GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Viitteet | Artikkelin loppu ]

sinetti

Juhana Henrik Wijkmanin sukulaisuussuhteita

Väinö Borg

Suomen Sukututkimusseuran kokouksessa maalisk. 15 p:nä 1932 pidetty esitelmä.

Sen jälkeen kuin Yrjö Koskinen Historiallisessa Arkistossa [1] selosti otsikossa mainitun Tukholmassa 1751 mestatun maanmiehemme sukulaisuussuhteita, on paikallis- ja henkilöhistoriallinen kirjallisuutemme suuresti lisääntynyt, joten voimme saada entistä paremman selvyyden näistä seikoista.

Alkaen »Biografisesta nimikirjasta» on kaikissa hakukirjoissa J.H.W:n syntyperästä vain empien ilmoitettu, että hänen isänsä luultavasti tai mahdollisesti oli Porvoon pormestari Jakob Wijkman. Einar W. Juvelius kirjoittaa Sysmän Suurkylän omistajasta luutnantti Anders Wijkman'ista: »Hänen isänsä lienee ollut Porvoon pormestari Jaakko Vijkman ja velipuoli tunnettu Vähän-Savon tuomari Juhana Henrik Vijkman» [2]. Edelleen lausuu sama tekijä Suomen Kansan Aikakirjain V:ssä osassa: »J.H.V. oli syntyään Uudenmaan ruotsalaisia, ilmeisestikin porvoolainen». Nähtävästi Juvelius vain tehdäkseen esityksen kertovammaksi välttää täsmällisesti ilmoittamasta, että J.H.W. oli Porvoon pormestarin Jakob Wijkmanin poika. Arvi Ilmoniemi Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjassa 1925, s. 274, mainitsee tämän isä- ja poikasuhteen tunnettuna asiana; samaan tulokseen johdutaan kombinoimalla Yrjö Koskisen tutkimuksen tietoja henkilötietoihin Jakob Wijkmanista Ruuthin Viipurin kaupungin historiassa. Seuraavalla sivulla Ilmoniemi viittaa pormestarin sisarentyttären Margareta Borgin kirjeisiin sukulaiselleen Wijkmanille, jolla nähtävästi tarkoitetaan tätä tuomari-serkkua. Ei liene vailla mielenkiintoa sitovasti osoittaa, että pormestari J.W. todella oli tuomari J.H.W:n isä, ja samalla esittää tietoja koko sukulaissikermästä. Sitä ennen huomautettakoon, että mikäli Anders Wijkmanin ylläoleva aikaisemmin esitetty sukujohto on väärä, vika on allekirjoittaneen, joka asiasta oli kirjevaihdossa professori Juveliuksen kanssa.

nimikirjoitus

Tuomari W. kirjoittaa 1750, että eräs Gottsman, hänen »ainoa enonsa», oli kuollut [3]. Kråkössä kuolikin marrask. 6 p:nä 1750 ent. raatimies Porvoossa y.m. Erik Gottsman [4]. W. itse oleskeli Porvoossa lankonsa kauppias Bredenbergin luona kolme viikkoa heti joulun 1750 jälkeen, esim. käyden jouluk. 28 p:nä piispan luona. Viimeistään Porvoossa hän kuuli enonsa kuolemasta ja ehti ennen vuoden loppua siitä ilmoittaa kirjeessä. Ainoalla enolla voidaan tietysti tarkoittaa viimeiseksi elossa ollutta. Erik Gottsman syntyi 1689, hänen veljensä Johan Henrik syntyi 1686, tämä viimeksimainittu kuoli eronsaaneena luutnanttina lokak. 4 p:nä 1744 Vålaxissa [4]. He olivat Kråkön Storgårdin omistajan Henrik Gottsmanin poikia [5].

