyslain mukaisesti merkittävä sääntöihin.


Jäsenyys

Jottei yhdistyksen tarkoitus ja luonne »sukuyhdistyksenä» liian suuren yhdistykseen liittymismahdollisuuden johdosta, joutuisi vaaranalaiseksi, on pääsyoikeus rajoitettava niille, jotka kantavat suvun nimeä, sekä niille, jotka ovat naimisissa suvun naisjäsenten kanssa, sekä näistä avioliitoista syntyneille lapsille. Kuitenkin voi viimemainittu määräys aikaansaada sen, ettei yhdistyksen jäsen olisi oikeutettu tuomaan yhdistykseen hänen kanssaan avioliitossa tai kihloissa olevaa henkilöä. Tämän takia voidaan liittää sääntöihin määräys siitä, että hänellä on oikeus osallistua johtokunnan ja yleisiin sukukokouksiin, ollen niissä oikeutettu käyttämään puhevuoroa ilman äänestysoikeutta. Siten saavutetaan sopiva rajoitus ja aviopuolisot voivat yhdessä työskennellä yhdistyksen aatteiden hyväksi.


Jäseneksi pääsy

Johtokunnalle on annettava päätösvalta harkita yhdistykseen pääsemistä ja myöskin oikeus eroittaa henkilö, joka on tehnyt itsensä arvottomaksi kuulumaan yhdistykseen. Tämä siitä syystä, että on osoittautunut vaikeaksi siirtää näiden kysymysten käsittely yleiselle sukukokoukselle, joka tavallisesti on pidettävä vain esim. joka viides vuosi ja jolla tuskin voidaan edellyttää olevan sitä perusteellisuutta ja asiantuntemusta kuin johtokunnalla, joka näille kysymyksille voi uhrata enemmän aikaa.


Rahastot

Yhdistyksen taloudellisen tilan varmentamiseksi ja rahastojen perustamiseksi, joita yhdistys katsoo tarpeellisiksi, on jokaisen, jäseneksi tulleen suoritettava vuosimaksu, jonka suuruus on mieluimmin oleva vapaaehtoinen, koska yhdistyksen jäsenet tietenkin saattavat elää taloudellisesti hyvinkin erilaisissa olosuhteissa. Kuitenkin voidaan, jos niin halutaan, määrätä jokin minimimaksu, esim. kymmenen markkaa vuodessa. Yhdistyksen ylijäämä viedään vuosittain Apurahastoon, jota voidaan kartuttaa suoranaisilla lahjoituksilla ja testamenteilla.

Rahamäärät, jotka on luovutettu yhdistyksen haltuun muilla kuin yllämainituilla ehdoilla, kuten esim. lahjoitukset, henkilökohtaiset avustukset y.m.s., kirjataan ja hoidetaan eri rahastoina.

Vuosittain karttuneista jäsenmaksuista voi johtokunta, joka tietenkin toimii jonkinlaisena luottamusneuvostona laajoin valtuuksin, vuosittain eroittaa pienemmän määrän, ei kuitenkaan esim. yli 20 %, Käyttörahastoksi, josta juoksevat kulut, sukututkimus, hautojen ja perhemuistojen kunnossapito, julkaisut y.m.s. voidaan kustantaa.


Johtokunta

Yhdistyksen asioita hoitaa yleisessä sukuyhdistyksen kokouksessa valittu johtokunta, johon kuuluu esim. viisi varsinaista ja kaksi varajäsentä. Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja rahastonhoitajan, joka hoitaa yhdistyksen tilit ja kirjanpidon.


Kokoukset

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin asiat vaativat. Johtokunnan päätökset ovat sitovia kolmen jäsenen ollessa yksimielisiä.

Yhdistyksen nimen merkitsee puheenjohtaja tahi varapuheenjohtaja.

Jokaisessa kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, jonka kaikki läsnäolevat johtokunnan jäsenet allekirjoittavat.

Harrastuksen ylläpitämiseksi yhdistyksen toimintaan voidaan sääntöihin hyvin ottaa määräys, että yhdistyksen jäsen on oikeutettu olemaan läsnä johtokunnan kokouksissa ja ilman äänioikeutta ottamaan osaa asiain käsittelyyn. Tämä edellyttää kuitenkin, että yhdistyksen jäsenille on ilmoitettava johtokunnan kokouksista, jotka yhteenkuuluvaisuuden vahvistamiseksi mieluimmin on pidettävä jonkun johtokunnan tahi yhdistyksen jäsenen luona.


Kirjanpito ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja ovat ne johtokunnan kokousten pöytäkirjojen ohella määrättynä päivänä jätettävät tarkastettaviksi yhdistyksen tilintarkastajille, joiden, ellei syytä muistutuksiin esiinny, enemmän tahi vähemmän tarkoituksettomien vuosikertomusten välttämiseksi on vain merkittävä tilien alle nimensä sekä tilintarkastuksen päivä.

Jos tilintarkastajat katsovat olevan syytä sellaisen muistutuksen tekemiseen, että ylimääräinen sukukokous heidän mielestään olisi tarpeellinen, kutsuu johtokunta tilintarkastajain kirjallisen anomuksen perusteella kokoon ylimääräisen kokouksen, jossa on esitettävä tilintarkastajain kirjallinen kertomus sekä johtokunnan lausunto. Sinä vuonna jolloin yleinen sukukokous pidetään, on tilintarkastajain määrätyn ajan kuluessa jätettävä johtokunnalle kertomus edellisen sukukokouksen jälkeisestä ajasta, jonka kertomuksen johtokunta oman kertomuksensa ohella samasta ajasta antaa yleisen sukukokouksen käsiteltäväksi.


