GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Viitteet | Artikkelin loppu ]

Tietoja erikoislaatuisista seurakunnista ynnä vastaavista historia- ja rippikirjoista

Osmo Durchman

Lisäyksenä »Genoksen» 2. vuosikerrassa (1931), ss. 134-140, olleeseen kirjoitukseen »Seurakuntain historiakirjain jäljentäminen» mainittakoon, että tietoon on tullut, että vielä on olemassa historiakirjoja eräistä muistakin lakkautetuista seurakunnista, joista seuraavien 10:n kirjat on jäljennetty: Hangon linnoituksen seurakunta, Hämeenlinnan tykistökomppania, Kirjakkala (ynnä Matildedal), Orismala, Skarpans, Viaporin garnisooni- l. linnaseurakunta, Virolais-lättiläinen sotilasseurakunta, Ylikylä l. Överby ynnä 3:n (Oulun) ja 9:n (Viipurin) ruotuväkitarkkampujapataljoonan seurakunnat. Lisäksi on jäljennetty rippikirjat 10 seurakunnasta, joista historiakirjoja ei ole olemassa: Armeijan laivaston Turun eskaaderi 1805-1809, Haminan saksalainen seurakunta 1793-1839  [1], Karjalan jääkärijoukko 1785-1791, Ruotsinsalmen garnisooni 1839-1849, 2:n Suomen Jalkaväkirykmentti (3. Hämeenlinnan tarkkampujapataljoona) 1819-1830, Suomen Rakuunarykmentti 1890-1899, Uudenmaan- ja Hämeen läänin rakuunarykmentin rippikirja Pommerin sodassa 1761-62 ynnä 5:n (Mikkelin) 1855-1868, 6:n (Hämeenlinnan) 1855-1861 ja 7:n (Porin) 1857-1863 ruotuväkitarkkampujapataljoonan rippikirjat. Täten on Suomen Sukututkimusseuran toimesta tähän mennessä kopioitu useimpien tunnettujen lakkautettujen seurakuntien, yhteensä 32, kaikki tiedossa olevat historiakirjat sekä historiakirjoja tai tilejä 3 ulkomaalaisesta seurakunnasta ja mainittujen 10 seurakunnan (joista ei ole historiakirjoja) säilyneet rippikirjat, kaiken kaikkiaan kirjoja 45 seurakunnasta.

Varojen puutteessa ei toistaiseksi ole voitu kopioida Vartsalan l. Pyhän Johanneksen (S:t Johannes) ja Pyhän Jaakopin l. Kunnaraisten (S:t Jakob l. Fagernäs) historiakirjoja, jotka kirkkopitäjät (kappelit) 1782 yhdistettiin Kivimaaksi (Gustafs), mikä seurakunta 1897 sai nimen Kustavi. Nämä kirjat (v:sta 1698 [1675]) joutuvat kopioitaviksi, kun Kustavi toivottavasti aikanaan myöntää varoja jäljentämistyötä varten. Lisäksi on Rutakosta historiakirjoja 1855-1897 (1919), joita ei ole myöskään kopioitu.

Ainoastaan erikoisia rippikirjoja (ei siis laisinkaan historiakirjoja) on olemassa vielä seuraavista lakanneista tai omaa pappia vailla olevista seurakunnista: Ilmee 1761-1773, 1783-1799, 1861-1930, jolloin niiden pito lopetettiin, Korpholmin hospitaali 1760-1809, Leppälahti 1839-1861  [2], Orijärven vaskikaivos 1804-1869, Seilin hospitaali (Själö hospital) 1740-1789, 1814-1849, Utran tehdas 1901-1910, Åvikin tehdas 1804-1809, 1814-1819 ja Östersundom 1799-1837. Varojen puutteessa ei näitäkään vielä ole voitu jäljentää.

Alempana annetaan luettelojen muodossa eräitä sellaisia tutkimukselle tärkeitä seurakunnallisia tietoja, etenkin kirkollisista asiakirjoista, joista kirjallisuudessa tähän saakka ei ole saatavissa riittävää valaistusta. Tutkimus ei siis ole tyhjentävä; se on tarkoitettu vain sukututkimukselliseksi hakemistoksi.

Nykyisten evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkollisista asiakirjoista antavat tietoja v:n 1899 arkistodelegatsion mietintö, Helsinki 1900, sekä kaksi Ad. Neoviuksen teosta »Suomen evankelislutherilaisen kirkon matrikkeli», Kuopio 1898, ynnä lisävihko, Kuopio 1908, ja »Kyrkornas i Borgå stift inventariipersedlar, bibliotek och arkiv (II. Specialkatalog öfver domkapitelsarkivet i Borgå)», Kuopio 1893  [3]. Kaikille niille lukuisille henkilöille, joista erikoisesti mainittakoon valtionarkistonhoitaja, fil. tohtori Kaarlo Blomstedt, yliopistonsihteeri vapaaherra Tor Carpelan, herra Oskar Koerber, valtionarkiston arkistonhoitaja, fil. maisteri John E. Roos, Suomen Kreikkalaiskatolisen Kirkollishallituksen sihteeri Yrjö Somer ja kasvatustarkastaja, pastori, fil. maisteri Paavo Mustala, mutta ennen kaikkea seurakuntain kirkkoherrat ja vankilain pastorit, jotka auliisti, vaivojaan säästämättä, ovat työtä tukeneet, ja joiden antamiin tietoihin tutkimus suurelta osalta perustuu, lausutaan täten vilpitön kiitos.

