GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Kiteen seurakunnan papisto ennen isoavihaa.

A. R. Cederberg.

Muutamia muistiinpanoja.

Maamme kaikkien historiantutkijoiden ja historiaa harrastavien toivomuksena on jo kauan aikaa ollut, että niin Strandbergin kuin Akianderin kirkollisista paimenmuistoista saataisiin uudet korjatut ja täydennetyt laitokset. Tämä toivomus onkin hyvin perusteltu. Mainitut paimenmuistot, niin erinomaiset kuin ne ovatkin olleet aikoinaan ja niin tavattoman suurta hyötyä kuin niistä onkin ollut historiantutkimuksellemme, ovat tietysti jo nykyisin vanhentuneet, uskallammeko sanoa auttamattomasti vanhentuneet. Strandbergin paimenmuistohan on jo alun toistasataa vuotta vanha, Akianderin vastaava teos täyttää heti kahdeksankymmentä vuotta. Jokainen, joka hieman yksityiskohtaisemmin on niitä käyttänyt, on huomannut teosten puutteet ja todennut niiden epätäydellisyyden, mikä tietysti onkin niiden suurin puute. K.G. Leinberg ryhtyi aikoinaan täydentämään paimenmuistojamme ja julkaisi v. 1895 »Det odelade finska biskopsstiftets herdaminne» ja v. 1903 »Åbo stifts herdaminne 1554-1640», jotka molemmat ilmestyivät Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksissa. Näiden täydennysteosten merkitys on varsin huomattava, joskin ammattitutkija olisi toivonut ne paljon täydellisemmiksi ja sivistyshistoriallisesti antavammiksi. Viipurin-Porvoon hiippakunnasta ei ole ilmestynyt mitään parannettuja, täydentäviä paimenmuistoja, lukuunottamatta tietysti yksityisissä seurakuntakuvauksissa tavattavia pappisluetteloita.

Suomen Sukututkimusseura on jo ammoinkin hyväksynyt ohjelmaansa maamme kirkollisten paimenmuistojen korjattujen ja täydennettyjen laitosten julkaisemisen. Suunnitelmaan on sisältynyt, että työ saataisiin suoritetuksi yhteisvoimin Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran kanssa, jonka erikoiseen harrastuspiiriin tietysti kuuluu toimittaa tutkijoiden käytettäväksi mahdollisimman täydelliset, monipuoliset ja luotettavat pappisluettelot. Ajatuksen toteuttamisesta ei ole vielä toistaiseksi tullut mitään.

Varmaan on moni historiantutkija ja historianharrastaja tehnyt merkintöjä, korjauksia ja täydennyksiä sekä Strandbergin että Akianderin paimenmuistoihin. Allekirjoittanut tahtoo seuraavilla sivuilla julkaista muutamia muistiinpanoja, jotka ovat merkityt viimeksimainittuun. Tässä julkaistut koskevat Kiteen seurakunnan papistoa. Nämäkin hajanaiset muistiinpanot ehkä osaltaan osoittavat, kuinka paljon uutta historiallista ja erityisesti sukuhistoriallista tietoa voidaan saada paimenmuistoihin painamattomista ja painetuista lähteistä.

*

Mikäli viime aikoina suoritetut tutkimukset ovat osoittaneet, on Kiteen luterilainen seurakunta määrätty perustettavaksi jo v. 1630 ja on kait Pohjois-Karjalan vanhin luterilainen seurakunta. Siihen on jo varhaisina aikoina kuulunut kappeleina Ruskeala ja Rääkkylä; edellinen niistä mainitaan Kiteen piispantarkastuspöytäkirjoissa kappelina v. 1677, jälkimmäinen jälleenkin v. 1697 [1].

Kirkkoherroja.

I. Georgius Petri Wallius.

W., jonka syntymäaikaa ja -paikkaa, ei myöskään vanhempia, tunneta, on saapunut Kiteelle jo 1630 ja saanut virkavahvistuskirjan kirkkoherraksi helmikuussa v. 1631. On ilmoitettu, että hän olisi ollut kirkkoherrana aina v:een 1672.

