GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Axel Bergholmin jälkisäädös  [1]

A. R. Cederberg

Kuluvan marraskuun kuudentena päivänä oli kulunut sata vuotta tunnetun sukututkijamme, seuramme perustajajäsenen, professori Axel Bergholmin syntymästä.

Bergholm oli ammatiltaan koulunopettaja, joka suoritti harvinaisen pitkän työpäivän Suomen koulun palveluksessa. Hän oli ensin moniaita vuosia Mikkelin lyseon lehtorina, sitten neljännesvuosisadan Porvoon lyseossa vastaavassa toimessa ja useita vuosia saman koulun rehtorina. Hänen sanotaan olleen erittäin tunnollisen ja huolellisen, ehkä monen mielestä ankaran opettajan. Ilmeisesti olivat hänen harrastuksensa koulutyön ohella erikoisesti kohdistuneet ja kiintyneet tutkimustyöhön, etenkin sukututkimukseen ja henkilöhistoriaan. Hänen elämänsä suurtyö on Sukukirja, kaksiosainen valtava kokoelmateos, joka kaikkiaan sisältää 214 suomalaista tai Suomeen asettunutta ja perehtynyttä sukua. Hän toimitti myös julkisuuteen Porvoon kimnaasin matrikkelit, jotka ovat tutkimukselle tärkeitä lähdekirjoja. Vielä julkaisi hän korkeimman hallitusvallan toimeksiannosta laajan, tarkoilla henkilötiedoilla varustetun luettelon maamme hallituskonseljin ja senaatin virkamiehistä, varsin tärkeän ja hyödyllisen hakuteoksen.

Hänen elämäntyönsä merkityksestä saamme tänä iltana kuulla pätevän, asioihin syvästi perehtyneen sukututkijan esityksen [2]. Mitä Sukukirja on sukututkimuksellemme ja yleensä koko historiantutkimuksellemme merkinnyt, tulee varmaan selviämään tästä esityksestä. Minä en siis tahdo edes lyhyesti sitä kosketella. Huomautan vain tässä Axel Bergholmin muistolle omistetussa kokouksessa eräästä kohdasta tämän sukututkijan jälkisäädöksessä, jos niin saan sanoa, joka meille on jäänyt ja joka nähdäkseni erikoisesti on kohdistettu juuri tälle seuralle.

Bergholm harrasti nimenomaan Porvoon entisen, jakamattoman hiippakunnan, Itä-Suomen alueelle kotiutuneita sukuja. Olihan hän itse tämän hiippakunnan lapsia, vaikutti koko elämänsä sen piirissä, useita vuosia juuri hiippakunnan pääkaupungissa, missä tuomiokapitulin ja ent. kimnaasin arkistot tarjosivat hänelle ehtymättömän tutkimusaartehiston. Porvoon kimnaasin matrikkeli, minkä hän täsmällisyydellä ja suurella huolella toimitti ja julkaisi, osoittaa tätä kiintymystä itäisen hiippakunnan sivistyshistoriaan. Mutta ilmeisesti on häntä erikoisesti kiinnostanut hiippakunnan kirkollinen paimenmuisto, s.o. sukuhistorialliset tiedot hiippakunnan papeista ja heidän perheistään. Kuten tiedetään, oli Matthias Akiander julkaissut tällaisen paimenmuiston 1860-luvun loppupuolella, ilmeisesti niin täydellisenä ja monipuolisena kuin oli mahdollista sen aikaisiin apuneuvoihin nähden. Mutta ainakaan paimenmuistot eivät tietenkään koskaan voi tulla täydellisiksi ja sellaisiksi, ettei niitä saatettaisi jollakin tavalla täydentää. Pitkin koko elämäänsä kiinnosti Bergholmia Viipurin-Porvoon hiippakunnan paimenmuisto ja hän täydentelee vuosikymmenien kuluessa Akianderin suurteosta niin paljon kuin mahdollista. Näiden muistosanojen lausujalla oli tilaisuus, nuorena dosenttina käydessään tämän sukututkimuksen nestorin luona, todeta, millä ihmeteltävällä tavalla Bergholm hallitsi tätä koskevaa ainehistoa ja millä huolella ja harrastuksella hän merkitsi muistiin kaikki lisätiedot Itä-Suomen paimenmuistoon, joita suinkin oli saatavissa.

Bergholmin tätä koskevat laajat merkinnät ovat hänen perillisensä säilyttäneet ja uskoneet Valtionarkiston haltuun. Katsoisin, että Axel Bergholmin jälkisäädös, joskaan sitä kohtaa minun tietääkseni nimenomaan ei ole pantu paperille, sisältää sen, että Viipurin-Porvoon hiippakunnan paimenmuisto uudistettuna laitoksena mahdollisimman pian on toimitettava julkisuuteen. Tämä on erikoisesti tarkoitettu lausuttavaksi Suomen Sukututkimusseuralle. Seura onkin tämän toivomuksen ottanut huomioon ja on tässä suhteessa ryhtynyt tarpeellisiin esitöihin. Toivottavaa on, että hedelmät tästä kypsyvät niin pian kuin olosuhteet sen myöntävät.

Korostamalla sitä, mitä uuttera Porvoon lehtori tässäkin kohden on tehnyt ja ymmärtämällä oikein hänen jälkisäädöksensä Suomen Sukututkimusseura kunnioittaa suuresti arvossapidetyn perustajansa, lahjakkaan, uupumattomasti ahkeran, määrätietoisesti toimineen sukututkijan muistoa.


[1]   Suomen Sukututkimusseuran kokouksessa 11.11.1941 lausutut muistosanat.

[2]   Vapaaherra Tor Carpelanin esitelmä »Axel Bergholm som genealog» julkaistaan SSV:ssa XXVI, 1942.


Referat. I sina minnesord över den kände genealogen, professor Axel Bergholm, från vars födelse den 6.11.1941 förflutit hundra år, påpekar förf. vikten av en ny upplaga av Akianders värdefulla och mycket använda Viborg-Borgå stifts herdaminne. Bergholm har för åstadkommande av en dylik samlat ett synnerligen rikhaltigt material, som f.n. är deponerat på Riksarkivet.


Genos 12(1941), s. 73-75

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1941 hakemisto | Vuosikertahakemisto