GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Pontelius-Skjöldarm.

HARRY W. WALLI

Maahamme Ruotsista muuttaneiden virkamiesten sukujuuria on usein vaikeata seurata takaisin Pohjanlahden yli. Kirkonkirjoihin on heidän syntymäpaikakseen usein merkitty vain Ruotsi, eikä minkäänlaista merkintää ole tehty siitä paikkakunnasta, mistä he ovat Suomeen muuttaneet. Tästä johtuu, että olen toistakymmentä vuotta turhaan koettanut löytää v. 1777 Poriin muuttaneen polttimoidentarkastaja Erik Adam Ponteliuksen vanhempia. Oli kylläkin todennäköistä, että hän olisi sukulaisuussuhteessa siihen Pontelius-sukuun, joka aateloitiin nimellä Skjöldarm. Norjan salpietarikeittimöiden pääjohtajan Julius Ponteliuksen pojat, kertovat ANREP ja ELGENSTIERNA, aateloitiin v. 1772 ja oli veljesten joukossa sekä Jonas että Lars niminen poika. Nyt oli Erik Adam Ponteliuksella Jonas Lars niminen poika, mikä harvinainen nimen yhtäläisyys antoi tukea oletetulle sukulaisuussuhteelle. Mutta kun sekä ANREP että ELGENSTIERNA mainitsevat mm., että pääjohtaja Julius Ponteliuksen poika Julius aateloitiin veljineen eikä heidän joukossaan mainittu Erik Adamia, ei sukujohtoa voitu täten rakentaa. Tukholman raastuvanoikeuden arkistosta on amanuenssi NILS EDLING nyttemmin löytänyt Suomen maanmittauslaitoksen pääjohtajan Nils Adolf Ponteliuksen perunkirjan (1771 3:470), josta ilmeni, että sekä Nils Adolf - jota ei mainittu Julius Ponteliuksen lasten joukossa - että Erik Adam Pontelius olivat Julius Ponteliuksen poikia. Nils Adolf Pontelius kuoli lapsettomana ennen aateloimista, joten hänen poisjäämisensä on täten selvitettävissä. Mahdollisesti esti Erik Adam Ponteliuksen porvarillinen ammatti - hän oli siihen aikaan silkkitehtailija - häntä pääsemästä aatelismieheksi. Mutta mistä syystä perunkirjassa luutnantiksi merkittyä Gudmund veljeä ei mainita, on selvittämättä.

Sekä ANREP että ELGENSTIERNA aloittavat Skjöldarm suvun sukujohdon Järlåsan, sitt. Närtunan kirkkoherrasta Lars Larsson Ponteliuksesta, s. n. 1650, k. 1716. Aikaisemmin on esitetty olettamus, että hän olisi ollut Västeråsin lehtorin Lars Ponteliuksen poika ja siten kuulunut laajaan, Västeråsin hiippakunnassa sijaitsevan Bron seurakunnan mukaan nimensä saaneeseen Pontelius sukuun. Kysymystä on selvittänyt agronomi I. WALLENIUS, jolla on tekeillä Uppsalan arkkihiippakunnan uudet paimenmuistot, ja on hän voinut todeta tämän olettamuksen vääräksi. Lehtori Pontelius meni naimisiin 1653 ja kuoli 1655 lapsettomana. Sen sijaan on WALLENIUS voinut osoittaa, että Lars Larsson Pontelius ilmeisesti on Uppsalan arkkihiippakunnassa olevan Bron ja Lossan seurakunnan kirkkoherran Laurentius Johanniksen poika, ja olisi sukunimi Pontelius niin ollen otettu tämän Bro nimisen seurakunnan mukaan.

