GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Kaksi luetteloa Suuren Pohjan sodan aikaisista pakolaisista.

A. R. CEDERBERG

Julkaisemme seuraavilla sivuilla kaksi luetteloa Suuren Pohjansodan aikaisista pakolaisista, mitkä luettelot ovat olleet liitetyt Viipurin tuomiokapitulin kirjelmiin kuninkaalle ja ovat säilyneet RVA: ssa. Näistä edellinen, joka on seurannut kesäkuun 13 päivänä 1707 päivättyä tuomiokapitulin kirjettä, sisältää - ilmoituksen mukaan, joka ei ole aivan täsmällinen - luettelon Liivin- ja Inkerinmaalta paenneista säätyhenkilöistä, jotka oleskelivat Viipurin hiippakunnan alueella. Toinen oli luettelo niistä papeista, joiden oli täytynyt vihollisen maahan tunkeutumisen takia paeta virkapaikoiltaan ja jotka toivoivat saavansa itselleen uudet toimet. Tämä luettelo on ollut liitetty tuomiokapitulin kirjeeseen kuninkaalle maaliskuun 8 päivältä 1711.

Edellinen näistä luetteloista kiinnittää erityisesti huomiotamme. Sen ensi osa käsittää mainintoja kuningas Kaarle XII:n upseereista, joita ei laisinkaan tunneta tai joista annetut tiedot suuresti poikkeavat Lewenhauptin antamista (Karl XII:s officerare). Myös luettelon jälkimmäinen osa, missä luetellaan joukko Inkerinmaan ja Itä-Suomen pappeja, on sukutieteellisessä suhteessa mielenkiintoinen. Toiselta luettelolta ei myöskään puutu arvoa ja sen jälkimmäinen osa, »dels Sacellani, dels Adjuncti», tarjoaa meille tietoja, joita meidän painetusta sukutieteellisestä kirjallisuudestamme tuskin on saatavissa. Tapaamme siinä m. m. kaksi pappismiestä, joita ei Akiander eikä Strandberg pappisluetteloissaan tunne.

Luettelot ovat seuraavat:

 

I. Specifikation på Lijff- och Ingermanländska flychtingar al Stånds Personer här i Wiborgs Stifft befintlige.

Sahl. Ryttmester Apolophs Enckie Fru.

Capit. Brackels fru med siukliga [1] (!) Moder.

Capit. Spancos Enckia med många Barn ifr. Ingermanland Margareta de Klocken.

Regements Qwartermästar Petter Dubbes Enckia ifr. Toxoa.

Qwartermästars Biörnrams Enckia Dorothea Sprint.

Arrendatorens Stolpes Enckia ifr. Peljerfwi.

Fendrich Hööks, som är fången, Fru.

Hans Jöran Jaroses nahe (?) verwanter Von Nyen Hedewic.

Elisabeth Mei mer Befallningsmans Cremers Enckia i Capurien med sine barn.

Chergiants Enckia Anna Lång med 2 barn ifr. Nyen.

Jungfru Euphemia. Thomasdr.

Beata Wallia ifr. Sordawalla.

 

Förtächning af Prästerskap, theras Hustrur och Barn.

Pastores And. Kexlerus ifr. Hefwa Försambl.

Adam Falk ifr. Dudern.

Henricus Lechlin ifr. Toxoa.

Gabriel Ritz ifr. Keltis.

Georg Dannenberg ifr. Ingris.

Simon Agander ifr. Deglina.

Gabriel Castelius ifr. Coprina.

 

Sacellan:

Matthias Avenarius ifr. Cuiwas.

Erich Barchüüs ifr. Nyen.

Erich Naeringius ifr. Sporitz (Skoritz?).

Samuel Kiliander ifr. Loppis.

Petrus Mondelius fr. Tyris.

Johan Nygreen fr. Walkeasari.

Johan Limatius.

 

Collega Johan Altopaeus fr. Nyen.