Olisi suotavaa, että Suomen Sukututkimusseuralle, os. Helsinki, Uudenmaankatu 10, tiedoitettaisiin mahdollisista muistakin lakkautettujen seurakuntien, kuten rykmenttien ja tehtaitten, historiakirjoista, ja näitä sekä muita kopioimattomia seurakuntia varten hankittaisiin varat jäljentämiskustannuksiin, jotta jäljennöskokoelma vähitellen tulisi tässäkin suhteessa täydelliseksi.


Lakkautettujen, omaa pappia vailla olevien sekä jäljennettyjen ulkomaalaisten seurakuntien (56 [60]) originaalikirjojen säilytyspaikat ynnä kopioidut kirjat

Ellei muuta ole sanottu, tarkoittaa paikkakunta asianomaisen seurakunnan kirkonarkistoa. *-merkillä varustettujen seurakuntien (11 [15]) kirjat  [4], joiden vuodet myös esipuheessa on mainittu, ovat varojen puutteessa jääneet jäljentämättä. Toimintavuodet eivät yleensä vastaa kirkollisen kirjanpidon aikaa. Kopioitujen historiakirjasarjain vuodet julkaistaan alempana, ja sitä mukaa kuin jäljennökset valmistuvat, myös Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjassa. Kun O. I. Collianderin Suomen kirkon paimenmuistossa I, Helsinki 1910, ei luetella kaikkien Venäjän vallan aikuisten sotilaskorporatioiden saarnaajia, on puuttuvat pääasiallisesti Valtiokalenterin mukaan mainittu alempana  [5]. Lyhennykset tarkoittavat:

Jälj. = jäljennetty
S = syntyneet ja kastetut
V = vihityt ja kuulutetut
K = kuolleet ja haudatut
M = muuttaneet

Kunink. Armeijan laivaston Turun eskaaderi (v:een 1808): Turun kaupungin kirjasto (Turun historiallisen museon talletuksena). Jälj. Rippikirja 1805-1809.

Fagervikin tehdas (per. 1646, oma tehtaansaarnaaja 1648-1870)  [6]: Inkoo. Rippikirjoja on 1797-1892. Jälj. S 1736-1891, V 1739-1805, 1821-1891, K 1736-1805, 1821-1891.

Hamiltonin l. H. K. M. Leskikuningattaren rykmentti (1741-1808, 3 pataljoonaa; 3:s asetettu Henkirykmentin alaiseksi 1793, sai 1803 nimen »Kuninkaan Suomal. Kaartinrykmentti» ja oli sijoitettuna Helsinkiin ja Porvooseen 1803-1805): Valtionarkisto  [7]. Jälj. S 1742-1808, V 1742-1808, K 1742-1808.

Haminan kadettikoulu (kadettikoulu sijaitsi Haapaniemessä, Rantasalmella, 1780-1818, jolloin se paloi  [8], siirrettiin Haminaan [1819] 1821; lakkautettiin 1902; oma pastori 1821-1893, saarnaaja 1893-1903): Hamina. Rippi- ja Lastenkirjoja 1821-1889. Jälj. S 1821-1889, V 1830-1889, K 1822-1889.

Haminan saksalainen seurakunta (oma kirkkoherra 1772-1778)  [9] Hamina. Jälj. Rippikirjat 1770-1839.

Hangon linnoituksen seurakunta (oma linnansaarnaaja 1798-1809): Hanko. Jälj. S 1800-1806, V 1800-1804, K 1801-1804, Rippikirja 1806-1813.

Harju (Pirkkalan kappeli ja oma kappalainen 1639-1841, lopulta yhteinen Ylöjärven kanssa)  [10]: Pohjois-Pirkkala. Rippikirjoja 1731-1841. Jälj. S 1742-1841, V 1747-1841, K 1750-1841, M 1825-1841.

Henkivartioväen 3:s  [11], Suomen, tarkkampujapataljoona (1829-1905; oma pataljoonansaarnaaja v:een 1865, siitä lähtien v:een 1909 pataljoonanpastori; kaartin edeltäjä oli Helsingin l. Suomen Opetuspataljoona 1817-1827 ja Suomen Opetustarkkampujapataljoona 1827-1829  [12]; vt. pataljoonansaarnaajia: Gustaf Adolf Lindeqvist 1820-1822  [13], Anders Fabian Neovius 1827-1828  [14], Karl Henrik Ingman 1828-1829): Helsingin pohjoinen ruotsalainen seurakunta. Vrt. ss. 100, 120. Rippikirjoja 1813-1899. Jälj. S 1812-1913, V 1810-1905, K 1813-1913.

Hämeenlinnan tykistökomppania (v:een 1808, sijaitsi aluksi Loviisassa, Svartholmassa): Hämeenlinna. Jälj. Rippikirja 1794-1801, 1804-1809, Lastenkirja 1794-1801, S 1788-1802, V 1788-1801, K 1788-1801.

*Ilmee (1600-luvulta; oma kappalainen 1691-1705, edelleen rukoushuonekunta; kuului Hiitolaan v:een 1896, Kirvuun 1896-1897, liitetty sen jälkeen Rautjärveen): Hiitola (rippikirjat 1861-1899; kommuniokirjat 1761-1773 ja 1783-1799 sijaitsevat seurakunnan talletuksena Savonlinnassa hiippakunta-arkistossa), Rautjärvi (rippikirjat 1900-1930).

*Pyhä Jaakoppi l. Kunnarainen (S:t Jakob l. Fagernäs; Taivassaloon 1670-1782 kuulunut kirkkokunta): Kustavi. Rippikirjoja v:sta 1698, S 1764, V - , K 1753, Tilikirjoja 1675.

