GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Mahlberg

Yrjö Hormia

Tutkielmassaan Turun Ithimaeus-suvusta (Genos No. 2/1953) Arne Ekman mainitsee Kristina Ithimaean, jonka puoliso oli befallningsman Mahlberg. Viimeksimainittu oli sama henkilö, joka esiintyy Ekmanin luettelossa Genealogiska strönotiser från karolinska tiden intill 1721 (SSV 1949-50 s. 22).

On varsin todennäköistä, että tämän Bengt Mahlbergin isä oli rykmentinkirjuri Bengt Bengtsson Mahlberg, joka vihittiin Sulkavalla 19.12.1678 neito Ingrid Månsdotter Hielmanin kanssa. Bengt-nimi periytyy suvussa myöhemmillekin polville. Tämä befallningsman Mahlberg oli Säämingin pitäjän nimismies ja asui Tolppalansalmen rusthollitilalla Säämingin Tolvanniemen kylässä. Rustholli sijaitsi noin peninkulman päässä Savonlinnasta pohjoiseen Haukiveden kanssa yhteydessä olevan pienen järven rannalla, jota talon tuon aikaisen omistajasuvun mukaan vieläkin kutsutaan Mahlbergin järveksi. Nimismiehen syntymä - enempää kuin kuolinajastakaan ei ole tietoa, mutta leski Kristina Ithimaea oli elossa vielä 29.10.1737, jolloin hänet mainitaan luutnantti Bengt Risteliuksen pojan Johanin kummina Tolvanniemen kylässä. Nimismiehen sisar nähtävästi oli se Maria Mahlberg - »Malbergin sisar Tolppalansalmelta» - joka kuoli 4.4.1749 74 vuotiaana ja haudattiin Säämingin kirkkoon 9.4. s.v. - Nimismies Mahlbergilla (nimi esiintyy myös muodossa Malberg) oli ainakin neljä lasta: Gabriel, Hinrich, Benedictus Emmanuel ja Anna Dorotea. Hinrich eli Henrik esiintyy Jonas Lundin lapsen kummina 15.11.1737. Anna Dorotea vihittiin 16.10.1726 korpraali, sittemmin johdattaja Henrik Krogeruksen kanssa s. 1701. Gabrielista ja Benedictuksesta eli Bengtistä, kuten häntä tavallisesti myöhemmin kutsutaan, jatkui ja haarautui Mahlberg-suku Säämingissä.

Gabriel Bengtsson Mahlberg oli syntynyt arvattavasti 1697, koska hänen kuollessaan 2.5.1757 sanotaan olleen 60-vuotias. Hän oli jäänyt maanviljelijäksi ja rusthollariksi kotitilalleen Tolppalansalmelle. Puolisonsa Anna Maria Dannenberg oli syntynyt 1712 ja kuoli 20.11.1800; luultavasti hän oli sen rummuttaja Nils Dannenbergin sisar, joka mainitaan Rantasalossa ja jonka puoliso oli Katarina Ithimaea. Tässä olisi siten kyseessä läheisten sukulaisten (serkusten?) keskeinen avioliitto. - Gabriel Mahlbergin ja Anna Maria Dannenbergin lapsia olivat: Karin (?) k. 18.8.1742 4-vuotiaana, Nils Bengt s. 17.9.1742 (kast. nimellä Nicolaus Benedictus) k. 19.4.1743, Gabriel s. 30.7.1740 (kummeina mainitaan mm. kkhn.apul. Karl Winter ja Anna Elisabet Ollongren, joka oli Säämingin Aholahden herran Adam Pistolekorsin puoliso) k. 7.3.1750, Johan Henrik s. 1.6.1744, Karl s. 10.7.1747 ja Gabriel s. 27.12.1751; Karl lienee myös kuollut lapsena. Lapsista nuorin Gabriel Mahlberg kuoli 6.6.1786 kuumetautiin. Hänet oli 2.6.1785 vihitty Anna Kristina Falckin kanssa s. 31.12.1762, rusthollari Abraham Falckin tytär Säämingin Varparannasta. Avioliitto näyttää jääneen lapsettomaksi.

