GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Tiedonantoja - Meddelanden


Jokunen lisä Bergholmin Sukukirjan Dahlsuvun alkutauluihin

Heikki Impiwaara

Kaiketi seuraten Sursillianaa, jossa (sivulla 237) ilmoitetaan ensimmäisen Dahl-nimisenä tunnetun miehen Mikael Dahlin menneen naimisiin tuon tunnetun, Ranskasta tuotetun kuvanveistäjän, sitten Oulun porvarin Mikael Baltin tyttären Britan (Brigitta) kanssa, Bergholm nimittää sanottua henkilöä Mikael Dahliksi ja sanoo hänen olleen v. 1680 nimismiehenä Kemin pitäjässä, mutta sittemmin porvarina Oulun kaupungissa; jälkimmäinen seikka mainitaan Sursillianassakin ja sen kertaa myös Strandberg; Herdaminne I, s. 414.

A. H. Snellman [Virkkunen] tietääkin, että 1600-luvun loppupuolella Oulussa senniminen suku esiintyy. Hän ei kuitenkaan nimeä ainoatakaan siihen sukuun kuuluvaa jäsentä erikseen. Mikael Balt [1] kyllä mainitaan Oulussa 1650- ja 1660-luvuilla.

Nimessä on jotenkuten tapahtunut sekaannus, luullakseni. Dahl-suvun aloittaja ei ole Mikael. Se nimi lienee kytkeytynyt hänelle juuri Baltista. Sillä ensimmäinen Dahl on Erik, vieläpä Erikinpoika, ja hän, aiemmin asuttuaan porvarina Oulussa, on ainakin vuoden 1700 vaiheilla talollisena Iissä. Lienee syntynyt vähintään vuoden 1660 (-1665) tienoilla, koska hänen poikansa Erik, olettakaamme vanhin poikansa, on syntynyt v. 1685. Iissä mainitaan myös Erik Erikinpoika Dahlin äitikin, jonka nimi on Charin, siellä elossa.

Lagus tosin matrikkelissaan kutsuu, yhtäpitävästi yllämainittujen kahden lähteen kanssa, sekä Erik Dahlin että Z. Dahlin isää Mikaeliksi, edellisen kohdalla Oulun porvariksi (s. 310), jälkimäisen Vaasan porvariksi (s. 393), jossa isällä on vielä patronyymikin: Erici. Mutta Iissä on syntyneitten luetteloon kirjoitettu 28.7.1689: »Borgarens ifrån Uhlå Eric Erici Dahls och Brijta Michaelis barn Rebekka», joten ei pitäisi olla epäilystä siitä, että kysymys on juuri siitä pariskunnasta, joka on Bergholmilla ensimmäisenä avioparina Dahl-suvussa. Seuraavana vuonna, 21.6.1690, sama pariskunta on kastetodistajana ristittäessä Iissä nimismies Gabriel Knuutinpoika Bäckin ja hänen vaimonsa Maria Kasparintyttären lasta (poika Johannes). Ja huomattava on, että sekä Gabriel Bäck että Mikael Balt olivat naineet Kaspar Forbuksen, kauppiaan ja nimismiehen, tyttäriä. Vaikea on epäillä, ettei historiakirjaan olisi kirjoitettu vanhempain nimiä oikein siihen katsoen, että Forbus-suku näihin aikoihin oli Iissä kaikkein tunnetuinta ja arvossapidetyintä, varmaankin seudun sukukunta numero 1.

Mitä tulee Laguksen ilmoituksen Z. Dahlin ja hänen isänsä keskinäisestä suhteesta, voimme todeta sen epäilemättä erehdykseksi.

Milloin tämän suvun vanhin jäsen, juuri puheenaollut Erik Dahl olisi kuollut, siitä vaikenevat niin hyvin Sursilliana, kuin Bergholmkin. Samoin hänen vaimonsa Brita Baltin kuolemasta. Edellinen seikka jää vielä salaisuudeksi, jälkimäinen ei tämän pitempään. Brita Balt-nimen eräänä toisintomuotona Virkkunen käyttää muotoa Baltil (Baltill), joka esiintyy myös pitäjien historiakirjoissa - kulkeutui Erik-poikansa myötä etelään ja kuoli Kemiössä v. 1730 ja haudattiin sinne kaiketi maaliskuussa, kirkon kuoriin. Ikää ei ilmoiteta.

