GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Tiedonantoja - Meddelanden

Tietoja Forsman-Koskimies suvun esipolvista Ruotsissa.

Osmo Durchman

Axel Bergholmin Sukukirjassa I, s. 443, esitetään taulussa 1 eräitä vanhimpia Forsman suvun jäseniä. Nämä tiedot ovat sekä puutteellisia että virheellisiä. Tor Carpelanin Ättartavlor teoksessa, s. 106, ymmärrettävästi on oikaistu vain ne tiedot, jotka kohdistuvat aatelisen Forsman suvun ja vapaaherrallisen Yrjö-Koskinen suvun suoranaisiin esivanhempiin. Joukon lisätietoja saa kuitenkin Leonard Bygdénin Hernösands stifts herdaminne teoksesta, josta sukulaissuhteet eivät kuitenkaan aina käy ilmi. Lienee syytä esittää tärkeimmät tiedot, jotka tästä mainehikkaasta sivistyssuvustamme, alkuaan vanhasta ångermanlantilaisesta pappissuvusta, tunnetaan Ruotsissa, ennenkuin kaksi sen jäsentä muutti Suomeen: majuri Johan Forsman Kaarleporin kreivikunnan päälliköksi (»hauptmanniksi») 1659 ja hänen sisarensa Katarina Vöyrin kirkkoherran Gabriel Gammalin puolisoksi. Yksityiskohtaisempiin tietoihin nähden viitataan Bygdénin paimenmuiston vastaaviin kohtiin.

I. Peter. Vaiheiltaan ja toimeltaan tuntematon. [Bergholmin mukaan elänyt Upplandin Vallbyssä]. - Poikia (II):

II. Johan Petri. Skellefteån kirkkoherra 1512. Oli 1527 rovasti, jolloin lähetti tuomiokapituliin »votum Olai med 13 mark i örtug», johon sai keskipaastotorstaina 1529 päivätyn kirjelmän siitä mitä oli päätetty Örebron kokouksessa eli että papiston tuli koota hopea-apua Hänen Armolleen [Kustaa Vaasa] pyytäen kapituli rovastia toimimaan niin, että »j heller ære the förste en the sisthe som thet redhelige wtgöra». Joutui Kallalaxissa Luulajan pitäjässä karhun revittäväksi Olavinmessun aikaan 1530, kuljetettiin kotiin Skellefteåhon, jossa kuoli ja haudattiin  [1]. (Ks. lähemmin Bygdén III, ss. 299-300).

II. Nicolaus Petri. Tavataan ainakin jo 1514 Nordingrån kirkkoherrana Ångermanlandissa. Oli 1539 Ångermanlandin eteläisen rovastikunnan rovasti, jolloin hän tilitti piispankymmenyksiä, joita rovastikuntaa kohti meni vanhan säännöksen mukaan 200 markkaa kerta kaikkiaan ynnä lisäksi 14 markkaa lohirahoja. Sai 1541 kuningas Kustaan kuitin Ångermanlandin rovastikunnan puolesta toimittamastaan 100 unkarilaisesta kultarahasta, jolloin K. M. oli hänelle lahjoittanut takaisin hänen lupaamansa »3 timber mårdskin». Herra Nils kutsuu itseänsä 18.1.1550 »fordom kyrkiopräst i Nordingrå» Skellefteån kirkonkirjaan liitetyssä todistuksessa, joka osoitti, että sikäläinen 1530 kuollut kirkkoherra Johan Petri oli hänen veljensä. Herra Nilsillä oli 37 vuoden ajan ollut Sätran talo Vibyggerån kappelissa kirkolta otettuna panttina, joka 1551 v:n tileissä siirrettiin »till afradsjord» ja myytiin myöhemmin. Hän oli silloin jo kuollut. (Ks. lähemmin Bygdén II, ss. 317-318). - Poika (III):