Seuraavassa selostan kysymyksessä olevaa Pontelius sukua nyt saavutettujen tutkimustulosten valossa. Olen yleiskäsityksen saamiseksi huomioinut myös aateloidun sukuhaaran ELGENSTIERNAn mukaan. Kun edellä mainitun pääjohtaja Julius Ponteliuksen vaimon Anna Halleniuksen esivanhemmista polveutuu lukuisia suomalaisiakin, olen tässä yhteydessä alaviitan muodossa esittänyt heistä viimeaikaiset tutkimustulokset oikaisten erinäisiä ANREPin ja ELGENSTIERNAn esittämiä virheellisyyksiä.

Selostettakoon vielä Skjöldarm suvun vaakuna: Hopeareunainen jaettu kilpi. Yläsarassa kultainen aateliskruunu, molemmin puolin viisisärmäinen hopeinen tähti sinisellä pohjalla. Alasarassa kultaisella pohjalla oikealle ojennettu sininen käsivarsi, jossa ruusukenauha. Kypäränkoristeena vasemmalla punainen lippu, jossa ranskalainen lilja, oikealla sininen lippu, jossa kultainen kruunu, keskellä käsi, joka pitää pystyssä köynnöksen kiertämää, keppiä. Kypäränpeite kultaa, tausta sininen.

 

Taulu 1.

Laurentius Johannis, Vesterbotniensis, s. Luulajassa 1605. Vihitty papiksi huhtik. 1627. Palveli 8 vuotta kenttäpappina ja oli 1637 saarnaajana rouva Ebba Sparren luona Vallstanäsissä, josta hänet kutsuttiin kirkkoherraksi Bron ja Lossan seurakuntaan arkkihiippakunnassa ehdolla, että nai edeltäjänsä lesken, mihin hän suostui. Syytettiin v. 1653 siitä, että oli lyönyt lukkarinsa kuoliaaksi, ja asiassa toimeenpantiin tutkimus. K. 1662. - Puoliso edeltäjänsä Engelbert Olai Noreauksen, k. 1636, leski.

Poika:

Lars Larsson Pontelius, s. n. 1650, k. 11. 9. 1716. Taulu 2.

 

Taulu 2.

Lars Larsson Pontelius, Upplandiensis minorum (t. 1.), s. n. 1650. Ylioppilas Uppsalassa 13. 5. 1667. Vihitty papiksi 1675 Vittingen seurakunnan komministeriksi arkkihiippakunnassa. Järlåsan seurakunnan kirkkoherra 1688, Närtunan 1699, molemmat arkkihiippakunnassa. K. 11. 9. 1716 ja haudattu Närtunan kirkkoon. - Puoliso Anna Gahm, k. 1717 ja haudattu 5. 2. s. v. miehensä hautaan. Oli todennäköisesti Skånelan kirkkoherran Lars Gahmin sisar. Lars Gahmin poika Julius aateloitiin v. 1719 nimellä Grunderstierna ja sammui hänen sukunsa 1863.

Lapsia:

Anna, s. n. 1677, k. 1767. Puoliso 19. 6. 1695 Järlåsan kirkkoherra Hans Grise, s. 10. 2. 1668, k. 5. 6. 1749. Paimenmuistot kertovat Anna Grisen kuolleen 90-vuoden iässä ja nähneen 55 jälkeläistään. Näistä mainittakoon poika asessori Lars Grise, jonka poika kontra-amiraali Grise aateloitiin nimellä Anckarheim. Anna Grisen tytär Anna Margareta (s. 1696, k. 1763) joutui naimisiin kontra-amiraali Georg af Trollen kanssa ja mainitaan heidän tyttärensä Anna, seuraavassa taulukossa Lars Ponteliuksen puolisona.

Maria. Puoliso Gävlen koulun rehtori P. Hallenius. Vrt. taulu 3.

Julius, s. Järlåsassa 29. 1. 1687, k. Kristianiassa 29. 12. 1772. Taulu 3.

Lars, mainitaan paimenmuistoissa ylioppilaana.

 

Taulu 3.

