GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Hjelt-suvun kantaäiti ja hänen sukunsa

Muutamia tietoja Wessel-suvusta  [1].

A. R. Cederberg

Kuten muistettanee on tunnetun länsisuomalaisen sivistyssuvun Hjeltin ensimmäinen edustaja Suomessa sorvaaja Börjel Hjelt, jonka nimi, mikäli tunnetaan, ensimmäisen kerran esiintyy asiakirjoissa vuonna 1675. Hänellä oli vaimo Kirsti Niklaksentytär (Kirstin Niklisdotter) ja kaksi poikaa Nils ja Johan, joista jälkimmäisen sukuhaara sammuu jo toisessa polvessa.

Nils Hjelt, josta siis kaikki nykyisin elävät tunnetut Suomen Hjeltit polveutuvat, oli myös Turussa sorvarina ja kuoli vuonna 1731.

Hänen vaimonsa oli Maria Elisabeth Visilia, jonka mainitaan syntyneen 1677 ja kuolleen Turussa 1749 harjoitettuansa useita vuosia yhdessä nuorimman poikansa Johanin kanssa miesvainajansa ammattia.

Maria Visilian sukuperää on turhaan koetettu todeta. August Hjelt ei tunnetussa sukumonografiassaan tiedä siitä mitään, Selinheimo mainitsee turkulaisia sukuja koskevassa laajassa kirjoituksessaan (Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja VII, 1923), että Maria on ollut luutnantin tytär, tietämättä hänestä kuitenkaan sen enempää.

Hänestä ja hänen isänsä suvusta annetaan seuraavassa muutamia tietoja.

Hovioikeudenauskultantti Ole Gadolin kiinnitti joku aika takaperin huomiotani siihen, että Lewenhaupt Kaarle XII:n upseereja koskevassa teoksessaan mainitsee Nils Hjeltin vaimon isän: Porin kaksinnusjalkaväkirykmentin luutnantin Israel Jacobssonin, joka kaatui Ivangorodin luona elokuussa 1704. Lewenhaupt ilmoittaa Israelin tulleen luutnantiksi mainittuun rykmenttiin 22.12.1700 ja saaneen vahvistuskirjansa 9.3.1701. Lewenhaupt mainitsee myös, että hänen tyttärensä Maria oli Nils Hjeltin kanssa naimisissa ja eli leskenä Turussa 1741. Muuta ei ruotsalainen tutkija hänestä tiedä. Selvästi olettaa Lewenhaupt Israelin sukunimeksi Jacobssonin.

Gadolin ei myöskään saattanut antaa mitään lisätietoja mainitusta luutnantista eikä hänen suvustaan. Tämän nimistä luutnanttia eivät myöskään käyttämäni painetut lähteet tunne.

Mistä saada lähempiä tietoja Israel Jacobssonista ja miten saada hänet henkilökohtaisesti identifioiduksi?

Lähin ajatus oli, että jos tyttären nimi kerran oli Visilia, eikö isälläkin mahdollisesti ollut sama sukunimi.

Koetellessani etsiä jonkinlaista johtolankaa kiinnitin huomiotani siihen, että Turun yliopistoon 1667 on kirjoitettu ylioppilaaksi Johannes Jacobi Veselius, jota myöskin kutsutaan Vizelius. Hänellä on ollut veli Abrahamus Jacobi ja molemmat ovat kuuluneet satakuntalaiseen osakuntaan. Lagus selittää ylioppilasluettelossaan nimen Wessell'iksi.

Molemmat veljet ovat vain nimeltänsä tunnetut. Toinen heistä antaa vierailunäytännön jonkun velka-asian selvittelyssä, minkä jälkeen molemmat katoavat näkyvistä eikä heitä voi yksilöllisesti identifioida tuntemistamme painetuista lähteistä.

Mutta jotakin johtoa antoi kuitenkin tämä ylioppilasmatrikkelin tieto: veljet ovat olleet Jaakonpoikia ja Satakunnasta kotoisin.