III. Petrus Nicolai. Oli Själevadin komministeri Pohjois-Ångermanlandissa 1581, jolloin siirtyi Grundsundan kirkkoherraksi Ångermanlandissa. Juhana III:n kirjeen perusteella 25. 1. 1582 hän kantoi 5 puntaa viljaa »i vederlag». Allekirjoitti Uppsalan kokouksen 1593 ja Söderköpingin valtiopäiväin 1595 päätökset. Muutamat pitäjäläiset syyttivät 1596 häntä Uppsalan tuomiokapitulin edessä raskaista laiminlyönneistä, lahjomuksista, siitä että syyttä oli estänyt avioliittojen solmimista, laiminlyönnistä lähettää »socknebud» ja väkivaltaisuuksista, mutta rovastin tutkimuksen perusteella hänet vapautettiin 12.5. s. v. kaikista syytöksistä. Omisti Grundsundassa talon Utanåsissa. (Ks. lähemmin Bygdén I, ss. 257-258.) Sai vielä siirron Säbrån kirkkoherraksi Ångermanlandissa 1604, jolloin inventaario 6.5. s. v. edellisenä vuonna kuolleen kirkkoherra Johannes Laurentiin jälkeen hänelle luovutettiin. Kantoi aluksi 24, sittemmin 20 tynnyriä vastikeviljaa (»vederlagsspanmål») ja maksoi 1613-1618 vuosittain osansa Älvsborgin lunnaista. Eli vielä tammik. 1619, jolloin Haquin Rhezelius omisti hänelle ja muille Ångermanlandin papeille isänsä virsikirjan, mutta kuoli kohta sen jälkeen. Näyttää olleen ijäkäs jo Säbråhon tullessaan (ks. lähemmin Bygdén IV, ss. 96-97). - P:o Elisabet Evertintytär Zynth, jonka isä oli Ytterlännäsin (Ångermanlandissa) Holmissa asuva Ångermanlandin laamanni Evert Henrikinpoika. - Poikia (IV):

IV. Nicolaus Petri, »k. nuorena pappina» (Bergholm I, s. 443).

IV. Engelbertus Petri. Upplandin Össeby-Granin kirkkoherra (Bergholm I, s. 443).

IV. Johannes Petri Simplicius. Toimi 1613-1619 Säbrån komministerina. Älvsborgin lunnaitten veronkantoluetteloissa mainituilta vuosilta sanotaan: »Her Johan kappellan haffuer warit förordnat til att sytha sinn ålderstegne fader och stådtt församblingen före såwäl som prestegården medh giestt och gånga och alle uthlagor, hafuer fördenskuld inthet utgiordt, utan förmodar i underdånighet ther med förskoning». (Bygdén IV, s. 100). Seurasi isäänsä Säbrån kirkkoherrana ja inventaario luovutettiin hänelle 9.11.1619. Hänkin kantoi 20 tynnyriä vastikeviljaa ja hänen huonekuntansa käsitti 1628 10 henkilöä. Lähetti 1639 vävynsä Jacob Hernodiuksen arkkipiispan luo esittämään hänen kirjettään 1.8., jossa hän m. m. pyytää jotakin virkapaikkaa vävylleen, kirjeen esittäjälle, koska hänellä itsellään jo oli kaksi kappalaista: »Gud gifue iagh förmåtte dem försöria». Kuoli kesäk. 1644. - P:o Sara Ingemarintytär, joka valittaa 11.11.1644, että Härnösandin kirkkoherra-vainaja Jon ja nykyinen kirkkoherra Christopher ovat riistäneet häneltä silakkakymmenykset, joista hän »mestedels cronones uthlaghor pläghar ehrleggia». Konsistori päätti, että Hämosandin ja Säbrån kirkkoherrat »taga halfva tionden hvardera, den som åhöraren äger och den som fiskevattnet äger». Pyysi tammik. 1645 kahta armovuotta (Bygdén IV, s. 97). - Tyttäriä (V):

V. Brita, 16.4.1645 »salig Jacobi Hernodi relicta». - P:o Skellefteån toinen komministeri Jacobus Olavi Hernodius, joka 1639 oli tullut komministeriksi, mutta jo 1640 eroitettiin mielenvikaisena ja näyttää kuolleen n. 1645.

