GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

risti18.gif (70 bytes)

Oskari Vilho Kankaanranta

OSMO DURCHMAN

Raumalla kuoli tammik. 6 p:nä 1930 pankinjohtaja, fil. kand. Oskari Wilho Kankaanranta, tunnettu suurista sukututkimus- ja kotiseutuharrastuksistaan. K. oli syntynyt Vetelissä heinäk. 18 p:nä 1886. Jo nuorena ylioppilaana (1909) julkaisi hän kertomuksen kotiseutunsa vaiheista kirjasessa "Ylivetelin kappelin. historia". Vaikka se onkin vain vaatimaton vihko (46 s.), osoittaa se kuitenkin, miten K:ssa jo silloin oli herännyt se into, mikä myöhemmin johti siihen toimintaan, josta hän parhaiten on tullut tunnetuksi. Seuraavana vuonna (1910) julkaisi Kankaanranta "Kotiseudussa" (ss. 101-108) kirjoituksen "Talonpoikais-sukututkimus", joka on siitä merkittävä, että siinä ensi kerran kirjallisuudessamme annetaan ohjeita esivanhempien taulujen laatimiseen ja että K. siinä tietämättä mitään tällaisen olemassaolosta on numeroinut esivanhemmat Kekule von Stradonitzin systeemin mukaan, joka miltei kaikkialla maailmassa on syrjäyttänyt muut numeroimistavat. Joskin kirjoitus ei kaikin paikoin vastaa nykyistä käsitystä esivanhempientaulujen laadinnasta, on sillä kuitenkin pysyvä arvo. Nuorella ijällä suurella innostuksella suorittamaansa keräilytyötä Vetelin ja sen naapuripitäjien Kaustisen, Halsuan ja Perhon kirkonarkistoissa, talojen ja torppien vinneillä, valtionarkistossa y.m. hän vanhemmalle ijällään, siirryttyään Raumalle, jossa toimi Tampereen Osake-Pankin konttorin johtajana, jatkoi hellittämättömästi työtään uhraten siihen kaiken vapaan aikansa ja palkaten itse apulaisiakin työn jouduttamiseksi. Siten on syntynyt laaja, erittäin täydellinen ja tarkka sukutieteellinen ainehisto mainituista pitäjistä aina 1500-luvulta saakka 1900-luvun alkuun jossa hän on asujamet järjestänyt perheittäin korteille (toistakymmentätuhatta). K:lla oli tarkoitus ulottaa työ vielä pitemmälle samalle asutusalueelle, kuten Kaarlelan ja Alavetelin pitäjiin, ja ryhtyä käsittelemään ainehistoa tieteellisesti, etenkin asutushistorialliselta kannalta. Vaikea tauti, jonka hän miehuullisesti kesti, teki tyhjiksi kaikki ne K:n suunnitelmat, joiden toteuttamiseksi hän viime keväänä oli anonut valtioapua. Kun raha-arpajaisten voittovaroista olisi hänelle tällainen myönnetty, pyysi Sukututkimusseura äskettäin, pelastaakseen. tutkimukselle K:n arvokkaat kokoelmat, valtioneuvostolta saada varat siirretyksi seuralle, jotta se voisi ostaa kokoelmat K:n perikunnalta ja sijoittaa ne valtionarkistoon tutkijain, käytettäviksi. Kun valtionarkisto oli suostunut kokoelmat talletuksena vastaanottamaan., myönsi opetusministeriö rahat seuralle. Lähitulevaisuudessa tulevat kokoelmat näin ollen valtionarkistoon siirrettäviksi.

K. julkaisi 1926 "Suuntaviivoja Rauman kaupungin valtuuston toiminnasta 1876-1925", sekin osoitus hänen paikallishistoriallisista- harrastuksistaan. Oskari Kankaanranta oli ihmisenä ystävällinen ja muutoin mies, jonka sanaan aina saattoi luottaa. Kaikkiin niihin, jotka joutuivat hänen kanssaan tekemiseen, hän jätti valoisan muiston, muiston miehestä, joka palveli korkeita aatteita, joka täydestä sydämestään, säikkymättä mitään vastuksia uhrasi voimansa ja varansa elämäntehtävänsä hyväksi. Ehkä juuri liikarasittuminen, öitten valvominen katkaisi hyvän miehen päivät parhaassa miehuuden ijässä.

Genos 1(1930), s. 41-42

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1930 hakemisto | Vuosikertahakemisto