GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Muistiinpanoja Arctopolitanus suvusta.

Gunnar Sarva.

Ensi näkemältä nimi Arctopolitanus vaikuttaa varsin oudolta. Se on ilmaus 1600-luvun antiikintavoittelusta. Mutta senkin ajan latinalais- ja kreikkalaisperäiseksi nimeksi se 6-tavuisena ja 14-kirjaimisena on harvinaisen pitkä ja omituiselta kalskahtava. Sillä on kuitenkin luonnollinen selityksensä. Sen ensimmäinen kantaja Gregorius Thomae Arctopolitanus toimi aikanaan Porin koulun rehtorina ja Ulvilan kirkkoherrana, ja toimipaikkansa mukaan hän valitsi itselleen sukunimen. V. 1558 Ulvilasta nykyiselle paikalleen siirretylle kaupungille annettiin nimi Björneborg, »karhulinna», minkä sanan kreikkalainen vastine oli Arctopolis. Oli varsin tavallista, että pappisuralle antautuva omaksui kotipaikkakuntansa nimen adjektiivisella johtopäätteellä varustettuna, ja niinpä Arctopolitanus merkitseekin vain Arctopolislainen (Porilainen). Oliko Gregorius Thomae Arctopolitanus myös syntyisin Porista, ei ole tiedossa. Nimi sitä ei välttämättömästi edellytä, sillä sukunimi omaksuttiin miltei tavallisemmin toimi- kuin syntymäpaikan mukaan.

Alla oleva pieni tutkimus Arctopolitanus-suvusta ei pyri olemaan täydellinen. Kirjoitus perustuu hajanaisiin muistiinpanoihin eikä nykyinen tilanne, jolloin arkistot ovat tutkijoilta suljetut, ole tehneet mahdolliseksi tarkistaa ja täydentää tietoja.

Taulu 1.

Gregorius Thomae Arctopolitanus. Mainitaan 1628 ja 1630 sekä myöhemminkin Porin koulun rehtorina. Oli jo 1631 Porin ja Ulvilan kirkkoherrana, johon virkaan sai valtakirjan 14/3 1633. Oli saapuvilla Turun Yliopiston vihkiäisissä 1640. Turun hiippakunnan edustajia valtiopäivillä 1650. Lääninrovasti. Kuoli 1662.

Hänen sinettinsä on H. Ark:ssa XI, taulu 23, sinetti 267.

Puoliso: Agneta Matintytär Porin maaseurakunnan Tuorsniemen (Torsnäs) ratsutilalta.

Lapset (järjestys epävarma):

? Thomas Gregorii. Nat. Fransén tekee tutkimuksessaan »Henricus Thomae-boken» (KSV XIX-XX, ss. 5-8) selkoa eräästä käsikirjoituksesta, joka on uskonpuhdistuksen ajan alkuajoilta ja joka sisältää suomenkielistä ordinarium-ainesta. Kirjan oli ruotsimnaalaiselle Andreas Bellanderille aikoinaan lahjoittanut Thomas Gregorii (Dedit hunc librum dono Thomas Gregorii). Fransén otaksuu, kuitenkin mainitsematta perusteita, että tämä Thomas Gregorii oli Gregorius Thomae Arctopolitanuksen poika. Jos tämä olettamus pitää paikkansa, on mahdollista, että käsikirjoituksen aikaisempi omistaja, josta siinä on seuraava merkintä »Henricus Thomae Hattulasta Anno 1611 (vuosiluku epäselvä) i pelkoila», olisi Thomas Gregoriin setä ja siis Gregorius Thomaen veli. Pelkoila on Hattulassa sijaitseva kylä parinkymmenen kilometrin päässä Hämeenlinnasta.

Gabriel Gregorii Arctopolitanus, Ulvilan kirkkoherra, k. 1682. Taulu 2.

Gregorius Gregorii Arctopolitanus, Porin triviaalikoulun rehtori, k. 1679. Taulu 4.

Christina Gregorii Arctopolitana, kuollut 3/1 1687. - Puoliso: Gabriel Gottleben, s. Lübeckissä, Porin kaupungin raatimiehiä, kuollut 10/8 1673.