Sukukokoukset ja kutsut niihin

Yleinen sukukokous pidetään esimerkiksi joka viidentenä vuonna paikassa ja aikana, jonka johtokunta lähemmin määrää. Kokoonkutsuminen tapahtuu joko ilmoituksella vähintään kuukautta aikaisemmin pääkaupungin tahi kotipaikkakunnan eniten levinneessä sanomalehdessä, tahi henkilökohtaisella kutsulla, jos johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi ja mahdolliseksi.

Ylimääräinen sukukokous kokoonkutsutaan samalla tavalla, milloin johtokunta tahi yhdistyksen tilintarkastajat pitävät sitä tarpeellisena, tahi milloin vähintään viidesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä on tehnyt siitä kirjallisen esityksen. Muut tiedonannot, jotka eivät tarkoita sukukokouksen kokoonkutsumista, ilmoitetaan yhdistyksen jäsenille kiertokirjeellä.


Asioiden käsittely kokouksissa

Paitsi kokouksen puheenjohtajan vaalia, johtokunnan vaalia tulevaa kokouskautta varten, tilintarkastajain ja varatilintarkastajain, sekä pöytäkirjan tarkastajain vaalia j.n.e., otetaan yleisessä sukukokouksessa käsiteltäväksi johtokunnan ja tilintarkastajain kertomukset, viimeisen sukukokouksen jälkeisten vuosien tilinpäätösten vahvistaminen samoinkuin kysymykset, joita johtokunta tahi joku jäsen kokouksessa herättää. Sitäpaitsi on sopivaa ottaa ohjelmaan muistosanojen lausuminen niistä yhdistyksen jäsenistä, jotka ovat kuolleet viime sukukokouksen jälkeen. Tällaiset muistosanat ovat osoittautuneet olevan omiaan kohottamaan ja lisäämään suvun yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.


Äänioikeus

Sukukokouksissa on jokaisella vuosimaksunsa maksaneella täysi-ikäisellä jäsenellä äänioikeus. Samaten voi alaikäinen jäsen sekä henkilö, joka on naimisissa tahi kihloissa jonkun jäsenen kanssa olla kokouksessa läsnä ollen oikeutettu lausumaan mielipiteensä ottamatta äänestyksiin osaa. Kiihoittelun välttämiseksi on määrättävä, ettei äänioikeutta voida käyttää asiamiehen kautta.

Yllämainitun yhteydessä on määrättävä milloin kokous on päätösvaltainen (esim. jos vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä on läsnä). Jos päätökset tehdään yksinkertaisella äänienemmistöllä, on määrättävä että äänten langetessa tasan ratkaisee arpa. Sääntöjen muutoksista tahi yhdistyksen lakkaamisesta on sääntöihin merkittävä erityinen pykälä, koska tällaisten päätösten pätevyyden turvaamiseksi erikoiset määräykset ovat tarpeen.


Hoitokustannukset

Yhdistyksen menojen rajoittamiseksi voidaan määrätä, etteivät johtokunnan jäsenet ja tilintarkastajat saa korvausta toimistaan, »ellei yleinen sukukokous toisin määrää», mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.


Avustukset

Avustuskysymykset on jätettävä johtokunnan harkittaviksi ja päätettäviksi samoilla perusteluilla kuin johtokunnalle annettu päätösvalta yhdistykseen liittymisoikeudesta. Jotta tulevan johtokunnan toimintavapaus ei kuitenkaan tulisi sidotuksi edellisen johtokunnan päätösten kautta ja koska apuatarvitsevan taloudellinen tilanne voi testamentin kautta tahi jollain muulla tavalla parantua, on syytä ottaa sääntöihin määräys, ettei avustuksia myönnetä pitemmäksi aikaa kuin vuodeksi kerrallaan.

Vielä on syytä, siksi kunnes yhdistyksen Apurahasto on noussut määrättyyn summaan, esim. 100,000 markkaan, rajoittaa avustusten maksaminen vain hyvin säälittäviin tapauksiin. Kun rahasto on kohonnut mainittuun summaan, tulee avustuksia myöntää vain rahaston vuotuisesta korkotulosta. Milloin korkoja kokonaisuudessaan ei käytetä avustuksiin, siirretään ylijäämä pääomaan.


Sääntöjen muutokset ja yhdistyksen lakkaaminen

Päätös yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta tahi yhdistyksen lakkauttamisesta tehdään yleisessä tahi ylimääräisessä sukukokouksessa.

Tällaisen päätöksen pätevyyden takeeksi määrättäköön:

a) että tämä kysymys välttämättä on mainittava kokouskutsussa,
b) että vähintään puolet yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä on kokouksessa saapuvilla,
c) että vähintäin 3/4 annetuista äänistä kannattaa ehdotusta ja
d) että samanlainen enemmistö saadaan seuraavassa kokouksessa, joka pidetään aikaisintaan kolme kuukautta tämän kokouksen jälkeen.

Viimeksimainittu määräys on tarpeen harkitsemattomien päätösten estämiseksi.

Jos päätös yhdistyksen lakkauttamisesta on tehty, on yksinkertaisella ääntenenemmistöllä päätettävä mihin tarkoitukseen tahi tarkoituksiin yhdistyksen varat on käytettävä. Yhdistyksen varoja ei missään tapauksessa saa jakaa sen jäsenten kesken.

Jos ylläolevaan vielä lisätään, että voimassa olevan yhdistyslain määräyksiä muuten noudatetaan, lienee sukuyhdistyksen suunnittelu ja terve kehitys taattu. Liian yksityiskohtaiset määräykset tämän lisäksi saattaisivat ainoastaan vahingoittaa harrastusta ja yhdistyksen jäsenten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.


Genos 1(1930), s. 146-151

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1930 hakemisto | Vuosikertahakemisto