W., joka mainitaan asiakirjoissa myös nimellä her Jören tai Jören Petri, on kait ensin asunut Kiteen Suorlahdella ja sitten Skytänniemellä, mistä hän Kaarle X Kustaan sodan aikana on siirtynyt takaisin Suorlahdelle voidakseen hädän tullen helpommin siirtyä vesitietä Savon puolelle.

Georgius Petrillä mainitaan lapset:

Pietari Yrjönpoika (Petrus Jöransson), jolla v. 1683 on vaimo ja 4 lasta.

Henrik Yrjönpoika (Henrik Jöransson).

Malin Yrjöntytär (Malin Jöransdotter), joka joutui naimisiin Kiteen kappalaisen, sittemmin isänsä seuraajan Michael Aeschillin kanssa.

Yrjö Yrjönpoika (Jöran Jöransson), joka mainitaan Sortavalan porvarina v. 1686.

Mitä sukua se Georgius Wallius, joka tulee Turussa ylioppilaaksi v. 1687 ja seuraavana vuonna mainitaan Brahean alkeiskoulun opettajana, on ollut Kiteen kirkkoherralle, ei ole tiedossamme. Georgius Wallius on Pielisjärven kappalaisena v. 1702 ja tulee saman seurakunnan kirkkoherraksi Pietari Härkäpaeuksen jälkeen v. 1719 (Akiander ei mainitse häntä Pielisjärven kirkkoherrana). Viimeksimainittu on nähdäksemme laajan, rahvaan keskellä Pielisjärvellä, Juuassa, Nurmeksessa, Liperissä, Kontiolahdella ja Ilomantsissa elävän Wallius-suvun kantaisä  [2].

Akianderin pappisluettelon mukaan olisi Walliusta seurannut kirkkoherrana Aeschillus Michaelis-niminen henkilö. Ilmeisesti ei Kiteellä koskaan ole ollut tämännimistä kirkkoherraa, mutta on nimi mahdollisesti syntynyt sekaannuksesta seuraavan kirkkoherran nimen kanssa.

II. Michael Aeschilli Hyfvitius.

H. oli mahdollisesti Viipurin raatimiehen Per Hyvätin (Hyvätti) sukulaisia; mainittu henkilö oli Viipurissa raatimiehenä vv. 1619-1625. Michael Aeschilli opiskeli Tartossa v. 1642 ja siirtyi opiskelemaan Turkuun v. 1643 ja sitten vielä samana vuonna Upsalaan  [3].

Michael mainitaan Kiteen kappalaisena jo vv:en 1656-1658 sodan aikana.

Hän tuli nähtävästi heti Walliuksen kuoleman jälkeen kirkkoherraksi, siis v. 1672 tai 1673. Oli jo silloin ilmeisesti hyvin kivulloinen; eräässä tuomiokapitulin kirjeessä hiukan myöhemmältä ajalta mainitaan, että Michael oli ollut vuoteen omana v:sta 1671. Niinpä myöskin ymmärrämme, minkä tähden tuomiokapituli ei tahdo häntä kirkkoherraksi, mutta esittää Walliuksen seuraajaksi seurakunnan kappalaisen Georgius Neiglickin. Eräistä maininnoista päättäen ei hiippakunnan johto ole ollut tyytyväinen Hyfvitiuksen toimintaan. Tammikuussa v. 1683 tuli kappalainen Neiglick varakirkkoherraksi ja hoiti ilmeisesti täydellisesti kirkkoherran virkaa, mistä syystä häntä on pidetty vakinaisena kirkkoherrana jo 1680-luvulla. Hyfvitiuksesta sanotaan v. 1686, että hän oli täysinpalvellut (emeritus). Hän lienee kuollut joko v. 1692 tai 1693.

H. oli kaksi kertaa naimisissa:

1) Malin Yrjöntyttären, edeltäjän tyttären kanssa;

2) Magdalena Jakobintyttären kanssa, jonka mainitaan elävän ainakin vielä v. 1684.

Lapsia oli Michael Aeschillillä ainakin seuraavat kolme:

Salomon, joka elää Kiteellä vielä 1740-luvulla.

Agneta, jonka mainitaan olleen avioliitossa erään Strandénin kanssa Kiteeltä.

