GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

"Ljusenstjerna" y.m. sineteistä

Hannes Aejmelaeus

Professori Enevaldus Svenonius on eräässä 1686 pitämänsä ruumissaarnan liitteessä m.m. maininnut, että kamariviskaali Antti Jaakonpoika Äimälle (kuol. 1660) oli tarjottu aatelista vaakunaa ja kilpeä, joka vastaisi nimeä »Liusenstierna». Äimän kerrotaan kuitenkin evänneen hänelle tarjotun armonosoituksen, koska hän tahtoi »pysyä entisessä asemassaan ja vanhassa säädyssään». Mainittu seikka on sittemmin ei ainoastaan kulkenut perimätietona Äimä-Aejmelaeus-Emeleus-suvussa, vaan myöskin toistettu niissä teoksissa [1], joissa Antti Äimän elämänvaiheita ja toimintaa selostetaan.

Kysymys siitä missä määrin tällä tiedolla on todellisuuspohjaa sai virikettä noin 30 vuotta sitten, kun maisteri Emil Nervander-vainaja löysi sinettilakkapainokkeen (sigillavtryck) Rauman kirkon arkistosta. Tästä painokkeesta ilmeni nimittäin, että oli kysymys »Liusenstierna-vaakunan» käyttämisestä. Tällaista sinettiä oli Yli-Satakunnan tuomari Antti Antinpoika Aeimelaeus (1726-96), Antti Jaakonpoika Äimän pojanpojanpoika käyttänyt.

Tukholmasta on saatu tietää, ettei Ruotsin valtakunnanreistratuurista eikä ritarihuoneen asiakirjoista ole löytynyt mitään merkintää Antti Äimälle tarjotusta aatelisarvosta. Ainoakaan suvun jäsenistä ei ole käyttänyt Liusenstierna nimimuotoa, vaan viime vuosisadan vaihteeseen asti Äimälästä latinisoitua sukunimimuotoa Aeimelaeus. Huvittavana seikkana mainittakoon tässä yhteydessä, että Antti Jaakonpoika Äimän poika Hartikka (Hartvijk), joka akatemian kirjoihin oli merkitty sukunimellä »Aeimelaeus», mentyään sotapalvelukseen, noin 1660, otti sukunimekseen jälleen Äimä-nimen, joten hän on ensimmäisiä, jotka ovat suomalaistuttaneet sukunimensä.

Mielestäni on ollut mielenkiintoista ottaa selvitettäväksi kysymystä siitä olisiko suvun jäsenistä ehkä joku muukin kuin tuomari Antti Antinpoika Aeimelaeus käyttänyt »Liusenstierna»-sinettiä. Ryhdyin tarkastamaan suvun jäsenten sinettipainokkeita, joita löysin Suomen valtionarkistossa. Tahdon muutamin sanoin selostaa tätä tutkimustani.

Antti Jaakonpoika Äimän setä, Kokemäen kappalainen Simo Juhonpoika käytti (1622) sinetissään tunnuskuvana puumerkkiä. Äimän toinen setä nimismies Martti Juhonpoika ja isä nimismies Jaakko Juhonpoika (1612-24) käyttivät sinettinsä tunnuskuvana jonkunlaista mittausopillisesti kehitettyä puumerkkiä. Sensijaan en ole tavannut Antti Jaakonpoika Äimän sinettipainoketta.

sinetit

Äimän pojat asianajaja, lainlukija Kustavi (kuoll. 1664) ja tuomari Jaakko Aejmelaeus (1638-1686) käyttivät 1660-luvulla sinettejä, jotka suuresti muistuttavat toisiaan (sydän, josta pistää esille kolme piikkiä). Muodoltaan samanlaista sinettiä käytti myös jälkimäisen appi Turun hovioikeuden asessori Nikolaus Lietzen. Lietzenin pojalle, joka aateloitiin nimellä von Lietzen vahvistettiin vaakunaa, joka oli aivan isänsä sinetin näköinen. Tuomari Jaakko Antinp. Aeimelaeus sekä samoin asessori Lietzen alkoivat noin 1670-luvulla käyttää sinettejä, joissa oli heidän nimimerkikkeensä (namnchiffer). Tuomari Jaakko Aeimelaeuksen nuorempi poika Isonkyrön kirkkoherra Niilo Aeimelaeus (1679-1750) käytti ennen 1714 sinettiä, jossa tunnuskuvana oli ruusuaihe.