Catharina Gregorii Arctopolitana, k. 1702 (haud. 8/6). - Puoliso: 25/6 1667 Porissa Vesilahden pitäjänapulainen, sittemmin Pirkkalan kirkkoherra Isak Stenius, s. 1636 Porissa, kuollut 1702 (haud. 8/6). Isak Stenius sai 3/2 1680 1. lainhuudon Tuorsniemen ratsutilaan, joka oli hänen vaimolleen langennut tämän äidin jälkeen.

Taulu 2.

Gabriel Gregorii Arctopolitanus (isä: Gregorius Thomae Arctopolitanus, taulu 1). Ylioppilas 1647 (satakunt.). Stipendiaatti 1649-1655. Oraatio 17/12 1648. Respondentti /11 1649 (Kempe esimiehenä), 14/2 1651 (Petraeus esimieh.), 22/4 1653 ja 22/3 1656 (Thauvonius esimieh.), /6 1654 (Nycopensis esimieh.) sekä 1657 (Wexionius esimieh.). - Sakotettiin 14/12 1653, koska oli järjestänyt pakkopidot, n.s. absolution, jossa Jacobus Johannis Collinus päästettiin »keltanokkain» kirjoista täysivaltaiseksi ylioppilaaksi; tilaisuudessa olivat satakuntalaisen osakunnan useimmat jäsenet läsnä. - Filosofianmaisteri 5/6 1656.

Vihittiin papiksi 9/1 1657 ja määrättiin kreivi Kustaa Hornin ja hänen rouvansa Barbro Kurjen kotisaarnaajaksi. Horn oli silloin Inkerin ja Käkisalmen läänin kenraalikuvernöörinä, mutta määrättiin pian sen jälkeen Suomen sotaväen ylimmäksi päälliköksi. Koska otaksuttiin Gabriel Arctopolitanuksen voivan hänen palveluksessaan saada selkoa Itämeren maakunnissa olevasta sotapapistosta, antoi tuomiokapituli 4/3 1658 hänelle tehtäväksi tiedoittaa, miten paljon hiippakunnan papistoa oli sodan aikana kuollut Riiassa, Tallinnassa ja muualla Baltiassa. Hornin kotisaarnaajana hän 1659 joutui matkustamaan Ruotsiin ja samalla hän kuljetti yliopiston konsistorin kirjeitä eräille valtakunnan mahtihenkilöille.

Turun ruotsalaisen tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen 13/10 1659 (virkaan konfirmoitu 4/4 1660). Kohta virkaan tultuaan Gabriel Arctopolitanus piispa Terseruksen kehoituksesta matkusti yhtenä hiippakunnan edustajana valtiopäiville Ruotsiin, jolloin hänelle vakuutettiin palkkiota 150 talaria hopearahaa, mihin summaan hän ilmoitti tyytyvänsä. V. 1660 Turussa pidetyn kappalaisten synodaalikokouksen puheenjohtaja. - Samaan aikaan kuin Gabriel Arctopolitanus nimitettiin kappalaiseksi, perustettiin Turun ruotsalaiseen seurakuntaan toisen kappalaisen virka, jonka haltijaksi tuli Daniel Juslenius, samannimisen piispan isä. Virkatehtävien ja palkkaetujen jakamisesta näiden miesten sekä suomalaisen seurakunnan kappalaisten ja tuomiokapitulin taloudenhoitajan kesken annettiin vv. 1660 ja 1661 useita määräyksiä, jolloin Arctopolitanukselle m.m. myönnettiin ruotsalaisen seurakunnan ehtoollisrahat sekä 3/4 avioliittoonkuulutus- ja kiitosrahoista.

Ollessaan kappalaisen virassa Gabriel Arctopolitanus joutui 5/6 1663 yliopiston konsistorissa toimimaan todistajana piispa Terseruksen ja professori Svenoniuksen välisessä puhdasoppisuuskiistassa, joka lopulta johti Terseruksen erottamiseen piispan virasta. Arctopolitanuksen arveltiin paraiten voivan antaa tietoja väittäjäisten kulusta, koska piispa oli pyytänyt häntä pitämään tilaisuudessa pöytäkirjaa. Lausunnossaan Arctopolitanus vahvisti konsistorin kanslerille esittämän kertomuksen väitöstilaisuuden kulusta oikeaksi, mutta hän näyttää kuitenkin halunneen lievästi tukea piispaa.