Julius Pontelius (t. 2), s. Järlåsassa 29. 1. 1687. Sotakollegion kopisti 1719, kanslisti 1721. Salpietarikeittimöiden tarkastaja Södermanlannissa 1724. Hovisihteeri 1746. Ero 1747. Sittemmin Norjan salpietarikeittimöiden pääjohtaja. K. Kristianiassa 29. 12. 1772. - Puoliso 1:o Hedesundassa 24. 5. 1716 Anna Hallenius, s. 19. 9. 1694, k. 10. 3. 1743, vanhemmat Hedesundan kirkkoherra Jonas Hallenius[1], s. Uppsalassa 1651, k. Hedesundassa 1724, ja Anna Christina Limnelius[2], s. Hedesundassa 6. 8. 1671, k. siellä 3. 3. 1743; 2:o Tukholmassa 11. 5. 1746 Catharina Abrahamsen (tämän 2. avioliitossa), s. 1701, k. Tukholmassa 11. 6. 1784.

Lapsia, kaikki ensimmäisestä avioliitosta:

Lars, s. Tukholmassa 12. 11. (1. 11.) 1717. Vt. Salpietarikeittimöiden tarkastaja Södermanlannissa, Närkessä ja Värmlannissa 1738. Salpietarikeittimöiden johtaja siellä 1772. Ero 1796. - Puoliso 1749 Anna Catharina af Trolle, s. 1723, k. Tukholmassa 5. 6. 1750; vanhemmat kontra-amiraali Georg Herman af Trolle ja Anna Margareta Grise. Lapsia ainoastaan tytär Anna Catharina, s. helmik. 1750, k. saman vuoden elokuussa.

Jonas, s.1.11. 1719, k. 19. 5. 1778. Taulu 4.

Nils Adolf, Ylioppilas Uppsalassa 1736. Maanmittarintutkinto1747. Tukholman konttorin insinööri 1751. Sihteeri 1759. Suomen maanmittauslaitoksen johtaja 26. 6. 1770. K. Porissa 13. 6. 1771. "Tarmokas ja tietorikas virkamies". - Puoliso Birgitta Elisabet Retzell, s. 1711, k. Tukholmassa 8. 8. 1789. Lapsettomat.

Julius, s. Tukholmassa 19. 9. (8. 9.) 1724. Helsingin rykmentin vapaaehtoinen 1744, kersantti 1745. "Royal Suédois" rykm:n vänrikki Ranskassa 1745, luutnantti 1747. Sous-aide-major Ranskan palveluksessa 1756. Helsingen rykmentin luutnantti 1764. Kapteeni 1766. Aateloitu Lars, Jonas ja Hans Henrik veljiensä kera, mutta ensimmäisenä heistä 13. 9. 1772, introd. nimellä Skjöldarm (N:o 2007) 1773. Majuri 1774. Ero 1777. Oli osallistunut 11 sotaretkeen ja 4 päätaisteluun. K. Konungsundin pitäjän Ravnäsissä 10. 2. 1795.

Hans Henrik, s. Hedesundassa 1729. Vapaaehtoinen 1746. "Royal Suédois" rykm:n luutnantti 1756. Kapteeni 1767. Otti osaa vv. 1757-63 sotiin ja oleskeli vielä 1771 Ranskassa. Majuri. K. 1792 jälkeen naimattomana.

Erik Adam, s. n. 1730, k. 6. 6. 1788. Taulu 6.

Anna Sofia, mainitaan veljensä Nils Adolfin perunkirjassa 1771, 40-vuotiaana.

Gudmund, mainitaan samassa perunkirjassa luutnanttina.

 

Taulu 4.

Jonas Skjöldarm (t. 3), s. Tukholmassa 1. 11. 1719. Ylioppilas Uppsalassa 1734. Sotakollegion ylim. kanslisti 1739, vakin. 1747. Notaari 1755. Sotaviskaali 1763. Sotakomissaari 1773. Sotaneuvos 1774. Kuului Tukholman suomalaiseen seurakuntaan. K. Tukholmassa 19. 5. 1778. - Puoliso 12. 10. 1760 Hedvig Catharina Dylander, s. 23. 11. 17.28, sotakomissaari Sven Dylanderin tytär.