Paitsi niitä kahta poikaa - Erik ja Zacharias - jotka Bergholm esittelee tämän vanhan pariskunnan lapsina, on Iissä syntyneen Rebekan lisäksi mainittava samoin siellä syntynyt Andreas (s. 23.2.1699).

Sursillianassa asiat ovat hiukan toisin. Siellä vanhimmalla Dahlilla, n. s. Oulun porvarilla Mikaelilla, on ainoastaan poika Erik Dahl, Kemiön kappalainen, kuollut 1732, ja tällä kaksi poikaa, vanhempi Mikael Dahl, porvari Vaasassa, jonka poika on Z. Dahl, koulumies ja pappi, kuollut 1754 sekä kahdesti nainut, jälkimäisellä kerralla sukulaisensa Brita Juhanantytär Dahlin, kummassakin aviossa kuitenkin ollen lapseton. Nuorempi veli oli Johan Dahl, sittemmin pitäjänkirjuri ja kruununnimismies Kajaanissa, ja juuri hänen tyttärensä Britan vanhempi veli olisi ottanut toiseksi vaimokseen.

Näin ei asia ainakaan ole, esim. jo siitä syystä, että Mikael Dahl, Vaasan porvari, ja Z. Dahl, pappis- ja koulumies, joutuisivat olemaan aivan yhdenikäisiä, edellinen syntynyt 1705 ja jälkimäinen suunnilleen samaan aikaan, ja kuitenkin isän ja pojan suhteessa toisiinsa! Bergholm on varmaankin oikeassa, rohkenisiko tämäntapaisessa kirjoituksessa sanoa: oikeammassa asettaessaan Kemiön kappalaisen Erik Dahlin sekä pappis- ja koulumies Z. Dahlin veljeksiksi. Iän eroitus on saattanut olla melkoinen, sillä vanhempi tuli ylioppilaaksi jo 1702, nuorempi vasta 1729 Kun hän tuli papiksi jo kahden vuoden perästä, 1731, saattaisi olettaa hänen olleen jo tavallaan ikämies ylioppilaaksi tullessaan ja siksi toimineen yliopistossa nopeasti. - Erik Dahl opiskeli Turussa kolmisen vuotta ja sitten Upsalassa toiset kolme [2] ja vihittiin papiksi vasta 1711, opiskeltuaan siis miltei kymmenen vuotta (tosin välillä, 1709, toimien kotiopettajana) - mutta sittenkin näyttää veljeksien ikäeroitus jäävän huomattavan, joskaan ei luonnottoman suureksi.

Bergholm sanoo Erik Dahlin syntyneen Kemissä. Sitä saattaa epäillä sen nojalla, että eräs pappien historia, joka pantiin alulle Kemiössä v. 1776 - sen teki silloinen kappalainen Erik Holmberg - ilmoittaa hänen syntyneen Oulussa ja siellä koulunkäyntinsäkin alottaneen.

Puolisonsa hän löysi Kemiöstä. Hänet vihitään siellä - vihkimistä Bergholm ei tunne - 28.12.1711 Elisabet Svedjelinuksen kanssa (synt. 1683, kuoll. 1719), joka oli Kemiön kappalaisen Gabriel Svedjelinuksen tytär. Gabriel Svedjelinus vanh. kuoli v. 1718 ja samana vuonna jo Erik Dahl pääsi hänen paikalleen, kuten näissä oloissa oli luonnollista, semminkin koska elettiin isonvihan aikoja. Kemiön seurakunnan kutsusta ja piispa Gezeliuksen papiksi vihkimänä Erik Dahl olikin sinne tullut 30.11.1711.

