GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Lisäyksiä Vilh. Laguksen Turun Yliopiston oppilasluetteloon

G. Rein

Tutkiessani Lohjan pitäjän historiaa olen huomannut yhtä ja toista lisättävää tai korjattavaa Laguksen Åbo Akademis Studentmatrikel teoksessa. Nämä täydennykset koskevat miltei yksinomaan entisen Suur-Lohjan pitäjän (vastaa nyk. Lohjan kauppalaa ja kuntaa sekä Nummea ja Pusulaa) pappismiehiä ja Lohjan pedagogion opettajia. Ne on laadittu prof. A. R. Cederbergin kehotuksesta ja hänen antamansa esimerkin mukaan (vrt. »Genos» 1944, ss. 5 seur.).


[Agricola], Christiernus Christierni Uskelens.
  Lagus IV 1643.
  Hänen ollessaan Lohjan kappalaisena (v:sta 1650) ostettiin maakappale Kiviniemen kylästä kappalaisen asuntoa varten. - Puoliso: Briita Svenintytär, Lohjan rovastin Sven Torkelinpojan tytär.
  Lohjan kirkonarkisto; Ad. Neovius, Lojo sockens kyrkliga förhållanden I (Bidr. till Lojo sockenbeskrivning XVI s. 52).

Arctopolitanus, Gregorius Sat.
  Lagus XLVII 1686-87.
  Synt. 22.5.1672. Nimi saatu Porin (ruots. Björneborg) kreikaksi käännetystä nimestä (arktos = karhu, polis = kaupunki), josta adjektiivi Arctopolitanus = porilainen. Vanhemmat Ulvilan kirkkoherra Gabriel Gregoriuksenpoika A. ja Kristiina Pietarintytär Udnie, Skotlannista peräisin olevaa aatelissukua. Eversti Löwenin rakuunajoukon saarnaaja 1696, vakinainen 1697. Turun linnanseurakunnan. pastori 1698. Toiminut pappina myös Teijon ruukilla. Piti pappeinkokouksessa 1698 esitelmän. Isonvihan aikana pakolaisena Ruotsissa. Lohjan kkoherra 3.8.1720, astui virkaan 15.1.1721. Sai lääninrovastin arvon. Suoritti korjauksia Lohjan kirkossa ja antoi sille lahjoja. Ylläpiti hyvää järjestystä ja vaati tarkoin saatavansa; joutui usein riitoihin m.m. Laakspohjan omistajan kapteeni K. Armfeltin kanssa. Harjoitti myös runoutta. Pakeni jälleen pikkuvihan aikana Ruotsiin; venäläisaikana oli kkoherrana A. Roering. A. oli loppuaikoinaan kivulloinen ja Roering hoiti virkaa. - Puoliso: Elisabet Petreja, Tenholan kkoherran J. Petrejuksen tytär, k. 1746.
  Ad. Neovius, Lojo sockens kyrkliga förhållanden II (Bidr. till Lojo sockenbeskrivning XXVII, ss. 17 seur); Gunnar Sarva, Muistiinpanoja Arctopolitanus suvusta (Genos 1944, ss. 151-153).

Ascholin, Joh. Lojoens.
  Lagus LXXXVIII 1735-36, Suppl.
  Luultavasti kotoisin Lohjan Askolan kylästä. Isä Niilo nimeltään. Pedagogion opettaja 15.10.1743, k. huhtikuussa 1755. - Puoliso: Kristiina Reilin, Lohjan kappalaisen J. Reilin vanh:n tytär.
  K. Svanljung, Lohjan pedagogia ja Ad. Neovius, Lohjan pedagogian opettajat (Tidskr. utg. av Pedag. Fören. 1910 XLVII, ss. 54, 74).

Cerenius, Martin. Ab.
  Lagus LXXVIII 1725-26. Suppl.
  Hoiti pedagogin virkaansa Lohjalla 1726-1728 (ei 1729!) yleiseksi tyytyväisyydeksi. Opetti m.m. latinaa ja kreikkaa; avusti papistoa, saarnasi itse hyvin ja kirkkoveisuu hänen aikanaan oli hyvällä kannalla.
  K. Svanljung, Lohjan pedagogia ja Ad. Neovius, Lohjan pedagogian opettajat (Tidskr. utg. av Pedag. Fören. 1910 XLVII ss. 54, 73-74)

Collinus, Mich. Johannis Lojoens.
  Lagus XXVIII 1667-68.
  Nummen kappalaisen Juhana Collinin poika. Lohjan pitäjänapulainen. Siuntion kappalainen. - Puoliso: Kaarina Heikintytär.
  Lohjan kirkonarkisto.

