GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Isak Lauren ja Appelberg suvun alkuperä

Harry W. Walli

Selvittäessäni esivanhempiani päädyin mm. 7:ssä polvessa Porin maaseurakunnan kirkonkirjojen ilmoittamaan pitäjänräätäli Isak Laureniin, joka oli isoisäni, tuomiorovasti Anselm Waldemar Wallin isoisän, kersantti Johan Gustaf Wallinin isän, ratsutilallisen Adam Juhonpoika Wallinin vaimon Ulrikan isä. Asetin tehtäväkseni selvittää ketkä olivat tämän Isak Laurenin vanhemmat.

Porin maaseurakunnan kirkonkirjat kertovat Isak Laurenin syntyneen kesäkuun 15 p:nä 1741 mainitsematta missään hänen syntymäpaikkaansa. Porin maaseurakunnan Kokemäensaaren (Inderön) kylän »Klemola»-nimiselle ratsutilalle hän oli muuttanut v. 1770 solmittuaan v. 1765 avioliiton tämän ratsutilan haltijan Juho Heikinpoika Klemon tyttären Britan kanssa ja saatuaan täten 1/3 ratsutilasta. Pääosa tilasta joutui Juho Heikinpoika Klemon ainoalle miehuusikään varttuneelle ja naimisiin joutuneelle pojalle Antti Juhonpojalle, s. 21. 10. 1735, k. 7. 11. 1809. Tämän ratsutilan, Klemolan eli Tommilan, aikaisempia vaiheita on lääninsihteeri VILHO SELINHEIMO selostanut tutkielmassaan Indrenius-suvusta SSV XVIII. Tila oli siirtynyt Indrenius suvulta Matti Tuomaanpojan (Indreniuksen) tyttären Britan mentyä 30. 9. 1677 avioliittoon mouhijärveläisen talollisenpojan Klemet Jaakonpojan (Koivuniemen) kanssa ja periytyi v. 1730 tämän pojanpojalle, yllämainitulle Juho Heikinpojalle.

Ennen tälle ratsutilalle siirtymistään tapaamme Porin maaseurakunnan rippikirjoissa Isak Laurenin Kokemäensaaren maiden (Inderö ägor) kohdalla vuosilla 1766-1769, sekä naapurikylän Yyterin kohdalla vuosina 1764-1765, mutta merkintää siitä, mistä hän olisi sinne muuttanut, ei kirjassa ole. Porin maaseurakunnan syntyneitten luetteloissa ei ole Isak Laurenin syntymäpäiväksi mainitun päivän - 15. 6. 1741 - kohdalla merkitty syntyneeksi Isak-nimistä lasta eikä naapuriseurakuntienkaan syntyneitten kirjoissa ole tällaista merkintää. Edelleen puuttuvat Porin maaseurakunnan vihittyjen luettelot vuosilta 1765-1771.

Hänen isänsä nimi, patronyymi, mainitaan Ulvilan v. 1791 ,syyskäräjien pöytäkirjoissa, jolloin häntä kutsutaan »Isaac Johansson Laureniksi». Useimmiten hänet tavataan vain lyhyesti »Isaac Lauren»ina tai oli sukunimenä vaihtoehtoisesti »Laurila», »Clemo», »Klemola», vieläpä »Rieskola» hänen tilanosuutensa nimen mukaan. Olen seurannut hänen edesottamuksiaan käräjillä, mutta huolimatta siitä, että hänen omistusoikeuttaan k. o. ratsutilaan usein selvitetään testamenttiasioiden y. m. yhteydessä, ei hänen vanhempiaan missään mainita.

Kokemäensaaren lähellä oli Preiviikin kylässä Laurila-niminen tila, mutta sikäläiseen sukuun häntä ei voitu sijoittaa. Eikä laajan Ulvilan pitäjän vuosien 1757-1765 manttaalikirjoista löytynyt lukuisten Laurila-nimisten tilojen asukkaista ketään, joka olisi sopinut etsimäksemme henkilöksi. Maaherrat nimittivät pitäjänräätälit tehtäväänsä mutta tässä tapauksessa ei tästäkään seikasta ollut hyötyä, kun Turun ja Porin lääninhallituksen arkisto ei tältä ajalta ole säilynyt.

