GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Viitteet | Referat | Artikkelin loppu ]

Lampelius - Lampeel

Yrjö Blomstedt

Sukututkimusseuran viime vuosikirjassa on Håkon Holmberg selvitellyt vöyriläisen Lampel-suvun vaiheita. [1] Kun huomio näin on kiinnittynyt tähän sukuun ja kun toisessakin yhteydessä olen joutunut tähän sukuun perehtymään, on ehkä paikallaan julkaista yhteenvetona selvitys suvun varhemmista polvista.

Suvun alkuperä on toistaiseksi hämärän peitossa. Kantaisä, tilanvuokraaja Jürgen Lampelius kirjoittaa kuitenkin omakätisesti nimensä Jürgen Lempli (tai Lemplj[2] ja esiintyy tuomiokirjoissa aluksi nimellä Lempelius [3]. Kun hänellä tämän lisäksi oli Paul-niminen poika, on allaolevassa selvityksessä hyvin suurin varauksin otaksuttu hänet Reigin kirkkoherran Paulus Andreae Lempeliuksen pojaksi ja näin ollen Lempäälän kirkkoherran Andreas Paulin pojanpojaksi. Tämän polveutuminen on kuitenkin täysin hypoteettinen. On muuten merkittävää, että suvun oletetut varhaisimmat polvet ovat antaneet kahdellekin eri kirjailijalle, Kyösti Wilkunalle ja Aino Kallakselle, aiheet romaaniin.

Sukunimi olisi tämän hypoteettisen sukujohdon mukaan johdettavissa Lempäälän nimestä latinoiduksi.

Isonvihan aikoihin joutui suku siirtymään Suomeen, missä se Holmbergin käsittelemää vöyriläishaaraa lukuunottamatta lienee kuollut jo 1700-luvulla. Eräs suvusta lähtenyt avioton haara on sensijaan kasvanut varsin laajaksi: Pielisjärven Lampén-suku. [4]

Suvun varhaispolvet ovat taulumuodossa seuraavanlaiset:

Taulu 1.

I. Andreas Petri. Munkki Naantalin luostarissa, nähtävästi luostarin viimeinen pappismunkki v:een 1569.  [5] Ehkä sama kuin Turun koulun hypodidascaluksena 1578-79 tai Turun kappalaisena 1581-84 mainittu Andreas Petri[6] Lempäälän kirkkoherra 1584. Allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen Turussa 19. kesäk. 1593 ja uskollisuudenvalan Sigismundille kruunajaisten yhteydessä Upsalassa 23. helmik. 1594. Osallistui Linköpingin valtiopäiviin 1600. Oli vangittuna Turun linnassa 1606-07. Sai 6. elok. 1601 vapauskirjan tilalle [7]. K. 1609.

II. Poika: [8]

Paulus, kirkkoherra, k. 1665. Taulu 2.


Taulu 2.

II. Paulus Andreae Lempelius l. Lempelensis (Andreas Petrin poika, taulu 1). Opiskeli Turussa ja Tallinnassa. Tallinnan tuomiokoulun kolleega 1622, rehtori 1624-25, joutui virattomaksi 1625. Reigin (Röicks) kirkkoherra Hiidenmaalla 1625, astui virkaan 7.9.1627. K. 29. syysk. 1665. [9] - Puoliso N. N., joka yhdessä Reigin apulaispapin Jonas Kempen kanssa karkasi Suomeen 1647, mutta joutui kiinni ja mestattiin aviorikoskumppaneineen Tallinnassa 1649. [10]

III. Lapsia:

Johannes. Ylioppilas Turussa 1642.

Paulus. Ylioppilas Turussa 1642.

?? Jürgen, tilanvuokraaja, k. 1691. Taulu 3.


Taulu 3.

III. Jürgen Lampelius (alk. Lempelius kirjoitti nimensä vielä 1688 Lempli) (?? Pauluksen poika, taulu 2), s. n. 1628. [11] Valtaneuvos kreivi Krister Hornin amtmanni Orlinan hovissa Kaprion läänin samannimisessä pogostassa (jo 1685 [12]). Vuokrasi Orlinan hovin (nytt. Orlino) siihen kuuluvine kylineen reduktion jälkeen kruunulta sopimuksella 11. syysk. 1688 kolmeksi vuodeksi ja sopimuksella 24. tammik. 1691 edelleen kuudeksi vuodeksi. [13] Elossa vielä 1690 [14], lienee k. 1691. - Puoliso Ursula Jackenholt (Gagenholtz), elossa 1702, [15] mahd. kapteeniluutnantti Peter Gagenholtzin, aatel. von Gagenholtz, sisar. [16] Vuokrasi miehensä kuoleman jälkeen Orlinan sopimuksella 11. helmik. 1697 vielä kuudeksi vuodeksi. [17]

IV. Lapsia: [18]

Margareta Kristina - Puoliso korpraali Anders Ruuth, k. 1695.

