GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Brander suvun Kiteen-haaran polveutuminen

Eräs oikaisu Sukukirjaan

Olavi Wanne

Tunnettu satakuntalainen sivistyssuku Brander on maamme suurimpia yhtenäisiä, yleensä samaa nimeä käyttäviä sukuja. Se käsittää allekirjoittaneen suorittamien alustavien tutkimusten mukaan runsaasti 270 taulua (Sukukirjassa 82 taulua). Tähän myötävaikuttaa suvun runsas talonpoikainen aines, joka Bergholmin teoksessa on jäänyt aivan ylimalkaisen käsittelyn varaan ja siten erittäin aukolliseksi. Myöskin suoranaisia genealoogisia asiavirheitä Sukukirja tämän suvun kohdalla sisältää runsaasti. Huomattavimpia niistä on seuraavassa selostettu, joka koskee suvun n.s. kiteeläistä haaraa (Sukukirjassa taulu 70). Tämän haaran alkaja oli lehtori, sittemmin maanviljelysneuvos Aksel Emil Brander (1839-1924), joka 1871 siirtyi maanviljelijäksi Kiteelle ja jonka jälkeläiset ovat ansiokkaasti omistautuneet pääelinkeinomme kehittämiselle.

Aksel Emil Brander polveutuu Bergholmin mukaan suvun kantaisän Joachim Branderin neljännestä pojasta, Rauman pedagogion rehtorina jonkun aikaa toimineesta, sittemmin Nakkilassa asuneesta ja siellä mielisairaana 1769 kuolleesta Karl Branderista, jonka nuorempi, Raumalla 20.2.1766 syntynyt poika Adolf Fredrik Brander ilmoitetaan hänen isoisäkseen (Sukukirja taulu 68). Tämän Adolf Fredrikin sanotaan olleen kruununnimismiehenä Vehmaalla ja kuolleen siellä maaliskuussa 1819 (oikein: 16.4.1819)

Tarkistaessaan Vehmaan historiakirjajäljennöksen avulla viimeksimainittua kuolinpäivää allekirjoittanut kummastuksekseen havaitsi, että vainaja kuolleidenluettelossa mainittiin vain 42-vuotiaaksi. Kirkkoherranvirastolta tilattu sukuselvitys osoitti, että Adolf Fredrik Brander Vehmaan rippikirjan mukaan oli syntynyt 23.12.1777; syntymäpaikka ei ilmennyt Vehmaan kirjoista. Vehmaan nimismies Adolf Fredrik Brander ei siis voinut olla Rauman entisen rehtorin 1766 syntynyt poika. Kuka hän todellisuudessa oli, kävi varsin pian selville.

Metsänhoitaja Karl Branderin allekirjoittaneelle ystävällisesti käytettäviksi antamien sukupaperien joukosta löytyi tilanomistaja Oskar Edvard Branderin (1830-1914, Sukukirja taulu 39) laatima omakätinen selostus lähimmistä sukulaisistaan. Tässä selostuksessa [1] sanotaan nimenomaan, että hänen setänsä Adolf Fredrik Brander, s. 1777, oli Maskun tuomiokunnan tuomarin Gustaf Adolf Branderin (1809-84) isä ja Aksel Emil Branderin isoisä. Vehmaan nimismies oli siis sama henkilö kuin Sukukirjan Brander suvun taulussa 34 mainittu Laitilan nimismiehen Johan Joachim Branderin poika Adolf Fredrik, josta Sukukirja tyytyy mainitsemaan vain syntymäpäivän 8.12.1777. Päivämäärä muuten on aivan oikea: syntymäpaikka on Laitila. - Vehmaan nimismies Adolf Fredrik Brander ja hänen jälkeläisensä polveutuvat näin ollen kantaisän toisesta pojasta Johan Branderista (k. 1763). Huomattakoon vielä, että Adolf Fredrik Branderin polvilukukaan ei pidä paikkaansa; hän kuuluu suvun IV eikä III polveen.

Entä Rauman rehtorin samanniminen, 1766 syntynyt poika? Hänen syntymäpäivänsä 20.2.1766, jonka Bergholm mainitsee, pitää todella paikkansa, mutta hän ei ole syntynyt Raumalla, vaan Nakkilassa. Tässä pitäjässä hän on itse asiassa viettänyt koko elämänsä ajan; siellä hän myöskin kuoli 4.3.1803. Hän asui isänsä omistamalla suvun vanhalla kantatilalla Soinilan Isollapereellä vuoteen 1790, jolloin siirtyi torppariksi Kaivolan torppaan Nakkilan Lammaisten kylässä. Naimisissa hän oli Kiukaisista kotoisin olleen rakuuna Anders Träskin tyttären Julianan (s. Kiukaisissa 9.4.1774, k. kolmasti naimisissa oltuaan Nakkilassa 23.2.1853) kanssa, ja hänellä oli kaksi poikaa, joista suku on jatkunut. Hänen kaikki jälkeläisensä eivät vielä ole selvitetyt, mutta huomattavaan yhteiskunnalliseen asemaan he eivät liene kohonneet.

Sama kohtalo näyttää tulleen yleensä kaikkien Rauman rehtorin jälkeläisten osaksi - johtuneeko sitten heikosta verenperinnöstä vai jostain muusta. Tässä yhteydessä kiintoisana seikkana voidaan mainita, että Karl Branderin nuorin tytär Hedvig Ulrika, s. Ulvilassa (nyk. Nakkilaa) 16.12.1759, ei ollut, kuten Bergholm väittää, naimisissa ruotsinmaalaisen toimitussihteeri Hollströmin kanssa - ja siten tunnetun kirjailijattaren Fredrika Bremerin äidinäiti - vaan eli naimattomana, vietti loppuikänsä »kirkonvaivaisena» Nakkilan Soinilan kylässä ja kuoli Nakkilassa 31.5.1823.


[1]   Selostus on päiväämätön, mutta eräistä siinä annetuista tiedoista käy päätteleminen, että se on laadittu ennen maaliskuuta 1893. Bergholmin Brander suvun selvitys painettiin saman vuoden lopussa. Arvoitukseksi jäänee, miksei Oskar Edvard Branderin antamia oikeita tietoja esiinny Sukukirjassa.


Referat. Förf. påvisar en större felaktighet i Bergholms utredning av släkten Brander i Sukukirja. Kronolänsmannen i Vemo Adolf Fredrik Brander (tab. 68 i Sukukirja) är i själva verket identisk med en person med samma namn i tab. 34 och född 1777, icke 1766. Den Adolf Fredrik Brander, som var född 1766, blev torpare i Nakkila och dog 1803. Hans syster Hedvig Ulrika, f. 1759, var icke, såsom Bergholm påstår, gift med expeditionssekreteraren Hans Henrik Hollström från Stockholm och sålunda mormor till den berömda skriftställarinnan Fredrika Bremer, utan levde ogift i Nakkila och dog 1823.


Genos 15(1944), s. 18-20

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1944 hakemisto | Vuosikertahakemisto