Drysenius, Joh. Matth:ae Nyl.
  Lagus XLI 1680-81.
  Ollessaan Karjaan kappalaisena (ja nimitettynä Kirkkonummen kirkkoherraksi) D. 1714 ilmiantoi Kyrkstadin talollisen Hannu Martinpojan venäläisvastaisesta toiminnasta. Rauhan palattua Hannu, jota oli vankeudessa kidutettu, nosti syytteen D:ta vastaan 1722; asian päätöstä ei tunneta.
  Ad. Neovius, Hist. anteckn. om Kyrkstad o. Kittfall (Bidr. till Lojo sockenbeskrivning XXV, ss. 24 seur.).

Forsenius, Eric. Johannis Nyl.
  Lagus XLV 1684-85.
  Lohjan rovastin Johannes Forsenius vanh:n ja Anna Bryggertin poika. Kirjoitti runon maisterinvihkiäisiin 1691. Äyräpään, Rannan ja Jääsken tuomiokuntain tuomari. Kuollut 1708/9. - Puoliso Elsa Losköld, Sääksmäen kihlakunnan tuomarin Martti Losköldin (Tolpon) ja Kristiina Rosendalin tytär.
  Ad. Neovius, Lojo sockens kyrkliga förhållanden I (Bidr. till Lojo sockenbeskrivning XVI, s. 58); Elgenstierna, Ättartavlor V, s. 78.

Forshaell, Jac. Satac. Ulfsbyensis.
  Lagus XCVII 1745-46. Suppl.
  Synt. 9.7.1727. Vanh:t Siikaisten Pitkäkosken tilan omistaja Henrik ja Maria Matintytär. Yliopp. 23.1.1746. Lohjan pedagogion opettaja 1756. Hänen aikanaan pedagogin palkkaa parannettiin. Pani alulle pedagogion nimikirjan. Alussa menestyi hyvin, myöhemmin tehtiin häntä vastaan paljon valituksia. Sai »kivulloisuuden tähden» virkavapautta 1778; J. Ornander hoiti virkaa, johon F. ei enää palannut. Omisti Monkolan ja Airikin tilat Lohjalla. - Puoliso: Kristiina Reilin, kappalaisen J. Reilin vanh:n tytär ja pedagogi Ascholinin leski.
  K. Svanljung, Lohjan pedagogia ja Ad. Neovius, Lohjan pedagogian opettajat (Tidskr. utg. av Pedag. fören. 1910 XLVII, ss. 54, 74-75).

Hagman, Eric. Nyl.
  Lagus XXXIX 1678-79.
  Esiintyi virallisena vastaväittäjänä 1693 vuoden pappeinkokouksessa. Hukkui jouluaamuna 1700 (ei 1701!) Hyvälän jokeen, kun hän lähti pitämään jumalanpalvelusta Nummen kirkossa. - Puoliso: Margareetta Abrahamintytär Hagert.
  Lohjan kirkonarkisto; G. Rein, Lohjan historia I, s. 322.

Henricus Erici Nyl.
  Lagus VII 1646-47. Suppl.
  Lohjan pedagogion ensimmäisen opettajan sukunimi Biskop on saatu Isonteutarin kylän sennimisestä talosta, jonka 1600-luvun alkupuoliskolla ja keskivaiheilla omisti Henrikin isä, ratsutilallinen Eerik Markuksenpoika. Äiti oli Anna Tuomaantytär. Poika kärsi köyhyyttä ja koki muitakin vastuksia akatemiassa. V. 1649 hänen sanotaan »käyttäytyneen jotenkin kummallisesti» eikä häntä sentähden ollut otettu stipendiaattien luetteloon. On kenties sama kuin Henricus Erici Weki (Lagus s. v.). Kirjoitettiin Tarton yliopistoon 1650. Menetti paljon omaisuutta tulipalossa. Palasi Suomeen ja tuli pedagogiksi 1659, vahvistettu virkaan 14.2.1661. V. 1682 kutsutaan »entiseksi koulunopettajaksi». Asui virasta erottuaan kotitalossaan henkisesti heikontuneena. Kuoli kesällä 1697 ja haudattiin 11.7. Lohjan kirkkoon. Naimaton. Nuorempi veli Tuomas Teuterström tuli Adlercreutz suvun esi-isäksi.
  Lohjan kirkonarkisto; K. Svanljung, Lohjan pedagogia ja Ad. Neovius, Lohjan pedagogian opettajat (Tidskr. utg. av Pedag. Fören. 1910 XLVII, ss. 52-53, 72-73); G. Rein, Hist. anteckningar om Stortötar gård (Bidr. till Lojo sockenbeskrivning XXXII, ss. 28 seur.); A. R. Cederberg, Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa v. 1632-1710 (SSV XXIII 1939, s. 45).

