GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

Tiedonantoja - Meddelanden

Heickell-suvun alkuperästä

Heikki Impivaara

Laajan Heikel-suvun ohella - useat sen jäsenistä ovat nyttemmin muodostaneet siitä jo hyvin tunnetun nimen Heikinheimo - on olemassa toinen suku, joka kirjoittaa nimensä ck:lla, saattaapa sanoa monikossakin: on sukuja, jotka kirjoittavat nimensä mainitulla tavalla [1]. Tässä on kuitenkin tarkoitus puhua vain siitä suvusta Heickell, jonka jäsenet, kuten Heikel-suvunkin, ovat melko määrässä toimineet pappeina ja jonka jälkeläisistä jokunen äskettäin on vaihtanut nimensä Kuussaareen.

Jo Biografinen Nimikirja, joka ilmestyi vv. 1879-1883 ja sisältää arvaamattoman määrän tietoaartehistoa, nuoren varttuvan suomalaisen sivistyselämän tarmokkaasti hankkimaa, mikä nuoremman polven aina on kiitoksella ja kunnioituksella tunnustettava, - mainittu teos siis jo lausuu, artikkelissa Heikel: »Toista syntyperää on suku Heickell, jonka kantaisän sanotaan olleen luutsi Hailuodon Heikkilässä. Tämän poikia, joista suku on polveutunut, olivat: 1) Mattias, Naantalin rovastin Kaarle Heickellin isä, joka kuoli Alatornion nimismiehenä 1837, ja 2) Jaakko, joka palveli kruununvoutina Torniossa, kuoli 1840».

Mutta kun Tor Carpelan kaksi vuosikymmentä myöhemmin julkaisee Finsk Biografisk Handbokin, lausuu hän artikkelissa Heikel vain: »En del släktmedlemmar hafva skrifvit sig Heickell», joka sikäli pitää paikkansa, että suvun varsinaisesti ensimmäisen polven jäsenet hyvin usein kirjoittivat nimen ck:lla ja kahdella l:llä, mutta noin lyhyesti julkilausuessaan ajatuksen myöskin antaa syytä olettaa kaikkia Heickellejä pidettävän saman Heikel-suvun vesoina.

Bergholm huomauttaa tunnetussa Sukukirja-teoksessaan, tämä arkki on painettu kesällä 1895, että on kaksi eri sukua, toinen Heikell, toinen Heickell, vaikka, koska edellisen nimi aikaisemmin kirjoitettiin milloin Heickel, milloin Heikell »sen ja toisen pohjalaisen suvun Heickell'in jäseniä on joskus ollut vaikea eroittaa toisistansa».

Ennen mainittu Biografisen Nimikirjan tieto on täysin oikea. Heickell-suvun alkukoti on Hailuoto, ja sen toistaiseksi ensimmäinen tunnettu jäsen nimeltään Heikkinen eli Heikkilä - molemmat muodot esiintyvät ja »luutsi» hän olikin, vaikkei nähtävästi Heikkilässä vaan Heikkilästä. Raahessa eli nimittäin useita vuosikymmeniä ja kuoli siellä Anders (Antti) Juhonpoika Heikkinen eli (Heikkilä). Hän syntyi tammikuun 25 p:nä 1739. Mainitaan 1768 merimiehenä, porvarina (1773-78), luotsina (remmasman 1779-91), kirvesmiehenä (1792-95). Kuoli tammikuun 31 p:nä 1809 seitsemänkymmenen vuoden vanhana ja kutsuttiin silloin »lotsåldersman» (luotsivanhin). Hän oli Raahessa, maaliskuun 19 p:nä 1768 nainut Raahen porvarin Matti Matinpoika Lakan (Lakka) (1704-1783) tyttären Anna Lackin (eli Lacken), joka oli syntynyt Raahessa toukokuun 24 p:nä 1737 ja kuoli siellä samana vuonna kuin miehensäkin, eli kolme viikkoa myöhemmin, nim. helmikuun 19 p:nä. Anders Heikkinen käytti myöskin vaimonsa nimeä.

Sanotun pariskunnan viidestä lapsesta - neljä poikaa, yksi tytär - pojat Matias, syntynyt marraskuun 11 p:nä 1770, sekä Jakob, syntynyt - nuorimpana - toukokuun 16 p:nä 1779, ovat jatkaneet sukua, joka yhä elää omalla nimellään tahi Kuussaarena; tyttäret taas ovat avioliiton kautta siirtyneet jäseniksi eri sukuihin (Appelgren, Björklund, Cajanus, Durchman, Elmgren - Sven Gabriel Elmgren oli nainut ennenmainitun Naantalin kirkkoherran Kaarle Heickellin tyttären, Sodankylässä syntyneen Hilda Karolinan). Nimi Heickell lienee omattu v:n 1800 vaiheilla, mieluummin ennen kuin jälkeen.

Suvun jäsenistä monella on ollut kirjallisia harrastuksia. Niinpä kruununvouti Jaakko Heickell kirjoitti suomalaisia runoja Oulun Viikkosanomiin. Hänen poikansa, käräjäkirjuri Jakob Fredrik H. (1808-1847) kirjoitti runoja ruotsiksi, ja tytär Eva Charlotta (1820-1896) runoili hänkin, ruotsiksi; piti yhtä ns. mamsellien koulua Raahessa 1860-luvulla ja perusti Raahen ensimmäisen kirjakaupan.


Viite

[1]   Eräskin Turussa kauppasäädyssä toimiva, kirjoittaa nyt Heickell, vaikka varemmin on oikeastaan siinä suvussa kirjoitettu - Hejgel!


Genos 2(1931), s. 32-33

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1931 hakemisto | Vuosikertahakemisto