Tämä sukuhaara jatkui Johan Henrik Mahlbergistä, joka isänsä tavalla eli rusthollarina Tolppalansalmella, missä kuoli 1801 (?). Hänen puolisonsa oli Helena Schening s. Kerimäellä 1752 k. Säämingissä 1821. Heidän poikansa Gabriel Reinhold Mahlberg s. 13.1.1771 peri Tolppalansalmen rusthollin ja kuoli kotitilallaan keuhkotautiin 20.2.1841. Tähän asti Mahlbergit olivat katsoneet itsensä sikäli säätyläisluokkaan kuuluviksi, että avioliitot varsinaisten talonpoikaisnaisten kanssa eivät olleet tulleet kysymykseen. Gabriel Reinhold oli kuitenkin jo itsekin tavallinen talonpoika ja otti vaimon samasta piiristä. Tämä oli Säämingin Kallislahdesta syntyisin ja nimeltään Anna Samuelintytär Paunonen s. 12.11.1777. Mahlbergien aika Tolppalansalmella alkoi lähestyä loppuaan; jo 1833 Gabriel Reinholdin perilliset möivät omistamansa osuuden venäläissukuiselle luutnantti Ivan Atajeffille, jolta se parinkymmenen vuoden kuluttua siirtyi seudulla kauan asuneelle Loikkasen talonpoikaissuvulle. Gabriel Reinholdin leski ja pojat muuttivat Säämingistä Rantasalmelle 9.11.1833 häipyen sinne.

Suvun toinen haara polveutui, kuten mainitsimme, nimismies Bengt Mahlbergin pojasta Bengt Emmanuel Mahlbergista s. 4.7.1711. Hänen kummeinaan esiintyvät mm. Olavinlinnan komentaja, eversti Lydinghjelm rouvineen, tykkimestari Rössling ym. Hän kuoli ennen 1783 ja oli naimisissa Maria Harlinin kanssa s. Rantasalmella 1716 k. Säämingin Tolppalansalmella marrask. 1813 (haud. 19.11.1813). Perhe oli tähän aikaan vielä vilkkaassa seurapiiriyhteydessä pitäjän ja ympäristön säätyläisiin. Lasten kummeina oli melkein yksinomaan herrasväkeä Pistolekors-, Krogerus-, Lavonius-, Carstenius-, Brusin-, Govinius-, Harlin-, Löfberg- ym. sukujen jäseniä. Lapset kuitenkin talonpoikaistuivat nopeaa vauhtia.

Suku jatkui Bengt Emmanuelin pojasta Bengt Mahlbergista s. 15.11.1750, k. 10.12.1835. Hän oli molemmissa avioliitoissaan liittynyt seudun suomalaisnimiseen väestöön; 1. puoliso oli Maria Sorsa, 2. puoliso Maria Kilpeläinen.

Toinen poika Karl Mahlberg s. 8.8.1760 sai aviokumppanikseen Savonlinnan porvaristosta ja tämä oli nimeltään Maria Kristina Petterberg.

Bengt Mahlbergillakin oli jatkuvasti suhteita säätyläisiin, sillä lasten kummien joukossa esiintyivät mm. nimet Pistolekors, Reiher, Lavonius, Hielman ja Harlin. Lapset itse kuitenkin tyytyivät elämään talonpoikina talonpoikien joukossa. Karl-nimisestä pojasta s. 13.9.1794, k. 8.3.1873 jatkui vielä suku. Hänen poikansa oli Karl Gustav Mahlberg s. 24.4.1820, k. 19.9.1880. Perheen tyttäret olivat jo 1800-luvun puoliväliä lähestyttäessä joutuneet yksinomaan talonpoikaisten miesten aviopuolisoiksi. 1880-luvulla Mahlbergien omistus myöskin Tolppalansalmen rusthollin toiseen osaan alkaa lähestyä loppuaan. Karl Gustav Mahlberg onkin sukuhaaransa viimeinen miespuolinen vesa ja tila joutuu hänen perillisiltään vieraille.

Kuten toisessa yhteydessä olen viitannut Säämingissä on kaksi vanhaa pitäjän nimismiehistä polveutuvaa ja talonpoikaistunutta sukua nim. Munck- ja Behm-suvut. On mielenkiintoista havaita, että myös Mahlberg-suku, joka tosin on Säämingissä miehen kannalta sammunut, mutta jonka verta on runsaasti seudun talonpoikaisessa väestössä, polveutuu nimismiehestä.


Genos 24(1953), s. 114-116

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1953 hakemisto | Vuosikertahakemisto