GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Bjong suvun varhaispolvet

HARRY W. WALLI

Teoksessaan »Hämäläinen Bjong-suku» aloittaa tekijä, professori MARTTI RAPOLA sukuselvityksen seuraavasti:

 

»Taulu 1

I. Tuomas. Missä ja milloin syntynyt, elänyt ja kuollut, on toistaiseksi tuntematonta. Hänen poikansa Henrikki Tuomaanpojan syntymävuodesta 1670 päättäen hän lienee nähnyt päivänvalon ensi kerran n. 1620-1640:n vaiheilla. Arvattavaksi jää, onko hän ollut hämäläinen vai pohjalainen.

II. Lapsia:

Henrikki, synt. 1670, ks. taulu 2.

 

Taulu 2.

II. Henrikki Tuomaanpoika Bjong, talollinen, lautamies, synt. Kruunupyyn kirkonkirjojen mukaan v. 1670, syntymäpaikka on tuntematon. Hän esiintyy vuodesta 1709 alkaen vero- ja maakirjoissa Kruunupyyn Hopsalan (HaapaSalon) kylässä Bjongin tilan n:o 11:n isäntänä. Vielä edellisenä vuonna oli sama talo kuulunut Gabriel-nimiselle miehelle, jonka suhde uuteen omistajaan on toistaiseksi selvittämättä. Ei siis tiedetä, onko Henrikki Tuomaanpoika ostanut vai perinnyt Bjongin, jonka nimi pitkiksi ajoiksi tulee hänen jälkeläistensä sukunimeksi (- -). Yhtä epävarmaa on, oliko hän vanhoja Kruunupyyn asukkaita vai kauempaa tullut. Kun muutamia vuosikymmeniä myöhemmin tapaamme ainoan hänen elossaolevista pojistaan ja kolme hänen pojanpoikaansa talollisina eri puolilta vanhaa pirkkalaisaluetta ja alempaa Satakunnasta (- -), tekisi melkein mieli otaksua, että hänkin on ollut kotoisin sieltä, minne hänen jälkeläisensä mahdollisesti vanhojen suhteiden perustuksella hakeutuivat hänen kuoltuaan. - - - Kirkonkirjojen mukaan hän kuoli 1756 Kruunupyyssä. - Vaimo: Margareta.

III. Lapsia:

Juhani, talollinen, synt. tammik. 6 p. 1698. Otti Bjongin talon isännyyden nimiinsä v. 1737 ja luopui siitä v. 1772, jolloin nuorempi veli Henrikki (ks. taulu 3) astui hänen tilalleen. Kuoli Kruunupyyssä tammik. 30 p. 1776. - Vaimo: Karin. - Avioliitto oli lapseton.

Henrikki, talollinen, synt. jouluk. 29 p. 1714, ks. taulu 3.»

 

Taulussa 3 ilmoitetaan, että Henrikki Heinrikinpoika Bjong v. 1783 koko perheineen muutti Teiskon Koveron ratsutilan omistajaksi.

Asianomaisia tuomiokirjoja systemaattisesti läpikäydessäni olen saanut valaistusta kaikkiin niihin kysymyksiin, jotka jäivät professori RAPOLAlta selvittämättä hänen laatiessaan sukuselvityksensä pääasiassa kirkonkirjojen antamien tietojen perusteella.