Susanna, Kiteen kappalaisen Georgius Osolanuksen puoliso.

III. Georgius Neiglick.

N. Oli syntynyt v. 1634. Mistä hän oli kotoisin, ei ole tiedossamme.

Hän oli toiminut v. 1683 20 vuotta Kiteen kappalaisena. Mainittiin jo edellisessä, että hänet esitetään Walliuksen jäljestä Kiteen kirkkoherraksi, koska hän oli ollut seurakunnassa kappalaisena ja osoittautunut kelvolliseksi pappismieheksi. Kuninkaallisen valtakirjan Kiteen kirkkoherraksi hän sai 10/7 1693.

N. pakeni Viipurin valloituksen jälkeen v. 1710 Kiteeltä ja asettui Rantasalmelle, missä hän kuoli ehkä vuoden loppupuolella v. 1711 ja haudattiin sinne 30/1 1712.

Neiglickin puolisot olivat:

1) Nimeltään tuntematon;

2) Elis(abet?) Rachlitzia, joka saattaisi olla Viipurin kimnaasin lehtorin Johan Casparides R:n tytär ja Kurkijoen kirkkoherran Johan R:n sisar.

Neiglickillä oli lapsia ainakin seuraavat:

Joachim, josta tuli Kiteen papiston apulainen, kappalainen ja lopuksi Kiteen kirkkoherra v. 1736.

Johan, joka tunnetaan ylioppilaana Turussa vv. 1698 ja 1699, mainitaan vaimonsa kanssa v. 1712 pakomatkalla Rantasalmen Ahvensalossa. Vihittiin papiksi Jääsken kirkossa v. 1715 ja tuli aikanaan Ruskealan kappelin saarnaajaksi  [4].

? Karl, joka mainitaan v. 1703 Sortavalan käräjillä amtmannina. Oliko hän mahdollisesti juuri näihin aikoihin Kiteellä nimismiehenä?

? Anders, joka on ylioppilaana Turussa vv. 1688 ja 1689, on Kurkijoen lastenkoulun opettajana v. 1693, seurakunnan kappalaisena v. 1705 ja kirkkoherrana vv. 1724-1728. Hänelle eivät Kurkijoen pitäjän miehet tahtoneet maksaa koulunopettajan palkkaa, koska opettaja muka ei taitanut ruotsin kieltä  [5].

IV. Henrik Winter.

W. oli Viipurin lehtorin, sittemmin Säkkijärven kirkkoherran Henrik W:n poika ja syntynyt v. 1680. Hänet mainitaan ylioppilaana Turussa v. 1697, on Viipurin koulun toisena kollegana (collega infimus) v. 1702 ja seuraavana vuonna ensimmäisenä kollegana. Rantasalmen kappalaisena mainitaan hänet vv. 1705-1713. Sai valtaneuvoston valtakirjan Kiteen kirkkoherraksi 13/6 1713 ja kuninkaan vahvistuskirjan 10/2 1714  [6].

Winter vihittiin avioliittoon Rantasalmella 27/10 1705 Maria Elisabet Kyanderin kanssa, joka oli Rantasalmen kirkkoherran Anders K:n tytär ja syntynyt v. 1684; kuoli Kiteellä v. 1753  [7].

Aviopuolisoiden lapset on lueteltu Bergholmin Sukukirjassa. Winterin tyttären, joka joutui kruununvouti Gustaf Adolf Andersinin puolisoksi, nimi oli Maria Kristina (kuollut ennen vuotta 1751  [8].

K a p p a l a i s e t.

Kappalaisia oli kaksi sarjaa: ensimmäinen kappalainen oli toimessa emäkirkolla, toinen, mikäli voidaan päätellä, Ruskealassa. Ensimmäisen ja toisen sarjan erottaminen toisistaan osoittautuu varsin vaikeaksi, koska käyttämissämme lähteissä yleensä ei mainita, missä kappalaiset ovat toimineet. Heidän toiminta-ajastaan ja eräistä nimenomaisista maininnoista päätellen, olemme luulleet voivamme sommitella kappalaisten järjestyksen seuraavalla tavalla, mihin kuitenkin on syytä suhtautua kaikella varovaisuudella.