Istmænius [l. Istmenius] Eric. Nicolai Nyl. Lojo.
  Lagus X 1649-50.
  Kotoisin Lohjan Hiiden talosta. Isä ratsutilallinen Niilo Heikinpoika, äiti Kerttu Erkintytär. Otti ehkä sukunimensä Lohjan ja Hormajärven välisestä kannaksesta (kreikankiel. kannas = isthmos), jona Hiiden talo sijaitsee. Oli sotapappina eversti Gallen rykmentissä. ennenkuin tuli 1667 Maskun kirkkoherraksi.
  Ad. Neovius, Hist. esitys Hiiden ja Roution tiloista (Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen XIX, ss. 16, 22, 23).

Læchander [Lechander], Jac.
  Lagus XLVIII 1687-88.
  Synt. n. 1667 Länsigöötanmaalla Ruotsissa. Oli ehkä 1690 luvulla pedagogina Lohjalla, jossa »Dominus Læchander» haudattiin kirkkoon 22.4.1713, 46 v. vanhana.
  K. Svanljung, Lohjan pedagogia ja Ad. Neovius, Lohjan pedagogian opettajat (Tidskr. utg. av Pedag. Fören. 1910 XLVII, ss. 54, 73).

Liljeros, Matth. Satac. Tyrviens.
  Lagus CLXI 1809-10.
  »Virka- ja armovuoden pedagogi» Lohjan koulussa 24.3.1813, »pedagogus ad interim» 12.4.1815, kunnes koulu lakkautettiin 1817. Oli siis Lohjan pedagogion viimeinen opettaja. Senjälkeen vielä opettajana Lohjalla olevassa kansakoulussa v:een 1822, jolloin sekin lakkasi. Vietti vähemmän raitista elämää ja eli köyhyydessä. Kuoli 26.5.1855. Naimaton.
  K. Svanljung, Lohjan pedagogia ja Ad. Neovius, Lohjan pedagogian opettajat (Tidskr. utg. av Pedag. Fören. 1910 XLVII, ss. 54, 76).

Logren, Abrah. Johannes [sic!] Nyl.
  Lagus CXLIX 1797-98.
  Etunimet Abraham Juhana. Isä Lohjan emäseurakunnan lukkari ja kirkonisäntä Gregorius l. Grels (ei Juhana!) L. Kappalaisen A. Reilinin, sitten v:sta 1811(?) rovasti A. Collinin yksityisenä apulaisena. V. 1813 pitäjänapulainen. Tammisaaren kappalainen 1820, kuoli s. v.
  Lohjan kirkonarkisto; G. Rein, Lohjan historia I, ss. 314-315.

Malmsten, Joh. Nyl.
  Lagus LXXXII 1729-30.
  Hoiti jonkin aikaa opettajan tehtäviä Lohjan pedagogin Vesteniuksen aikana (1728-1743). Siuntion pitäjänapulainen, sitten Lohjan 1773-1789 kuolemaansa asti. Puoliso: Anna Holm.
  Lohjan kirkonarkisto.

Nobesius, Mich. Bor. Mascoens.
  Lagus XCVI 1744-45. Suppl.
  Oltuaan Maskun kirkkoherran Pacchaleniuksen apulaisena 18 vuotta N. tuli Pusulan kappalaiseksi 1765. Saattoi Pusulan pappilan hyvään kuntoon. Kuoli 24.8.1791. - Puoliso: Elisabet, mainitun Pacchaleniuksen tytär.
  Lohjan kirkonarkisto; N:n pesänkirjoitus y.m. RVA Maaherrain kirj. Uudenmaan ja Hämeen l. (XVIII 1790-1799); G. Rein Lohjan historia I, s. 329).

Olenius, Olaus Benedicti Vg.
  Lagus XXXIX 1678-79. Suppl.
  Nimi kirjoitetaan myös Ollenius, Olijn. Oli jonkin aikaa Syrjän (Suitian) kartanon hoitajana. Asui Lohjan Kouvolassa 1689-1700. Pedagogion opettajana 1701-1713, kunnes isonvihan aikana sen toiminta keskeytyi; jälleen rauhan jälkeen v:een 1725, jolloin ijän tähden luopui virasta. - Puoliso: Kirsti, Kouvolan omistajan vänrikki Kaarle Matinpojan tytär.
  K. Svanljung, Lohjan pedagogia ja Ad. Neovius, Lohjan pedagogian opettajat (Tidskr. utg. av Pedag. Fören. 1910 XLVII, ss. 54, 73).