Tehtäväni ratkaisu näytti näin ollen mahdottomalta. Mutta eräs merkintä v:n 1767 manttaalikirjassa antoi tutkimukselleni uuden suunnan. Tämä merkintä on seuraava:

»S. Skred. Isach Lauren, Brita h., Johan, Maria, Simon Lg. Bn.» Viimeksimainittu Simon on Isak Laurenin luona hänen ensimmäisenä oppipoikanaan v. 1765-1767. Kun käsityöläiset tähän aikaan usein ottivat läheisiä omaisiaan oppipojikseen otin tarkastettavakseni tämän hänen ensimmäisen oppipoikansa sukulaisuussuhteita. Rippikirjoista ilmeni, että Isak Laurenin oppipoika Simo Juhonpoika oli syntynyt lokakuun 19 p:nä 1743. Syntyneitten luetteloista totesin Simo Juhonpojan Pomarkun pitäjän Riutta-nimisen talon isännän Juho Sigfridinpojan ja vaimonsa Valpuri Matintyttären pojaksi. Edelleen totesin, että tästä Riutta-nimisestä tilasta sekä rippikirjoissa että muissakin lähteissä vaihtoehtoisesti käytetään myös »Lauri»-nimeä. Näin aloin etsiä Isak Laurenin sukujuuria Pomarkun Laurin tilalta, varsinkin kun Isak Laurenin sukunimikin täten saisi selvityksen ja patronyymikin antoi olettamukselle tukea.

Rippikirjoista ilmenee, että vuoteen 1735 hallitsi Laurin-Riuttantilaa lautamies Lauri Matinpoika, joka kuoli sanottuna vuonna jättäen jälkeensä lapset Matin, Marian, Valpurin, Sofian, Juhon ja Mikon sekä leskensä Valpuri Matintyttären. Leski solmi vihittyjen luettelon mukaan huhtikuun 11 p:nä 1736 uuden avioliiton Juho Sigfridinpojan kanssa ja oli heillä syntyneitten luettelon mukaan lapset Anna s. 27. 11. 1736 ja Simo s. 19. 10. 1743. Rippikirjaan ei Juho Sigfridinpojan lapsia ole lainkaan merkitty Laurintilan kohdalle. Juho Sigfridinpoika kuoli jo ennen 12. 6. 1746, jolloin pesänositus hänen jälkeensä toimitettiin. Isännyys siirtyi hänen poikapuolelleen Matti Laurinpojalle, joka käytti sekä Riutta-että Laurila-nimiä. Kirkonkirjat eivät näinollen antaneet mitään tietoja Isak Laurenista mutta tuntien Porin kirkonkirjat erittäin vajavaisiksi siirryin tutkimaan manttaalikirjoja.

Senaikuisen henkikirjoitussäännön mukaan oli 15 vuotta täyttänyt henkilö merkittävä luetteloon ja nyt tapaammekin Riutan tilalla v. 1757, siis sinä vuonna, jolloin Isak Lauren täytti 16 vuotta, ensimmäisen kerran Isak nimisen henkilön isännän Matti Laurinpojan veljeksi merkittynä (»Isak Br»). Ettei velipuoliasemaan tällöin kiinnitetty huomiota osoittaa se, että Matti Laurinpojan velipuoleksi todettu Simo Juhonpoika merkitään v:sta 1759 niinikään Matti-isännän veljeksi. Riutan-Laurin tilalta katoaa manttaalikirjojen mukaan Isak-veli jo v. 1759. Yyterin kylässä tapaamme pitäjänräätäli Isak Laurenin v. 1764-1765 ja kuten sanottu vuodesta 1766 Kokemäensaarella.

Voittanee näin ollen pitää todennäköisenä, että Isak Lauren oli Pomarkun Riutan-Laurin isännän Juho Sigfridinpojan ja tämän vaimon Valpuri Matintyttären poika.

