GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Sumelius-suvun alkuperä ja tutkimustyön teknilliset ratkaisumuodot

Jalmari Finne

»Släktbok» on julkaissut tutkimuksen Sumelius-suvusta. Ensimmäinen Sumelius-nimeä käyttävä suvun jäsen oli Petter Sumelius, joka 1769 tuli Kangasalan lukkariksi ja meni edeltäjänsä lukkari Montinin tyttären kanssa naimisiin. Ketkä olivat tämän Petter Sumeliuksen vanhemmat? Tähän kysymykseen eivät mitkään asiakirjat anna selvää vastausta. Lukkariksi tullessaan tiedoitetaan vain pöytäkirjassa, että hän on tullut Turusta. Siellä ei esiinny mitään Sumelius-nimistä sukua. Missään kohdassa ei liitetä hänen nimeensä isännimeä, emme siis senkään avulla saa mitään viittausta. Viiden lapsensa kummien joukossa ei ole ketään sellaista, joka viittaisi jonnekinpäin sukulaisuudessa. Turun katedraalikoulun matrikkeli mainitsee hänet koululaisena, ilmoittaa syntymäajan ja sanoo hänen olevan Orivedeltä kotoisin. Koulun hän lopettaa kesäkuun 2 p:nä 1766. Nyt on siis olemassa tieto hänen syntymäajastaan ja kotipaikastaan. Kun on siirrytty Oriveden rippikirjoja tarkastamaan, niin huomataan, että tältä ajalta ei niitä olekaan, vaan kaikki seurakunnan rippikirjat ovat palaneet ennen vuotta 1781 ja silloinhan Petter Sumelius jo oli aikoja sitten siirtynyt Kangasalle. Kaikeksi onneksi ovat Oriveden historiakirjat säilyneet. Näistä on ensin syntymäajan mukaan etsitty syntyneitten luettelosta. Mitään Petter nimistä lasta ei ole syntynyt koko sinä vuonna kuin matrikkeli mainitsee. Mitään Sumelius-nimistä sukua ei esiinny Orivedellä. Mutta kun kerran katedraalikoulun matrikkeli nimenomaan sanoo hänen kotipaikakseen Oriveden, niin on otaksuttu, että hänen syntymäpäivämerkinnässään on tapahtunut virhe, millaisia jokainen sukututkija tietää tavan takaa esiintyvän. Kun Petter-nimi on Orivedellä harvinainen - lähivuosinakaan ei esiinny mitään muuta Petteriä kastettujen luettelossa kuin Pitkäjärven Natukan talossa - niin on otaksuttu, että tämä Petter olisi sama kuin kysymyksessä oleva Petter Sumelius ja nimenomaan huomauttaa Släktbokissa pankinkamreeri R. Sumelius, joka sukututkimuksen julkaisee, että tätä päätelmää ei pidetä ehdottomasti varmana.