Ornander, Joh. Austr.
  Lagus CVI 1754-55. Suppl.
  Kävi Turun katedraalikoulua. Lohjan koulun vt. pedagogi 15.5.1778-6.10.1784 pedagogi Forshaellin nauttiessa virkavapautta.
  K. Svanljung, Lohjan pedagogia ja Ad. Neovius, Lohjan pedagogian opettajat (Tidskr. utg. av Pedag. Fören. 1910 XLVII 2-3, ss. 54-75); E. Jalava, Liber Scholae Aboensis, s. 226; y.m.

Pacchalenius, Thom. Tav.
  Lagus LXXVI 1723-24.
  Nimitettiin Lohjan kirkkoherraksi 1762 vaikkei ollut ehdollepanossa ensi sijalla; hallitus kait tahtoi hyvittää P:ta hänen kärsimästään vainosta. Sai myös lääninrovastin viran, josta luopui 1778. Osoitti intoa kirkkoherranvirassaan, vaati esim. ankarasti lukutaitoa. Sai apulaisekseen 1762 maisteri Antti Collinin (sittemmin Lohjan kirkkoherra ja rovasti). Kirkolle annettiin P:n aikana paljon lahjoituksia. Avusti tehokkaasti pitäjää erään eläinruton aikana 1774. Kunnallinen elämä vilkastui hänen aikanaan: 1776 asetettiin valiokunta kirkon ja pitäjän asioita varten; Lohjan viljamakasiini (perust. 1750) sai uuden ohjesäännön 1780. P. oli pedagogion tarkastaja ja joutui epäsopuun pedagogi Forshaellin kanssa; koulu sai uuden talon 1769. Loppuaikoina P:n voimat heikontuivat vanhuuden tähden. Anoi että Collin välittömästi saisi kirkkoherran arvon ja saisi P:n kuoltua ilman kilpailua seurata häntä. Kustaa III antoikin 30.7.1781 vakuutuksen Collinin seuraamisesta. Kuoli 26.1.1784. - Puoliso: Regina Roos.
  Lohjan kirkonarkisto; G. Rein, Lohjan historia I, ss. 274 seur.

Pahlman, Ericus.
  Lagus LVIII 1697-98.
  Seuraavassa mainitun Risto P:n poika. Synt. 1670. Apulainen Lohjalla 1701. Hoiti isonvihan aikana n. 1712 Laakspohjan tilaa, omistajan kapteeni H. J. v. Knorringin ollessa sodassa. Venäläiset käyttivät P:ia apunaan talojen verottamisessa; hänen oli sen johdosta pakko rauhanteon jälkeen puolustautua syytöksiä vastaan. Venäläisaikana 1716 hänet määrättiin Nummen kappalaiseksi ja vahvistettiin virkaansa rauhan tultua. Luovuttuaan virasta ikänsä tähden 1739 hän kuoli 5.4.1741. - Puoliso: Margareta Hagert, pitäjänapulaisen E. Hagmanin leski.
  Lohjan kirkonarkisto; G. Rein, Lohjan historia I, ss. 201, 231, 331-332.

Palman, Xiern Joh:is Lojoens.
  Lagus XXVIII 1667-68.
  Nimi kirjoitetaan tavallisemmin Pahlman. Risto Hannunpoika P. (synt. 1643) otti, kuten veljensäkin, sukunimensä heidän isänsä omistaman Paloniemen ratsutilan nimestä. Isä Hannu Matinpoika oli Raaseporin itäisen kihlakunnan vouti, Lohjan kirkonisäntä y.m. Talo oli myös yhteen aikaan Risto P:n nimissä. Kuoli 1680. - Puoliso: Anna Martintytär, tämä riiteli miehensä kuoltua anoppinsa Elina Heikintyttären kanssa talon omistuksesta ja voitti riidan.
  Ad. Neovius, Hist. anteckningar om Paloniemi gård etc. (Bidr. till Lojo sockenbeskrivning XXVI, ss. 33 seur., 39, 48).

Palman, Joh.
  Lagus LXXVII 1724-25.
  Pitäjänapulainen Juhana Pahlman oli kappalaisen Eerik P:n poika. Kävi Turun katedraalikoulua. Synt. 1704, kuoli 1733.
  Lohjan kirkonarkisto; G. Rein, Lohjan historia I, s. 323; E. Jalava, Liber Scholae Aboensis, s. 66; y.m.