Seuratessamme ensiksi Bjongin tilan vaiheita toteamme GÖSTA NÄSEn laatimista, Kruunupyyn Hopsalan kylää käsittelevistä vertailevista maa- ja henkikirjoitusluetteloista tilan isännäksi v. 1560 Björn Olssonin, jonka mukaan tila sai nimensä (Biörn = Bjong) ja jolla vielä 1590 on tila nimissään, mutta 1595 oli hänen paikallaan Lasse Olsson, jonka aikana tila merkitään 1 ¼ manttaalia käsittäväksi. Viimeksimainittu on tilalla vielä 1620, mutta neljä vuotta myöhemmin vastaa tilasta Mickel Olofsson. V. 1645 tapaamme hänet vielä, mutta v. 1650 seuraa häntä (poikansa) Per Mickelsson ja kutsutaan tilaa silloin nimellä »Biörnhemman». Vihdoin v. 1681 tapaamme tilalla RAPOLAn taulussa 2 mainitseman Gabriel Perssonin. Vuoden 1629 ruotumiesluettelo ilmoittaa yllämainitun Mickel Olofssonin olevan 61 vuoden vanhan (syntynyt näin ollen v. 1568) ja potevan suolistohäiriöitä (tarmelop). Vuonna 1674 pidettiin Kruunupyyssä ylimääräiset käräjät, joilla yllä mainittu Per Mickelsson kertoi eläkesopimuksen mukaisesti huhtikuussa v. 1668 ottaneensa perintötilalleen yhdysmiehekseen (bolagsman) erään Anders Anderssonin, jolloin Anders Andersson saisi 2/3 tilasta ja Per Mickelssonin poika Gabriel 1/3, koska Per Mickelssonin vanhin poika Jöns oli lähtenyt isänsä luota Pietarsaareen ryhtyen siellä viljelemään autiotilaa luopuen perintöoikeudestaan ja koska nuorempi poika Gabriel silloin oli ollut nuori, rovastin palveluksessa oleva poika. Mutta koska Anders Andersson oli huonosti kohdellut Per Mickelssonia ja hänen vanhaa vaimoaan, anoi Per Mickelsson, että Anders Andersson velvoitettaisiin väkineen (huusfolk) jättämään tilan, mihin pyyntöön oikeus suostui. Samantapainen juttu oli esillä käräjillä v. 1675, jolloin Gabriel Persson Bjong anoi erästä Jöns Jönssonia häädettäväksi tilaltaan. Gabriel Persson osoitti tuomiokirjoilla 16. 5. 1621 ja 8. 2. 1625, että hänen isoisänsä Mickel Olofsson oli ostanut tilan, ja tuomiokirjalla 6. 4. 1674, että hänen isänsä Per Mickelsson ja hän itse olivat saaneet tilan omaisuudekseen. Vaikka Jöns Jönsson ilmoitti äidinpuolelta omaavansa perintöoikeutta tilaan ja vaikka hän väitti ostaneensa tilan aikaisemmin mainitulta Anders Anderssonilta, suostui oikeus kantajan anomukseen. Käräjillä v. 1678 mainitaan Gabriel Perssonin äitipuoli Brita Klasdotter, hänen edellisen miehensä Mickel Mattsson sekä heidän rintaperillisittä kuolleet poikansa Hans ja Matts. Vuonna 1691 tahtoi Per Mickelsson jakaa tilansa poikansa Gabrielin kanssa kahtia. Tilalla oli jo silloin Per Mickelssonin vävy Henrik Mattsson Tuppoinen, myöhemmin Björn, ja v. 1693 oli tila jaettu hänen ja Gabriel Perssonin kesken. Henrik Mattsson möi osuutensa kauppias Kristoffer Svensson Wijkarille 204 3/4 taalarin hinnasta ja viimeksi mainittu vuorostaan tilanosuutensa Matts Tomasson Rappille, joka haki lainhuudon saannolleen v. 1700. Kauppa aiheutti oikeudenkäynnin v. 1706, mutta tila säilyi Matts Tomassonilla. Täten uusi suku, joka kuitenkin liittyy avioliiton kautta vanhaan sukuun, sai jalansijan tilalla.