Oltuaan kappalaisena 7 vuotta Gabriel Arctopolitanus v. 1665 isänsä jälkeen tuli Ulvilan kirkkoherraksi. Hänen sivistysharrastuksiaan osoittaa, että hän pari vuotta virkaa hoidettuaan antoi lääninrovastilleen Huittisten kirkkoherralle Andreas Keckoniukselle selostuksen seurakunnassa tavattavista muinaismuistoista, m.m. Ulvilan kirkossa säilytetyistä keskiaikaisista asiakirjoista. Hiippakunnan pappeinkokouksessa 1669 hän toimi puheenjohtajana. Mainitaan myöhemmin lääninrovastiksi. Kuoli 1682.

Kirjallinen toiminta: Stiernman, s. 50, Elmgren I, s. 45.

Puoliso: Christina Udnie (ruots. aatelissuku n:o 375), joka v. 1716 eli vanhana leskenä Ruotsissa pakolaisena. Vanhemmat: Viipurin raatimies, sittemmin ratsumestari Peter Udnie ja hänen vaimonsa rälssimiehentytär Anna Juhanantytär.

Lapset (kolmen ensimmäisen ikäjärjestys epävarma):

Christina Arctopolitana, joka eli 1714 pakolaisena Ruotsissa. - Puoliso: 23/9 1684 Porin pormestari Gabriel Keckonius, s. 1646, kuollut 5/2 1709, hänen toisessa avioliitossaan. (Keckoniuksen ensimmäinen puoliso: 31/1 1675 Pietarsaaressa Margareta Eosander, s. Åsbossa 16/10 1643, kuollut 6/2 1683 Porissa; vanhemmat Åsbon kirkkoherra Johannes Nicolai Eosander ja Elisabeth Trana).

Agneta Arctopolitana, Puoliso: Porin koulun rehtori, sittemmin Kokemäen kirkkoherra Henricus Pauli Paulinus, kuollut 1713.

Petrus Arctopolitanus. Ylioppilas 1686 (satakunt.). Stipendiaatti 1689-1695. Porin triviaalikoulun collega inferior 1698, mutta kuoli ennen virkaan astumistaan 7/1 1698. - Puoliso: Maria Oselia, hänen ensimmäisessä avioliitossaan. (Oselian toinen puoliso: 3/10 1699 Porin koulun apologista Johannes Lepus, sittemmin Lagus, kuollut 1/2 1740).

Gabriel Arctopolitanus, s. 1667 (kast. 22/8) Porissa. Ylioppilas (ei mainita Laguksella). Stipendiaatti 1685-1686.

Gregorius Arctopolitanus, s. 22/4 1672 Porissa. Lohjan kirkkoherra. Kuollut 1745. Taulu 3.

Maria Arctopolitana, s. 1674 (kast. 3/5) Porissa. - Puoliso: rykmentinpastori, sittemmin Turun koulun rehtori, professori ja vihdoin appensa jälkeen Ulvilan kirkkoherra, rovasti Gabriel Fortelius, s. 1637, kuollut 1721.

Elisabeth Arctopolitana, s. 1677 (kast. 29/9) Porissa.

Taulu 3.

Gregorius Arctopolitanus, myös Arctopolitan (isä: Gabriel Gregorii Arctopolitanus, taulu 2). S. 22/4 (22/5 ?) 1672 (kast. 24/4) (24/5 ?) Porissa. Ylioppilas (satakunt.) 1686. Määrättiin 1696 eskadroonapapiksi eversti Löwenin vasta jalkeille pantuihin kolmeen rakuunakomppaniaan ja tuli toimen vakinaiseksi haltijaksi 1697. Toimitti Teijon tehtaalla papillisia virkatehtäviä. Kun kunink. majesteetti kirjeessä 12/4 1698 oli selittänyt antavansa hänelle virkamääräyksen, jos hän suoriutuisi piispan ja konsistorin toimittamassa kuulustelussa, hän sai 28/5 1698 valtakirjan Turun linnan papiksi. Samana vuonna hän pappeinkokouksessa piti saarnan »de magistratu politico». Hänen toiminnastaan linnanpappina hänestä jäi jälkimaine, että hän valppaasti ja ahkerasti hoiti virkaansa, vaikka hänen täytyi heikon terveytensä takia muutamia vuosia pitää apulaista.