Erik Gottsmanilla oli poika Berndt Henrik, pankinkasööri [6]. Yrjö Koskisen mukaan tuomari W:n serkku pankinkirjanpitäjä Berndt Gottsman Tukholmassa oli samalla tuomarin sisaren mies. Ellei edellinen huomautus riitä, niin ainakin tämä osoittaa, että olemme oikeilla jäljillä, ja J.H.W:n äidinisä oli siis Henrik Gottsman. Berndtin sisar Anna Margareta [7] naitiin 1742 Tukholmassa vänrikki Jakob Johan Cremerille Pyhtäältä. Vänrikin ensimäinen puoliso oli Anna Margareta Åkesson, luutnantti Åke Åkessonin ja Elsa Gottsmanin, synt. 1684, tytär. Anna Marg. Å:n poika Jakob Johan Cremer nuorempi oli sekaantunut Wijkmanin rikosjuttuun. Elsa G. oli Henrik G:n tytär. Tämä ennen vaan todennäköisyytenä [8] esitetty suhde tulee lopullisesti todetuksi eräästä pöytäkirjasta [9], jossa mainitaan pehtori Henrik Gottsman ja tämän vävy luutnantti Åke Åkesson. Siis Cremerin molemmat puolisot olivat W:n serkkuja. Tosin W. kutsuukin Cremer nuorempaa serkkunsa pojaksi [10], mutta se ei riittäisi todistukseksi, koska samoin voisi kutsua serkun poikapuolta. Vielä voitanee lisätä, että Anna Margareta Åkessonin sisar Kristina Åkesson-Bartels oli Kaarle Juhana Adlercreutzin äidin äitipuoli. Kristinan lasten epärehellinen holhooja, tuomiokirkon taloudenhoitaja Petter Gottsman [11], Berndtin veli, oli siis Kristinan serkku.

J.H.W:n äiti, Anna Elisabet Gottsman, kuten jälempänä selviää, syntyi luultavasti n.1680 tai vähän ennen. Vielä mainitaan, että kornetti Johan Henrik G:n sisar »jungfru» Margareta Gottsman 1682 panttina vastaanotti erään talon [12]. Hän lienee ollut vähintään 15-20 vuotta täyttänyt, ja siis tuntuvasti sisaruksiaan vanhempi, jos vuosiluku on oikea. Manttaaliluettelossa 1706 on Henrik Gottsmanilla kotona puoliso Margareta ja tytär Barbro.

Yrjö Koskisen ilmoituksen, että Berndt Gottsman oli tuomari W:n sisaren mies, täytyy olla erehdys. Tällaista sisarta ei voinut olla olemassa - mikä selviää myöhemmin - ikäerokin olisi ollut hyvin suuri. Sitäpaitsi rouvan nimi oli Lidiin, sillä Elgenstiernan mukaan valtiopankinkasööri Henrik Bernhard Gottsmanin ja Anna Beata Lidiinin tytär Anna Margareta, synt. 1748, joutui runoilijan kreivi Gustaf Fredrik Gyllenborgin puolisoksi [13].

Luutnantti Anders Wijkman kuoli heinäk. 27 p:nä 1780. Hän oli syntynyt Sysmän rippikirjan mukaan lokak. 5 p:nä 1686. Lewenhaupt [14] ilmoittaa hänen syntyneen n.1690 Viipurissa. Saman vuoden Viipurin manttaaliluettelossa mainitaan notari Jakob Wijkman ollen ainoa sillä sukunimellä. Siitä huolimatta, että hänelle ei ole luetteloon merkitty vaimoa, saattoi muun puutteessa aluksi olettaa, että Anders W. oli hänen poikansa. Sama notari tuli 1697 Porvoon pormestariksi. Hänen isänsä oli Porvoon kaupunginkirjuri ja Pernajan nimismies Johan Simonpoika Wijkman; pormestari W. maksoi 1702 Pernajan kirkkoon vanhempiensa hautapaikasta [15].

