GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Tiedonantoja - Meddelanden


Lisiä Laguksen ylioppilasmatrikkeliin

J. Vallinkoski

Laguksen ylioppilasmatrikkeli on yhden miehen suorittamaksi jättiläistyö, jolle uudet osakuntamatrikkelimme ovat voineet rakentaa ja tuoda runsaastikin esiin täydentäviä tietoja. Lisätietoja löytyy loputtomasti varsinkin 1600-luvun osalta erilaisista arkistolähteistä ja ne olisikin syytä tarkoin saattaa julkisuuteen. Rohkenisinkin toivoa, että Genoksen palstoilla jatkuvasti, kuten jo moneen otteeseen onkin tapahtunut, julkaistaisiin näitä tietoja. Seuraavassa painatetaan ohimennen muistiin merkittyjä täydennyksiä aikaisemmin tunnettuihin tietoihin ylioppilaitten vaiheista. Mainittakoon lisäksi, että tutkijoiden on syytä muistaa, että runsaasti lisäainesta on saatavissa Turun tuomiokapitulin painetuista pöytäkirjoista 1656-1661, joitten käyttöä 1950 julkaistu hakemisto helpottaa, sekä akatemian konsistorin pöytäkirjoista, jotka nyttemmin ulottuvat painettuina jo vuoteen 1738 saakka.

Forladius, Jacobus Johannis. Lagus I s. 31-32. Yo 1646-47. Ollut Tallinnassa koulumiehenä ja pappina, kuollut v:n 1672 jälkeen. Andreas Hasselqwist kertoo kirjeessään Nils Gyldenstolpelle 10.1.1680 (UUB: N 451): Ollut 8 v. Tallinnan koulussa konrehtorina ja sinä aikana hoitanut 2 vuotta Forladiuksen lesken armovuosia.

Andreas Johannis Nylandus. Lagus I s. 51, Jörgensen, Nyländska avdelningens matrikel s. 7. Yo 1651-52. Stipendianomuksessaan 1652 (HYK) ilmoittaa isänsä olleen Tenholan pappi Johannes Andreae (= Tenholan kappalaisena 1630-34 mainittu herra Johan. Nikula, Tenala och Bromarf II, s. 75). Isä kuollut lähes 20 vuotta sitten pojan ollessa puolivuotias. Äiti elää köyhissä oloissa.

Far(r)elius, Matthias Benedicti. Lagus I s. 56, Suolahti, Opinkäynti s. 183. Yo 1652-53. Akatemian tilit 1659-63:377: isä Pentti Sipinpoika Härkä kuittaa kuolleen poikansa Matthias Benedicti Farreliuksen stipendin 19.6.1662. Poika haudattu 22.6.1662. Farres = jauhot. Isä siis ilmeisesti mylläri.

Blanck, Henricus Henrici. Suolahti s. 179. Yo 1657-58. Akatemian tilit 1676, tosite n:o 37: »Lisbetha Sigfredzdotter, Sal: Hendrick Blanckz änckia.»

Calicius, Johannes, Hernösandensis. Lagus I s. 73. Yo 1657-58. Upsalan yliopiston kirjastossa Palmsköldin kokoelmassa n:o 350 Terseruksen 6.4.1662 antama todistus »Aboâ domum profiscenti»: isä [Neder-] Kalixin kappalainen, nyttemmin Nordmalingin khra Johannes [Johannis] Trast [eli Turdinus]. Ollut Turussa 4 vuotta ja nyt menossa Vöyrin khra Gammalin luo. Ks. myös Bygdén, Hernösands stifts herdaminne II s. 348.

Urnovius, Johannes Thomae. Lagus I s. 75. Yo 1657-58. Seilin hospitaalin tilit 1712 (VA 7458:6935): ikä 60 vuotta, otettu hospitaaliin 1698.

Ricalinus (Ricalenius), Johannes Benedicti. Lagus I s. 75 ja suppl. s. 18, Suolahti s. 194. Yo 1657-58. Ylioppilas Henricus Benedicti Richaleniuksen (Lagus I s. 113: Yo 1665-66) stipendianomus (HYK) [1667?]: joutunut nuorena orvoksi, veli akatemian kursori Johannes kuollut. Konsistorin pöytäk. 20.7.1667: Johannes kursori kuollut. Samoin 12.2.1668: veli Henricus saanut veljensä viran.

Hordelius (Hortelius), Petrus Jacobi. Lagus I s. 124. Yo 1668-69 Turun raastuvanoikeuden tuomiokirja 6.11.1675: isä Jaakko Horto.

Urenius, Jonas Andreae. Lagus I s. 143. Yo 1672-73. Fil. tri Eino Salokkaan kuolinpesän omistamassa kappaleessa teosta »Concordia pia» (Strengnesiae 1669) merkintä »Hunc librum A° 1672 6 Octob: justo pretio vid[elicet] 4 Thal: aeneis Abogiae comparatum legittimè possidet Jonas And: Ürenius Wirmo-Finlandus.»

Falck, Zacharias Andreae. Lagus I s. 166. Yo 1677-78. Turun kämnerinoikeuden tuomiokirjassa 25.2.1687 esiintyy asianajajana.