Ensimmäinen sarja.

I. Michael Aeschilli Hyfvitius. H. mainitaan kappalaisena täällä jo vv:n 1656-1658 sodan aikana ja toimi siinä tehtävässä kirkkoherra Walliuksen kuolemaan asti, jolloin H:sta tuli kirkkoherra.

II. Georgius Neiglick.

N. on todennäköisesti ensin palvellut seurakunnan toisena kappalaisena (mahdollisesti Ruskealassa), missä toimessa hänet mainitaan jo v. 1663. N. tuli nähtävästi Hyfvitiuksen jälkeen ensimmäiseksi kappalaiseksi, sitten seurakunnan varakirkkoherraksi ja palveli sellaisena v:een 1693, jolloin hänestä tuli seurakunnan kirkkoherra.

III. Johan Johannis Sylvester.

Sylvesteriä kutsutaan ylioppilaaksi tullessaan Turussa v. 1677 viipurilaiseksi (viipurilaisen kansakunnan jäsen). Hän palveli sotilaspappina ja tuli sitten Sortavalaan saarnaajaksi (kirkkoherran leskelle armovuoden saarnaajaksi?) naiden siellä kirkkoherran lesken. Siitä huolimatta ei hän saanut kirkkoherrakuntaa, mistä Viipurin tuomiokapituli erikoisesti huomauttaa kirjelmässään. S. tuli ilmeisesti v. 1683 Kiteen (ensimmäiseksi?) kappalaiseksi, jolta paikalta hänet kuninkaallisella valtakirjalla 12/6 1685 nimitettiin Tohmajärven kirkkoherraksi. Oltuaan v:sta 1710 12 vuotta pakomatkalla S. palasi entiseen virkaansa Tohmajärvelle ja kuoli siellä v. 1725.

Puoliso: (luultavasti) Sortavalan kirkkoherran Magnus Högmanin leski Kristina Laurintytär.

IV. Christiern Ellonius.

E., jonka sukusuhteita ei tunneta, oli syntynyt v. 1640 tai 1641, (koska mainitaan olleen kuollessaan 94 vuotta vanha). Hänen kerrotaan olevan jo 1683 (nähtävästi toisena) kappalaisena Kiteellä. Arvelumme mukaan siirtyi hän Sylvesterin jälkeen emäkirkon kappalaiseksi, missä toimessa oli kuolemaansa saakka v. 1735.

E:n puoliso on meille tuntematon. E:lla oli poika Johan, josta tuli pappi ja joka kuoli v. 1754 77 vuoden vanhana. Oliko mahdollisesti Christiern E:n tytär se Sofia Ellonius, joka joutui 1700-luvun alkupuolella avioliittoon Sortavalan lukkarin Erik Boumanin kanssa? Eräs korpraali Yrjö Ellonius mainitaan Kiteellä 1730-luvulla ja hänellä vaimo Maria Neiglick  [9].

Toinen sarja.

I. Georgius Neiglick.

Milloin N. on tullut Kiteen toiseksi kappalaiseksi, jona hän todennäköisesti on ollut jo vuonna 1663, ei ole tiedossamme. N. siirtyy nähtävästi vuonna 1673 Hyfvitiuksen jälkeen seurakunnan ensimmäiseksi kappalaiseksi ja sitten kirkkoherraksi.

II. Henricus Thomae Sundius. Kiteen piispantarkastuspöytäkirjassa 1677 sanotaan Sundiuksesta, että hän suorittaa »apulaisen tointa Ruskealan kappelissa» (coadjutoris tienst vid Capellet i Ruskeala).

S. on mahdollisesti Neiglickin jälkeen vuoden 1673 paikkeilla tullut Kiteen toiseksi kappalaiseksi.

Siirtyi luultavasti 1670-luvun loppupuolella Liperin kirkkoherraksi, missä toimessa oli kuolemaansa asti 1695 (Akianderin mukaan)  [10].

Sundiuksen puolisot olivat:

1) n. v:sta 1675 Kristina Stråhlman Viipurista, joka aikaisemmin oli ollut kahdesti naimisissa; kuoli elokuussa 1690  [11];

2) nimeltään tuntematon, joka meni uusiin naimisiin inspehtori Anders Neiglickin kanssa. Toisen tiedon mukaan oli mainittu inspehtori nainut kirkkoherra Sundiuksen tyttären.