Jo kauan on ollut tunnettua, että pormestari W:n puolisoista oli eräs Gottsman ja toinen Ebba Stachæa [16], Akianderin mukaan Porvoon kirkkoherra Lars Stachæuksen tytär. Erääseen lukusalissa käytettävänä olevaan kappaleeseen tehdyn lyijykynämerkinnän mukaan oli kolmas puoliso Maria Röök. Anrepin mukaan Porvoon kihlakunnan tuomari Erik Tigerstedtin tytär Margareta, joka eli 1700-1742, oli Porvoon pormestari Jakob Wijkmanin puoliso. Lindeqvist mainitsee vielä Jakob Wijkmanin apen kauppias Lars Carlsberg vainajan [17]. Jos uskoisi kaikkiin kirjallisiin tietoihin, saataisiin siis pormestarille seuraavat kuusi puolisoa: 1:o luutnantti Anders W:n äiti, 2:o Anna Elisabet Gottsman, 3:o Ebba Stachæa, 4:o N.N. Carlsberg, 5:o Maria Röök ja 6:o Margareta Tigerstedt.

Selvästi on tässä karsimisen varaa, muuten olisi pormestari J.W. jo pelkästään tämän pääluvun perusteella kuuluisa. Selvitystä asiaan on syytä etsiä alkuperäisistä lähteistä, Porvoon tuomiokirjoista ja manttaaliluetteloista. Lindeqvistin mainitsema appi Carlsberg on pelkkä lapsus. Sillä juuri hänen mainitsemasta riitajutusta [18] käy ilmi, että Lars Carlsberg on pormestarin »svärson», toisissa papereissa stiufsvärson, eikä »svärfar». Jutussa ei häntä mainita vainajaksikaan. J.W:n ja Maria Röökin yhteinen elok. 8 p:nä 1727 laadittu testamentti, joka on esitetty Porvoon raastuvanoikeudessa marrask. 3 p:nä 1729, alkaa näin: »Uthi den heliga Trefaldighetens nampn. Det kiärliga umgänge och förtroliga sammanboende, som vi underskrifne uti vår ächtenskapstid gudi evinnerligen därföre ährad, med hvarandra plägat och haft, förplichtar oss ....» Elisabetha Gottsman mainitaan siinä ensimäiseksi puolisoksi, ja koska J.H.W. Torniosta lähetetyssä kirjelmässä jouluk. 31 p:nä 1730, mikä kirje luetaan Porvoon raastuvassa helmik. 15 p:nä 1731, kutsuu itseään vanhimmaksi pojaksi kuolinpesässä - se toistetaan toisessa istunnossa - ja hän syntyi n. 1698, niin ei Anders W. voi olla Jakobin laillinen poika, ja n:o 1 poistuu. Maria Röök meni sittemmin naimisiin Erik Tigerstedtin kanssa, joten Margareta T. ei siis voinut jäädä pormestarin leskeksi; myös n:o 6 häviää.

Jää siis kolme vaimoa jäljelle, mikä oli tarpeeksi miltei loppumattomien perintöriitojen syntymiselle, joiden selvittäminen lisäksi joutui Erik Tigerstedtille. Paljon kokenut Jakob W. kuoli tammik. 22 p:nä 1728.

Testamentissa mainitaan Maria Röökin poika Johan Ekenmarck sekä pari pormestarin lasta, ei kuitenkaan kaikkia. Yhteisiä lapsia ei asiakirjasta ilmene; Ebba Stachæasta ja hänen lapsistaan taasen ei mainita mitään. Omaisuus määrätään jäljelle jäävälle aviopuolisoista yhdellä poikkeuksella: »dock begripas här inunder intet mina i Staden belägna åkrar, som mig med min första sahl. hustru - Elisabetha Gottsman bekommit, och fördensskull bör mina med henne sammanaflade barn på deras mödernes lått till arfs falla». Molempien kuoltua oli omaisuus lasten välisten riitojen välttämiseksi jaettava tasan: »att efter vår död, så skall det ena barnet å bägge sidor icke pretendera någon större dehl af egendomen än den andra, uthan vara jämbytta tillika lått, äfven och min son, Carl Friedrich Wijkman, icke skall blifva till någon dehl uthesluten så frampt han ifrån sina skalckstycken sig nu vänder och bättrar, sampt gifver familien heder af sitt lefverne».