 

Sacell. Thomas Wachilenius ifr. Narfweske Gebitet.

 

Prästänckior:

H. Johan Nappenii Enckia fr. Narfwen.

Probstens Schroderi 3 döttrar ifr. Moloschowitz.

Pastoris Lechlis E:a ifr. Kåsemkina.

Elisabeth Lagbohm Past. Thoranii E:a fr. Rautus.

Pastoris Massalini E:a ifr. Lissilä.

Past. Jacobi E:a fr. Tyris.

Sacell. Joh. Lamans E:a fr. Dudern.

Collega Mag Wurms publicus informator för Tyska Barnen i Nyen.

Sacell. Joh. Kajander fr. Kiwinäbb.

Henricus Paulius fr. Måhla.

 

II. Opsatz på Prästerskapet i Wiborgs Stifft, som genom Fiendens infall och wåldsamheet äro komne att vagera och wänta Befordring.

Lector Teol. et Praepos. Matthias Maitinus.

Lector Philos. Notionalis M. Ericus Brumerus.

Lector Eloqventiae Carolus Laurbecchius.

Praepositus et Past. Mag. Ernestus Gestrinius.

Praepos. et Past. Mag. Martinus Gråå.

Praepos. et Past. Mag. Johannes Serlachius.

Pastor Stephanus Sylvester.

Pastor Augustus Hoppenstång.

Pastor Jacob Carlqvist.

Pastor Axel Insulanus.

Pastor Henricus Hoppius.

Pastor Mag. Johannes Wanaeus.

Pastor Matthias Jahnsonius.

 

Efterskrefne deels Sacellani deels Adjuncti äro yngre, och warda gierna fölliande vocation, om the någorledes kunna accomoderas.

Ericus Granrooth.

Henricus Hoppius.

Petrus Forsander.

Thomas Licenius.

Carolus Erling.

Joh. Hornberg.

Jacob Gudzaeus.

Alexander Stichaeus.

Georgius Pallman.

Johannes Alopaeus.

Henricus Tijhlgreen.

Mag. Christophorus Bonstorph.

Johannes Stråhlman.

Ericus Hofflinius.

Martinus Costianus.

Mattias Aurenius.

 

Tarkastelemme seuraavassa hieman nyt julkaistuja luetteloita. Ensiksi aikaisemmin päivättyä.

Kuka on ratsumestari Apolloff-vainajan leski? Jos voisimme olettaa, että LEWENHAUPT on maininnut ratsumestari Wasili Apolloffin kuolinvuoden erheellisesti (1709 jonkin edellisen asemasta), voisi ehkä olla kysymys Anna Lovisa von Bieschwangista. Olettamuksemme on kuitenkin, kuten näkyy, vain arvelujen varassa.

Kuka on kapteeni Brakelin rouva kivuliaan äitinsä kanssa? LEWENHAUPT ei anna tiedusteluumme selvää vastausta. Kysymykseen ei voine tulla hänen mainitsemistaan kukaan muu kuin Henrik Johan B:n rouva, jota Lewenhaupt ei mainitse, yhtä vähän kuin hän tietää, että mainittu kapteeni yleensä olisi ollut naimisissa [2].

Voimmeko mahdollisesti todeta kapteeni Spancon (von Spankow) lesken Margareta de Klockenin, jonka mainitaan olevan Inkerinmaalta ja jolla on monta lasta? LEWENHAUPT tuntee kapteeni Barnim Johan Spankowin, joka palveli Savonlinnan läänin jalkaväkijoukoissa ja pistettiin kuoliaaksi Viron Alatskivessä v. 1701, mutta L. ei tiedä, että hänellä olisi ollut vaimoa. Kukaan toinen von Spankow ei saattane tulla kysymykseen. V. 1680 vihitään Narvassa Adolf von Spankow Anna Elisabeth von Knorringin kanssa (vapaaherra T. CARPELANin tiedonanto).