Polviander, Johan. [Joh:is] Satac. Cumoensis.
  Lagus LXXVIII 1725-26.
  Synt. 1702. Lohjan pitäjänapulainen 1733-1737 (Nummen kappalainen 1739). - Puoliso Margareta Pahlman, Nummen kappalaisen Eerik P:n tytär.
  Lohjan kirkonarkisto; G. Rein, Lohjan historia I, s. 326.

Reilin, Joh. Nyl.
  Lagus LXXV 1718-23. Suppl.
  Isä Juho Matinpoika Huittisten Rajalan kylästä oli lukkarina ja kirkonisäntänä Lohjalla ja isän kotikylästä poika (synt. 1694) otti sukunimensä. Lohjan kappalaisena 1729-1770 (ei 1795!), kuolemaansa asti. Omisti Monkolan ja Airikin talot Lohjalla. - Puoliso: Anna Grå. Veli ehkä Abrah. [Joh:is] Reilin (Lagus LXXXII).
  Lohjan kirkonarkisto; G. Rein, Lohjan historia I, ss. 314, 321.

Reilin, Joh. Nyl.
  Lagus CI 1749-50.
  Edellisen poika, kappalainen. Kävi Turun katedraalikoulua. Omisti vähän aikaa Isoteutarin talon Lohjalla. Oli köyhä ja kauan sairaana. - Puoliso: 1:o Margareetta Nikander, vääpeli Kaarle N:n tytär Sierlan kylästä; 2:o Kristiina Lindberg. Veli Henrik Reilin, josta tuli Urjalan kkoherra (Lagus CI).
  Lohjan kirkonarkisto; G. Rein, Hist. anteckningar om Stortötar gård (Bidr. till Lojo sockenbeskrivning XXXII, ss. 75 seur.); Sama, Lohjan historia I, ss. 314, 321; E. Jalava, Liber Scholae Aboensis, s. 207; y.m.

Reilin, Andreas Nylandus.
  Lagus CXXXVII 1785-86.
  Edellisen poika. Kävi Turun katedraalikoulua. Lohjalaisten hartaasti suosittelema, jotta hän pääsisi isänsä seuraajaksi ja voisi tukea köyhää perhettä. Tultuaan kappalaiseksi 1796 hän kuitenkin alkoi viettää säännötöntä elämää ja häntä vastaan tehtiin valituksia. Sai yksityiseksi apulaisekseen Abraham J. Logrenin, ja pysyi virassa kuolemaansa asti. - Puoliso: Maria Heikintytär Röylän kylästä.
  Lohjan kirkonarkisto; G. Rein, Lohjan historia I, ss. 314-315, 322; E. Jalava, Liber Scholae Aboensis, s. 168; y.m.

Routelius, Nicolaus Henrici Nyland.
  Lagus XXXVIII 1677-78.
  Isä Lohjan Roution ratsutilallinen Heikki Mikonpoika, joka oli varakas ja hankki pojilleen hyvän kasvatuksen; heitä oli neljä akatemiassa. Nämä ottivat Routelius (Routhelius, Rauthelius, Routenius) sukunimen kotitalostaan. Niilo R. oli Lohjan pedagogion opettajana 1690 luvulla. Kuoli 1703 ja haudattiin 5.7. kirkkoon. - Puoliso: Maria Sigfridintytär Kiviniemen Hakaskytt talosta.
  Ad. Neovius, Hist. esitys Hiiden ja Roution tiloista (Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen XIX, ss. 44-45); K: Svanljung, Lohjan pedagogia ja Ad. Neovius, Lohjan pedagogian opettajat (Tidskr. utg. av Pedag. Fören. 1910 XLVII, ss. 53, 73).

Routelius, Abrah. Henrici Nyland.
  Lagus XXXVIII 1677-78.
  Edellisen veli. Eli ainakin 1682.
  Ad. Neovius, Hist. esitys Hiiden ja Roution tiloista (Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen XIX, s. 45).

Kahta seuraavaa ei mainita Laguksen teoksessa:

Routelius, Henrik.
  Edellisten veli. Ylioppilas. Kutsutaan »kappalaiseksi» 1704; suoritti 1707 papillisia toimituksia Lohjalla. - Puoliso: Elisabet Vinter; he asuivat Lohjan Paloniemessä 1705-1707.
  Ad. Neovius, Hist. esitys Hiiden ja Roution tiloista (Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen XIX, s. 45).