Tästä ilmenee, että Carl Fredrik oli perheen surunlapsi. Hänen nimensä esiintyy pöytäkirjoissa tappelujutuissa, eikä isä voinut aavistaa, minkälainen kuuluisuus tulisi vanhimmasta pojasta, jonka edesottamiset saivat historiallisen jälkinäytöksen. C.F.W. tuli välskärinkisälliksi - huvittava yhdistelmä - tappelupukari ja välskäri - ja asui Härkäpään ratsutilalla, luultavasti omistajana. Vaimonsa Brita Lisa Träskman kuoli leskenä Porvoossa 1781 73 v:n vanhana.

Testamentista ilmenee, että Maria Röök oli pannut vanhuksen pään pyörälle, leski kun sai koko omaisuuden, lapset ainoastaan ensimäisen vaimon pellot. Kun vielä Maria Röök meni uusiin naimisiin, joutuivat lapset raivoihin, syyttivät kirkkoherraa laittomasta vihkimisestä. Sitäpaitsi he käräjöivät keskenään. Heinäk. 1 p:nä 1730 »infann sig fältskiären gesellen Carl Friedrich Wijkman, som till i dag låtit instämma sina Stiufföräldrar, Välborne Hr Häradshöfdingen Erich Tigerstedt, dess fruu Maria Röök, och de öfriga sina syskon, Hr Borgmästaren Johan Henric Wijkman, vicehäradshöfdingen Jacob Wijkman sampt handelsman Paul Bredenberg ...». Viimeksimainittu oli lanko, jonka vaimo oli vuoden 1729 manttaaliluettelon mukaan Margareta Wijkman. Elikö Margareta 1730 on epätietoista. Ainakin 1750 oli hän jo kauan sitten kuollut [19]. Muita pormestarin lapsia jutun aikana ei siis ollut elossa. J.H.W. oli siihen aikaan Raahen pormestari ja kesäk. 27 p:nä 1730 hän omasta, veljensä välskärin ja lankonsa Bredenbergin puolesta haastoi oikeuteen äitipuolensa Maria Röökin vaatien takavarikoitaviksi n.k. Gottsmanin pellot sekä puolet Detterdingin pelloista ja puutarhasta sekä korvausta menetetyistä sadoista. Edellisiin peltoihin nähden oikeus suostui, muttei jälkimäisiin. Perustelu vaikuttaa jonkin verran epäselvältä. Myöhemmin todistetaan, että Ebba Stachæa oli kauppias Herman Detterdingin leski. Koska näille pelloille testamentissa ei tehty samanlaista poikkeusta kuin Gottsmanin pelloille, ei pormestarilla voinut olla elossa lapsia Ebba Stachæan kanssa.