Kuinka olikaan, uusi tarkistus vei tulokseen, että Lewenhaupt tuntee upseeriluettelossaan myöskin Israel Jakobinpoika Wesselin, joka oli saanut luutnantin valtakirjansa samana päivänä kuin edellämainittu Israel Jacobsson, mutta kaatunut jo vuonna 1701 eikä 1704 kuten viimeksi mainittu. Lewenhaupt ei myöskään osaa epäillä heitä samaksi henkilöksi.

Ennenkuin käymme tarkastelemaan, miten Jacobsson-Wessel-arvoitus on selitettävä, lienee syytä antaa muutamia tietoja Wessel-suvusta.

On lausuttu arvelu, että Wessel eli Fessel-suku olisi tullut Baltiasta ja Carl von Bonsdorff mainitseekin, että eräs savenvalaja (= krukomakare) Michel Vessel l. Fessel tosiaankin on saapunut Riiasta Turkuun 1650. Nähdäkseni ei tämä henkilö kuitenkaan ole yhdistettävissä varsinaiseen Suomessa eläneeseen Wessel-sukuun.

Ensimmäinen suvun edustaja, jonka tunnemme on Martti Jakobinpoika Wessel, joka v. 1579 mainitaan palvelevan ratsumiehenä Martti Boijen lippukunnassa ja vuonna 1588 saa tilansa Tyrvään Rautajoella veroista vapaaksi, koska hän oli kadottanut hevosen ja varustukset sodassa valtakunnan vihollista vastaan. Hänestä ei sen enempää tiedetä. Hänellä mainitaan olevan kaksi poikaa Aksel Martinpoika, joka aateloidaan 1614 ja saa useihin Tyrvään tiloihin rälssioikeudet. Hän kutsuu itseänsä vaakunansa mukaan Sabelbyssa ja mainitaan kuolleen ratsumestarina 1621. Toinen poika oli Israel Martinpoika Wessel, joka asui Tyrvään Vihattulassa, oli vuonna 1619 ratsumiehenä Klaus Kristerinpoika Hornin lippukunnassa ja kaatui sodassa, yksi tytär oli naimisissa Hämeenkyrön kirkkoherran Abrahamus Henricin kanssa. Samaan aikaan mainitaan eräitä toisia Wessel-nimisiä henkilöitä, jotka mahdollisesti kuuluvat samaan sukuun ja ehkä ovat läheisissäkin sukulaisuussuhteissa suvun kantaisään Martti Jakobinpoika Wesseliin. Sellainen on Bertold Wessel, joka 1600-1602 on Ruotsin hallituksen määräämänä voutina Torgelin linnassa Virossa ja ehkä sama kuin se Bertil Wessel, jonka Waaranen mainitsee Viipurissa 1614. Vuonna 1626 mainitaan Vaasan tai Mustasaaren nimismiehenä Jakob Wessel [2]. 1620-luvulla mainitaan Turussa David Wessel.

Meitä kiinnostaa erikoisesti Tyrvään Vihattulassa asuva ratsumies Israel Martinpoika Wessel. Hänen poikansa oli korpraali Jakob Israelinpoika Wessel, joka eli Tyrvään Vihattulassa. Tämän poika taas oli luutnantti Israel Jakobinpoika Wessel, sorvaaja Hjeltin appi. Että ne Wesselit, joita 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alulla on useitakin Länsi-Suomessa ovat olleet toistensa kanssa sukua, näyttää kyllä todenmukaiselta  [3]. Turussa mainitaan aivan 1700-luvun alussa tullinhoitaja Gabriel Wessel, heti Uudenkaupungin rauhan jälkeen samoin Turussa Martti Wessel j.n.e. Turun katedraalikoulussa opiskelee 1720- ja 1730-luvulla - ja aivan erittäin perusteellisesti lukuisia vuosia - Simon Gabrielinpoika Wessel, joka saattanee olla edellisessä mainitun Gabriel Wesselin poika ja todennäköisesti on sama kuin se Simon W., josta 1730-luvulla taikka 1740-luvun alulla tulee Nauvon piirin nimismies. Abrahamus Wessel, joka tulee vuonna 1820 Kirkkonummen kirkkoherraksi on Nauvon nimismiehen poika, ja muita Wessel-nimisiä mainitaan samaan aikaan. Länsi-Uudenmaan saaristossa on ilmoituksen mukaan kauan löytynyt Wessel-niminen luotsi- ja merimiessuku ja ehkä on vieläkin. Tähän sukuun kuuluu filosofiantohtori Frans Emil Wessel, mainitakseni yhden esimerkin.