Routelius (Rauthelius), Juhana.
  Edellisten veli. Ylioppilas. Oli v. 1711 määrättynä Lohjan papiston apulaiseksi hänen tultuaan pakolaisena Viipurin hiippakunnasta; pakeni sitten Ruotsiin, jossa eli vielä 1716.
  Ad. Neovius, Hist. esitys Hiiden ja Roution tiloista (Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen XIX), s. 45.

Röring, Abr. Johannis ostrob.
  Lagus LXXX 1727-28.
  Nimi kirjoitetaan tavallisemmin Roering. Rovasti Arctopolitanuksen paettua Ruotsiin kenraali J. Keith nimitti R:n Lohjan kirkkoherraksi 1742, ja tämä voitti kilpailussa Sahalahden kirkkoherran A. Saloviuksen, jolla oli valtakirja kreivi v. Löwendalilta. Arctopolitanus palasi 1743, mutta hänen kivulloisuutensa tähden R. hoiti sijaisena virkaa v:sta 1744. Voitti kirkkoherran vaalissa 1745, sai rovastin arvon. Osoitti intoa seurakunnan hoidossa, varsinkin lukutaidon vaatimisessa. R:n aikana Lohjan kirkko ja Pusulan kappelikirkko korjattiin perusteellisesti. Pitäjän viljamakasiini perustettiin 1750. R:n ja apulaisen H. Thoreniuksen välillä oli 1750-luvulla katkera riita, jossa esitettiin kummankinpuolisia syytöksiä. R:n loppuvuosia synkistyttivät kivulloisuus ja taloudelliset huolet. - Puoliso: Maria Falander, Limingan lääninrovastin E. F:n tytär.
  Lohjan kirkonarkisto; G. Rein, Lohjan historia I, ss. 262 seur.; Sama, Papillinen riita Lohjalla (Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen XIII).

Saliin, Simon Thomae Tav.
  Lagus XLIX 1688-89.
  Nimi kirjoitetaan tavallisesti Salin, Salinus. Nummen kappalainen 1702-1715. Seurasi appeaan Henrik Talpaeusta, oltuaan ensin hänen apulaisensa. Oli köyhä; 1714 hänen täytyi suorittaa venäläisille varoja kirkon rahastosta. - Puolisot: 1:o Maria Henrikintytär Talpaea, kuoli ruttoon 1710 (jossa S. myös menetti kaiken talonväkensä); 2:o Beata Kristiina Rennerfelt, ratsumestari Antti Rennerfeltin ja Beata Ljusterin tytär Nummen Mäntsälästä.
  Lohjan kirkonarkisto; G. Rein, Lohjan historia I, s. 325; Jully Ramsay, Frälsesläkter, s. 336.

Schele, Johan Tavast.
  Lagus CXXXII 1780-81.
  Nimi kirjoitetaan myös Scheele. Lohjan pedagogion opettaja. Häntä vastaan tehtiin valituksia, mutta hän pysyi kuitenkin virassaan. Oli myös Lohjan viljamakasiinin hoitajana. - Puoliso: Margareetta Loviisa Reilin, kappalaisen J. Reilin nuor:n tytär.
  Lohjan kirkonarkisto; K. Svanljung, Lohjan pedagogia; Ad. Neovius, Lohjan pedagogian opettajat (Tidskr. utg. av Pedag. Fören. 1910 XLVII, ss. 54, 75-76); G. Rein, Lohjan historia I, ss. 316-317.

Sennbergius, Joh. Lojo.
  Lagus LV 1694-95.
  Nimi kirjoitettiin tavallisesti Sennenberg. Talonpojan poika Lohjan Sierlan kylästä, opiskeli v:sta 1697 Tartossa suuressa köyhyydessä (mainitaan tällöin Joh. Sendberg nimellä). Palveltuaan mm. sotapappina Virossa ja Liivinmaalla S. palasi 1708 opiskelemaan, vietiin Pohjoismaisessa sodassa vankina Moskovaan, missä toimi ruotsalaisten sotavankien sielunhoitajana. Pakeni Suomeen, missä ruhtinas Golitsin nimitti hänet 14.12.1716 Lohjan kirkkoherraksi. Koetti oman ilmoituksensa mukaan suojella talonpoikia, mutta hänet antoi ilmi venäläisvastaisesta toiminnasta A. Lietzén (venäläisaikana viskaalina sekä tuomarina Raaseporin kihlakunnassa). S. istui vankina Turun linnassa, pääsi pitäjäläisten takuuta vastaan väliaikaisesti vapaaksi, vangittiin jälleen, tuomittiin kuolemaan ja vietiin Siperiaan 1719. Toimitettiin rauhanteon jälkeen Ruotsiin sairaana, haki taas papinvirkaa, palasi Suomeen, kuoli kesällä 1726 Turussa ja määräsi omaisuutensa Turun sairaalalle. - Ei liene ollut täysin luotettava henkilö.
  Ad. Neovius, Lojo sockens kyrkliga förhållanden II (Bidrag till Lojo sockenbeskrivningar XVI, ss. 14 seur.); Cederberg, Suomalaiset ja inkeriläiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa v. 1632-1710 (SSV XXIII 1939, s. 126).