Viimeisessä jutussa ei Jakob-veli ollut mukana. Hän luultavasti toimi äitipuolensa puolesta ja Tigerstedtin mukana. Isä oli testamentissaan toivonut pojasta seuraajaa pormestarinvirassa, jota poika myös sijaisena oli hoitanut parisen vuotta isän sairauden aikana. Sen ohella isä määräsi, että Jakob-pojan piti »antaga sig sin K. Stiufmoders och husets försvar, vid alla tillfällen», ja siitä hyvästä piti hänen tulevan puolisonsa kanssa saada vapaa asunto vanhassa talossa. Oliko tuleva vaimo jo valittu, ei asiakirjasta ilmene. Olisikohan Margareta Tigerstedt ollut Jakob Wijkman nuoremman, jota myös joskus kutsutaan pormestariksi, puoliso? Ei, sillä yhtävähän kuin Marg. T. saattoi jäädä J.W. vanhemman, yhtävähän hän saattoi jäädä J.W. nuoremman leskeksi, sillä jälkimäinenkin jätti jälkeensä toisen lesken, kuten jälempänä ilmenee. Mutta Erik Tigerstedtillä oli vielä tytär, joka on sukuluetteloissa tuntematon. Porvoon R.O:n pöytäkirjassa joulukuun 16 p:nä 1730 mainitaan tuomari T:stä: »att välbem:lte Hr Häradshöfdingen är nyligen träffad [af] een oförmodelig sorg, medelst des dåters sahliga hädanfärd i dessa dagar». Avioliitto [20] tämän tyttären kanssa selittäisi hyvin Anrepin erehdyksen ja J.W:n hyvät välit puolivanhempiinsa perintöjutusta huolimatta. Lokak. 5 p:nä 1732 vihittiin Mikkelissä varatuomari Jacob Wijkman ja rouva Katarina Margareta Nidelberg [21]. Tämä rouva oli Mikkelin kirkkoherra Kristoffer von der Heiden leski, ja Wijkmania seurasi aviomiehenä sittemmin Ristiinan kirkkoherra Anders Forselius. Mutta väärä on Akianderin jo ajan puolesta uskomaton tiedonanto, että Katarina Margareta Nidelberg olisi ollut Nevanlinnan kirkkoherran Joakim Wittstockinkin kanssa naimisissa. Sillä kun v.d. Heide ja K.M.N. vihittiin Mikkelissä huhtik. 9 p:nä 1730, sanotaan morsiamesta: dygd. jungfr. [21]. Asian todellinen laita on, että v.d. Heide oli aikaisemmin naimisissa Wittstockin lesken Maria Kristina Jaenischin kanssa [22]. Jakob Wijkman haudattiin Mikkelissä helmik. 10 p:nä 1734 31 vuoden ikäisenä [21]. Hänen tyttärensä Helena Katarina syntyi jouluk. 9 p:nä 1733 [23]. Tuomari W:n luona oli 1747 apulaisena taloudenhoidossa 13-14 vuotinen veljentytär Greta Wijkman [24], joka siis olisi myös syntynyt 1733.

Jo pormestarin eläessä vaati kauppias Lars Carlsberg, joka oli pormestarin vävypuoli ja nainut Anna Detterdingin, vaimonsa perintöä. Riita jatkui vielä Tigerstedtin aikana. Erään tiedon mukaan oli Ebba Stachæa Herman Detterdingin leski [25]. Nimi kirjoitetaan monella tavalla. Kohtaa ei ole tavattu tuomiokirjoista, mutta tieto vahvistuu monenkertaisesti. Nimenomaan mainitaan, että Herman Detterding oli pormestarin »antecessor matrimonii [26] », ja manttaaliluettelossa 1694 on Herman Ditringin vaimon nimi Ebba. H.D. eli vielä 1704 [27], ja manttaalikirjassa 1706 on pormestarin vaimona Ebba Stachæa. Kun kauppias Carlsbergilta kysyttiin [26], oliko hän eräästä sopimuksesta neuvotellut kaikkien Ruotsissa ja täällä oleskelevien Herman Detterdingin perillisten kanssa, ilmoitti Carlsberg lähettäneensä jäljennöksen saamastaan haasteesta maisteri Hinnelille Solnaan ja manttaalikomisari Forsteenin perillisille Helsinkiin. Detterdingillä oli siis ainakin kolme lasta, eräs maisteri Gabriel Hinnelin, toinen Katarina manttaalikomisari Magnus Forsteenin ja kolmas Anna Lars Carlsbergin puoliso. Luultavasti oli tämä sama kuin Yrjö Koskisen mainitsema pormestarin tytär Annikka. Forsteen tavataan Porvoon manttaaliluettelossa 1706, tytär Ebba, joka vihittiin 1722 [28], oli nähtävästi syntynyt viimeistään n. 1705, minkävuoksi voisi otaksua rouva Forsteenin samoinkuin rouva Hinnelin, joka ei ollut isäpuolensa kotona 1706 [29], syntyneen n. 1685, ja Ebba Stachæan n. 1665 tai ehkä 10 vuotta aikaisemminkin. Näin ollen ei hän mitenkään voi olla Lars Stachæuksen tytär, koska L.S. vasta 1679 tuli ylioppilaaksi. Ei tiedetä, oliko L.S. edes naimisissa, isä kuoli 1681 ja 1690 Lorentz Stachæus leskiäidin kera tavataan Viipurin manttaaliluettelossa. L.S. kuoli 1696 ehdittyään vaan vuoden olla Porvoon kirkkoherrana. Luultavasti oli Ebban isä Pernajan kirkkoherra Zacharias Stachæus, joka myös oli Porvoon lääninrovasti. Tästä johtunee Alopæuksen ja Akianderin erehdys kutsua Ebbaa Porvoon kirkkoherra Lars Stachæuksen tyttäreksi. Tuntuu siten uskottavalta, että Lauri ja Ebba olivat sisaruksia.