Jägerhornin l. m.m. Björnbergin, Flemingin ja Stackelbergin rykmentti (n. 1730-luv.-1808): Loviisa. Rippikirja 1777-1808. Jälj. S 1784-1808, V 1784-1808, K 1784-1808.

Kunink. Karjalan jääkärijoukko (1788-1809)  [15]: Porvoo. Jälj. Rippikirja 1785-1791.

Kellokosken ruukki (Mariefors bruk; tehdas per. 1795, oma saarnaaja 1799-1869): Tuusula. Rippikirjat alkavat 1828. Jälj. S 1800-1872, V 1800-1868, K 1800-1872.

Kirjakkalan tehdas (per. 1686 Teijon kera, ei oma seurakunta, eikä milloinkaan omaa pappia; kuuluu v:sta 1869 Perniöön)  [16]: Uskela. Jälj. (myös Matildedalin v:sta 1853) S 1842-1869, V 1842-1868, K 1842-1869. - Rippikirjat v:sta 1842 sitävastoin säilytetään Perniön kirkonarkistossa.

Kodisjoki (oma saarnaaja l. pitäjänapulainen 1782-1879, edelleen rukoushuonekunta)  [17]: Laitila. Rippikirjoja v:sta 1808. Jälj. S 1813-1867, 1874, V 1814-1866, K 1813-1866, M 1818-1832, 1836-1863.

*Korpholmin hospitaali (oma saarnaaja 1631-1811): Kruununkylä. Rippikirjoja 1760-1809.

Kosken ruukki (Koskis bruk; tehdas per. 1679, kirkko rak. 1686 ja vih. 1688, oma saarnaaja 1692-1867)  [18]: Perniö. Rippikirjat alkavat 1802. Jälj. S 1810-1869, V 1813-1865, K 1810-1865.

Koskenkylän ruukki (Forsby bruk; tehdas per. 1682, oma saarnaaja 1691-1826)  [19]: Pernaja. Rippikirjoja on 1748-1840. Jälj. S 1748-1826, V 1750-1824, K 1749-1826.

Krenatööritarkkampujapataljoona (1848-1856, aluksi Suomen tarkkampujapataljoona 1846-1848, myöhemmin Suomen harjoitustarkkampujapataljoona 1857-1858, Suomen opetustarkkampujapataljoona 1856-1857, 1858-1859 ja Suomen tarkkampujakoulu 1859-1860, sijaitsi v:een 1857 Turussa, sitten Hämeenlinnassa; pataljoonansaarnaajat: (virka avoinna 1846-1847) August Edvard Granfelt 1847-1855, Johan Werner Limón vt. 1855-1860 (vv. 1859-60 vt. saarnaajana): Hämeenlinna. Rippikirjoja 1847-1853, 1859-1865. Jälj. S 1846-1860, V 1848-1860, K 1846-1860, M 1846-1860.

Käkisalmen garnisoonirykmentti (1700-luv. ensi vuosina): Käkisalmi. Jälj. S 1705-1710, V 1702-1710, K 1702-1710.

*Leppälahti (alkuaan Pälkjärveen kuulunut rukoushuonekunta, joka 1721 siirrettiin Ruskealaan, mutta määrättiin 1830 lakkautettavaksi ja kirkko siirrettäväksi Soanlahden kylään; liutettiin 1885 Soanlahteen, joka sai oman papin 1888, ensimmäisen kirkkoherran 1899): Ruskeala. Rippikirjoja 1839-1861.

Matildedal (tehdas per. uudelleen 1852, Uskelassa, liitettiin Perniöön 1869, ei oma seurakunta, ei omaa pappia). Ks. Kirjakkalan tehdas.

Mustion ruukki (Svartå bruk; tehdas per. 1616, priv. 1644, alkujaan yhteinen saarnaaja Anskuun kanssa, oma tehtaansaarnaaja 1673-1914)  [20]: Karjaa. Rippikirjat alkavat 1725. Jälj. S 1670-1713, 1723-1928, V 1669, 1673-1712, 1722-1928, K 1675-1929.

Narva: Valtionarkisto (säilyneet tilit). Vrt. s. 118, vol. n:ot 9749, 9751, 9755, 9759, 9763, 9765, 9767, 9771, 9775, 9779, 9783, 9787, 9789, 9791, 9793, 9796. Huomautettakoon, että Tallinnan kaupunginarkistosta puuttuvat historiakirjat juuri niiltä vuosilta, joilta Suomessa tilejä on. Jälj. V 1685-1688, 1696-1699, K 1687-1699, Koululuettelot 1688-1695.

Nevanlinna (Nyen)  [21]: Valtionarkisto (säilyneet tilit) . Vrt. s. 119, vol. n:ot 9755, 9759, 9763, 9765, 9767, 9771, 9775, 9779, 9783, 9787, 9791 - Jälj V 1687-1688, 1690-1697, K ruotsalaisen kirkon 1687-1696, saksalaisen kirkon 1687-1689, 1695-1696, Koululuettelot 1688.

*Orijärven vaskikaivos (per. 1758, ei oma seurakunta, eikä milloinkaan omaa pappia): Kisko. Rippikirjoja 1804-1869.

Orismalan ruukki (Orisbergs bruk; tehdas per. 1659, priv. 1676, autiona 1714-1741, seurak. 1828-1869, oma saarnaaja 1830-1867)  [22]: Isokyrö. Rippikirja 1831-1871. Jälj. S 1831-1871, V 1831-1869, K 1831-1871.