Steenman, Christiern Henrici Lojo.
  Lagus XXXIII 1672-73.
  Nimi kirjoitettiin myös Stenman. Synt. 1657. Oli kirkonisäntänä ja antoi lahjoja Lohjan kirkolle. Omisti Kunnarlan talon Lohjalla.
  Lohjan kirkonarkisto; Ad. Neovius, Lojo sockens kyrkliga förhållanden I (Bidrag till Lojo sockenbeskrivning XVI, s. 64).

Stigelius, Eric. Jacobi Lojo.
  Lagus XXXVI 1675-76.
  Seurasi isäänsä Jaakko Klemetinpoika S:ia Pusulan kappalaisena 1680 (ei 1694!). Hänen aikanaan, v:sta 1691, rakennettiin Pusulalle uusi kappelikirkko. V. 1726 eräät kylät luovutettiin Nummelta Pusulalle. Oli loppuaikoinaan sokea. - Puoliso: Anna Gabrielintytär Hagert.
  Lohjan kirkonarkisto; G. Rein, Lohjan historia I, s. 328.

Stigelius, Nic. Erici Lojo Nyl.
  Lagus LXVII 1706-07.
  Edellisen poika ja seuraaja. Synt. 1685. - Puoliso: Anna Elisabet Jägerhorn af Spurila, kapteeni Johan Jägerhornin ja Kristina Munck af Sommernäsin tytär.
  Lohjan kirkonarkisto; G. Rein, Lohjan historia I, s. 328: J. Ramsay, Frälsesläkter, s. 220.

Talpaeus, Henr. Jacobi Lojo.
  Lagus XXIX 1668-69.
  Ylioppilaaksi tulovuosi, kuten Lagus itse huomauttaa, liian myöhäinen, koska T. tuli sotapapiksi (Aksel Ljustran rykmenttiin) jo 1659. Ehkä kotoisin Lohjan Talpelan kylästä. Tultuaan Nummen kappalaiseksi 1671 T. oli siinä virassa 30 vuotta. Hänen aikanaan eversti kreivi K. A. Leijonhufvud lahjoitti 1680 Jättölän kylän Rasu nimisen talon kappalaisen virkataloksi. Nummen kirkko sai T:n aikana paljon lahjoituksia. - Puoliso: Sofia Laurintytär Frost.
  Lohjan kirkonarkisto; G. Rein, Lohjan historia I, s. 324.

Tammelinus, Gabr. Laurentii.
  Lagus XIX 1658-59.
  Ylioppilaana allekirjoitti muiden kanssa selityksen sen johdosta että maaherra von der Linde (eivätkä akatemian viranomaiset) oli vangituttanut eräät ylioppilaat. Laati rehtorina (v:sta 1670) Turun triviaalikoulun vanhimman vielä säilyneen nimikirjan. Piispa Gezelius ehdotti hänet Lohjan kirkkoherraksi 1676. Allekirjoitti s. v. Turun maapäivillä Suomen papiston suostumuksen asettaa ratsumiehiä valtion palvelukseen. Osallistui Turun hiippakunnan edustajana 1686 v:n valtiopäiviin. Hänen aikanaan Lohjan kirkko sai useita lahjoituksia. Laati luettelon pitäjän papeista v:sta 1323 saakka; syntyneitten, vihittyjen ja kuolleitten kirjoihin merkitseminen on hänen ajaltaan, v:sta 1677. Valvoi muutenkin tarkoin järjestystä. Häntä vastaan tehtiin valituksia liiallisesta pappissaatavien vaatimuksesta y.m., mutta valitukset havaittiin perättömiksi. Omisti Ojamon talon Lohjalla. T:n kuolinpäivä on 2.8.1695. - Puoliso: Anna Eerikintytär.
  Ad. Neovius, Lojo sockens kyrkliga förhållanden I (Bidr. till Lojo sockenbeskrivning XVI, ss. 59 seur.).