Koska siis Annikka, synt. 1694-96 [30], nähtävästi ei ollut pormestarin oikea lapsi, ja 1695 J.W. maksaa penkkirahaa vaan yhdestä henkilöstä [31], niin selviää, että pormestari vasta muutettuaan Viipurista Porvooseen 1697 meni naimisiin Anna Elisabet Gottsmanin kanssa, ja esikoinen Johan Henrik syntyi vuonna 1698, kuten yleisesti on otaksuttu. Tämä ei ollut niinkään itsestään selvää, se tuli todetuksi vasta kun tuli selvitetyksi, että appi-isä oli Henrik Gottsman, sillä Viipurissa asui myös ainakin 1600-luvun alku- ja keskipaikkeilla Gottsman-nimisiä henkilöitä.

Kun nyt Maria Röökillä oli jotakin jaettavaa, ilmestyi perillisiä, jotka olisivat voineet tehdä vaatimuksensa vuosikymmeniä aikaisemmin. Helmik. 15 p:nä 1731 päättyi eräs riitajuttu sopimukseen, josta ilmenee, että nimismies Henrik Ekman oli myös eräs Maria Röökin miehistä, ja tällä oli aikaisemmasta aviosta tytär Sofia Ekman, joka oli nimismies Simon Frantzmanin leski, ja leskellä oli vielä tytär. Pinkohameesta maksoi 1730-luvulla veroa mm. »befallningsman Frantzmans enkas dotter Anna Stina Gisselkors [32] ». Tämä sukulaisuus selviää manttaaliluettelosta 1706, jossa mainitaan »uppbördsskrifvaren» Gabriel Gisselkors ja vaimonsa Sofia. Täten oli siis myös Sofia Ekman kahdesti naimisissa. Maria Röök oli niinmuodoin Henrik Ekmanin toinen, Jakob Wijkmanin kolmas ja Erik Tigerstedtin toinen puoliso, »oikea leskimiesten pyydystäjä». Luultavasti oli Johan Ekenmarck Henrik Ekmanin ja Maria Röökin yhteinen poika, joka vain oli vähän hienostanut nimeään, muuten olisi Maria Röökillä ollut vielä neljäskin mies.