Svenonius, Gabriel Enevaldi. Lagus I s. 177. Yo 1678-79. VA 7451:7229: Otettu hospitaaliin 1700, kuollut 2.1.1710.

Walstenius, Petrus. Lagus I s. 178, Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I s. 118. VA 7458:6935: otettu Seilin hospitaaliin 1693, vuonna 1712 oli 56-vuotias.

Rindelius, Georgius. Lagus I s. 201. Yo 1682-83. Turun kämnerinoikeuden tuomiokirja 15.8.1701: leski Kirsti Wechter.

Rilander, Andreas. Lagus I s. 249, Suolahti s. 194. Yo 1690-91. Suolahti arvelee isäksi suutari, Antti Tuomaanpoika Rilanderia, Turun raastuvanoikeuden tuomiokirja 12.2.1712: isä Erkki tynnyrintekijä (tunnbindare).

Rubellius, Georgius. Lagus I s. 254, Jokipii I s. 154. Yo 1691-92. Muut vaiheet olleet tuntemattomia. HYK:n viime syyskuussa Lundin yliopiston kirjastolle luovuttamassa teoksessa »P. Terentius a Antonio Mureto emendatus» (Lincopiae 1676) oli merkintä. »Suis annumerat libris Georgius Johannis Rubellius Ao 1696.»

Åhman Andreas. Lagus I s. 314. Yo 1701-02. Akatemian tileissä 1709:248 ote Å:n kirjeestä, joka on päivätty »i Haga på Åhland den 10. Febr. 1710».

Hornaeus, Johannes. Lagus I s. 353. Yo 1712-13. Jakob Immeniuksen päiväkirjassa (VA) merkintä: Dominus Joh. Hornaeus vihittiin Huittisissa 28.2.1714 Maria Pietarintyttären kanssa.

Litzell, Henricus. Lagus I s. 364: yo 1719, ei boreaalien matrikkelissa. Jakob Immeniuksen päiväkirjassa (VA) merkintä: Henrik Simonpoika Litzell deponoitiin Turussa 15.4.1714 ja hän vannoi valan prof. Munsterille.

Nycander, Carl. Lagus II s. 222: Carl Nylander (!), yo 1774, samoin Jörgensen n:o 717. S. Helsingissä (luult. Viaporissa) 13.1.1757, vht tykistön luutnantti Nils Nycander ja Elsa Streng. Oli Helsingin triviaalikoulussa 1764-72 siirtyen Porvoon lukioon ja sieltä Turun akatemiaan lokak. 1774, josta erosi 18-vuotiaana, siis 1775. Alkoi sotilasuransa tarjokkaana (volontäärinä) Viaporin linnoitusjoukoissa. Kadettitutkinto 7.12.1780. Palkaton konduktööri 20.8.1781. Siirrettiin 1782 Hämeenlinnaan, jossa palveli kolme vuotta palaten sitten Viaporiin. Nimitettiin1786 opetusupseeriksi (informationsofficer) Pohjanmaan jalkaväkirykmenttiin, missä tehtävässä luennoi kahden vuoden ajan talvisin Vaasassa palvellen kesäisin Viaporissa. (Tästä ks. mm. Vilhelm Sjöstrand, Grunddragen av den militära undervisningens uppkomst- och utvecklingshistoria i Sverige till år 1792, ss. 90, 506-509). Otti osaa vuosien 1788-90 sotaan eri tehtävissä. Luutnantti 24.7.1789. Konduktöörin palkalle 21.11.1789, luutnantin palkalle 20.5.1790. Kapteeni 29.5.1790. Suomen linnoitusprikaatin komppanianpäällikkö 10.10.1794. Toimi 1793-1808 Hangon linnakkeen (Gustafsvärnin) komentajana. Armeijan majuri 19.12.1794, linnoitusjoukkojen majuri 16.12.1802. Alikapteenin palkalle 20.12.1804, kapteenin palkalle 15.5.1809. Karlstenin linnoituksen komendantti 22.8.1810. Armeijan everstiluutnantti 5.1.1811, armeijan eversti 19.7.1813. Stralsundin linnoituksen komendantti 1813, siirrettiin 1814 takaisin Karlstenin komendantiksi, missä toimi vuoteen 1825 saakka. Miekkatähdistön ritari. K. Tukholmassa 31.7.1826. (Hänen elämäkertatietonsa tarkemmin Carl Hielm, Åminnelse-tal. Tal, hållne i Kongl. Krigsvetenskaps-Akademien, år 1828, ss. 43-54. Vrt. myös Ernst Ericsson-Gustaf Rabe, Kungl. Fortificationens historia IV:1 (1930), ja P. H. Enger, Kungl. Fortificationens historia V:1, passim.). - Puoliso Loviisassa 24.1.1796 Märta Kristina Hägerflycht, s. Tukholmassa 3.8.1772, k. siellä 11.3.1838, vht Loviisan komendantti, eversti Johan Axel Hägerflycht ja hänen 1. puolisonsa Märta Margareta Dahlmansson.

Rikström, Isak. Lagus II, s. 243. Yo 1778. Konsistorin ptk. 25.7.1789 § 3: lähetetään mielisairaana veljensä maatilalle Eurajoelle.


Genos 29(1958), s. 21-23

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1958 hakemisto | Vuosikertahakemisto