GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Aineksia Oulun Estlander suvun alkuperän tutkimiseksi.

Arvi Ilmoniemi.

Bergholmin Sukukirjan tietämän mukaan suvun kanta-isän »luullaan Virosta muuttaneen Kaarle X:n aikana Ouluun», mutta Carpelanin Ättartavlor teoksen (1937) mukaan tuota (Ruotsin kautta tapahtunutta) muuttoa koskeva arvelu on perusteeton. Kuitenkaan ei toistaiseksi ole päästy Oulussa asunutta sukunimetöntä Henrik Jaakonpoikaa (vainajana 1667) aikaisempaan polveen. Mainitun Henrikin isää ei tässäkään kirjoitelmassa kyetä osoittamaan, mutta sen sijaan voidaan ainakin kysymys sukunimen johdosta asettaa varmemmalle pohjalle, kuin mitä on tapahtunut tähänastisissa selvittelyissä. Niistä mainittakoon Robert Estlanderin tutkimuksessa »Släkten Estlander» (SSV XII, 1928) esitetty (alkuaan dosentti K. J. Hidén vainajan keksimä) kehitelmä heino - hieno (!), josta kreikan esthlos sanan kautta päästään nimeen Estlander. Heino taas on muka peräisin Juhana Heinosen sukunimestä, oululaistuneen porvarin, josta tuli n. v. 1667 niiden poikien isäpuoli, jotka sittemmin esiintyivät Estlandereina.

Isäpuolen ja pojintiman väliseen hyvään suhteeseen ja jälkimmäisen perilliseksi tekemiseen - vrt. Heinosen v. 1691 Jaakko Estlanderin hyväksi tekemää testamenttia (SSV XII, s. 375) - voi tietenkin perustaa sukunimen valinnan  [1]. Mainitunlainen kehitelmä (heino-hieno jne.) taas on kenties myös ainakin ajateltavissa - juuri 1600-luvun ihmisen tekemäksi, vaikka toisaalta voidaankin ihmetellä moista sananvääntelyä, koskapa Heinonen nimen alkuosa tunnettiin varmasti vielä 1600-luvulla Henrik-nimen vastikkeena (vrt. myös Heinus ja Heinerikki), joten Jaakko ja Juhana Henrikinpojat olisivat saattaneet lisäksi nojautuen oman isänsäkin nimeen ottaa sukunimekseen esim. jonkin Heinriciuksen tai Heinziuksen. Mutta voidaanhan olettaa ajan hengen tai oman maun vaatineen tosiaan mutkikkaampaa, eriskummaisempaa! - Eräät viralliset, tähän saakka huomiotta jääneet merkinnät osoittavat yhtäkaikki, että hieno (esthlos)- teoria on hyljättävä.

Aluksi mainittakoon lisätietona, että »Borg. ifrån Uhlå stadh, wäl:t Johan Hindersson Estlander» haudattiin Iissä 27.7.1694 kirkkotarhaan, Henrik Kurttilan ja Matti Kestilän yhteiseen hautaan. Kuoliniäksi ilmoitetaan 34 1/2 vuotta. Ruumiin poiskuljettamisesta leski maksoi 1.3.1696 6 talaria. - Erikoisesti kiinnostavat kuitenkin Iin kirkontilien merkinnät: 13.7.1683, »Johan Hindersson Wirolainen, handelsman från Uhlå förähradt 4 d:r til kyrckia, 2 d:r til dhe fattiga»; 29.7.1684 »Borg. Johan Wirolains hustru förähradt…» sekä Oulun kirkontilien hautausta koskeva: 13.7.1686 »Jac. Hindersson Virolaises barn». - Se, että nimi Virolainen esiintyy Juhana Henrikinpojan yhteydessä vielä 1684, vaikka hän ainakin jo 17/1 1683 (Oulun RO) käytti Estlander nimeä, todistaa vain jälkimmäisen uutuutta ja vakiintumattomuutta.

Iin seudut ansaitsevat siis erikoista mielenkiintoa, mutta huomio on sittenkin lähinnä kohdistettava Ouluun, missä eli ainakin kysymyksessä olevien Virolaisten isä.