Lapsia:

Julius, s. Tukholmassa 9. 11. 1761. Tykistön kersantti 1778. "Enseigne de vaisseau" Ranskan palveluksessa. K. Havannassa Kuuballa 10. 6. 1782.

Jonas, s. Tukholmassa 1. 4. 1763, k. siellä 14. 5. 1764.

Jonas, s. Tukholmassa 22. 2. 1765, k. siellä 10. 6. 1766.

Anna Brita, s. 6. 6. 1766, k. Tukholmassa 27. 12. 1798. Puoliso 12. 5. 1793 aatelislippurykmentin auditööri Sven Widman, s. Tukholmassa 22. 10. 1770, k. siellä 15. 11. 1799.

Lars Adolf, s. Tukholmassa 3. 8. 1769. Armeijan laivaston Suomen eskaaderin varusmestari 1775. Vänrikki 1785. Luutnantti 1790. K. Konungsundin pitäjän Ravnäsissä 9. 11. 1791.

Hampus Henrik, s. 17. 2. 1772, k. 1835. Taulu 5.

Poika, s. 1770-luvulla. Furiiri. K. 10. 8. 1783.

 

Taulu 5.

Hampus Henrik Skjöldarm (t. 4), s. Tukholmassa 17. 2. 1772,Osallistui 1788-90 sotaan laivaston aliupseerina. Amiraliteettivänrikki 1790. Ero tästä toimesta jääden kuitenkin armeijan kirjoihin 1797. Luutnantti 1809 K. Ulriksdalin invalidikodissa 28. 6. 1835. - Puoliso 28. 2. 1808 Carolina Walmstedt, s. heinäk. 1782, k. Tukholmassa 15. 9. 1834.

Lapsia:

Carl Hampus August, s. 1806. Muurari. K. Tukholmassa 24. 4. 1850 ja sammui suvun aateloitu haara häneen.

Gustaf, s. 21. 2. 1808, k. Tukholmassa 14. 10. 1820.

Selma Carolina Henrika, s. 16. 5. 1812, k. Tukholmassa naimattomana 1843.

Otto Henrik, s. Tukholmassa 6. 11. 1814. Laivuri. K. 4. 9. 1839. - Puoliso 2. 9. 1837 Anna Christina Wiberg, s. Helgarön pitäjässä 20. 7. 1810, k. Furusundissa 20. 7. 1899. Avioparilla oli kaksi tytärtä: Carolina Bernhardina, s. Tukholmassa 24. 3. 1837, k. siellä naimattomana 24. 6. 1888, ja Christina Charlotta Eugenia, s. Tukholmassa 7. 1. 1840, k. siellä 6. 4. 1898; Puoliso 1:o 27. 9. 1863 kunink. kirjaston vahtimestari Magnus Teodor Zetterström, s. 1834, k. 29. 6. 1873, ja 2:o 20. 9. 1876 ravintoloitsija Carl August Söderlund, s. 3. 9. 1842 Tukholmassa.

 

Taulu 6.

Erik Adam Pontelius (t. 3), s. todennäk. elok. 1730. Mainitaan silkkitehtailijana Tukholmassa vv. 1763-75. Valtion polttimoiden tarkastajana Porissa 1777-88. K. Porissa 6. 6. 1788 57 v 10 kk vanhana. - Puoliso Anna Catharina Ytterberg, s. todenn. 26. 2. 1738, k. Porissa 9. 11. 1805 67 v. 8 kk. 13 p:n vanhana. Hän oli mahdollisesti sukulaisuussuhteessa Kjulan ja Sundbyn kirkkoherran Carl Johan Ytterbergiin (1728-83), joka oli kotoisin Akerin pitäjästä Södermanlannissa.

Lapsia:

Anna Catharina, s. 14. 11. 1761, k. Porissa 16. 6. 1833. Puoliso 9. 8. 1787 ylipolttimomestari, sittemmin tarkastaja Anders Fredrik Boje, s. 3. II. 1757, k. Porissa 1. 8. 1831. (Lapsia Katarina, s. 26. 9. 1817, ja Anna Charlotta, s. 12. 5. 1806, s. molemmat Porissa).