Venäläisten hyökkäyksen tieltä hän v. 1713 pakeni Ruotsiin. Siellä hän oli vielä 1717, jolloin hänelle maksettiin 150 hopeatalarin vuosipalkka.

Useiden epäonnistuneiden suositusten jälkeen muihin pappistoimiin Turun hiippakunnan konsistori 14/6 1720 asetti hänet ensimmäiselle ehdokassijalle Lohjan seurakunnan kirkkoherran virkaan, johon hän sai kunink. majesteetin valtakirjan 3/8 1720. Toimen hoitoon hän kuitenkin vasta Uudenkaupungin rauhan solmimisen jälkeen ryhtyi 15/12 1721. Isonvihan aikana pappila oli ollut lampuodin hoidossa ja tämä, nimeltään Nils Henrikinpoika, oli päästänyt rakennukset pahasti rappeutumaan, mikä todettiin talonkatselmuksessa 26-27/9 1722. Seurauksena oli oikeudenkäynti lampuodin ja kirkkoherran välillä. Gregorius Arctopolitanuksella oli useita muitakin oikeudenkäyntejä milloin naapureitaan, milloin muita seurakuntalaisia vastaan. Näihin ei häntä johtanut niinkään paljon rettelöimishalu tai taloudellisen voiton tavoittelu kuin pyrkimys saada aikaan järjestystä isonvihan aikana vallattomuuteen tottuneiden seurakuntalaisten keskuudessa. Itse hän noudatti kaikessa oikeudenmukaisuutta ja osoitti vilpitöntä mielipahaa, kun hän kerran eräässä kruunun tavaranhankinnassa joutui toimittamaan liian niukasti mitatun viljamäärän.

Pikkuvihan aikana Gregorius Arctopolitanus lähti perheineen toisen kerran pakomatkalle Ruotsiin 5/6 1742 ja palasi sieltä seuraavan vuoden elokuussa. Hänen poissa ollessaan kenraali Keith nimitti maisteri Abraham Roeringin Lohjan kirkkoherraksi, mutta Arctopolitanuksen palatessa Roeringin oli poistuttava. Arctopolitanuksen kuoltua hänet kuitenkin uudestaan valtuutettiin Lohjan kirkkoherraksi. Pikkuvihan jälkeen pappilan rakennukset oli taas varsin perusteellisesti korjattava.

Gregorius Arctopolitanus osaksi yhdessä vaimonsa kanssa teki useita lahjoituksia enimmäkseen Lohjan kirkolle, mutta myös muihin tarkoituksiin. Kirkolle annetuista lahjoista olivat huomattavimmat v. 1728 kullattu öylättilautanen, v. 1737 seitsenhaarainen metallinen kynttiläjalka, joka painoi yli kolme leiviskää, v. 1738 400 talarin arvoinen alttaritaulu ja v. 1741 kultanahkainen verho alttarin ympäri. Kirkkoherran leski lahjoitti Lohjan kirkolle Yli 17 leiviskää painavan kirkonkellon, joka maksoi 633 talaria 24 killinkiä, ja perikunta hopeisen öylättirasian. Arctopolitanuksen muista lahjoituksista mainittakoon, että hän omalla kustannuksellaan ylläpiti seurakunnassa koulunopettajantointa.

Lopuksi on huomautettava, että Gregorius Arctopolitanus esiintyi myös latinan- ja suomenkielisenä runoilijana. Niinpä hän sepitti Turun läänin maaherran Lorentz Creutzin hautajaisiin 1699 julkaistuun suruvihkoseen suomenkielisen runon, jossa hän kuvasi vainajan elämänvaiheita. Gregorius Arctopolitanus kuoli 10/4 1745 (haud. 9/6). Hän oli huomatuimpia Lohjan seurakunnan kirkkoherroja, jonka muisto Ad. Neoviuksen sanojen mukaan vieläkin elää Lohjan rahvaan keskuudessa.

