GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Viitteet | Artikkelin loppu ]

Johan Hornborgin tulo Tyrvään kirkkoherraksi vuonna 1726

Eero Matinolli

Vuonna 1853 kirjoittamassaan Tyrvään pitäjänkertomuksessa Antero Warelius kertoo perimätietoon nojautuen Johan Hornborgin tulosta Tyrvään kirkkoherraksi seuraavasti:

»Hänen jutellaan 'tulleen tuntemattomana kirkkoon sunnuntai-aamuna, käskeneen soittaa ja määränneen lukkarille virsiä; sitten tulleen oman pitäjän papin, joka jo oli huudettu kirkkoherraksi ja konsistoriumilta vakuutettu, ja kysyneen: mikä mies? - Hornborgin näyttäneen kuninkaallisen vulmahtin'. Varmaankin oli tämä 'oman pitäjän pappi' se ansiollinen A. Virzenius, joka ennenkin oli ollut kirkkoherrana». [1]

Kun tämä Wareliuksen kynän multaan murenemasta pelastama muistitieto - vaikkakin ilmentää oivallisesti seurakunnan ja sielunpaimenen suhdetta - osoittautuu lähdeaineiston valossa monessa suhteessa kestämättömäksi, katson aiheelliseksi tarkastella kysymystä hiukan yksityiskohtaisemmin.

Lopulla vuotta 1725 konsistori oli Tyrvään pastoraatin tultua Johannes Wegeliuksen kuoleman johdosta avoimeksi lähettänyt sinne tavalliseen tapaan muutamia pappismiehiä antamaan vaalinäytteitä [2]. Kirkkoherran vaali toimitettiin 30/11 samana vuonna, jolloin seurakuntalaiset - konsistorin ehdokkaista lainkaan välittämättä - ilmoittivat yksimielisesti tahtovansa virkaan sen edellisen haltijan pojan Johannes Wegelius nuoremman [3]. Hän toimi tähän aikaan seurakunnassa isänsä kuolinpesän armovuodensaarnaajana ja näyttää saavuttaneen seurakunnan täyden luottamuksen [4]. Wegeliuksella oli tällöin jo 32 ikävuotta, mutta pappina hän oli toiminut - sotavuosien keskeytettyä opinnot - vasta vajaat 4 vuotta. Niinpä konsistori katsoikin, ettei häntä voitu vähäisten palvelusansioittensa takia ottaa virkaa täytettäessä huomioon, ja esitti hallitsijalle nimitystä varten seurakunnassa ilman ääniä jääneet pappismiehet - Erik Limneliuksen (26), Benjamin Sackeliuksen (22) ja Arvid Gebhardin (14) - jotka kaikki olivat Wegeliusta huomattavasti ansioituneempia ja iältäänkin vanhempia [5]. Seurakunnan asenteesta konsistori mainitsee, että Wegelius oli saanut yksimielisen kutsun, mutta kiirehtii heti huomauttamaan hänen vähäisistä palvelusansioistaan. Eikä nimityksestä Tukholmassa päätettäessä tässä suhteessa tapahtunutkaan mitään muutosta, vaikka virkaa ei täytetty konsistorinkaan toivomusta noudattaen. Ehdollepanon esittelyssä saama merkintä on nimittäin seuraava:

"Cabinettet föredragit d 22 Januar och resolt att Johan Hornborg får fullmakt på detta Tyrvis pastorat i Åbo stift".

Valtakirjan virkaan sai siis pappismies, jota konsistori ei ehdollepanossaan lainkaan mainitse: Turun läänin jalkaväkirykmentin pastori ja Turun ruotsalaisen seurakunnan kappalainen Johan Hornborg [6]. Hänelle tämä nimitys oli epäilemättä tarkoitettu eräänlaiseksi korvaukseksi. Hornborg oli nimittäin saanut Taivassalon kirkkoherran virkaa vuonna 1725 täytettäessä miltei koko seurakunnan jakamattoman kannatuksen, mutta jäänyt tällöin ilman virkaa maisteri Martin Gråån saadessa niin ikään ehdollepanon ulkopuolelta valtakirjan tähän pastoraattiin [7]. Virka-ansioiltaan hän oli jotenkin tasavertainen Tyrvään pastoraattiin ehdotettujen pappismiesten kanssa [8]. Tyrvään kirkkoherrana hän toimi vuonna 1754 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.

Wareliuksen maininta, että Hornborg oli Tyrväälle tullessaan seurakunnalle tuntematon, on epäilemättä oikea. Sitä vastoin tieto konsistorin seurakuntaan jo valtuuttamasta kirkkoherrasta ei ole lähdeaineiston avulla perusteltavissa. Kansan muistissa miespolvet säilynyt »oman pitäjän pappi» on nähdäkseni juuri seurakunnassa armovuoden saarnaajana, sittemmin suuren postilla teoksen julkaisijana tunnettu Johan Wegelius nuorempi, jota seurakunta yksimielisesti toivoi sielunhoitajakseen ja isänsä työn jatkajaksi.


Viitteet

[1]   Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853, Antero Wareliukselta (Suomi 1854), s. 192. - Wareliuksen mukaan kertoo Hornborgin nimittämisestä myös Gunnar Suolahti teoksessaan Suomen papisto, Porvoo 1919, s. 127. - Anders Wirzenius, Kiikan kaplnen 1708-30, suoritti - kuten kirkonkirjoista ilmenee - isonvihan aikana Tyrväällä tilapäisesti papillisia tehtäviä.

[2]   Turun tuomiokapitulin kirjeellä Kun. Maj., päiv. 15/12 1725. RVA.

[3]   Tyrvään vaaliasiakirja tuomiokapitullin kirjelmän liitteenä päiv. 30/11 1725. RVA. - Vaali, joka toimitettiin vuoden 1723 papiston privilegion 18. §:n mukaan, oli luonteeltaan joukkokokous ja vaalintoimittajana oli Huittisten rovasti Nils Idman.

[4]   M. Akiander, Hist. upplysningar om rel. rörelserna i Finland V, Helsingfors 1861, s. 6. - L. Bygden, Hernösands stifts herdaminne II, Uppsala 1923, s. 52. - Martti Ruuth, Juhana Wegelius (Kansallinen elämäkerrasto V, Porvoo 1934). - Wegelius oli syntynyt Tukholmassa 14/6 1693 ja vihitty papiksi Hernösandissa 16/5 1720.

[5]   Viitteessä I mainittu tuomiokapitulin kirjelmä. Suluissa olevat luvut osoittavat ehdokkaiden tässä mainittua palvelusvuosien määrää. Iältään nuorin heistä - Gebhard - oli syntynyt Raumalla 1686 (Yrjö Blomstedt, Suomalaisten ruotujakoisten joukko-osastojen .. papisto .. SSV XXXI, s. 28).

[6]   Hornborgin valtakirja Tyrvään pastoraattin päiv. 22/1 1726. RVA.

[7]   Turun tuomiokapitulin kirjelmä Kun. Maj 5/7 1725 liitteineen. RVA.

[8]   Hornborg oli syntynyt Turussa 1682 ja palvelusvuosia hänellä oli 23 (Yrjö Blomstedt, m.k., s. 28).


Genos 24(1953), s. 108-110

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Viitteet ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1953 hakemisto | Vuosikertahakemisto