Jonas Lars, s. 7. 1. 1777, k. 22. 5. 1838. Taulu 7.

Erik Adam, s. Porissa 1. 7. 1778. Kävi Porin triviaalikoulua vv. 1789-93. Katoaa kirkonkirjoista. Todennäköisesti kuollut jälkeläisittä, koska sisarensa Anna Catharinan perunkirjoituskirjassa ainoana perillisenä mainitaan veli Jonas Lars.

 

Taulu 7.

Jonas Lars Pontelius (t. 6), s. Porissa 7. 1. 1777. Porin triviaalikouluun 1789. Ylioppilas 1794, opiskeli 2 vuotta Turun akatemiassa. Turun hovioikeuden auskultantti 20. 6. 1796. Kokemäen maanjako-oikeuden pysyväinen sihteeri 1797. Varatuomari 30. 11. 1803. Porin vt. pormestari 1803. Alisen Satakunnan tuomiokunnan vt. tuomari 1809. Kihlakunnantuomari 12. 3. 1812, Turun oikeusraatimies 17. 11. 1820. Turun ja Porin laamannikunnan vt. laamanni 1820. Turun vt. oikeuspormestari 1822. K. Turussa 22. 5. 1838. - Puoliso 31. 12. 1812 Porissa Margareta Kristina Stengrund, s. Porissa 23. 8. 1779, k. n. v. 1817, vanhemmat Porin ensimmäinen apteekkari Martin Stengrund, s. Kokemäellä 1. 2. 1743, k. Porissa 2. 5. 1795, ja Anna Margareta Sacklén, s. Porissa 11. 1 . 175 7, k. Ulvilassa 24. 12. 1816. Avioliitto oli lapseton.

Emännöitsijänsä Catkarina Christina Werringin kanssa tuomari Ponteliuksella oli alempana mainitut tunnustetut lapset. Catharina Christina Werring oli s. Tukholmassa 30. 3. 1780 ja k. Porissa 23. 1. 1856. Hänen vanhempansa olivat Tukholman suomalaisen seurakunnan lukkari Lars Werre eli Werring, kast. Tukholmassa 22. 4. 1751, k. siellä 6. 7. 1784, ja Maria Calander, s. Porissa 1. 2. 1744, k. siellä 25. 1. 1814. Maria Calander oli ollut 1. avioliitossa Lars Werringin edeltäjän Tukholman suomalaisen seurakunnan lukkarinvirassa Carl Ravoniuksen kanssa. Lukkari Werringin vanhemmat olivat Tukholman ruodun laivamies Lars Werre ja Anna Kihlsten.

Jonas Lars Ponteliuksen ja Catharina Christina Werringin lapset:

Margareta Catharina, s. Porissa 9. 6. 1806, k. siellä 10. 9. 1867. Puoliso 19. 9. 1833 merikapteeni Karl Pettersson, s. Nauvossa 17. 3. 1804, k. Porissa 15. 5. 1860.

Christina Sophia, s. Porissa 10. 8. 1808. Muutti 1855 Janakkalasta Hollolaan, muttei löydy sieltä. Puoliso 18. 12. 1834 Janakkalan kappalainen Gustaf Polviander, s. Nakkilassa 14. 12. 1811, k. Janakkalassa 19. 2. 1854.

Erik Jonas (kastekirjassa Eric Laurentius), s. Porissa 20. 3. 1812. Porin triviaalikouluun 1821, todistus 1832. Henkivartioväen Suomen tarkk'ampujapataljoonan vääpeli 29. 2. 1840. Uus-inkeriläisen jalkaväkirykmentin vänrikki. Aliluutnantti 24. 4. 1841 Aliluutnantti 24. 4. 1844. Alikapteeni 24. 10. 1851. Kapteeni 1. 4. 1852. Siirretty rajavartiojoukkoihin 5. 12. 1853.