Sukututkija on harvoin tyytyväinen saavutukseensa ja nyt oli ratkaistavana uusi tehtävä: missä olivat Juho Sigfridinpojan sukujuuret. Vastauksen tähän kysymykseen antoi merkintä Ulvilan kihlakunnanoikeuden pöytäkirjoissa v. 1749. Siinä kerrotaan, että Porin porvari Jöran Appelberg oli Pomarkun Laurilan isäntävainajan Juho Sigfridinpojan veli ja vaati porvari Appelberg Juho Sigfridinpojan poikapuolelta Matti Laurinpoika Laurilalta korvausta Juho Sigfridinpojan perunkirjoituksessa 12. 6. 1746 muka poisjääneestä omaisuudesta. Tästä ilmenee, että Juho Sigfridinpoika oli Appelberg suvun kantaisän Jöran Appelbergin veli ja osoittautuu samalla, että ATLE WILSKMANin »Släktbokissa» Appelbergsuvun kantaisäksi ilmoittama ruotsinmaalainen Gustaf Appelberg ei ole suvun kantaisä, vaan on suvun kantaisä Juho Riutta-Laurin ja Jöran Appelbergin isä Sigfrid. Tämän Sigfridin henkilöllisyyden on fil. maisteri HARALD HORNBORG todennut ja esittää hän seuraavan sukujakson:

 

Erkki, omisti 1500-luvun lopulla Haukijärven eli Pukaran kylän silloisessa Hämeenkyrössä.

Simo Erkinpoika, tilallinen Pukaran kylässä 1500-1600 lukujen vaihteessa.

Markku Simonpoika, tilallinen Pukaran kylässä 1600-luvulla.

Tuomas Markunpoika, sotilas 1659, tilallinen Pukaran kylässä, kuollut n. v. 1671. Vaimo Gertrud.

Yrjänä Tuomaanpoika, Porin rykmentin sotilas jo v. 1685, korpraali 1696. Raivasi poikansa Sigfridin kanssa Mouhijärven Pukaran kylässä Pussi-nimisen tilan. Joutui sotaan 1700, josta palasi 1703, lopulta varusmestari. Haudattu 16. 10. 1726 Hämeenkyrön kirkkoon. Vaimo Brita Erkintytär, haudattu 26. 5. 1723 samaan paikkaan.

Sigfrid Yrjänänpoika Pussi, s. 15. 2. 1685, k. 10. 12. 1780. Sotilas 1703. Nykyisen Mouhijärven pitäjän Pukaran kylän Pussi-nimisen talon isäntä 1707. Vaimo Anna Heikintytär, k. 1749.

Juho Sigfridinpoika Lauri-Riutta.

 

Tähän voi vaativinkin esivanhempien tutkija hyvällä omalla tunnolla lopettaa.

 

LAUREN (-APPELBERG) SUKU.

Taulu I

Juho Sigfridinpoika Lauri-Riutta, Appelbergin sivistyssukua, s. 1713 todenn. silloisen Hämeenkyrön pitäjän Pukaran kylässä. Avionsa kautta Pomarkun Lauri-Riutta nimisen tilan isäntä vuodesta 1736. Kuollut ennen 12. 6. 1746, jolloin perunkirjoitus hänen jälkeensä laadittiin.

P:o Pomarkussa 11. 4. 1736 Valpuri Matintytär, k. 9. 2. 1735, Laurin-Riutan edellisen isännän, lautamies Lauri Matinpojan, s. n. 1697, k. Pomarkussa 9. 2. 1735, 37 v. 5 kk. vanhana, leski; vanhemmat: talollinen Matti Matinpoika lkaalisten Venejärven kylästä ja Valpuri Juhontytär.

Lapsia (kaikki syntyneet Pomarkussa):

Anna, s. 27. 11. 1736, mainitaan vielä 1759 Riitan tilalla, muttei enää v. 1760.

Isak, s. 15. 6. 1741. Taulu 2.