Ruotsinsalmen garnisooni (Svensksunds garnison; Ruotsinsalmen l. Kotkan linnoitus rak. 1791-95, lakkautettiin 1836, ei omaa pappia)  [23]: Kymi. Jälj. Rippikirja 1839-1849.

Ruotuväkitarkkampujapatalioonat:

(**-merkki tarkoittaa, ettei tiedetä onko kirjoja enää olemassa.)

**1:n, Turun (Turussa, asetettu 1854 1:nä Suomen ruotuväkitarkkampujapataljoonana, v:sta 1855 1:n Turun; väliaikainen saarnaaja Herman Gabriel von Bonsdorff 1895-1860)  [24]: Kirkonkirjojen säilytyspaikka tuntematon.

**2:n, Vaasan (Vaasassa, asetettu 1854 2:na Suomen ruotuväkitarkkampujapataljoonana, v:sta 1855 2:n, Vaasan, mutta oli 1855 sijoitettuna Kokkolaan; väliaikainen saarnaaja Bror Ehrenfried Bremer 1855-1860)  [25]: Kirkonkirjojen säilytyspaikka tuntematon.

3:s, Oulun (v:sta 1855, Oulussa; väliaikainen saarnaaja Johan Bäckvall 1855-1860): Oulu. Jälj. Rippikirja 1860-1864, S 1857-1860, Muutokset patalj:n vahvuudessa 1862-1865.

** 4:s Kuopion (v:sta 1855, Kuopiossa; väliaikainen saarnaaja Knut Gustaf Reinhold Blåfield 1855-1860): Kirkonkirjojen säilytyspaikka tuntematon.

5:s, Mikkelin (v:sta 1855, Mikkelissä; väliaikainen saarnaaja Henrik Malin 1855-1858, vakinainen Per August Cygnaeus 1858-1868)  [26]: Hiippakunta-arkisto Savonlinnassa (Mikkelin maaseurakunnan talletuksena). Jälj. Rippikirja 1855-1868, K 1855-1856.

6:s, Hämeenlinnan (v:sta 1855, Hämeenlinnassa; v:sta 1863 H. K. K. Suuriruhtinas Vladimir Aleksandrovitsin; väliaikainen saarnaaja Frans Karl Otto Wilhelm Winter 1855-1860): Hämeenlinna. Jälj. Rippikirja 1855-1861.

7:s, Porin (v:sta 1856 Porissa; väliaikainen saarnaaja Karl Gustaf Bergroth 1856-1860): Pori. Jälj. Rippikirja 1857-1863.

**8:s, Uudenmaan (v:sta 1856, Porvoossa; Adolf Thure Schulman väliaikainen saarnaaja 1856-1857, vakinainen 1857-1868): Kirkonkirjojen säilytyspaikka tuntematon.

9:s, Viipurin (v:sta 1856. Lappeenrannassa; v:sta 1863 H. K. K. Perintöruhtinas-Suuriruhtinaan; väliaikainen saarnaaja Abdon Alfred Fredrik Lindberg 1856-1860): Lappee. Jälj. S 1858-1867, V 1860 1864, K 1858-1869.

*Rutakko (oma saarnaaja l. Iisalmen kirkkoherran virallinen apulainen 1855-1866; siirrettiin 1897 Iisalmen maaseurakunnasta Sonkajärveen, joka sai ensimmäisen kirkkoherran 1920)  [27]: Sonkajärvi. Historiakirjoja 1855-1897 (1919).

Saimaan kanavan seurakunta (oma saarnaaja 1848-1857): Hiippakunta-arkisto Savonlinnassa (Viipurin ruotsalaisen seurakunnan talletuksena)  [28]. Rippikirjoja (3 kpl.) 1848-1858, Lastenkirjoja 1848-1854. Jälj. S 1848-1857, K 1848-1856.

*Seilin hospitaali (Själö hospital  [29]; hospitaali per. 1624, orna saarnaaja v:een 1840, edelleen rukoushuonekunta)  [30]: Sauvo. Rippikirjoja 1740-1789, 1814-1849.

Skarpans (linnoitusseurak., linnoitusta alettiin rak. 1832, oma saarnaaja 1842-1854): Sund. Jälj. Rippikirjat 1843-1857, M 1843-1854.

2:n Suomen Jalkaväkirykmentti (3. Hämeenlinnan tarkkampujapataljoona), vrt. ss. 100-101: Pielisjärvi. Jälj. Rippikirja 1819-1830.

3:s Suomen Jääkärirykmentti, vrt. s. 100 ja Henkivartioväen 3:s, Suomen, tarkkampujapataljoona.

Suomen Meriekipaasi (1. Suomen 27.) 1830-1853, 1856-1862, sekä 1. Suomen (27.) että 2. Suomen (28.) Meriekipaasi vv. 1853-1856, Suomen Kaaderiekipaasi (Suomen Merisotaväen Kantaväestö) 1862-1880; oma pastori ja saarnaaja 1831-1880)  [31]: Helsingin pohjoinen ruotsalainen seurakunta; rippikirja 1839-1848 säilytetääa kuitenkin Valtionarkistossa. Rippikirjoja 1839-1848, 1861-1882, Lastenkirjoja 1837-1882. Jälj. S 1831-1879, V 1832-1877, K 1831-1879, M 1854-1881.

Suomen Rakuunarykmentti (1889-1902, rykmentinsaarnaaja Johan Alexander Collan 1890-1902): Lappee. Jälj. Rippikirja 1890-1899.