Richard Theophil, s. 11. 4. 1817, k. 10. 5. 1869. Taulu 8.

Eva Amanda, s. Porissa 1. 11. 1818, k. Ulvilassa 29. 11. 1852. Puoliso 14. 2. 1843 kartanonomistaja Gustaf Ferdinand Bergroth, s. Töysässä 16. 1. 1812, k. Ulvilassa 7. 7. 1856.

Julia Fredrika, s. Porissa 26. 12. 1821, k. naimattomana Tampereella 2. 7. 1876.

 

Taulu 8.

Richard Theophil Pontelius (t. 7), s. Porissa 11. 4. 1817. Porin triviaalikouluun 1824. Ylioppilas 19. 12. 1837 Porvoon lukiosta, jonne tuli 1834. Vihitty papiksi Turussa 28. 6. 1848 kappalaisen apulaiseksi Kökariin. Messukylän pitäjänapulaisviran välisaarnaaja 1. 5. 1852, Piikkiön kappalaisviran 1. 5. 1853. Janakkalan kappalaisviran armov. saarnaaja 1. 5. 1854. Sammatin kappalaisviran armov. saarnaaja ja Karjalohjan pitäjänapulaisviran välisaarnaaja 25. 10. 1854. Velkuan saarnaaja 1. 5. 1856. Karvian kappalainen 19. 8. 1863, astui virkaan 1. 5. 1864. K. Karvialla 10. 5. 1869. - Puoliso Turussa 17. 9. 1854 Amanda Matilda Ståhlhandske, s. Turussa 14. 4. 1832, k. Tampereella 4. 12. 1888, vanhemmat kaupunginvouti Gustaf Ståhlhandske, s. Turussa 10. 5. 1792 ja k. siellä 30. 12. 1868, ja Gustava Rosenqvist, s. Turussa 1792 ja k. siellä 22. 11. 1859.

Lapsia:

Augusta Matilda, s. Velkualla 7. 8. 1856, k. Karvialla 6. 11. 1867. Hukkui yhdessä kahden sisaruksensa kanssa.

Gustaf Torsten, s. Velkualla 26. 11. 1858, hukkui Karvialla 6. 11. 1867.

Anna Sofia, s. Velkualla 9.10. 1860, hukkui Karvialla 6. 11. 1867.

Alma Amanda Maria, s. Velkualla 24. 12. 1863. Muutti 25. 10. 1888 Viipuriin. Kuollut.

Helena Vilhelmina, s. Karvialla 29. 6. 1866. Todennäköisesti sukunsa viimeinen. Puoliso 25. 5. 1902 kansak.op. Halikossa Manasse Ojanen, s. Karvialla 1. 11. 1863, k. Halikossa 30. 10. 1925.

 

Viitteet:

[1] Jonas Hallenius oli rahastonhoitaja Petrus Halleniuksen, aateloituna Hallenstedt, veljenpoika. Hänen esivanhempansa ovat: 1. Johan Hallenius, s. Bergsjössä n. 1615, Väddön kirkkoherra, k. 1676. 2. Elsa Enstadius, s. Rasbossa n. 1625, k. 1700-luvulla, 3. Jonas Estonius, s. n. 1560, Bergsjön kirkkoherra, k. 1628. 4. Anna Köniksdotter, s. n. 1575, arkkipiispa Petrus Keniciuksen sisar. 5. Petrus Petri Enstadius, s. 1595, Rasbon kirkkoherra, k. 1664. 6. Christina Hontherus. 7. Östen Jonsson, talollinen Nordmalingin pitäjän Hallenissa. 9. Könick Olofsson, kauppamies Uumajan pitäjän Baggbölessä. 10. Anna Olofsdotter. 11. Petrus Petri, Kalmarin kirkkoherra, k. 1601. 13. Peder Thomasson, Honther, skotlantilaista aatelia, Olandin kihlakunnan kruununvouti Upplannissa. 14. Christina Johansdotter, Hökhuvudin kirkkoherran Johannes Olain (k. 1626) tytär.