Mitä tulee rykmentin majoitusmestari Petter Dubben leskeen Toksovasta, ei voine olla puhetta kenestäkään muusta kuin Karjalan kaksinnusratsuväkeen kuuluneen D:n leskestä. LEWENHAUPT ei tiedä Petter D:n olleen naimisissa eikä tunne hänen kuolinvuottaan.

Rykmentin majoitusmestari Björnramia ei laisinkaan tavata LEWENHAUPTin luettelossa. ANDREPille ja ELGENSTIERNAlle hän myös on tuntematon [3].

Se vänrikki Höök, joka ilmoitetaan vangituksi ja jonka rouva luettelossa mainitaan, voinee LEWENHAUPTin luetteloiden mukaan olla kenraali Maydelin joukoissa palveleva Gamaliel H., joka oli joutunut vangiksi Viipurin luona huhtikuussa (!) 1706. LEWENHAUPT ei mainitse, että Höök olisi ollut naimisissa.

Näemme näistä esimerkeistä, jotka kaikki ovat edellisen luettelon ensimmäisestä osastosta, kuinka puutteellinen LEWENHAUPT kaikessa rikkaudessaan on ja kuinka paljon hänen luetteloihinsa voidaan saada täydennyksiä.

Luettelon toinen osa antaa meille samoin runsaasti uusia tietoja.

Andreas Simonis Kexlerus mainitaan vielä v. 1707 Hevan kirkkoherrana. AKIANDERin Paimenmuisto tuntee hänet kirkkoherrana vain vuoteen 1695.

Adam Falk mainitaan samana vuonna Tuuterin (Duderhof) kirkkoherrana. AKIANDERin myöhäisin tieto hänestä mainitsee, että hän vv. 1687-1695 oli Unaditsin kirkkoherrana.

Gabriel Ritz mainitaan v. 1707 Keltin kirkkoherrana; AKIANDERin myöhäisin tieto hänestä on, että hän oli v. 1699 Nevanlinnan koulun kollegana.

Georg Dannenberg mainitaan v. 1707 Inkereen kirkkoherrana, millä paikalla AKIANDER ei häntä tunne. On ilmeisesti sama mies, joka v. 1711 tuli Liperin kirkkoherraksi ja vietiin v. 1713 vankina Käkisalmeen ja sieltä Venäjälle.

 

Nämä muutamat esimerkit jo osoittavat, kuinka paljon uusia tietoja tämänkin osaston maininnat tarjoavat. Erikoista huomiota on myös kiinnitettävä mainittuihin kappalaisiin ja pappien leskiin. Niin näemme luettelosta, että Liissilässä on ollut kirkkoherrana Masalin-niminen pappi, jonka leski sitten on paennut Viipurin hiippakuntaan. AKIANDER ei tunne Masalinia Liissilän kirkkoherrana.

Toisessa luettelossa kiintyy huomio ensi osastoon, missä luetellaan Viipurin kimnaasin lehtorit ja hiippakunnan kirkkoherrat, jotka vihollinen oli virkapaikoilta karkoittanut. Luettelemme seuraavassa missä koulutoimessa ja seurakunnissa karkoitetut hengenmiehet ovat olleet.

Martinus, Viipurin kimnaasin jumaluusopin lehtori, kirkkoherra.

Brummerus, Viipurin kimnaasin filosofian lehtori.

Laurbecchius, Viipurin kimnaasin kaunopuheisuuden lehtori.

Gestrinius, Jääsken kirkkoherra.

Gråå, Ruokolahden kirkkoherra.

Serlachius, Pernajan kirkkoherra.

Sylvester, Impilahden kirkkoherra.

Hoppenstång, Kurkijoen kirkkoherra.

Carlquist, Räisälän kirkkoherra.

Insulanus, Sakkolan kirkkoherra.

Hoppius, Virolahden kirkkoherra.