Svartholma (linnoitus per. 1740-luv. keskivaih., muodostettiin yleiseksi vankilaksi 1826, lakkautettiin 1847; oma linnansaarnaaja 1778-1826, vankilansaarnaaja 1826-1848)  [32]: Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston museo; rippikirja 1799-1847 säilytetään kuitenkin Helsingin eteläisen ruotsalaisen seurakunnan kirkonarkistossa  [33]. Jälj. S 1790-1846, V 1790-1839, K 1790-1846.

Säynäojan tehdas l. Olhava (Nyby bruk; lasitehdas per. 1783, oma tehtaansaarnaaja 1786-1803): Ii. Rippikirja 1787-1838. Jälj. S 1787-1791, 1813-1839, V 1787-1789, 1812-1834, K 1787-1791, 1817-1839.

Teijon tehdas (Tykö bruk; tehdas sai privil. 1686-1690, oma saarnaaja 1687-1869)  [34]: Perniö. Rippikirjat alkavat 1772. Jälj. S 1760-1766, 1772-1789, 1807-1869, V 1768-1789, 1809-1868, K 1740-1789, 1807-1869.

Tukholman suomalainen seurakunta (per. n. 1533, oma pappi n. v:sta 1550, kirkkoherra 1600-luv. alusta, toimii edelleen)  [35]: Stockholms stadsarkiv, Tukholma (vanhimmat kirjat n. v:een 1830); nuoremmat seurakunnan arkistossa  [36] Jälj. S 1664-1810, V 1664-1812, K 1664-1810.

Turun linnaseurakunta (katolisajalta, kappalainen main. 1512, oma kirkkoherra v:een 1779 ja linnansaarnaaja v:een 1852, joka silloin tuli lääninvankilan saarnaajaksi): Turun seurakuntain yhteinen arkisto. Rippikirjoja 1758-1808, 1815-1821. Jälj. S 1786-1803, V 1786-1805, K 1786-1799.

* Utran tehdas (tehdasseurak. 1895-1904, oma pappi l. Kontiolahden pitäjänapulainen 1896-1904; liitetty 1912 perustettuun Pielisensuun seurakuntaan, joka sai ensimmäisen papin 1913, kirkkoherran 1916): Pielisensuu. Rippi- ja Lastenkirja 1901-1910; se lienee kuitenkin ote Utran kohdalta Kontiolahden kirkonkirjasta.

Uudenmaan- ja Hämeen läänin rakuunarykmentti: Helsingin pohjoinen ruotsalainen seurakunta (Pommerin sodan ajalta säilynyt rippikirja vv:lta 1761-62). Jälj. Rippikirja 1761-1762.

* Vartsala l. Pyhä Johannes (S:t Johannes; Taivassalon kappeli 1554-1782, oma kappalainen v:sta 1649): Kustavi. Rippikirjoja v:sta 1698, S 1698, V 1698, K 1753, Tilikirjoja 1723.

Vehmalainen (saarnahuonekunta 1738, kappeli 1771, jonne Mynämäen pitäjänapulainen sijoitettiin 1780-1860, jolloin kappeli lakkautettiin)  [37]: Karjala T. l. Rippikirjoja 1796-1872. Jälj. S 1771-1795, 1830-1868, V 1771-1787, 1830-1868, K 1771-1788, 1830-1869.

Viaporin (Suomenlinnan) garnisooni- l. linnaseurakunta (lakkautettu 1882, lukien 1/3 1883; oma saarnaaja linnan valmistuttua v:een 1816, vankilansaarnaajat 1816-1863, ylimääräiset saarnaajat 1863-1883, 1887- n. 1917)  [38]: Helsingin eteläinen ruotsalainen seurakunta. Rippikirjoja 1866 -1909. Jälj. S 1815, 1850, 1853-1907 (vieraista seurak:sta 1855-1883), V 1893-1906, K 1855-1892, 1893-1907 (vieraista seurak:sta 1855-1882), M 1850-1876, 1893-1907.

Viaporin (Suomenlinnan) tykistökomppania (n. 1770-luv.-1880): Helsingin eteläinen ruotsalainen seurakunta. Jälj. S 1779-1808.

Viipurin tuomiokirkko: Valtionarkisto (säilyneet tilit), vol. n:ot 7060, 8655, 8668, 8670, 8674, 8698, 8703, 8709, 8711, 8714, 8716, 8719, 8722, 8726, 8729, 8738, 8741  [39] Jälj. K 1655-1704 (aukkoja) .

Virolais-lättiläinen sotilasseurakunta (1856-1896, jona aikana oma saarnaaja l. pastori): Helsingin pohjoinen ruotsalainen seurakunta. Rippikirjoja 1860-1866, 1877-1896. Jälj. S 1856-1908, V 1856-1890, K 1856-1899.

Ylikylä (Överby; nähtävästi keskiajalta, aina ollut ilman pappia, edelleen rukoushuonekunta tai kappeli)  [40]: Perniö. Rippikirjat alkavat 1763. Jälj. S 1806-1865, V 1806-1865, K 1806-1865.

*Åvikin tehdas (lasitehdas per. 1748, oma tehtaansaarnaaja 1762-1818): Somero. Rippikirjoja 1804-1809, 1814-1819.

*Östersundom (rukoushuonekunta, vanha, aina ollut ilman omaa pappia): Sipoo  [41]. Rippikirjoja 1799-1837.



Keskusvankilat

a) Lakkautetut

(Varojen puutteessa ei näiden kirjoja ole voitu kopioida).