III. Christiern Ellonius.

E. mainitaan v. 1681 Kiteen papiston apulaisena. Lienee ollut muutamia vuosia, ehkä v. 1683 paikoilta, Kiteen toisena kappalaisena. Tuli mahdollisesti 1686 seurakunnan ensimmäiseksi kappalaiseksi.

IV. Georgius Osolanus.

O:n, jonka sukusuhteita ei tunneta, mahdollisesti samaa sukua kuin Jacobus Osolanus, joka mainitaan Uudenkirkon kappalaisena (1678-1705), ilmoitetaan tulleen Kiteen kappalaiseksi 1686 (Akiander, Karttunen). Hän oli toimessa ehkä vuoteen 1698. Hänen sanotaan omistaneen tilan Kiteen kirkonkylässä  [12].

P:o: Susanna, kirkkoherra Michael Aeschillin tytär.

Poika: Yrjö, kutsutaan kirjuriksi ja asuu isältä perityllä tilalla Kiteen kirkonkylässä. Mainitaan kuolleen tai kuolleena v. 1728.

V. Johan Laurentii Pomelius l. Pomoelius.

P. oli Ristiinan kappalaisen Laurentius Gabrielis Pumalensiksen poika ja syntynyt v. 1671. Hän opiskeli Tartossa keväästä 1696 ja on oman ilmoituksensa mukaan vihitty papiksi 1697 ja ehkä jo silloin tullut Kiteelle apulaispapiksi sekä sitten toiseksi kappalaiseksi. Piispantarkastuksessa v. 1700 mainitaan hänet kappalaisena.

Sodan aikana, ilmeisesti Viipurin antautumisen jälkeen, oli hän pakomatkalla m.m. Pohjanmaalla, missä hänen sanotaan palvelleen useissa seurakunnissa. Vuonna 1723 pyytää Joachim Neiglick päästä Kiteen kappalaiseksi, koska entinen kappalainen Johan Pomell »ei sodan aikana eikä rauhan palattua ollut saapunut hoitamaan virkaansa».

P. mainitaan Lappeen kirkkoherrana v. 1723 ja tuli v. 1731 Pielisjärven kirkkoherraksi, missä toimessa hän kuoli v. 1738. Asiakirjat kertovat, että hän elintavoiltaan ainakin elämänsä loppupuolella oli ollut epäsäännöllinen  [13].

P:n puoliso oli Hedvig Stille, vuokraajan tytär Tohmajärveltä, syntynyt v. 1678 tai 1679. Lapsia pariskunnalla oli Akianderin ilmoituksen mukaan viisi, kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Kirkkoherran leski Hedvig P. elää v. 1754 tyttärensä, Ilomantsin kappalaisen Henrik Lindeniuksen lesken Marian luona Ilomantsissa.

A p u l a i s p a p p e j a.

Kirkkoherra Michael Aeschillin apulaisena mainitaan v. 1675 Mathias Mathiae Sinkko, jonka nimi myös esiintyy piispantarkastuspöytäkirjassa v. 1677.

S. oli Parikkalan kirkkoherran Mathias Mathiae S:n poika. Näyttää siltä, että hän olisi ollut ainoastaan lyhyen aikaa Kiteellä pappina. Asiakirjoissa mainitaan, että S. onnettoman luonteensa takia - tarkempia tietoja hänestä ei ole - erotettiin virastaan ja elää sitten virkaheittona Kiteellä 1680-luvulla.

Kirkkoherra Neiglickin poika Joachim mainitaan Kiteen papiston apulaisena v. 1698 ja palvelee ilmeisesti pitkän aikaa Kiteellä, Karttusen ilmoituksen mukaan aina v:een 1711. Viimeksimainittuna vuonna on hän isänsä kanssa pakomatkalla Rantasalmella, missä hänen ensimmäinen vaimonsa silloin kuolee. Muistamme hänen v. 1723 pyrkineen Kiteen kappalaiseksi, mihin toimeen hän ilmeisesti pian sen jälkeen on päässytkin. (Akiander mainitsee kerran, että Neiglick olisi tullut kappalaiseksi v. 1722, toisen kerran jälleenkin hän ilmoittaa vuoden 1728). N. tuli Kiteen kirkkoherraksi v. 1736 ja kuoli siinä toimessa v. 1744.