Puoliso: 30/10 1700 Tenholan Gretarbyssä Elisabeth Petreja, kuollut 9/2 1746; vanhemmat: Tenholan kirkkoherra Jonas Petrejus ja Elisabeth Andreae Sundia. Gregorius Arctopolitanuksen ja Elisabeth Petrejan hääjuhlaan kirjoitti J.A.M. (Jonas Andreae Mennander, Arctopolitanuksen vuositoveri yliopistossa, Turun suomalaisen seurakunnan kappalainen?) suomenkielisen runon nimeltään »Riemu-Runot ylidze Gregorius Arctopolitanuxen, Kircko-Herran Turun Linnan Seuracunnasa ja Neitzen J. Elisabethin Petrejan Heidän Hä-päiwäxens 30 Oct. 1700 Tenholan Gretar Kylähän, Ilo-Hippexi lähetetyt».

Lapset:

Gabriel Arctopolitan, s. 1705 Turussa. Turun yliopiston ylioppilaana merkitty Upsalan yliopiston kirjoihin 19/2 1722. Väitellyt Upsalassa 14/10 1728 aiheesta »De origine ac Religione Fennorum» (Fabian Törne esimieh.) ja 15/10 1730 aiheesta »De vario objecto logices» (Ericus Alstrin esimieh.). Maisteri Upsalassa 1730. Kuoli 1730 tai 1732. Isä lahjoitti 1739 ja 1740 hänen jäämistöstään Turun yliopistolle eräitä arvokkaita jumaluusopillisia teoksia. Gabriel Arctopolitan oli huomattavan lahjakas. Hänen edellinen väitöskirjansa oli ensimmäinen tutkimus suomalaisten alkuperästä ja uskonnollisista käsityksistä ja se osoittaa, että hänessä oli suomalais-kansallista harrastusta. Siinä hän julkaisi myös muutamia suomenkielisiä runoja.

Margareta Elisabeth Arctopolitan. - Puoliso: 10/10 1725 Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalainen, sittemmin Tammelan kirkkoherra Johan Amnell, s. 20/3 1692 Kalajoella, kuollut 13/4 1772, hänen ensimmäisessä avioliitossaan (Amnellin toinen puoliso 1738 oli Anna Maria Stjernhorn, kuollut 1750, ja hänen kolmas puolisonsa 22/12 1751 Eva Elisabeth Borgström, s. 12/1 1715, kuollut 1784; vanhemmat kapteeni Johan Borgström Tammelasta ja Anna Beata Kuhlman). P> Christina Arctopolitan, s. 1726, kuollut 24/1 1743 pakolaisena Ruotsissa. Hänen edukseen vanhemmat tekivät testamentin, jonka mukaan hänen, jos hän jäisi naimattomaksi, tuli saada kultakäädyt ja 6.000 talaria kuparirahaa.

Taulu 4.

Gregorius Gregorii Arctopolitanus (isä: Gregorius Thomae Arctopolitanus, taulu 1). Ylioppilas (satakunt.) 1653. Stipendiaatti 1659-1664. Respondentti /6 1655 (Wexionius esimieh.), 1662 (Svenonius esimieh.) ja 1664 (Kempe esimieh.). Sai v. 1661 ylioppilasrahat Porin rovastikunnasta. Maisteri 24/5 1664.

Maaliskuussa 1657 Gregorius Arctopolitanus yhdessä eräiden toisten ylioppilaiden kanssa joutui yölliseen tappeluun kaupungin vahtimiehen Henrikin kanssa, jolloin tämä pahasti haavoittui ja kuukauden kuluttua kuoli. Konsistorissa kuultuina ylioppilaat ilmoittivat asian kulun seuraavaksi. Ensin jouduttiin sanaharkkaan, jolloin ylioppilaat uhkasivat tehdä vahtimiehen käyttäytymisestä ilmoituksen pormestarille, jotta tämä vangituttaisi miehen. Silloin Henrik löi erästä ylioppilasta sauvallaan yli nenän, heitti yltään viitan, veti miekkansa ja löi Gregoriusta selkään, niin että takki repesi. Toiset ylioppilaat hyökkäsivät apuun ja saivat miekan riistetyksi Henrikin kädestä. Tappelussa Henrik sai useita reikiä päähän, mutta häntä hoitanut saunottaja väitti, etteivät ne olleet kuolettavia, vaan että kuoleman syynä oli haavojen huolimaton hoito ja yletön juopottelu. Konsistori oli sitä mieltä, että kuolemantuottamus ei ollut tahallinen ja että se ei johtunut suoranaisesta pahoinpitelystä, jonka takia ylioppilaat tuomittiin vain rahasakkoihin. Kuitenkin konsistori alisti tuomion kanslerin harkintaan. Tämä kehoitti neuvottelemaan hovioikeuden kanssa, koska asia oli hämärä. Nähtävästi konsistori kuitenkin pelkäsi hovioikeuden sekoittumista yliopiston tuomiovaltaan, neuvotteluja ei käyty ja asia jäi rahasakkojen varaan.