Matts Tomasson Rapp kuului teerijärveläiseen sukuun, jolla oli hallussaan osa Storrank-nimistä tilaa. Hänen isänsä Tomas Erikssonin hyväksi oli tämän vaimon Magdalenan isä Per Jönsson tehnyt Pyhän Pietarin ja Paavalin päivänä 1655 testamentin, jossa mainitaan, että koska Tomas Eriksson oli uskollisesti palvellut tilalla, sitä ylläpitänyt, sen verot maksanut sekä kuten tottelevainen poika appivanhempiaan palvellut, oli Tomas Erikssonin saatava puolet Per Jönssonin sekä kiinteästä että irtaimesta omaisuudesta. Testamentti esitettiin oikeudessa v. 1673, jolloin testamentti vahvistettiin ja oikeus totesi, että Per Jönssonin tila olisi autioitunut, ellei Tomas Eriksson olisi tullut tilalle ja huolehtinut siitä, varsinkin kun Per Jönssonin poika Olof Persson silloin oli ollut aivan nuori. Edelleen mainitaan mm., että Tomas Eriksson oli Kaustisista (»i Koustbyn»). Kun Olof Persson nimitettiin lautamieheksi v. 1678 ja kun hänen poikansa Jakob oli syntynyt v. 1670, voimme arvioida hänen syntyneen n. v. 1640. Kun taas Tomas Eriksson tuli huolehtimaan tilasta Olof Perssonin ollessa vielä aivan nuori, sanokaamme 10-vuotias, täytyi Tomas Erikssonin silloin olla syntynyt n. v. 1620. Samaan tulokseen päädymme todetessamme hänen pojanpoikansa syntyneen v. 1683. Ennen mainitussa ruotuluettelossa mainitaan Rankin tilallisten jälkeen »Thomas Ericksson dreng 15 (vuotias) kneckt». Tämä Tomas Eriksson oli siis s. 1614, ja voisi näin ollen olla sama kuin ennenmainittu Tomas Eriksson.

Olof Persson Rappin isä oli Per Jönsson Rapp, joka oli nainut Granö suvusta, vrt. lähemmin kirjoitustani »Granö från Terijärvi» (Genos 1939 ja 1940).

Tomas Erikssonilla oli ainakin tytär Margareta sekä pojat (I) Per, (II) Anders, (III) Matts, (IV) Henrik ja (V) Karl. Näistä jäi Per Tomasson viljelemään osaa Storrankin tilaa, oli naimisissa Margareta Sigfridintyttären kanssa (sukulaisuussuhteet vrt. KO 1674, 1743) ja toimitettiin perunkirjoitus hänen jälkeensä v. 1726. Per Tomassonin pojista Per ja Matts seurasivat isäänsä Storrankin isäntinä, Anders oli poistunut tilalta ja Karl »på fjärran ort». Mutta poika Jakob (s. 1683, k. 1743, perunk. 24/9 1744) sai haltuunsa elatussopimusta vastaan setänsä Matts Tomassonin osan Kruunupyyn Bjongista. Hänen ensimmäinen puolisonsa (Vih. 4. 7.1701) oli Lisa Simonsdotter, Simon Simonsson Björckbackan ja Lisa Larsdotter Byskatan tytär Teerijärveltä, ja oli hänellä lapsia ainoastaan tästä aviosta, nimittäin pojat (a) Matts, (b) Per, (c) Anders ja (d) Henrik. Hänen leskensä Brita Persdotter joutui Mickel Mickelsson Wikaren puolisoksi.

(a) Matts Jakobsson (s. 1703, k. 1761) säilytti Bjongin isännyyden, joka siirtyi myös hänen samannimiselle pojalleen. Hänen nuoremman poikansa Johanin vaiheita ja jälkeläisiä on maisteri Hugo Lagström selvittänyt. Johan Mattsson siirtyi nimittäin Forsbackan tilalle Uudenkaarlepyyn maalaiskunnassa ja on hänen jälkeläisillään hallussaan Nygårdin tila Munsalan Monån kylässä. Hänen jälkeläisiinsä kuuluu myös Vaasan ruotsalaisen lyseon lehtori Uno Skrifvars, s. 1901.

(b) Per Jakobsson (s. 1713, k. 1786) siirtyi isännäksi vaimonsa Anna Kristoffersdotter Kniffin samannimiselle tilalle Öjanin saaristoon, missä hänen jälkeläisiään on ollut isäntinä myös Hagan ja Backan tiloilla.

(c) Anders Jakobsson muutti Tukholmaan ja (d) Henrik Jakobssonin vaiheet ovat toistaiseksi tuntemattomat.

II Anders Tomasson sai naimiskaupan yhteydessä haltuunsa osan Teerijärven Granön tilasta. Hänestä lähemmin aikaisemmin mainitsemassani kirjoituksessa Granö suvusta. Anders Tomasson mainitaan nimenomaan veljessarjaan kuuluvaksi (KO 1740).