Henrik Jaakonpoika, jonka niminen on päätelty Juhana Heinosen vaimon edelliseksi mieheksi rinnastamalla lähinnä vv. 1663, 1664, 1669 ja 1675 vero- ja manttaaliluetteloiden vastaavat kohdat, joiden lisäksi on otettu huomioon Oulun RO 27/11 1667, ei luultavasti ollut porvari (Valpuri Eerikintytärtä sanotaan viimeksimainitussa lähteessä vain »leskeksi»). Kenties hän oli se tullipalvelija, joka mainitaan RO 8/3 1652 ja 3/3 1655, jälkimmäisessä naimisissa olevana miehenä. Epävarmaa on myös omistiko hän taloa, vaikka ajallisesti sopiikin viitata RO 1/3 1667, missä esitettiin erään Henrik Jaakonpojan 9/2 1664 päivätty obligaatio, suuruudeltaan 94 tal. 13 1/3 äyriä hopearahaa ja anottiin, että talo rakennuksineen, joiden arvo oli 79 tal. 21/3 äyriä hr., tuomittaisiin vieraalle, »doch Sonsens (!) rätt förbehallen om sitt fädherne». - Erikoisen tärkeä on tietenkin kysymys Henrik Jaakonpojan omasta alkuperäisestä sukunimestä, siitäkään ei näet voi olla etukäteen varma, kun liikutaan oululaisella pohjalla, missä nimi voi siirtyä mutkitellen talonpoikaiseen tapaan, ainakin suomalais-porvarillisissa piireissä, joihin kuulumiseen joka tapauksessa viittaavat välillisesti edellä mainittujen - Virolainen ja Heinonen - lisäksi nimet sellaiset kuin Roska, Kuiva ja Ohukainen. Oulun rahastonhoitaja ja kauppiaaksi sanottu Juhana Heinonen oli kotoisin Paltamon Käkelänniemestä, Heinolan talosta (RO 27/11 1667 ja 1687, fol. 7). Porvari Matti Antinpoika Roskaa sanoivat sekä Valpuri Eerikintytär että Heinonen sukulaisekseen (frände); ks. RO 1687, fol. 7.

Estlanderien sukulainen oli 1691 leskenä elävä Anna Henrikintytär, joka oli nainut 1) (mahdollisesti jo 1668) Juhana Klemetinpojan (laivamiehenä v. 1679) ja 2) n. 1684 Jaakko Olavinp. Kuivan (perunk. 16/2 1691). Juhana Estlander näet esiintyi lankonsa, mainitun Juhana Klemetinpojan lapsen (Marian) puolesta perunk. 29/1O 1684. Kuivan lasten (Annan ja Kaarinan) äidin serkku (syskonebarn) oli taas Jaakko Estlander (RO 11/3 1691), jälkimmäinen mahdollisesti äitinsä kautta, mikäli äidin vanhemmat olivat tosiaan Ättartavlor-teoksessa mainitut. Huomattakoon näet RO 23/5 1668, jonka mukaan Juhana Klemetinpojan vaimon äidinäiti oli Briitta Pietarintytär, mutta toisaalta RO 9/5 1663, jossa mainitaan eräs Henrik Jaakonpoika Eerik Eskilinpojan nimeltä mainitsemattoman lesken vävynä. Kysymys Estlanderien ja Anna Henrikintyttären sukulaisuuden tosiasiallisesta laadusta on joka tapauksessa toistaiseksi jäänyt selvittämättä. - Lisättäköön vielä, että edellämainittu porvari (Pertteli) Ohukainen - Sakari Topeliuksen esi-isiä - oli nainut Juhana Klemetinpojan sisaren.

Todettuamme Estlander-veljesten aikaisemman sukunimen Virolaiseksi voimme nyt kiinnittää huomiota seuraavaan RO:n kohtaan 13/2 1646: »Michell Bengtsson kärde till Sahl. Wiron Matz Stiufsån Henrich Jacobsson om någon geldh, seijandes att Henrich hafuer till sig tagit all Sahl. mans gieldböcker och Inventarium; derföre pålades Henrich första Rådhstugu dagh uti Retten inlefuerera alla dee handlingar».

Toistaiseksi ei tuota Viron Mattia ole voitu kiistattomasti identifioida esim. kirkontileistä tai verokirjoista, joissa hän ilmeisesti esiintyy toisin merkittynä kuin juuri mainitussa tuomiokirjassa. Ehdokkaina voitaneen ottaa huomioon esim. Matti Grelsinpoika, haud. 22.4.1654, ja Matti Eerikinpoika Rysä, haud. 4. 5. 1653, joiden kummankin asema esim. vv. 1650, 1651 ja 1652 vero- ja manttaaliluetteloissa vastaa kutakuinkin sitä kohtaa v. 1663 luettelossa, jossa on Henrik Jaakonpojan nimi. Pysytelläksemme tällä kertaa edellisessä, sukunimettömässä, mainittakoon, että Matti Grelsinpoika tuli porvariksi 15/7 1635, omisti talon, mistä oli puhe RO 23/3 1639 sekä että hän oli tuomiokirjan 1/9 1651 mukaan varaton. Oulun kirkon vanhimpaan tilikirjaan sisältyvässä penkkiluettelossa, jonka merkinnät alkavat 29/1 1649 - tämä tärkeä asiakirja puuttuu Sukututkimusseuran jäljennöskokoelmasta - mainitaan Matti Grelsinpojan vaimo Kaarina.