Tytär (=? Katarina, naimisissa 1692 [19]). - Puoliso N. N. Heldt.

Hans Jürgen, luutnantti, k. luult. 1723. Taulu 4.

Anna Elisabet, k. Iissä 12. syysk. 1753. - Puoliso luutnantti Gabriel Gustaf Sundrooth (Rothenius) (hänen 2. aviossaan), kaatui Viipurin luona 20. helmik. 1704.

Paul. Kornetti Karjalan kaksinnusratsuväkirykmentissä 15. maalisk. 1701, luutnantti 15. kesäk. 1703. Joutui vangiksi Viipurin luona 24. helmik. 1704, vietiin Sabakzarskiin. K. Simbirskissä sotavankina 15. huhtik. 1719. Naimaton.

Petter, s. 1668, majuri, k. 1740. Taulu 5.

Konrad, s. 1669, kapteeni, k. 1754. Taulu 6.

Barbara, s. 1670, k. Elimäellä 20. toukok. 1753. - Puoliso luutnantti Johan Brandt, k. kesäk. 1712.


Taulu 4.

IV. Hans Jürgen Lampeel (alk. Lempelius [20]) (Jürgenin poika, taulu 3). Kutsutaan 1685 »en ung person». [20] Tilanvuokraaja Inkerissä 1695 [21], vuokrasi 1700 viideksi vuodeksi Petrinan ja Fihkovitsan hovit Kaprion läänissä. [22] Luutnantti Savon ja Savonlinnan läänin kaksinnusjalkaväkirykmentissä 3. kesäk. 1701. Joutui vangiksi Viipurin luona 15. kesäk. 1710, vietiin Novasoliin, palasi kotiin 1722. K. luult. 1723. - Puoliso Gertrud Helena Kuhlefelt, eli leskenä 1724 Lappeenrannassa  [23] ja vielä 1728 [24], vht. luutnantti Herman Kuhlefelt ja Margareta von Termou.

V. Lapsia:

? Robert Reinhold. Varusmestari Pohjanmaan rykmentin Pyhäjoen komppaniassa, main. 1733-1739. [25]

? Joachim Georg. Korpraali Pohjanmaan rykmentin Pyhäjoen komppaniassa, ero 16. helmik. 1737. [25]

Jakob Detlof, s. 18. maalisk. 1718 (1722 ?). Korpraali. Pohjanmaan rykmentin Kemin komppanian johdattaja 1748, kersantin arvo 1749. Henkikomppanian majoittaja 1750, vääpeli 28. syysk. 1754, rykmentin adjutantti, ero 1770. K. Vöyrillä 21. helmik. 1781. - Puoliso Maria Rikberg, s. helmik. 1715, k. Maksamaalla 8. tammik. 1792. - Hänen sukuhaarastaan ks. Håkon Holmbergin e.m. kirjoitus.


Taulu 5.

IV. Petter Lampeel (alk. Lampelius [26]) (Jürgenin poika, taulu 3), s. Inkerinmaalla 1668. Kutsutaan 1696 nimityksellä »monsieur» [26]. Tarjokas Narvan tykistössä s.v. Tilanvuokraaja, vuokrasi 1699 sopimuksetta Neverovitsan ja Ollosan hovit Kaprion läänin Jästerbinskoin pogostassa. [27] Hoiti äitinsä vuokraamaa Orlinan hovia, joka tuhoutui täydellisesti vihollisen hävittäessä seutua kesällä 1701. [28] Luutnantti Karjalan maarakuunarykmentissä 4. marrask. 1701, toinen kapteeni 23. lokak. 1705, ensimmäinen kapteeni 18. helmik. 1711, majuri 24. marrask. 1717, ero 30. syysk. 1719. Helsingin komendantti 1710, Savonlinnan varakomendantti 1711. Omisti jo ennen isoavihaa Lieson Simolan Lammilla [29]. K. Lammilla 12. marrask. 1740. - Puoliso Pyhtäällä 3. huhtik. 1706 Sofia Hoppenstång, oli kuollut 1728 [30], vht vuokraaja Simon Hoppenstång ja Katarina Alhemius.

V. Lapsia:

Simon Jakob, s. luult. 1710 [31]. Tarjokas Hämeen läänin jalkaväkirykmentin majurin komppaniassa. Kolmas korpraali Sääksmäen komppaniassa 1. heinäk. 1727, merkitty karanneeksi 20. huhtik. 1730 [32]. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.

Lapsi, haud. Lammilla 18. kesäk. 1712.

Barbara Katarina, s. 1716, k. Sysmässä 19. heinäk. 1754. - Puoliso Lammilla 21. helmik. 1739 luutnantti Johan Tandefelt, s. 19. toukok. 1686, k. Sysmässä 23. jouluk. 1743.