Vanaeus, Lapveden kirkkoherra.

Jahnsonius, Joutsenon v.t. kirkkoherra.

 

Luettelon jälkimmäinen osa, joka käsittää kappalaiset ja apulaispapit, on antoisampi. Luettelemme heidät ja mainitsemme heistä eräitä sukutieteellisiä tietoja.

Ericus Granrooth. Tämän nimistä pappismiestä ei AKIANDER paimenmuistossaan mainitse, ei myöskään STRANDBERG. Mikäli voimme nähdä, ei hän myöskään ole opiskellut Turun, Tarton tai Upsalan yliopistoissa.

Henricus Hoppius. Oli mahdollisesti Virolahden kirkkoherra Henrik H:n poika ja sama mies, joka tuli ylioppilaaksi Turussa v. 1701. Onko hän sama mies, joka oli Lempaalan kirkkoherrana Inkerinmaalla vv. 1725 -1743 (AKIANDER)? Häntä varmaan tarkoittaa piispa J. Getzeliuksen kirje Porvoon ylimäär. tuomiokapitulille 30/1 1713. LAGUS ei tunne mitään yksityiskohtaista hänen vaiheistaan.

Petrus Forsander. Oli Luumäen kirkkoherran Johannes F:n poika ja tullut ylioppilaaksi Turussa v. 1699. Hän tuli Säkkijärven varakirkkoherraksi v. 1706 ja Luumäen v. 1710. Hänet vangittiin venäläisten toimesta v. m. vuonna ja vietiin Viipuriin, mutta on nyt esitetyn merkinnän mukaan vapaalla jalalla maaliskuussa 1711.

Thomas Licenius. Oli toiminut Hämeen pataljoonan saarnaajana ja vihittiin Porvoon ylim. konsistorin tiedonannon mukaan 24/9 1711 papiksi. Hänestä tuli aikanaan Ristiinan kirkkoherra.

Carolus Erling. Oli tullut ylioppilaaksi v. 1689 ja kutsutaan Uusmaalaiseksi (LAGUS). AKIANDER ei tiedä hänen toimineen pappina Viipurin hiippakunnassa.

Johan Hornberg (Hornborg). Oli kaupungin kappalaisena Porvoossa v:sta 1704. Ilmeisesti on hän ollut virkaa vailla Porvoon kaupungin hävittämisen jälkeen v. 1708. H. pakeni Ruotsiin v. 1713.

Jacobus Gudzaeus. Oli luultavasti Lapinjärven kirkkoherran Fabianus Jacobi G:n poika. On mahdollisesti sama Jacobus Johannes G., joka vv. 1723-1730 on Lapinjärven kappalaisena.

Alexander Stichaeus. Oli Mäntsälän kirkkoherran Johannes S-n poika ja vihitty papiksi v. 1703. Ei saanut milloinkaan kiinteätä papinvirkaa ja kuoli apulaisena v. 1722.

Georgius Pahlman. Oli tullut Turussa ylioppilaaksi v. 1695 ja mainitaan porilaiseksi. Hän toimi Hollolan papiston apulaisena. AKIANDER ei tunne häntä pappisluettelossaan eikä myöskään SAKARI KUUSI mainitse häntä Hollolan pitäjän historiassa.

Johannes Alopaeus. Oli Jääsken kappalaisen Magnus A:n poika Tuli Turussa ylioppilaaksi ja oli v:sta 1705 Viipurin koulun apologistana. Hän toimi myöhemmin Mikkelin väliaikaisen tuomiokapitulin notaarina. On merkillistä todeta, että samaan aikaan kuin Johannes A:n vanhempi veli Magnus toimi venäläisten määräämänä Viipurin kirkkoherrana, nuorempi veli pakeni Viipurista ja eli virattomana.