Jaakko Aeimelaeuksen vanhemman pojan Halikon kirkkoherra Antti Aeimelaeuksen (1677-1735) sinettipainoketta en ole tavannut, en myöskään tämän vanhemman pojan Pöytyän kirkkoherra Jaakko Aeimelaeuksen (1708-1774). Halikon kirkkoherra Antti Aeimelaeuksen nuorempi poika, edellä mainittu Yli-Satakunnan tuomari Antti Aejmelaeus käytti, kuten sanottu, »Liusenstierna»-vaakunan muotoista sinettiä, mutta ainoastaan sen ajan kun hän toimi tuomarin sijaisena (varatuomarina). Tultuaan vakinaiseksi tuomariksi hän ainakin jo v:sta 1773 lähtien käytti sinetissään nimikirjayhdistelmää (monogram). Tässä sinetissä oli kuitenkin koristeena säteilevä tähti. Kun tiedetään, että tuomari Antti Aejmelaeus äidin- eli värttinänpuolelta polveutui aatelisista Didron, Grass, De la Motte y.m. suvuista, ja että hän omisti rälssitiloja Messukylässä ja Somerolla, voidaan päättää, että Liusenstierna-vaakunan käyttäminen hänen puoleltaan on ollut päähänpisto.

Tutkimuksillani luulen siis saaneeni selville, ettei Äimä-Aejmelaeus-Emeleus suvun jäsenistä kukaan muu kuin mainittu tuomari Antti Aejmelaeus ole käyttänyt »Liusenstierna»-vaakunaa sinetissään.


Kokemäen kirkkoherralla Gregorius Bartholli Cardiasterilla (kuol. 1651) oli sinetissään tunnuskuvana sydän. Hän, joka muuten oli Gjös-sukua, käytti myös tämän suvun vaakunaa, jossa tunnuskuvana oli kuha. Kokemäen Godhe-suvun jäsenet käyttivät toisinaan sinettiä, jossa myös oli sydämen kuva.

Olen muuten pannut merkille, että 1700-luvulla lukuisat porvarilliset suvut sinetissään käyttivät »puhuvia» tunnuskuvia. Borgit linnaa, Leopoldit leijonaa j.n.e., mutta myös että saman suvun eri jäsenillä sineteissään toisinaan oli sama tunnuskuva, kuten Ervasteilla lehtipuu. Sinettien muoto riippui osaksi ajan makusuunnasta.

Sinettipainokkeiden tutkiminen on epäilemättä mielenkiintoista tehtävää niin sukututkijoille kuin esteetikoille. Olisin kiitollinen, jos jossakin tämän lukijassa syntyisi halu sekä sivistyssukujemme että maamme virkakuntien sinettien systemaattiseen tutkimiseen. Varmaankin aihe tuottaisi tutkijalle itselleen suurta huvia ja tyydytystä ja tutkimukselle arvokkaita, ehkäpä yllättäviäkin tuloksia esim. sinettien perimisen ja syntymisen suhteen tehtävien johtopäätöksien muodossa [2].

Jäljennettäköön tähän lopuksi luonnos Strömmer-suvun kantaisän käyttämästä sinettipainokkeesta. Toivoisin, että joku tutkija sen avulla voisi saada selville Strömmer-suvun alkujuuret. Sinetin kypärän tunnuskuva on muuten sama kuin Schauman-suvun vaakunassa, millä seikalla silti ei liene mitään merkitystä.


Viitteet

[1]   Y. Ruuth, Kamariviskaali Antti Jaakonpoika Äimä; Biograafinen nimikirja, y.m.

[2]   Vrt. Gustaf Elgenstierna, Om borgerliga släktvapens förekomst i Sverige. Personhistorisk Tidskrift 1914, s. 32.


Genos 2(1931), s. 12-14

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1931 hakemisto | Vuosikertahakemisto