Simo, s. 19. 10. 1743. Oppipoikana veljensä luona Kokemäensaarella 1766-68, v:sta 1769 pitäjänräätälinä Kokemäellä, jossa asui Purjalan kylässä. Oli vielä 1770 naimaton.

 

Taulu 2.

Isak Lauren (taulu I), s. Pomarkussa 15. 6. 1741. Pitäjänräätäli Porin maaseurakunnassa asuen 1764-65 Yyterin kylässä, 1766-69 Kokemäensaaren kylässä. Viimeksimainitun kylän Klemolan eli Tommilan ratsutilan 1/3 haltija v:sta 1793, asui tilaa jo v:sta 1765. Tila jaettiin 17. 10. 1793, jolloin 2/3 osaa (no 5) joutui langolle Antti Klemolalle ja 1/3 (no 6) lsak Laurenille. Tavataan Lauren, Laurila, Clemo, Klemola ja Rieskola nimisenä. Kuoli Kokemäensaaressa 8. 4. 1806 keuhkotautiin 65 v. 3 kk. ja 13 p:n vanhana.

P:o 1765 Brita Juhontytär Klemola, s. Kokemäensaarella 21. 1. 1741, k. siellä 25. 12. 1818; vanhemmat: ratsutilallinen Juho Heikinpoika, s. Kokemäensaarella 24. 12. 1715, k. siellä 16. 1. 1795, ja Maria Laurintytär Laurila (Preiviikki), s. Porin msk:n Preiviikissä 24. 1. 1714, k. Kokemäensaarella 12. 12. 1787.

Lapsia (kaikki syntyneet ja kuolleet Kokemäensaarella ellei muuta mainittu):

Maria, s. 18 (12). 9. 1765, k. Söörmarkussa 1791. P:o 18. 12. 1787 ratsutilallinen Söörmarkun Kartanosta Efraim Kustaanpoika Lindblad.

Mikko, s. 28 (22). 9. 1767, k. 6. 7. 1776 rokkoon.

Ulrika, s. 20. 1. 1770, k. 13. 12. 1818 halvaukseen. P:o 18. 12. 1787 ratsutilallisen poika Söörmarkun Kartanosta Adam Juhonpoika Wallin, s. Söörmarkussa 19. 2. 1769, k. 2. 1. 1830, joka peri vaimonsa ratsutilan.

Isak, s. 24. 10. 1771, k. 6. 7. 1772.

Johan, s. 3. 6. 1773, k. 15. 7. 1776 rokkoon.

Brita-Kristina, s. 17. 3. 1776, k. todennäköisesti pienenä.

Isak, s. 21. 7. 1777, k. todennäköisesti pienenä.

 

Referat.

I föreliggande uppsats refererar kanslichefen HARRY W. WALLI de svårigheter som voro förbundna vid utredandet av sockneskräddarens i Björneborgs landsförsamling Isak Laurens föräldrar då förefintligt arkivmaterial, kyrkoböcker, domböcker, mantalslängder ej gåvo någon upplysning därom. Efter att ha erhållit en ledtråd genom att utreda Isak Laurens första lärgosses Simon Johanssons släktförbindelser kunde med stor sannolikhet fastställas, att Isak Lauren och Simon Johansson voro bröder och söner till bonden Johan Sigfridsson å Riutta-Lauri hemman i Påmark. Därvid framgick det ur Ulvsby dombok, att denne Johan Sigfridsson och borgaren Jöran Appelberg voro bröder och tillhör den av ATLE WILSKMAN i sin släktbok som stamfar för släkten Appelbeg uppställda Gustav Appelberg ej släkten utan är släktens stamfar Jöran Appelbergs och nyssnämnda Johan Sigfridssons far Sigfrid Johansson. Den sistnämndes föräldrar har fil. mag. HARALD HORNBORG kunnat fastställa ända till den Erik, som vid slutet av 1500-talet innehade Haukijärvi eller Pukara by i dåvarande Tavastkyro socken.


Genos 15(1944), s.93-98

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1944 hakemisto | Vuosikertahakemisto