Käkisalmen vankila (siirretty Savonlinnasta 1861, lakkautettu 1881, jona aikana v:sta 1862 oma saarnaaja): Turun keskusvankila (»kommunionlängd» v:sta 1862 ja kirkonkirja v:sta 1861).

Savonlinnan vankila Olavinlinnassa (per. 1839, vangit tulivat vasta 1855, mutta siirrettiin jo 1862 Käkisalmeen; oma saarnaaja 1855-1862): Kirjojen säilytyspaikka tuntematon.

Svartholma, ks. s. 93.

Turun kehruuhuone l. Työvankila naisia varten  [42] (n. 1730-1882, jolloin vangit siirrettiin Hämeenlinnaan; saarnaajan virka lakkautettiin 1855 ja ylimääräinen saarnaaja oli v:een 1876): Turun seurakuntien yhteinen arkisto (kirkonkirja 1840-1846 [1854]).

Viaporin vankilan seurakunta (oma saarnaaja [»stockhuspredikant»] linnoituksen valmistuttua v:een 1766, garnisooni- l. linnaseurakunnan saarnaaja 1766-1812, oma vankilansaarnaaja 1812-1863, jonka jälkeen jälleen linnansaarnaaja vankilan lakkautukseen, v:een 1883): Ks. ylemp. Viaporin garnisooni- l. linnaseurakunta. Vanhemmat kirjat lienevät tuhoutuneet pommituksen aikana 9-10/8 1855, jolloin kirkko paloi.

Pantsarlahden Työ- ja ojennusvankila sekä Orpolasten kasvatuslaitos Viipurissa (per. 1829, oma saarnaaja 1831-1882, jolloin vangit siirrettiin Lappeenrannan työvankilaan miehiä varten): Lappeenrannan keskusvankila (kirkonkirjat 1830-1883).

b) Toimivat:

Helsingin keskusvankila (Rangaistusvankila Söörnäisissä, miehiä varten; per. Viaporin vankilan lakkautuksen jälkeen 1883, saarnaaja v:sta 1884): omassa arkistossa kirkonkirjoja 1882-1919.

Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankila (Kuritushuone ja työvankila naisille; per. 1839, yhdistetty Hämeenlinnan lääninvankilaan 1927, ylim. saarnaaja v:sta 1873, vakinainen v:sta 1883): Helsingin keskusvankila (rippikirjat 1846-1881), omassa arkistossa kirkonkirja 1890-1908. Helsingin Yliopiston kirjastoon on lukuv. 1931-32 ostettu »Uppgift öfver de Fångar, som blifvit dömde till fästningsarbete, men sedermera transporterade till Tavastehus Slotts häkte år 1854» (ulottuu vuoteen 1855); kannella on »Slotts Communion Bok».

Lappeenrannan keskusvankila (miehiä varten v:sta 1882, per. kehruu- ja työvankilaksi naisia varten 1818, jollaisena toimi v:een 1882, saarnaaja v:sta 1820): Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankilasta on Hämeenlinnan maakunta-arkistoon siirretty rippi- ja historiakirjat 1820-1845 ja rippikirjat 1845-1889, omassa arkistossa kirkonkirjoja v:sta 1884, nimikirjoja 1830-1908, 99 kpl. vankivahvuusluetteloita.

Turun keskusvankila (Kuritushuone »Kakola», miehiä varten, per. 1839  [43], vangit siirrettiin Turun linnasta 1853; lääninvankilan saarnaaja v:sta 1862, oma saarnaaja v:sta 1877): Turun lääninvankila (rippikirja »för allmänna Corrections Inrättningen i Åbo» 1842-1848), omassa arkistossa nimirullia v:sta 1853, kirkonkirjoja v:sta 1863, kuoll. luettelo v:sta 1863.


Lääninvankilat

(Historiakirjat eivät ole sellaisia tavallisessa merkityksessä, koska lääninvankilat eivät muodosta erikoisia seurakuntia, kuten keskusvankilat aikaisemmin.)

Helsinki (oma saarnaaja v:sta [1816] 1818): Historiakirja v:sta 1924.

Hämeenlinna (yhdistetty Hämeenlinnan keskusvankilaan 1927; oma saarnaaja [1813] 1815-1927): Kirkonkirjoja v:sta 1886.

Kuopio (oma saarnaaja v:sta 1819): Historiakirja v:sta 1925.

Mikkeli (oma saarnaaja v:sta 1845): »Nimikirja» v:lta 1848, yht. rippi- ja historiakirja v:sta 1864  [44].

Oulu (oma saarnaaja v:sta 1823): Historiakirja v:sta 1903.

Turku (oma saarnaaja v:sta 1852 linnaseurakunnan lakkautuksen jälkeen): Historiakirja v:sta 1891.

Vaasa (oma saarnaaja v:sta 1820): Kirkonkirja »för Korsholms Crono häkte» 1846-1881, historiakirja v:sta 1891.

Viipuri (oma saarnaaja v:sta 1806): Historiakirja v:sta 1897.


Lakkautettuja hospitaali-, rukoushuone-, sotilas- ja tehdasseurakuntia  [45], joista ei ole tiedossa eikä säilynyt, tai joissa ei ole ollut omia kirkollisia kirjoja

Anskuun ruukki (Antskog bruk), Pohjassa, tehdas per. n. 1630, tehdasseurak., kirkko rak. 1666, yhteinen saarnaaja Mustion kanssa 1658-1673, oma saarnaaja 1673-1778, jolloin tämä siirrettiin Kosken tehtaalle. Pohjan arkistosta tuhoutui huomattavin osa pappilan palossa 28-29/10 1794.