Henricus Tijhlgren (Tylgren). Tuli ylioppilaaksi Turussa v. 1699. Hän palveli aikoinaan pappina Saarijärvellä ja Härmässä isonvihan jälkeen. Erään luettelon mukaan on hän ollut Kuortaneella kappalaisena v. 1717.

Christophorus Bonstorph. Oli opiskeltuaan Upsalassa ja Turussa tullut v. m. yliopistossa maisteriksi v. 1700. Toimi Kivun kappalaisena v:sta 1704. LAGUKSEN merkinnän mukaan tuli B. venäläisvallan aikana v. 1715 Joroisten kirkkoherraksi.

Johannes Stråhlman. Oli kauppiaan poika Viipurista ja tuli ylioppilaaksi Turussa v. 1692. Toimi v:sta 1699 Ruokolahden kappalaisena ja tuli v. 1712 Kerimäen kirkkoherraksi.

Ericus Hofflinius. LAGUS mainitsee ylioppilasluettelossaan hänen olleen hämäläisen, joka oli tullut ylioppilaaksi Turussa v. 1705. H. määrättiin armovuoden saarnaajaksi Sysmään v. 1712. Muut elämänvaiheet tuntemattomat. Ei AKIANDER eikä STRANDBERG mainitse häntä pappisluetteloissaan.

Martinus Costianus. LAGUS kutsuu häntä viipurilaiseksi, joka eli syntynyt v. 1682 ja tullut ylioppilaaksi Turussa v. 1704. Hänen papillisista toimistaan ei tunneta mitään ennen v. 1723, jolloin hän tuli Pielaveden kappalaiseksi.

Matthias Aurenius. Kutsutaan Turun ylioppilasluettelossa viipurilaiseksi ja on tullut ylioppilaaksi v. 1704. A. oli Jääsken kirkkoherra Ernst Gestriniuksen apulaisena ja hoiti Joroisten kirkkoherranvirkaa. kunnes tuli Mikkelin kirkkoherra Georg Helsingiuksen apulaiseksi ja v. 1714 Juvan kappalaiseksi. Hänestä tuli aikanaan Kesälahden kirkkoherra.

Aivan ylimalkainenkin perehtyminen Suuren Pohjan sodan ja isonvihan historiaa koskevaan ainehistoon RVA:ssa osoittaa meille, miten tavattoman runsas ja monipuolinen tämä ainehisto on. Siihen kannattaisi järjestelmällisesti ja perinpohjaisesti tutustua.

 

Viitteet 

[1] Onko mahdollisesti luettava "sin gla Moder"?

[2] H. J. BRAKEL oli v:sta 1721 naimisissa Christina Elisabeth v. Löwensternin kanssa (GHBR Livl, s. 75. Vapaaherra TOR CARPELANin kirjoittajalle antaman tiedon mukaan).

[3] Vapaaherra T. CARPELANin tiedonannon mukaan oli Mikael Björnram ollut korpraalina eversti Pahlenin ratsuväessä. Vuonna 1687 hän on ratsumestari ja on hänellä vuodesta 1684 puolisona Dorothea Sprint. Aviopuolisoilla mainitaan kolme lasta.

 

Referat.

Förf. publicerar två förteckningar över flyktingar från det stora nordiska krigets tider, av vilka den ena är bifogad Viborgs konsistorii skrivelse till Kungl. Maj:t av den 13 juni 1707, den andra likaså bifogad brevet till Kungl. Maj:t av den 8 mars 1711. Förf. understryker i sina reflexioner, huru ofullständigt LEWENHAUPTs arbete över Karl XII:s officerare trots sin stora rikedom är och huru ymniga bidrag man på olika håll kan finna till detta viktiga arbete. Förf. framhåller även våra herdaminnens brisfällighet och uttalar förhoppningen, att det rika arkivmaterialet från Karl XII:s och Stora ofredens tider måtte flitigare användas.


Genos 18(1947), s. 1-6

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1947 hakemisto | Vuosikertahakemisto