V. Marta.

IV. Petrus Petri Forselius. Tuli 1616 Uumajan toiseksi komministeriksi ja 1622 Nordmalingin, Ångermanlandissa, kirkkoherraksi, mutta oli senkin jälkeen maanomistaja Uumajan Sörforsissa, josta lienee nimensä muodostanut (Bygdén IV, s. 245). Nordmalingin kirkontilit hän allekirjoittaa 1622 nimellä Petrus Petrejus. Sai kunink. kirjeellä 17.4.1627 20 tynnyriä vuotuista »förläningsspanmål» ja 19.5.1638 4 tynnyriä lisäksi. Lähetti 1636 pari poikaansa Uppsalaan opiskelemaan, jossa saivat yksityisopetusta, mutta silloisen sairaustilanteen vuoksi kutsuttiin nämä seuraavana vuonna kotiin. Tarkastusmatkallaan 17.7.1642 oli arkkipiispa Laurentius Paulinus hänen vieraanaan »i hans fattiga hybble». Osti Peder Olufssonilta 20 »markland» Bredvikissä, jotka huudatettiin Nordmalingin käräjillä 5.12.1642. Kuoli 8.4.1658 Nordmalingin kirkossa säilyneen hautakiven mukaan (ks. lähemmin Bygdén II, ss. 347-348). - P:o Anna Erikintytär, jonka isä oli Lövångerin Västerbottenissa kappalainen (1593-1604) ja kirkkoherra (1605-1612) Ericus Andreæ. - Lapsia m. m. (V):

V. Petrus, s. Nordmalingissa 16.2.1626. Yksityisopintojen jälkeen Uppsalassa otettu 1637 Uumajan, myöhemmin Härnösandin kouluun, ylioppilas Uppsalassa 1643, kuollut siellä 14.4.1645. Yliopiston rehtori toimitti latinankielisen ohjelman hänen hautajaisiinsa.

V. Johan (Pietarinpoika) Forsman, s. Nordmalingissa 1626, lopulta majuri, Tottin kreivikunnan Kaarleporin päällikkö 1659, Oulun komendantti 1675, Kajaaninlinnan linnan päällikkö ja komendantti 1681 sekä Kajaanin kaupungin pormestari, kuollut 1683 (ks. lähemmin Carpelan, s. 106). - P:o Susanna Pictorius, hänen 2. aviossaan; vanhemmat: Kemin kirkkoherra Johan Pictorius ja Margareta Arctophilacius, tämän 1. aviossa, ja Uudenkaarlepyyn kappalaisen Knut CarImanin (k. 1655) leski. Forsman-Koskimies suvun kantavanhemmat.

V. Eric Forzelius, sotapappi 1650. Burträskin Västerbottenissa komministeri ainakin 1655-1658. Herra Erik Persson Åbyssa sai 1657 8 talaria matkaa varten etelään Härnösandiin ja mainitaan 1658 naimattomaksi. Hänellä oli vielä 1662 saatavia virastaan Burträskissä »cum comministratione af pastor i Burträsk», joka sai kehoituksen tyydyttää hänet (Bygdén I, s. 186).

V. Katarina, k. Vöyrissä 29.9.1664. - P:o Vöyrin kirkkoherra Gabriel Mathiae Gammal, hänen 2. aviossaan, k. päivää ennen vaimoaan Vöyrissä 28.9.1664.

Viitteet

[1]   Bergholmin maininta hänen veljestään Nicolaus Petrista: »kun muka katolilaisena oli saanut väistyä Björn nimisen luterilaisen papin tieltä, hoettiin karhun hänen puskeneen kuolijaaksi», lienee vaihtunut tästä tapauksesta. Huomautettakoon lisäksi, että Johan Petrin lähin seuraaja Skellefteån kirkkoherrana oli Björn (Bero), joka marrask. 1530 saapui Tukholmasta ja kuoli 8.9.1541.


Genos 12(1941), s. 63-65

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1941 hakemisto | Vuosikertahakemisto