Elsa Margareta, s. 1717, k. 3. marrask. 1770. - Puoliso Lammilla 2. lokak. 1739 kersantti Kristoffer Reinhold Taube (hänen 1. aviossaan), s. 21. syysk. 1715, k. 1. lokak. 1795.


Taulu 6.

IV. Konrad Lampeel (alk. Lampelius [33]) (Jürgeninpoika, taulu 3), s. Inkerinmaalla 1669. 0li vuokraaja Lampeliuksen nuorin poika [33]. Sotapalvelukseen 1694, kornetti Inkerinmaan rakuunarykmentissä 24. syysk. 1700, luutnantti 1. huhtik. 1704. Joutui vangiksi Raudussa 10. maalisk. 1703, viety Klinowiin, palasi 1722. Ero sotapalveluksesta 5. kesäk. 1722. Omisti Toivolan Kauppilan Tuuloksessa. K. Tuuloksessa 7. kesäk. 1754. - Puoliso 1) Anna Kristiina Tollerhielm, eli Tukholmassa 1714, mahd. haud. Tuuloksessa 1727 (»Toivola Caupila gla fruun»), vht luutnantti Kristian Tollerhielm ja Elisabet von Hülshorst; 2) »rauhanteon jälkeen» (jo 1728 [34]) Katarina Hoppenstång (hänenkin 2. aviossaan), k. Haminassa 19. marrask. 1755, vht vuokraaja Simon Hoppenstång ja Katarina Alhemius. 1. puoliso 1699 kapteeniluutnantti Daniel Stewen (Stewing), k. 1713.

V. Lapsi:

2. Regina, s. 1728, k. Tuuloksessa 9. jouluk. 1744.


Viitteet

[1]   Håkon Holmberg, En gren av släkten Lampel i Vörå. SSV 1949-1950, ss. 196-204. Helsinki 1950.

[2]   Orlinan vuokraussopimus 11. syysk. 1688 Inkerinmaan tileissä (VA: 9758, p. 440 v).

[3]   Kaprion kär. 13-18. heinäk. 1685 (VA: hh 2, p. 163).

[4]   A. R. Saarenseppä (Cederberg), Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, s. 20. Kansanvalistusseuran Kotiseutukuvauksia 5-6. Helsinki 1910.

[5]   K. G. Leinberg, De finska klostrens historia, s. 295 ja s. 333. Helsingfors 1890-SLSS 14. - Andreas Petri on eräänä päähenkilönä Kyösti Vilkunan historiallisessa romaanissa »Viimeiset luostariasukkaat» (1912), jossa hänen puolisokseen mainitaan turkulaisen porvarin Tuomas Sakon ja tämän vaimon Marketan tytär Kaarina Tuomaantytär. Itse esitetään Andreas Petri Jämsän kirkkoherra Mikaelin ja tämän emännöitsijän Kerttulin pojaksi. Nämä tiedot lienevät täysin kirjailijan fantasioja.

[6]   K. G. Leinberg, Åbo stifts herdaminne 1554-1640, s. 271 ja s. 243. Helsingfors 1903. KSToim 5.

[7]   K. G. Leinberg, Åbo stifts herdaminne 1554-1640, s. 121.

[8]   A. R. Cederberg, Suomalainen aines Baltian kirkon ja koulun palveluksessa vuoden 1561:n jälkeen, s. 115. SSV 1937, Helsinki 1937.

[9]   H. R. Paucker, Ehstlands Geistlichkeit in geordneter Reichenfolge, s. 322. Reval 1849.

[10]   Tästä tapauksesta on Aino Kallas kirjoittanut romaanin »Reigin pappi» (1926), joka suurelta osalta perustuu asiakirjalähteisiin. Sen mukaan olisi Lempeliuksen vaimon nimi Catharina Wycken, kaupunginvouti Erik Wyckenin tytär Turusta, heillä olisi ollut ainoastaan pienenä kuolleet lapset Hebla ja Anders.

[11]   Kaprion läänin manttaaliluettelo 1691 (VA: 9770, p. 321 v), missä sanotaan: »---een heel siukl. man sampt öfver sine någre och 60 åhr gammal».

[12]   Kaprion kär. 13-18. heinäk. 1685 (VA: hh 2, p. 163).