Viron Matin lisäksi ovat toistaiseksi jääneet vaille tarkkaa »sijoitusta» myös Wiroin Dårdei, jonka lapsen hautauksesta maksettiin 12.8.1653, sekä Virå Margeta, jonka lapsen hautaussoitosta suoritettiin jotakin 17.6.1659. Silti voitaneen odottaa, että 1600-luvun alkupuolen lähdemerkintöihin kohdistettu järjestelmällinen tarkastelu antaa vielä nykyistä tarkempaa tietoa ko. henkilöistä ja ehkäpä sen tien Henrik Jaakonpojan isästä sekä selvittää kysymystä sukunimen periytymisestä käsittelemässämme tapauksessa  [2]. Tutkimuslähteinä tulevat oululaisten asiakirjojen lisäksi kysymykseen myös maaseutua, esim. Iitä ja Pyhäjokea koskevat, jossa viimeksimainitussa (nykyiseen Pyhäjärven pitäjään kuuluvassa) Mäkiöisten kylässä tavataan jo 1600-luvun alussa Virolainen niminen talo.

Viitteet

[1]   Oululaisen Klas Jenderja(h)nin (+ 1704) pojintiman Hannu Houreniuksen (+ n. 1701) v. 1696 syntynyt poika kastettiin Klasiksi, peri J:n suuren omaisuuden ja esiintyi lopulta Hoffrén-Jenderjanina (»Genos» 1944, s. 100).

[2]   Merkintään 'Wiron Matz' voi tietenkin sisällyttää suoranaisen todistuksen asianomaisen kotiperästä, mikä ei siinä sinänsä kuitenkaan ole ilmaistu »yksikäsitteisesti»; vrt. näet esim. (Anders Andersson) Ljfländer ell:r Wirolainen (Oulun RO kesäk. 1713). Huomattakoon tässä yhteydessä esim. Erich Liffzlandh (Iissä v. 1553 satamaveroa maksanut tukholmalainen; Virkkunen, Oulun kaupungin historia I, s. 35), liikanimi Smålandt (Vesulahden ja Pellosniemen KO 5-7/6 1641) sekä Smolandh (Kuopion kär. 1639), myöhemmin sukunimenä tavallisesti Småländer (uusimpana aikana Smolander). Mahdollisesti myös Oulussa 1690 tavattavaa Nylander nimeä edeltää v. 1689 Nyland (»Genos» 1943, s. 60, alav. 2).
Lähtien varsinkin olettamuksesta, että ko. Matti sai liikanimensä avioliiton kautta, saattaa Viroa pitää myös oululaistuneena suku- ja talonnimenä, samantapaisesti käytettynä kuin esim. Prokoin Jakob ja Waikon Hendrich.
Lisäksi on tunnettujen mallien mukaisesti oletettavissa myös Viro = Virolainen. Vrt. Oulussakin tavattavia nimiä Saksa ja Danska - näissä voitaneen olettaa ruotsinkin vaikutusta, samoinkuin nimessä Lappi - ja mielenkiintoista merkintää »Henrich Lappi emot sin stiufson Anders Lappalainen» (Kajaaninpit. kär. 1653), missä näyttää lisäksi ilmenevän tarpeellisen erottamisen pyrkimystä, asianomaisia kun näet epäilemättä voidaan pitää rotusukulaisina, so. molempia aitoina lappalaisina.
Lisättäköön vielä savolaiseksi sukunimeksi ainakin jo 1680-luvulla vakiintunut Viroinen (kuten myös Tanskanen), mutta sopiiko luetteloomme vielä mm. Oulussa tavattu Virkkuinen (huomattakoon ainakin liikaniminä käytetyt Savakko, Hämäkkö, Lapakko, Venakko), on kysymys, joka vaatii vähintään asiakirjallista todistelua.

Referat

Handlanden i Uleåborg Johan Henriksson Estlander begrovs i Ijo 27 juli 1694 34 1/2 år gammal. I nämnda församlings kyrkoräkenskaper 1683 och 1684 förekommer även hans tidigare släktnamn Virolainen. Samma namn begagnade - enligt Uleåborgs kyrkoräkenskaper 1686 - även Johan Henrikssons broder Jakob (senare Estlander). Den av avl. docenten K. J. Hidén uppfunna hypotesen: Estlander < gr. »esthlos» = fi. »hieno» < »heino» (jfr. Carpelan, Ättartavlor) kan således anses ha mistat sin giltighet. - Huruvida bröderna Estlanders fader Henrik Jakobsson hette Virolainen, är tillsvidare okänt. Härvid bör dock märkas, att i Uleåborgs dombok 13/2 1656 omtalas en Henrik Jakobssons styvfar Wiron Matz.


Genos 16(1945), s. 43-47

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1945 hakemisto | Vuosikertahakemisto