sukutaulu


Kaikki tämä on jätettävä erikoisen selostuksen varaan ja minusta näyttää siltä, kuin ehkä sukuun kannattaisi kiinnittää yksityiskohtaistakin huomiota.

Palaamme Hjelt-suvun kantaäitiin ja hänen lähimpiinsä.

Mainitsin, että Tyrvään Vihattulassa eli korpraali Jakob Israelinpoika Wessel. Jully Ramsay mainitsee, että hän setänsä, mainitun Aksel Martinpoika Sabelbyssan lesken kuoleman jälkeen 1652 anoi Rautajokea itsellensä. Tätä hän ei kuitenkaan muka saanut, koska se oli lahjoitettu toiselle, mutta hänelle myönnettiin Vihattulassa rälssitila. Tieto ei pidä paikkaansa. C. M. Schybergsonin äsken julkaisemista kreivi Pietari Brahen kirjeistä käy selville, että ratsumestari Sabelbyssan leski eli vielä 1661, joten kysymys ei voi olla vuonna 1652 tapahtuneen kuoleman jälkeen vapautuneesta rälssitilasta. Tyrvään manttaaliluetteloiden mukaan 1664 elää Vihattulan kylässä tavallisen tilan viljelijänä Jakob Israelsson, josta mainitaan, että hän on ratsumiehenä everstiluutnantti Bäckin komppaniassa. Hänellä on toisesta lähteestä saadun tiedon mukaan vaimo Susanna. Samassa kylässä mainitaan maakirjan mukaan vuonna 1664 eräästä tilasta, että se on »652 den 25 Oktob. Donerat Jacob Israelsson till frälsse». Tästä ehkä johtuu Ramsayn erehdys.

Näyttää siltä, että Jakob Israelinpojalla, jota ei maa- eikä verifikatiokirjoissa, mikäli olen voinut todeta, mainita sukunimellä Wessel, on ainakin kolme poikaa Israel, Abraham ja Johannes sekä ainakin kaksi tytärtä Susanna ja Karin. Näistä oli Susanna naimisissa Tyrvään nimismiehen Johan Knutsonin kanssa ja jo v. 1693 leskenä, jolloin on avioliittopuuhissa majuri Konrad Bildsteinin kanssa. Nimien perustuksella olisi taipuvainen uskomaan, että myös Bertil Jakobsson, Mårthen Jakobsson ja Josef Jakobsson, jotka mainitaan Israelin kanssa yhdessä Vihattulan kylässä juuri samoihin aikoihin myös olisivat vanhan Jakob Wesselin poikia. Minulla ei ole ollut tilaisuutta tarkemmin tutkia asiaa. Ilmeisesti on Israel isänsä kuoleman jälkeen siirtynyt Vihattulan isännäksi, minä hänet mainitaan 1678 ja on silloin kersantti. Hänen äitinsä, leski Susanna, on siirtynyt Rautajoen kylään ja elää siellä tyttäriensä kanssa. Muutamia vuosia myöhemmin pitää samalla tilalla isännyyttä Abrahamus Wesselius, jolla on vaimo Liisa. Heidän luonaan asuu äiti Susanna.

Kersantti Israel Jakobssonin vaimo oli nimeltään Anna ja heillä oli useitakin lapsia. Maria Elisabeth nimistä tytärtä en kuitenkaan ole tavannut. Tyrvään seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luetteloista ei selviä, että kersantintytär Maria Elisabeth olisi syntynyt vuonna 1677, kuten August Hjelt mainitsee.