[13]   Inkerinmaan maakirja 1689 (VA: 9760, p. 142-143) ja 1692 (VA: 9772, p. 140-141). Orlinan hoviin kuuluivat maakirjan mukaan seuraavat tilat ja kylät: »Orlina håff medh Kollpofzina öde; Wärest byy; Rattzina eller Jerfwikyllä byy; Simenkofva byy; Dimna byy med Difna eller Diufna öde; Ostrof Bollsoij; Ostrof Mensoj; Dwårnitz Bollsoij ell:r Diurnitza byy; Dwårnitza Mensoij by medh Sistino ell:r Krästina öde: Saoseria by; Sirakosia nybygge aff dito byy; Woigossa eller Grasna byy föruthan een äng som under håffwet ligger, Wosna by med Hononia och Tafia torpställen; Pustasofvia eller Lampolla by; Bulat by ell:r Bolota; Nissna eller Podgnäsia nybygge; Winagora byy; Isera byy med dess öde; Lipofva byy; Ludna byy; Sinnaritsa byy».

[14]   Kaprion kär. 23-31. heinäk. ja 1-2. elok. 1690 (VA: hh 7, p. 226).

[15]   Kaprion kär. 26-30. kesäk. 1702 (VA: hh 19, p. 420).

{16] Bernhard Schlegel - Carl Arvid Klingspor. Den med sköldebref förlänade, men ej å riddarhuset introducerade svenska adelns ättartaflor, s. 82. Stockholm 1875.

[17]   Inkerinmaan maakirja 1699 (VA: 9795, p. 138).

[18]   Adam Levenhaupt, Karl XII:s officerare II, s. 378. Stockholm 1921.

[19]   Kaprion läänin manttaaliluettelo 1692 (VA: 9774, p. 298).

[20]   Kaprion kär. 13-18. heinäk. 1685 (VA: hh 2, p. 163).

[21]   Kaprion kär. 4-9. heinäk. 1695 (VA: hh 12, p. 120).

[22]   Kaprion kär. 26-30. kesäk. 1702 (VA: hh 19, p. 365).

[23]   Lappeenrannan RO 27. tammik. 1724 (VA: y 2, p. 28).

[24]   Levenhaupt, m.t., s. 378.

[25]   Pohjanmaan rykmentin palkkalistat 1733-39 (VA: Militaria 252).

[26]   Kaprion kär. 27-28. helmik. 1696 (VA: hh 13, p. 238).

[27]   Inkerinmaan maakirja 1699 (VA: 9795, p. 34 ja 37).

[28]   Kaprion kär. 26-30. kesäk. 1702 (VA: hh 19, p. 420-421), missä mainitaan mm.: »att kronogodset Orlina --- genom fienden aldeles blifwit ruineradt så att dett aldeles, sedan bönderne förrymbdt och fienden så wähl håfwet som och bondegårdarne upbränt emedan dett ytterst på gräntsen ligger, öde är ---. --- att ingen siähl mer i godzet är, mindre något blifuer sådh sedan alle förledne sommar --- för fiendens infall in i landet tagit och länderne öde lembnats».

[29]   Lammin kär. 29. lokak. 1728 (VA: ee 20, f. 372).

[30]   Lammin kär. 8-10. lokak. 1728 (VA: ee 20, p. 378).

[31]   Sysmän ja Hartolan kär. 8. kesäk. 1724 (VA: ee 14, p. 684).

[32]   Emil Lindhin kok. (VA). Simon Jakob Lampeelilla oli Anna Tuomaantytär Myryttären (Myry l. Myyry) kanssa avioton poika Matti Lampeel, sitt. Lampén, s. 20. syysk. 1728, uudisasukas Pielisjärvellä, k. siellä 22. elok. 1776, josta polveutuu laaja Lampén-suku Pielisjärveltä. A. R. Saarenseppä, m.t., s. 19.

[33]   Kaprion kär. 25-29. kesäk. 1695 (VA: hh 12, p. 397).

[34]   Hauhon ja Tuuloksen kär. 2-6. maalisk. 1728 (VA: ee 20, p. 322). - Tässä yhteydessä mainitaan että Konrad Lampeel yhdessä vaimonsa ja lapsipuoltensa - näitä oli viisi - kanssa asui Toivolan Kauppilassa; hänen omista lapsistaan ei puhuta mitään, joten niitä ei 1. aviosta liene ollut. »Capit: Edell och Manhafftig Conrad Lampeel, som än lefwer, och sitter med des fru och stiufbarn å ett cronohemman i Toiwala by och Tulois sochn.»


Referat. Förf. behandlar en släkt Lampelius - Lampeel, vars första med säkerhet kända medlem är arrendatorn Jürgen Lampelius. Under stora nordiska kriget blevo hans söner tvungna att flytta över till Finland, där de slogo sig ned i Tavastland och Österbotten. En släktgren fortlever i sistnämnda landsända och har nyligen behandlats av Håkon Holmberg i GSÅ 1949-1950 (tillägg i detta häfte av Genos). Om man undantager en karelsk gren på kvinnolinjen, vilken använder namnet Lampén, torde släkten i övrigt vara utdöd.


Genos 21(1950), s. 80-84

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Viitteet | Referat ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1950 hakemisto | Vuosikertahakemisto