Joachim N:n ensimmäinen puoliso oli Ingeborg Montana, joka kuoli 40-vuotiaana Rantasalmella v. 1711. Hän oli ehkä Liperin kirkkoherran Laurentius Henrici Berghin eli Montanuksen perikuntaa. Toinen puoliso oli Margareta Ahockia, syntynyt v. 1674 tai 1675. Hänestä on arveltu, että hän olisi ollut Liperin kappalaisen Mathias Pardanuksen samanniminen leski. Pardanus itse on luultavasti kuollut v. 1720. Margareta N. kuoli Kiteellä v. 1747.

Kirkkoherra N:n poika oli todennäköisesti se Joachim N., joka v. 1744 valitaan Rääkkylän lukkariksi.

Viitteet

[1]   A. R. Cederberg, Pohjois-Karjalan vanhimpien luterilaisten seurakuntien synty (HAik 1932); [Uuno Karttunen], Kiteen seurakunta, Sortavala 1931.

[2]   A. R. Saarenseppä, Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, Helsinki 1910; Albin Simolin, Wiborgs stifts historia, Helsingfors 1909; A.R. Cederberg, Vanhaa ja uutta, Helsinki 1916; A.R. Saarenseppä, Brahean alkeiskoulu (Kasv. op. Yhd. Aikak. 1911).

[3]   A. R. Cederberg, Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa 1632-1710 (SSV XXIII, 1939).

[4]   Tor Carpelan, Prästvigningarna i Viborgs stift 1712-1755 (SSV XXII, 1938).

[5]   Simolin, Wiborgs stifts historia, ss. 255-256.

[6]   Piispa Johan Gezelius ilmoittaa kirjeessä kuninkaalle 20/11 1712, että Kiteen seurakunnan puolesta huomattavimmat seurakuntalaiset olivat pyytäneet Winteriä kirkkoherrakseen ja että eräät arvoisat rovastit, »berömlige Probstar», myös olivat esittäneet Winteriä mainittuun virkaan. Piispa antaa mitä parhaimman mainesanan ehdokkaasta ja liittää vielä kirjeeseensä Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin everstin Johan Stiernschantzin suosittelun, päivätty Anttolassa 4/7 1712. (Asiakirjat RVA:ssa). - Palveliko W. mahdollisesti sotapappina eversti Stiernschantzin rykmentissä?

[7]   Tietoa, että Winter ensimmäisen kerran olisi ollut naimisissa Rantasalmen kappalaisen Anders Teetin tyttären kanssa (Akiander), ei ole mainittu Bergholmin Sukukirjassa.

[8]   Robert Estlander, Släkten Andersin (SSV XXII, 1938, s. 15).

[9]   A. R. Saarenseppä, Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, s. 25.

[10]   Kts. Ilmari Manninen, Liperin seurakunnan historia, Helsinki 1917, ss. 29-32.

[11]   Akiander, Herdaminne II, s. 12; Jully Ramsay, Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, Helsingfors 1909, s. 343.

[12]   Saarenseppä, Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, s. 25. - Osolanuksia tai Oslanuksia on yhä edelleen Pohjois-Karjalassa, mutta kait miltei yksinomaan Kiteellä (vrt. Uusi Suomi 27/10 1944, N:o 291).

[13]   Cederberg, Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat, s. 115-116; sama, Jaakko Stenius vanhempi, Helsinki 1928, ss. 71-75.

Referat

Förf., som starkt betonar behovet av reviderade herdaminnen för Finlands kyrka, uppsätter nya prästlängder för Kitee (Kides) församling för tiden före stora ofreden. Han är i tillfälle att i avsevärd utsträckning fullständiga Akianders uppgifter och företaga även vissa korrigeringar i den sistnämndes Herdaminne.


Genos 15(1944), s. 127-136

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1944 hakemisto | Vuosikertahakemisto