III Matts Tomassonin siirtymistä Bjongin tilalle olemme aikaisemmin selostaneet. Hän kuoli 28. 4. 1740 lähemmäs 85-vuotiaana, vaimonsa Margareta Johansdotter k. 3. 2. 1760 86-vuotiaana. Heidän poikansa Jakobin veivät viholliset 13-vuotiaana ja tila siirtyi veljenpojalle Jakob Perssonnille.

IV Henrik Tomasson, s. 1670, k. 13. 8. 1756, palveli v. 1689 renkinä Teerijärven Emaksen tilalla (KO 1740), mutta v. 1603 muutti hän Kruunupyyn Bjongille (KO 1738) ja meni kohta tämän jälkeen naimisiin edellisen tilanomistajan Gabriel Perssonin tyttären Margareta Gabrielsdotterin kanssa. Gabriel Persson kuoli v. 1728 87-vuotiaana (KO 1728) ja v. 1730 jakoivat Henrik Tomasson ja hänen veljenpoikansa Jakob Persson tilan lopullisesti. Paitsi RAPOLAn luettelemaa kahta poikaa oli kuudennusmiehenäkin toimineella Henrik Tomassonilla kaksi tytärtä, Brita (s. 1699, k. 11. 1. 1759), jonka kaksi puolisoa olivat pietarsaarelaiset porvarit 1:o Mickel Löflund (k. 1742) ja 2:0 (25. 3. 1744) Anders Nordlund (s. 1721, k. 1771) sekä Margareta (s. 1713, [KO 1733], k. ennen 1759), naimisissa Anders Myrskogin kanssa, jonka vanhempi tytär Anna joutui pietarsaarelaisen porvari Johan Lundin (k. 30. 1. 1790) puolisoksi ja nuorempi tytär vihittiin 19. 5. 1754 Johan Eriksson Ståhlin kanssa, joka peri Myrskogin tilan. Sitäpaitsi kuoli Henrik Tomassonin lapsia vv. 1711 ja 1725. Merkittäköön vielä, että Henrik Tomasson oli ainakin kahdesti naimisissa, ja kuoli hänen vaimonsa Margareta Eriksdotter 31. 8. 1748 miltei 66 vuoden ikäisenä sekä että poikansa Johanin avioliitto ei ollut lapseton.

V Karl Tomasson mainitaan käräjillä 1737, kun hänen poikansa, nuori renki Mickel Karlsson esittää perintövaatimuksia setäänsä Henrik Tomassonia vastaan. Siinä kerrotaan Karl Tomassonin menneen v. 1694 naimisiin, mutta kuolleen vihollisuuksien aikana, Mickelin ollessa ainoastaan 14 viikon vanha. Samassa pöytäkirjassa selostetaan myös Karl Tomassonin vaimon sukulaisuussuhteita. Näiden avulla toteamme, että Karl Tomasson oli hallinnut osaa Kruunupyyn Poraksen kylän Lybeckin tilasta ja möi Mickel Karlsson osuutensa - ½ k. o. Lybeckin ¼ manttaalin tilasta - v. 1736 Gabriel Larssonille.

Edellä oleva selostus antaa tyhjentävän vastauksen niihin kysymyksiin, jotka sukuselvitystä laadittaessa kirkonkirjojen antamien tietojen nojalla jäivät avoimiksi ja osoittaa jälleen, miten arvaamattoman rikkaita sukututkimuksen lähteitä tuomiokirjamme ovat.

 

Referat. Författaren påvisar med stöd av uppgifter ur domböcker, att stamfadern för den släkt professor RAPOLA i sitt arbete »Hämäläinen Bjong-suku» utrett, var bonden på Storrank hemman i Terijärvi Tomas Eriksson från Kaustby. från vilkens söner Per Storrank, Anders Granö och Henrik Bjong flere livskraftiga släktgrenar härstamma.


Genos 17(1946), s. 73-76

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1946 hakemisto | Vuosikertahakemisto