Björkö, Korppoossa, rukoushuonek. n. 1741-1846. Ei ole ollut omia kirjoja  [46].

Fiskarin ruukki (Fiskars bruk)  [47], Pohjassa, tehdas sai priv. 1649, yht. pappi Anskuun kanssa.

Gloskär  [48], Föglössä, hospitaali, per. 1652, oma pappi 1654-1672, jolloin laitos yhdistettiin Seiliin.

Helsingin hospitaali- l. vaivaishuoneseurakunta, Helsingin pitäjässä, oma saarnaaja n. 1634-1785  [49].

Hietamäki, Mynämäellä, kirkkopitäjä, katolisajalta n. v:een 1731. Ei ole ollut omia kirjoja  [50].

Juankosken ruukki (Strömsdals bruk), Nilsiässä  [51], tehdas per. ja sai priv. 1746, oma saarnaaja 1758-1805. Omia kirjoja ei tältä ajalta ole tavattu Juankoskella eikä Nilsiässä. - Juankoski sai uudelleen oman saarnaajan 1862, kuului Muuruveteen v:sta 1907, tuli omaksi seurakunnaksi 1923 saaden ensimmäisen kirkkoherran 1924. Kirkollinen kirjanpito alkaa 1863.

Jussaari (Jussarö), Tammisaaressa  [52], rukoushuone kaivostyöläisiä varten 1834-1864.

Juva (Joa), Uudellakirkolla V. l., tehdasseurak., tehdas per. 1687  [53], oma saarnaaja 1693-1704, jolloin venäläiset hävittivät kirkon.

Kastelholma, Sundissa  [54], main. jo 1388 (sekä Hälleströmin »Viiden veljen kappeli»), oma saarnaaja vielä 1558-n.1637.

Kaukjärvi l. Talpola, Uudellakirkolla V. l., rukoushuonek. n. v:een 1793. Ei ole ollut omia kirjoja  [55].

Oravi, Rantasalmella, tehdas ja rukoush. 1891/2-1919, jolloin 14/4 rukoushuone paloi. Ei ole ollut omia kirjoja.

Pantsarlahden hospitaaliseurakunta (Maria Magdaleena [ja P. Hengen huone])  [56], Viipurissa, n. 1475 (oma saarnaaja [kappalainen] 1523-1711), kirkon olivat venäläiset hävittäneet jo 1706.

Perä, Loimaalla, rukoushuonek. per. 1777, ilman omaa saarnaajaa. Muodostettu 1913 Mellilän seurakunnaksi, joka sai ensimmäisen kirkkoherran 1916.

Savonlinnan hospitaali ja vankila, oma saarnaaja ainakin 1675-1680.

Savonlinnan linna, linnansaarnaaja 1565-1710  [57].

Skogbyn ruukki, Tenholassa, tehdas per. 1686, siinä saarnattiin 1686-1700-luv.  [58].

Tampereen tehdasseurakunta (Finlayson & Co.), oma tehtaansaarnaaja 1847-1880. Ei ole ollut omia kirjoja.

Torro, Tammelassa, rukoushuonek. 1810-1892. Ei ole ollut omia kirjoja  [59].

Turkka, Oulussa, rukoushuonek. n. 1688-1722; venäläiset olivat polttaneet kirkon jo 1715.

Turun P. Yrjänän hospitaali  [60], 1350-luvulta, P. Yrjänän kirkko n. 1355-n. 1630, P. Mikaelin kirkko 1654-1782, oma pastori l. saarnaaja (main. v:sta 1523) n. v:een 1770.

Turun saksalainen kirkko, 1600-luv. alusta-n. 1642  [61].

Vehkalahden kaupunkiseurakunta, kaupunginsaarnaaja n. 1665-1676  [62].

Viipurin linna ja Siikaniemen l. pohjoisen esikaupungin (Neitsytniemen) seurakunta, oma saarnaaja v:sta 1542, kirkkoherra 1584-1710  [63].

Sotilaskorporatioita:

A) Ruotsin vallan aikuisia (ks. J. Mankell, Anteckningar rörande finska arméens och Finlands krigshistoria I-II, Stockholm. 1870, ja G. A. Gripenberg, Kort utkast till de finska truppernas historia, Helsingfors 1885):

a) Ruotujakoisista rykmenteistä ks. John E. Roos, Officersboställen i Finland under svenska tiden (Suomen Sukututkimusseuran Julkaisuja III) Helsinki 1927, ja Sveriges krig åren 1808 och 1809 utgifvet af Generalstabens krigshistoriska afdelning I, Stockholm 1890, ss. 132-147. Näillä ei liene ollut omia kirjoja, koska eivät muodostaneet eri seurakuntia.

b) Värvättyjä (ks. Sveriges krig åren 1808 och 1809, ss.158-164 ja (laivastosta) ss. 295-308)  [64]:

Kunink. Adlercreutzin kevyt jalkaväkirykmentti (1804-1808).

Kunink. Savon jääkärirykmentti [joukko] (1770 [65]-1808).

Savon jääkäriprikaatin tykistökomppania (v:een 1808)  [66].

Savon vapaajoukko (1789-1790).

Svartholman tykistökomppania (n. 1770-luv. v:een 1808). Vrt. Hämeenlinnan tykistökomppania, s. 89.

Tammisaaren tykistökomppania (n. 1770-luv. v:een 1808).

Uudenmaan jääkäripataljoona (värvätty osa; 1791-1808):

Varkauden tykistökomppania (n. 1770-luv. v:een 1808).