Toisenkin kerran, v. 1661, Gregorius Arctopolitanus joutui konsistorin edessä syytteeseen yönaikaisesta meluamisesta kadulla yhdessä eräiden muiden ylioppilaiden kanssa. Kaupungin vahtimies nosti asiasta kanteen konsistorissa ja ilmoitti jo kerran ajaneensa mellakoitsijat pois, mutta näiden palanneen hetken kuluttua ja hoilanneen vielä äänekkäämmin kuin edellisellä kerralla. Professori, tuomiorovasti Yrjö Alanus ilmoitti puheenalaisten ylioppilaiden samana yönä mellastaneen hänen talonsa edessä sekä rikkoneen hänen aitansa ja murtaneen portin. Tällä kertaa ylioppilaat pääsivät ankaralla varoituksella, jota paitsi heidän oli konsistorin edessä pyydettävä anteeksi tuomiorovastilta.

Gregorius Arctopolitanus tuli Porin triviaalikoulun vararehtoriksi v. 1666 ja rehtoriksi v. 1675. Kuoli 1679. Hänen jälkeenjättämistään papereista on löydetty esitys siitä, miten uusia oppilaita hänen aikanaan vastaanotettiin kouluun.

Puoliso: Catharina Curnovia; vanhemmat: Porin pormestari Gustaf Curnovius ja Elisabeth Niilontytär.

Lapset (syntyneet Porissa):

Gustavus Arctopolitanus, s. 1668 (kast. 31/12). Ylioppilas. Taulu 5.

Elisabetha Arctopolitana, s. 1671 (kast. 22/3).

Wendila Arctopolitana, s. 1673 (kast. 10/2).

Gregorius Arctopolitanus, s. 1675 (kast. 27/3). Ylioppilas (satakunt.) 1687.

Catharina Arctopolitana, s. 1677 (kast. 18/4).

Anna Arctopolitana, s. 1678 (kast. 9/12).

Taulu 5.

Gustavus Arctopolitanus (isä: Gregorius Gregorii Arctopolitanus, taulu 4), s. 1668 (kast. 31/12). Ylioppilas (satakunt.) 1680. Stipendiekspektantti 1685. Respondentti 1687 (Achrelius esimieh.). Kuoli ylioppilaana.

Puoliso ?

Tytär:

Elisabeth Arctopolitana, s. 1687 (kast. 28/5).

Referat

Skolrådet Gunnar Sarva utreder släkten Arctopolitanus öden, en känd prästsläkt under 1600-1700 talen. Namnet är en grekisk motsvarighet till Björneborg, där släkten utfört sin huvudsakliga gärning. Stamfadern Gregorius Thomae Arctopolitanus (+ 1662) var kyrkoherde i Ulvsby och Björneborg och efterträddes i Ulvsby av sonen Gabriel (+ 1682), varjämte en annan son, Gregorius (+ 1679) verkade som rektor vid trivialskolan i Björneborg. En tredje son var måhända Thomas Gregorii, författare till en finskspråkig handskrift från början av reformationen. En anteckning i denna handskrift synes utvisa Hattula som släktens hemort. Gabriel Gregorii son var den kända kyrkoherden i Lojo Gregorius Arctopolitanus (1672-1745), med vars son Gabriel, magister, släkten 1730 eller 1732 torde ha utslocknat.


Genos 15(1944), s. 147-155

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1944 hakemisto | Vuosikertahakemisto