Gabriel Martinpoika Svedjelinus (Laguksella Svidelinus), ylioppilas Turussa 1659 (1660), oli jo v. 1668 tullut Kemiöön papiksi ja kappalaiseksi v. 1683 sekä tarvitsi nyt apulaista, koska ensinnäkin isän seuraajaksi »luonnostaan» määrätty Gabriel Svedjelinus nuor. oli kuollut n. v. 1709 ja lisäksi samana vuonna (toukokuussa) isän vävyksi tullut apulainen Axel Häggroth, Merikarvian nuorukaisia, nähtävästi aivan pian [3] oli sortunut ruttoon (joulukuussa 1710) käytyään virkatoimissa katsomassa Trotbyn Alatalossa (Nedergård) olevia ruttotautisia, jättäen nuoren lesken, juuri Elisabet Svedjelinuksen. Tämän nuoren lesken Erik Dahl oli nyt valmis naimaan, ja niin oli viranperimys selvä ja varma.

Svedjelinuksen vaimoa ei tunne Bergholm eikä Strandberg. Kemiön historiakirjoista selviää, että hän on Procopaeus-sukua ja varmaankin suvun vanhimman tunnetun jäsenen tyttäriä, koska on nimeltään Carin Pärsdotter Procopaea - lapsia syntyy pariskunnalle 1680- luvulla, juuripa Elisabet 4.2.1683.

Erik Dahlin ja Elisabet Svedjelinuksen lapset Bergholm ilmoittaa seuraavasti:

»Mikael, s. 1705 (?). Porvari Vaasassa. Nainut?

Johan, s. 1710. Henkikirjoittaja. T. 3.

Erik, s. 1715, k. 1779. Kappal. T. 4.»

Onhan ilmeistä, ettei ainakaan Mikael-poikaa ole hyväksyttävä Elisabetin lapseksi, jos kerta avioliitto on solmittu vasta v. 1711. V. 1705 isä oli sitä paitsi vasta 20 -vuotias ja vain ylioppilas, joka juuri edellisen vuoden lopulla läksi Upsalan yliopistoon opintoja jatkamaan.

Eivätköhän vain sekä Sursilliana että Bergholm ole tässä vallan väärillä teillä? Tuo Mikael Dahl tuskin kuuluu tähän sukuun ollenkaan. Niin uskoisi, ja toisekseen luulisi, että hän sen sijaan on se kersantti Michel Dahl, joka kuolee Vaasassa 16.3.1768, 64 vuoden iässä, ollen siis syntynyt vuoden 1705 vaiheilla. Hän on tosiaan siellä naimisissa ja hänellä on poikakin, Erik Dahl, syntynyt v. 1736, viimein Vaasan hovioikeuden kanneviskaali ja raatimies. (SSV IX, s. 162).

Vai olisiko sittenkin nimi Mikael käsitettävä niin, että se on isäksi oletettavan Erik Dahlin äidinisän nimi, ja raatimies Erik Dahl vuorostaan on saanut isoisänsä nimen? Ja että he kaiken uhallakin kuuluvat sukuun, mutta vain taulussa A (ja B?)?

Kemiön historiakirjoista nähdään, että kappalaisen Erik Dahlin lapset Elisabet Svedjelinuksen kanssa ovat seuraavat:

Brita, s. (rist. 2.6.) 1712.

Maria, s. (rist. 8.9.) 1713.

Gabriel, s . (rist . 12.9.) 1714.

Erik, s. 28.10. 1715 - sittemmin kappalainen, kuoll. 1779.

Sitten Elisabet Svedjelinus kuolee v. 1719, ja v. 1721 (ainakin jo 28.10). Erik Dahl on uusissa naimisissa, mistä Bergholm ei kuitenkaan sillä kohdalla kerro mitään, mutta kyllä s:lla 514. Sillä uusi vaimo on sukujansa Gottleben [4], Margareta, synt. 1695 (t. 2). Hänestä Erik Dahlille syntyy Kemiössä vielä seuraavat lapset:

Gabriel, s. 24.9.1722 - ensimmäinen Gabriel on varmaankin lapsena kuollut. Tämä Gabriel kuoli (haud. 20.3.) 1727.