Låstbomin Upsala stifts herdaminne'ssa on Solnan kirkkoherra Gabriel Hinnelin puolisona Anna Maria von Möller. Heillä oli kuusi lasta. Oliko Detterdingin tytär aikaisempi vai myöhempi puoliso, on epätietoista. Kun tuomari W:n rouva oli sairas, kirjoittaa J.H.W. marrask. 3 p:nä 1750 Berndt Gottsmanille m.m., että jos rouva sattuisi kuolemaan, niin hän, Gottsman, mahdollisimman pienillä kustannuksilla haudattaisi rouvan Solnan kirkkomaahan [33]. Ehkä sisarpuoli vielä eli - maisteri Hinnel kuoli 1735. - J.H.W. saattaa tässä puhua langostaan ja sisarestaan tarkoittaen Hinnelejä eikä Gottsmaneja, niinkuin Yrjö Koskinen näyttää käsittäneen.

Karl Krookin, joka oli yksi Wijkmanin kavaltajista, mainitaan olleen vähän sukua, mutta miten, sitä ei liene toistaiseksi selvitetty. Myöhemmin v.1773 solmivat avioliiton vänrikki Henrik Anton Gottsman ja 47-vuotinen Maria Charlotta Schildt, jonka äiti oli Hedvig Kristina Krook [34]. Vänrikki hankki äskettäin äidittömiksi joutuneille lapsilleen uuden hoitajan parahiksi leskeksi joutuneesta, luultavasti sukulaisestaan. Jos he siis olivat ennestään sukua, niin todennäköisesti tuomari W:n sukulaisuus Krookeihin johtui äidinpuolelta, tarkemmin sanoen äidinäidin Margaretan kautta, jonka sukunimeä ei tunneta. Jos tämä oli Johan Krookin tai hänen vaimonsa Maria Sprintin sisar, niin olivat J.H.W. ja Karl Krook pikkuserkkuja, samoin Henr. Ant. G. ja Maria Charl. Schildt. Sen kaukaisempia sukulaisia edelliset tuskin saattoivat olla, jos kerran laskivat sukulaisuutta keskenään. Merkille pantavaa on, että Sprintin kotitalo Sprintas Pernajassa joutui J.H.W:n serkulle rouva Kristina Åkesson-Bartelsille.

Pormestari J.W:n sisaren mies oli tullimies (tullnär) Porkkalassa ja Gunnarskullan omistaja Petter Johansson Wächt [35]. Kirkkonummen manttaaliluettelossa 1706 hänen nimensä kirjoitetaan West, on ilman vaimoa ja poikapuoli on nimeltään Johan. Tämä voisi olla sama kuin sittemmin Pernajan kirkkoherra Johan Haberman, joka syntyi 1686, tuli 1709 Viipurin lukioon, joutui 1710 vangiksi j.n.e. Isä sorvari Petter Haberman Pernajasta oli näet pormestari W:n lanko. Pormestari oli ottanut lankonsa Wächtin ennen isoavihaa jättämän perinnön haltuunsa, minkä ymmärtää, jos lähin perillinen oli hävinnyt Venäjälle. Nimismies Gustav Rikbergin puoliso Brita Wijkman oli pormestarin veljentytär [36].

J.H.W:n puoliso oli nimeltään Kristina Elisabet von Ackern. Suku oli Göteborgiin pesiytynyt, saapunut sinne Hollannista 1625 ja oli se luultavasti juutalaista alkuperää. Rouvan isä oli amiraliteetinkapteeni Rosier v. A., joka kuoli velkaantuneena ja kurjuudessa Göteborgissa 1718. Leski Maria Magdalena joutui komisari Lampertin vaimoksi [37]. Rva W:n veli kapteeni Frans Jakob v. A. asui Tukholmassa W:n jutun aikana, ja sisar Sofia Magdalena v. A. joutui Suomessa kahdesti naimisiin, puolisot olivat raatimies Anders Aurin ja advokaatti Nils Johan Vendelius [38]. Tämä sisar oleskeli rouva W:n luona Raahessa, eikä tuomarin sisar, kuten Suolahti [39] kertoo. Tuomarilla oli ainakin kaksi poikaa, Immanuel ja »Calle» Wijkman. Heistä ei tiedetä mitään, arvatenkin jäivät he isän mestauksen jälkeen äitinsä kanssa Ruotsiin.