Tämä otaksuma osottautui vääräksi. Järjestelmällisissä tutkimustöissäni on monissa pitäjissä valmistettu korttijärjestelmä kaikista pitäjän asukkaista. Vihittyjen, syntyneiden ja kuolleiden luettelojen avulla ovat tiedot määrätystä perhekunnasta koottu aina yhteen korttiin. Tämän lisäksi ovat tuomiokirjat tarkistettu ja niistä poimittu järjestelmällisesti kaikki sukulaisuutta koskevat tiedot sekä verrattu perhekortteihin. Kaikki perunkirjoitukset ovat määrätyillä alueilla luetut ja niistä tehty korttijärjestelmä ja siihen muiden tietojen ohella myös otettu kaikki sukutiedot, mitkä aina perunkirjoituksissa ovat hyvin täydelliset. Täten saatuun Pitkäjärven Natukan perhekorttiin ilmestyy Petter niminen poika, mutta kuolee pienenä lapsena isoonrokkoon. Kun Natukan perhe vielä on hyvin riitaisa, niin ilmenee toisistakin lähteistä, että tässä perheessä ei ole elossa mitään Petter nimistä lasta. Kun koko Oriveden korttijärjestelmässä ei esiinny ainoaakaan Petter nimistä henkilöä, jonka kohtaloa ei voitaisi seurata eikä kukaan näistä sovellu Petter Sumeliukseksi, niin on aivan täysi varmuus siitä, että hän ei ole syntynyt Orivedellä. Monessa seurakunnassa, niinkuin lähellä olevassa Kuhmalahden pitäjässä on suuri määrä lapsia jäänyt syntyneiden luetteloon merkitsemättä. Voisi siis otaksua, että näin olisi nytkin tapahtunut Orivedellä. Mutta syntyneiden luettelot Orivedellä, missä oli joukko hyvin eteviä pappeja, osottautuvat 1700-luvulla erittäin täydellisiksi. Se ajatus, että tämä Petter olisi jäänyt merkitsemättä syntyneiden luetteloon, täytyy ehdottomasti hyljätä. Mutta kun katedraalikoulun matrikkeli nimenomaan sanoo hänen kotipitäjäkseen Oriveden, niin ei ole jälellä mitään muuta mahdollisuutta kuin se, että hän on muuttanut vanhempiensa kanssa jostakin muusta pitäjästä Orivedelle. Mitä tulee muuttaneiden luetteloihin, niin niitä ei ole laadittu, ennenkuin vasta 1800-luvun alkupuolella. Kaikkien lähipitäjien syntyneiden luetteloista, joista kokoelmissani on kopiot, on etsitty, mutta mitään vastaavaa henkilöä ei ole tavattu. Tarkastaessani Oriveden kirkonarkistoa löytyi sieltä kirkonkokouksen pöytäkirjoja sisältävästä nidoksesta vuosikymmenien aikana tehty luettelo seurakuntaan muuttaneista ja sieltä muuttaneista henkilöistä. Tästä otettiin kokoelmiani varten kopio. Tällöin löytyi perhe, joka muuttaa 1752 Harjusta - entisestä pitäjästä, josta osa nykyään kuuluu Ylöjärveen osa Pohjois-Pirkkalaan - Oriveden Suomasemaan vuokraajaksi ja tällä perheellä on Petter niminen poika perheen muitten jäsenten joukossa. Heikkona viittauksena siihen, että tässä mahdollisesti olisi etsitty henkilö, on se, että suvussa on säilynyt kertomus, että nimi johtuisi jostakin Suomelan tapaisesta sanasta. Petter Sumelius kuoli 1793 ja poikansa Petter Vilhelm Sumelius 1854, jotenka siis tällainen tieto varsin hyvin on voinut säilyä. Kun tietää, miten 1700-luvulla yleensä sukunimiä paikannimistä johdettiin, niin tapaa lukemattomia esimerkkejä siitä, että paikannimen kaksi ensimmäistä kirjainta on riittänyt vieraskielisen nimen aluksi. Ohtolasta tulee Ochtman ja Ohlgren, Varalasta Varberg j.n.e. Kun Sumelius nimi kirjoitetaan joskus sekä Somelius että Sumelius, jopa eräs haara käyttää nimeä Sumelles, niin tuntuu otaksuttavalta, että tämä Suomasemaan tullut Petter niminen poika on sama kuin Petter Sumelius. Mutta kun Harjun syntyneiden luetteloja tarkastettiin, niin siellä ei tavattukaan mitään Petter nimistä lasta tällä perheellä, joka Härmälässä on vuokraajana. Mutta koska muuttaneiden luettelo nimenomaan hänet mainitsee, niin on hän ollut tässä perheessä. Kun sitten kokoelmistani etsittiin otaksutun Petter Sumeliuksen vanhempien ja Petterin veljien kohtaloita, niin voitiin kaikkien elämä täydellisesti ja tarkoin määrätä, Petter vain yksinään pysyi piilossa.

Päätin ryhtyä joka tapauksessa seuraamaan tätä määrättyä Suomasemaan muuttanutta perhettä. Kuhmalahdella on Haapasaaren Huunan talossa Simo Heikinpoika, josta nimenomaan sanotaan, että hän on 1742 Härmälässä vuokraajana. Tämä tiedoitus on yhteydessä hänen vanhempainsa perintöä koskevan seikan kanssa. Hänen nimensä, Kuhmalahdella naimansa vaimonsa nimi, vanhimman elossa olleen lapsen nimi on sama kuin Härmälässä olevalla vuokraajalla ja Suomaseman vuokraajalla. Kaiken tämän vahvistaa vielä perunkirjoituskokoelmissani oleva tiedoitus vuodelta 1760.