Johannes, s. 23.11.1724.

Brigitta, s. 15.4.1727 - ensimmäinen Brita kaiketi lapsena kuollut.

Margareta, s. 17.7.1729.

Kemiön pappisluettelon mukaan Erik Dahl on kuollut siellä 18.3.1732 (Bergholmilla on s:lla 514 ehdolla myös päivämäärä 10.3). Hänen leskensä elää Kemiössä vielä 5.9.1739.

Edellisestä päättäen kappalaisella Erik Dahlilla ei siis ole v. 1710 syntynyttä poikaa nimeltä Johannes, mutta kylläkin sen niminen poika syntynyt v. 1724, Ehkä hän on sittemmin pitäjänkirjuri ja kruununnimismies Kajaanissa (t. 3)? Mutta hänen tyttärensä ei kai ole se Brita, joka v. 1811 kuolee 82 vuoden vanhaksi sanottuna ja Pietarsaaren pedagogin Lars Galleniuksen leskenä, koska oletettu isä on syntynyt vasta 1724 (eikä v. 1710:kaan syntynyt poika olisi hevillä ajateltavissa Britan isäksi). Se kappalaisen Z. Dahlin toinen puoliso Brita Dahl, jonka hänelle antavat niin Sursilliana kuin Bergholm, on kaiketi Erik Dahlin v. 1727 syntynyt tytär Brita, joka kuollessaan v. 1811 ei olisi ollut vain 82, vaan peräti 84 vuotta vanha.

Taulussa 4 Bergholm sanoo, että puheenaolleen Erik Dahlin pojanpoika, Perniön nimismies Johannes Dahl kuoli naimattomana. Tämä ilmoitus ei ehkä pidä paikkaansa. Kemiössä vihitään näet 27.11.1777 kruununnimismies Johannes Dahl ja neiti Anna Sofia Holmberg. Kun isä, Erik Dahl (s. 1715), on hänkin Kemiön pappeja ja kun morsian on varmaankin Kemiön kappalaisen Erik Holmbergin tyttäriä ja vielä kun vihittyjen isät ovat kutakuinkin yhdenikäisiä (Erik Holmberg syntyi v. 1721 Tukholmassa tosin, mutta isä oli suomalainen Erik Holmberg Merikarvialta), ovat nuoret ilmeisesti olleet lapsuudentovereita.


Viitteet

[1]   Ranskan akatemian ensimmäisessä historiassa (Pellisson & d'Olivet), II, ss. 366, 410, tapaa tämänkin sukunimen: Balt (latinal. muoto Baltus).

[2]   Kirjoitettiin Upsalan yliopistoon jo 11.11.1704, eikä vasta 1705, kuten Bergholm sanoo ja eräs Hiereuologia Kimitoensis, josta pian enemmän.

[3]   Häggroth (ylioppilas v. 1705) on ollut Kemiössä niin lyhytaikainen pappi, ettei esim. Strandberg häntä tunne ensinkään. Lagus sen sijaan tietää hänen olleen apulaisena Kemiössä ja tuntee myöskin hänen kuolemansa ajan ja aiheen. -13.2.1710 ristitään hänen (ja Elisabet Svedjelinuksen) tyttärensä Catharina.

[4]   Mainittakoon samalla, pienenä lisänä tähänkin sukuun, että Gabriel Gottleben (t. 2) vihittiin (Sofia Paulinuksen kanssa) Mouhijärvellä 25.7.1682. Heidän tyttärensä Kristina on syntynyt 24.10.1685, Elisabet 2.7.1690 ja Sofia 2.8.1687 (eläen viskaalin leskenä Mouhijärvellä vuosina 1748-62). Sitä paitsi on pariskunnalle syntynyt (Mouhijärvellä kuten nuo toisetkin) vielä tytär Anna 29.10.1688


Genos 16(1945), s. 17-20

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1945 hakemisto | Vuosikertahakemisto