Ratkaisemattomaksi jää, olivatko luutnantti Anders Wijkman Sysmässä ja J.H.W. laisinkaan keskenään sukua. Anders W:n poika Vilhelm Detlof W., sittemmin Kivijärven kappalainen, kuului niihin henkilöihin, jotka Kuopiossa vehkeilivät tuomari W:ia vastaan. Suolahtikaan ei mainitse mitään mahdollisesta sukulaisuudesta [39].

sukutaulu


Viitteet

[1]   Juhana Henrik Vijkman'in rikosasia (Historiallinen Arkisto IV), s. 23 ja seur.

[2]   Einar W. Juvelius, Sysmän pitäjän historia, s. 667.

[3]   Yrjö Koskisen kirj., s. 25.

[4]   Porvoon kirkonkirjat.

[5]   Anders Allardt, Borgå sockens historia II, s. 321.

[6]   Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja XI, s. 385.

[7]   Ei ole edellisessä luettelossa alamuist. 4.

[8]   Atle Wilskman, Släktbok I, s. 895.

[9]   S.V.A., bb 36, fol. 139.

[10]   Yrjö Koskisen kirj. s. 48.

[11]   G. Rein, Karl Johan Adlercreutz I, s. 9.

[12]   Anders Allardt, Borgå sockens historia I, s. 416.

[13]   Gustaf Elgenstierna, Svenska Adelns Ättartavlor III s. 234. - Ks. myös Schück & Warburg, Illustrerad svensk litteraturhistoria II, s. 116.

[14]   Adam Lewenhaupt, Karl XII:s officerare II, s. 760.

[15]   Pernajan tilikirjat.

[16]   J.W. Ruuth, Viborgs stads historia, s. 1113.

[17]   K.O. Lindeqvist, Isonvihan aika Suomessa, s. 368.

[18]   Porvoon ja Mäntsälän pit. käräjien pöytäkirjat 1722, s. 288.

[19]   Yrjö Koskisen kirj. s. 26.

[20]   Manttaaliluettelossa 1729 varapormestari Jakob Wijkman on Maria Röökin taloudessa. Mitään aviopuolisoa ei ole merkitty.

[21]   Mikkelin kirkonkirjat.

[22]   Ilmoittanut hovioik. ausk. Ole Gadolin.

[23]   Esimerkki siitä, miten väärä tieto siirtyy teoksesta toiseen, on Santeri Rissasen Iisalmen entisen pitäjän historiassa s. 284, jossa Helena Katarina Wijkman on selitetty Joakim Wittstockin tyttäreksi (sic!).

[24]   Gunnar Suolahti, Elämää Suomessa I, s. 39.

[25]   Herra K.A. Ilmoniemen tiedonanto.

[26]   S.V.A., bb 36, fol. 272.

[27]   S.V.A., b 19, fol. 10.

[28]   Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja V, s. 76.

[29]   Porvoon manttaaliluettelo 1706.

[30]   Yrjö Koskisen kirj., s. 25.

[31]   Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja XII, s. 237.

[32]   Torsten Hartman, Borgå stads historia, s. 344.

[33]   Yrjö Koskisen kirj., s. 42.

[34]   Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja XI, s. 372.

[35]   Porvoon pit. tuomiokirjat 1722, fol. 288.

[36]   Ilmoittanut hra K.A. Ilmoniemi.

[37]   Vilhelm Berg, Samlingar till Göteborgs historia, s. 936, Bil. s. 66. Göteborg 1882.

[38]   Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja IX, s. 158.

[39]   Gunnar Suolahti, Elämää Suomessa I, ss. 24 ja 42.


Genos 3(1932), s. 45-55

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Viitteet ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1932 hakemisto | Vuosikertahakemisto