Nyt suoritettiin tutkimus siten, että mentiin ajassa taaksepäin mahdollisimman pitkälle, jolloin tullaan vuonna 1626 Yrjö Eerikinpoikaan Haapasaaren Huunan talossa. Tietojen kerääminen 1600-luvulla on helppoa Yleisluettelon kautta. Tämä johdollani valtionarkistossa suoritettava järjestelmä kokoaa tiedot kaikista ihmisistä pitäjittäin määrättyyn sarekejärjestelmään ja käyttää 1600-luvulla hyväkseen kaikki manttaaliluettelot, missä jokainen ihminen mainitaan. Vuosi vuodelta voidaan nyt seurata tätä sukua Huunan talossa, kunnes tullaan kysymyksessä olevan Simo Heikinpojan kohdalle. Nyt ollaan jo 1700-luvulla, jolloin korttijärjestelmäni on olemassa. Kuhmalahdella on kaikki nämä tiedot voitu vielä tarkistaa rippikirjoihin ja tietoihin liitetty suuri määrä tuomiokirjoista saatuja yksityiskohtia aina vuoteen 1765 asti sekä perunkirjoituksista vuoteen 1800. Kun Yleisluettelo ulottuu aina vuoteen 1809 ja korttijärjestelmäni vuoteen 1800, löytyy kaikki tiedot Simo Heikinpojasta. Tiedetään, milloin hän on mennyt naimisiin, milloin lapsensa ovat syntyneet Kuhmalahdella, ja esiintyy hän Yleisluettelossa kotonaan vielä vuonna 1735, ilmaantuakseen Yleisluettelossa seuraavana vuonna Härmälään. Täällä tavataan perhe aina siihen asti, kunnes se siirtyy 1752 Suomasemaan, missä se jälleen tavataan aina vuoteen 1762, jolloin perhe siirtyy Säynäjoen Sysilahden torppaan, missä Simo heti kuolee ja poikansa jää torpan isännäksi. Kun Petter Sumelius koulun lopetettuaan 1766 oli kahdenkymmenen vuotias, niin voisi otaksua, että hänen pitäisi olla Yleisluettelossa, joka on laadittu manttaaliluettelojen mukaan ja manttaalivero maksettiin 15 vuotta täytettyä. Mutta koululaisena oli Petter vapaa verosta. Kun manttaaliveroituksessa harjoitettiin kaikenlaista petosta, niin vuonna 1766 otettiin manttaaliluetteloihin aivan kaikki elossa olevat, vuoden vanhat lapsetkin ja yli-ikäiset. Tästä johtuu, että juuri vuonna 1766 ilmestyy Sysilahden torppaan poika Pehr, scholaris. Siis juuri sinä vuonna, jona hän lopettaa koulunkäyntinsä. Simo Heikinpojalla oli poika Heikki Simonpoika, joka asui Sysilahden torpassa ja tälle syntyy tammikuussa 1766 poika, joka kasteessa saa nimekseen Petter ja tämän lapsen kummina on Oriveden syntyneiden luettelon mukaan Petter Sumelius. Kun sukulaiset yleensä ovat lapsen kummeina, niin on hyvin lähellä se ajatus, että tämä Yleisluettelossa esiintyvä Pehr scholaris on sama kuin Petter Sumelius ja siis lapsen setä.

Vielä on se epäilys jälellä, että miten pienen torpan poika on voinut päästä siihen aikaan koulualalle. Tähän antavat tuomiokirjat selityksensä. Tämän Petterin isän sisar oli naitu Pälkäneelle Huntilan rustholliin, minkä pojasta tuli kappalainen Henrik Sundström, joka Petterin alkaessa opintojaan asui juuri Suomasemassa. Tämä Sundström oli siis Petter Sumeliuksen serkku. Kun sitäpaitsi Petterin tädeistä yksi oli naitu Haapasaaren Eskolaan, toinen Haapasaaren Jaalaan ja vielä toinenkin täti Huntilaan ja setä hallitsi Huunan taloa, niin ymmärtää varsin hyvin, että hänellä oli taloudelliset mahdollisuudet opintojen jatkamiseen.


Genos 2(1931), s. 117-121

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1931 hakemisto | Vuosikertahakemisto