Mainitsin, että Lewenhaupt ilmoittaa eri henkilöinä Israel Jacobssonin ja Israel Jacobsson Wesselin. Ei liene mitään epäilystä siitä, että on kysymyksessä yksi ja sama henkilö, joka elettyään kauan aikaa tilallaan Vihattulassa suuren Pohjansodan alkaessa 1700 esitetään Porin kaksinnusjalkaväkirykmentin luutnantiksi myöhäissyksyllä 1700 ja saa toimeen kuninkaallisen vahvistuksen 9.3.1701, kuten valtakunnan registratuurassa oleva alkuperäinen kirje osoittaa. Hän esiintyy silloin nimellä Israel Jakobinpoika Wessel. Tästä henkilöstä ilmoittaa rykmentin everstiluutnantti von Steffken kirjeessä joulukuussa 1701, että hän on kuollut vuoden 1701 kuluessa ja seuraavan vuoden alussa määrätään toinen mies Wesselin sijaan Porin kaksinnusrykmentin luutnantiksi, kuten jälleenkin voimme todeta registratuurasta. Tieto, että Israel Jakobinpoika Wessel olisi kaatunut Ivangorodissa 1704 - Lewenhaupt ilmoittaa hänen kaatuneen elokuussa 1704, Lindh jälleen mainitsee päivämääräksi 31.3.1704 - on peräisin valtakunnansäätyjen konttorin palkkalistoista ja täytynee erehdyksen johtua kirjoitusvirheestä tai muistin erehdyksestä. Voisi ehkä olettaa, että Israel Jakobinpoika Wessel on kaatunut Ivangorodin luona mainittuna maaliskuun päivänä 1701, eikä 1704.

Näin paljon tiedämme Hjelt-suvun kantaäidin isästä ja hänen suvustaan.


[1]   Esitetty Suomen Sukututkimusseuran kokouksessa maaliskuun 8 päivänä 1938.

[2]   Ilmeisesti sama, joka vuonna 1614 on Vaasassa kauppiaana ja jonka tytär Margaretha oli aviossa Vaasan kauppiaan ja pormestarin William Rossin kanssa (Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja V, 1921, s. 391; vrt. myös H. Em. Aspelin, Wasa stads historia, ss. 272-274).

[3]   Uudessakaupungissa mainitaan 1690-luvulla kaupunginviskaalina Gustaf Wessel, joka on naimisissa Maria Enckellin kanssa. Tämä sopisi hyvin Karkun henkikirjoittajan ja kruununvoudin Kristoffer E:n tyttäreksi. Bergholm ei Sukukirjassaan tämännimistä Kristian E:n tytärtä tunne.


Referat. Förf. bevisar, att stammodern för den kända kultursläkten Hjelt i Finland Maria E1isabeth tillhör Wessel-släkten och är en dotter till löjtnanten Israel Jakobsson W., död 1701. Den första kända av nämnda släkt W. är Mårten Jakobsson, som omnämnes pa 1570-talet som ryttare i Mårten Boijes fänika. Den ena av Mårten W:s söner blev adlad under namn Sabelbyssa och dog som ryttmästare 1619. Den andra sonen var Israel Mårtensson, som bodde i Vihattula i Tyrvis samt stupade synbarligen i 30-åriga kriget. Hans son Jakob Israelsson, korpral, hade en hel hop barn; en av sönerna var den ovannämnda löjtnanten Israel Jakobsson, fader till Maria Elisabeth Hjelt, svarvaren Börjel H:s hustru. Förf. vill göra det troligt, att de av Lewenhaupt omnämnda som två olika personer upptagna löjtnanterna Israel Jacobsson och Israel Jakobsson Wessel, av vilka den förstnämnda skulle hava stupat vid Ivangorod 1704, den senare dött i Narva 1701, är en och samma person, som enligt all sannolikhet dött år 1701, möjligen i mars nämnda år stupat vid trakten av Ivangorod.


Genos 12(1941), s. 4-9

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1941 hakemisto | Vuosikertahakemisto