[2] Anna Christina Limneliuksen esivanhemmat ovat: 1. Erik Limnelius, s. Uppsalassa n. 1630, Hedesundan kirkkoherra, k. 22. 3. 1674. 2. Anna Holmius. 3. Ericus Laurentii Emporagrius Tierpensis, s. n. 1605, Årsundan kirkkoherra, k. 19. 11. 1 660. 4. Karin Eriksdotter, k. Årsundassa 11 . 3. 1662 (hautakivi). 5. Nicolaus Nikolai Holmius, s. Tukholmassa 1585, Vaasan kirkkoherra, sitten Hedesundan, k. 1683. 6. Brita Jönsdotter Göös todennäköisemmin kuin ensimmäinen puoliso Anna Eliaedotter Reichenbach. 7. Laurentius Olai?, Tierpin kirkkoherra, k. 1611. 13. Johannes Erici Göös, Ovansjön kirkkoherra, k. 1637. 14. Anna Eriksdotter Emporagrius, k. 1658, Torsåkerin kirkkoherran Ericus Svenoniuksen (k. 1612) tytär. 25. Ericus Andreae Gestr., talonpojan poika Ovansjöstä, jonka kirkkoherra 1588, k. 1618; puoliso edeltäjänsä Jöns Joenssonin tytär.

 

Referat.

Utredandet av från Sverige till Finland överflyttade ämbetsmäns förfäder i Sverige möter ofta stora svårigheter emedan i kyrkoböckerna deras födelseort eller utflyttningsort oftast är betecknad endast med "Sverige". Så är även fallet med den här utredda släkten Pontelius, vars stamfar i Finland, bränneriinspektören Erik Adam Pontelius inkom till Björneborg år 1777. Ett samband har förmodats existera mellan honom och den i Sverige med namnet Skjöldarm adlade släkten Pontelius, vilket förmodande bygger på en påfallande namnlikhet: överdirektören Julius Pontelius hade bl. a. sönerna Jonas och Lars Skjöldarm, inspektör Erik Adam Pontelius son bar namnet Jonas Lars. Å andra sidan säges i ättartavlorna, att Julius Pontelius' söner adlades för faderns förtjänster, men Erik Adam återfinnes ej bland dem. Amanuenssen NILS EDLING har dock i Stockholms rådstuvurätts arkiv funnit bouppteckningsinstrumentet efter direktören vid finska lantmäteristyrelsen Nils Adolf Pontelius (1771/3: 470), varav framgår, att såväl Nils Adolf Pontelius som Erik Adam Pontelius voro söner till den nämnde överdirektören Julius Pontelius.

Ättartavlorna leda släkten Pontelius-Skjöldarm från kyrkoherden i Järlåsa Lars Larsson Pontelius, men agronom I. WALLENIUS har numera påvisat, att släkten synbarligen kan ledas ännu en generation längre, till Laurentius Johannis, som var kyrkoherde i Bro och Lossa församling i Uppsala ärkestift. Namnet är alltså taget efter denna församling och ej efter den likabenämnda församlingen i Västerås stift, varifrån en annan släkt Pontelius härstammar.

Släkten delar sig i de adlade grenarna, vilka dock alla utgått, samt de till Finland överflyttade Pontelierna, Nils Adolf och Erik Adam. Den förre dog som direktör för finska lantmäteriet i Björneborg 1771, barnlös. Bränneriinspektör Erik Adam Pontelius' son Jonas Lars, häradshövding och justitierådman, dog i Åbo 1838. Hans äktenskap var barnlöst men med sin hushållerska hade han flere erkända barn, bl. a. sönerna Erik Jonas, kapten i rysk tjänst och Richard Theophil, kapellan. Den sistnämndes dotter Helena Vilhelmina torde vara den sista av släkten.


Genos 14(1943), s. 1-9

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1943 hakemisto | Vuosikertahakemisto