Tammelinus, Henric. Nyl.
  Lagus LII 1691-92.
  Rovasti G. Tammelinuksen poika, synt. 1677. Helsingin pormestarina v:sta 1711 hän osallistui sotaneuvotteluun 1713, jossa kaupungin hävitys päätettiin. Oli kauan pakolaisena Ruotsissa. Turun hovioikeuden presidentti J. Creutz ehdotti hänet 1722 asessoriksi suomenkielen taitoisena; hän ei saanut virkaa, mutta sai sen sijaan asessorin arvonimen. Antoi lahjoja Lohjan kirkolle. Omisti Lohjan Ojamon talon, jossa hän kuoli. - Puoliso: Kristiina Donner, joka 1754 meni uusiin naimisiin asessori J. G. Kijhlin kanssa.
  Ad. Neovius, Lojo sockens kyrkliga förhållanden I, ss. 76-77; A. R. Cederberg, Suomen historia vapauden ajalla, s. 263; G. Rein, Lohjan historia I, ss. 137-138, 365.

Thorenius, Henr. Pemar. Austr.
  Lagus LXXVIII 1725-26.
  Talonpoikaista sukuperää, synt. n. 1701. Riitaisa ja raju luonteeltaan. Suoritti pappistutkinnon 1731. Apulaisena Nummen l. Kaarinan pitäjässä. Sai tällöin 1732 konsistorilta muistutuksen sopimattomasta menettelystä ja pidätettiin virantoimituksesta. Venäläisaikana paossa Ruotsissa. Apulaisena Lohjalla ollessaan riidassa rovastien Arctopolitanuksen ja Roeringin kanssa; häpäisi julkisesti viimemainittua saarnassaan. Tutkittiin konsistorissa ja kihlakunnanoikeudessa ja menetti 1752 aikaisemmin saamansa varapastorin arvon; erotettiin myös joksikin ajaksi apulaisen virasta. Kuoli 16.11.1772. - Puoliso: Briita Grandelia.
  G. Rein, Papillinen riita Lohjalla 1700 luvulla (Lisiä Lohjan pitäjänkertomukseen XIII, ylipain. Hist. Aikakauskirjasta N:o 6, 1906); Sama, Lohjan historia I, ss. 257-258, 269 seur.

Warelius, Henr. Nicolai Nyl.
  Lagus XLII 1681-82.
  Kotoisin Lohjan Varolan kylästä, isä talonpoika. Pedagogion opettajana 1680- ja 1690-luvuilla. Avusti kirkollisissa toimituksissa 1693-94, kuoli 1732, haudattu 12.12.
  K. Svanljung, Lohjan pedagogia ja Ad. Neovius, Lohjan pedagogian opettajat (Tidskr. utg. av Pedag. Fören. XLVII, ss. 54, 73). Ad.. Neovius, Historiska anteckningar om Paloniemi gård, Outamo rusthåll, Humppela och Varola hemman (Bidr. till Lojo sockenbeskrivning XXVI, s. 134).

Warelius, Henr. Nyl. Lojoens.
  Lagus LXXXVIII 1735-36. Suppl.
  Varolan talollisen Niilo Iisakinpojan poika (yllämainitun, myös Henrik Niilonpoika nimisen pedagogin veljen pojanpoika). Mainitaan myös nimellä Varell. Synt. 1716. Lohjan pitäjänapulainen Venäjän aikana 1742, mutta seur. v. rauhan tultua Ruotsin hallitus kumosi nimityksen.
  Ad. Neovius, Historiska anteckningar om Paloniemi gård, Outamo rusthåll, Humppela och Varola hemman (Bidr. till Lojo sockenbeskrivning XXVI, s. 135).

Westenius [Westen], Gabr. Nyl.
  Lagus LXXIX 1726-27. Suppl.
  Lohjan pedagogion opettaja 30.10.1728. Oli toimessaan leväperäinen ja huolimaton, ajoittain toiset saivat hoitaa virkaa. Useita valituksia tehtiin häntä vastaan 1736. Joutui sen johdosta riitaan rovasti Arctopolitanuksen kanssa. Luopui 1743 virastaan ja muutti Karjalaan. - Puoliso: Märta Stigelia, Pusulan kappalaisen Eerik S:n tytär.
  K. Svanljung, Lohjan pedagogia ja Ad. Neovius, Lohjan pedagogian opettajat (Tidskr. utg. av Pedag. Fören. XLVII, ss. 54-74).


Genos 16(1945), s. 111-121

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1945 hakemisto | Vuosikertahakemisto