Kunink. Armeijan laivaston Viaporin eskaaderi (v:een 1808): Kirjat ovat mahdollisesti tuhoutuneet kirkon palossa pommituksen aikana 9-10/8 1855.

B) Venäjän vallan aikuisia (Ks. G. A. Gripenberg, Anteckningar rörande den år 1812 uppsatta finska militärens historia, Helsingfors 1894 [särtryck ur Finsk Militär Tidskrift 1892-1894] ja J. R. Danielson-Kalmari, Aleksanteri I:n aika IV, Porvoo 1925, ss. 278 seur.).

Keis. 1:n Suomen Jääkärirykmentti, 1812-1819, (Keis.  [67]) 1:n Suomen  [68] Jalkaväkirykmentti , 1819-1827, jakaantui aluksi Turun ja Hämeenlinnan pataljooniin. Pataljoonansaarnaajia: Erik Johan Cumenius 1812-1827, Nils Berghäll 1812-1815, Gustaf Adolf Lindeqvist 1819-1826  [69]; ylimääräinen pataljoonansaarnaaja: Karl Helenius 1820-1825  [70].

Keis. 2:n Suomen Jääkärirykmentti, 1812-1819, (Keis.  [67] 2:n Suomen  [68] Jalkaväkirykmentti, 1819-1827, jakaantui aluksi Heinolan ja Kuopion pataljooniin. Pataljoonansaarnaajia: Anders Joachim Streng 1812-1819  [71], Erik Wikberg 1812-1819; ylimääräisiä pataljoonansaarnaajia: Fredrik August Grahn 1819-1825  [72]], David Emanuel Kriander 1820 +1822  [73], Johan Ihlström 1825-1827  [74], Johan Stenius 1825-1827. - Rippikirja (3. Hämeenlinnan tarkkampujapataljoonan, ks. alemp.) 1819-1830 säilytetään Pielisjärven kirkonarkistossa. Vrt. s. 93.

Keis. 3:s Suomen Jääkärirykmentti (Viipurin [läänin] rykmentti), josta 1817 muodostettiin Helsingin l. Suomen Opetuspataljoona (ks. s. 89), 1812-1819, (Keis. [67] Suomen  [75] Jääkärirykmentti, 1819-1827, jakaantui v:sta 1816 1:een l. palvelusta suorittavaan (oli Viipurin garnisoonijoukkona) ja 2:een l. Viipurin pataljoonaan; toista kutsuttiin myöhemmin Vaasan pataljoonaksi. Pataljoonansaarnaajia: Erik Öblom 1812-1823  [76], Gustaf Adolf Lindeqvist 1814-1819, Erik Wikberg 1819-1823, Karl Johan Winter 1825-1827  [77]; ylimääräinen pataljoonansaarnaaja: Karl Fredrik Relander 1823-1824  [78]. - Historiakirja (1. pataljoonan) v:een 1817 Henkivartioväen 3 :n, Suomen, tarkkampujapataljoonan vastaavan yhteydessä. Vrt. s. 89.

Näistä muodostui, 1827-1830:

Ensimmäinen prikaati

1:n [Turun] tarkkampujapataljoona (Porissa), pataljoonansaarnaaja: Erik Johan Cumenius 1827-1830.

2:n [Vaasan] tarkkampujapataljoona, vt. pataljoonansaarnaaja: Per Ulrik Ferdinand Sadelin 1827-1829  [79].

Toinen prikaati

3:s [Hämeenlinnan] tarkkampujapataljoona, vt. pataljoonansaarnaaja: Johan Stenius 1827-1830. - Rippikirja v:een 1830, vrt. ylemp. 2. Suomen Jääkäri (Jalkaväki)rykmentti.

4:s [Heinolan] tarkkampujapataljoona, pataljoonansaarnaaja: Johan Ihlström vt. 1827-1829, vakin. 1829-1830.

Kolmas prikaati

5:s [Kuopion] tarkkampujapataljoona, pataljoonansaarnaaja: Karl Johan Winter 1827-1830.

6:s [Viipurin] tarkkampujapataljoona, vt. pataljoonansaarnaaja: Adolf Fredrik Hjelmman 1828-1830.

Tarkkampujapataljoonat  [80], perustettiin 1880 ja lakkautettiin 1901; eivät muodostaneet omia seurakuntia eikä niillä niinmuodoin ollut omia kirjoja.

1:n, Uudenmaan, pataljoonansaarnaajat (yhteisiä kaartin kanssa): Karl Axel Hyrkstedt 1881-1892, Alfons Johan Alexander Lönnroth 1892-1901, Bruno Aloys Piispanen 1901.

2:n, Turun, pataljoonansaarnaajat: Lars Gustaf Viktor Dahlberg 1881-1886, Adolf Eliel Nordman vt. 1886-1887, vakin. 1887-1901.

3:s, Vaasan, pataljoonansaarnaajat: Joel August Heikel 1881-1882, Alfred Emil Ingman vt. 1883-1889, vakin. 1889-1901.

4:s, Oulun, pataljoonansaarnaaja: Viktor Gideon Aulin (Aulis) vt. 1881-1882, vakin. 1882-1901.

5:s, Kuopion, pataljoonansaarnaajat: Emil von Hertzen 1881-1886, August Fredrik Granit 1886-1901.

6:s, Mikkelin, pataljoonansaarnaaja: Anders Puupponen 1881-1901.

7:s, Hämeenlinnan, pataljoonansaarnaajat: Gustaf Robert Böök 1882-1895, Henrik Werneri Wartia 1896-1901.

8:s, Viipurin, pataljoonansaarnaajat: Edvard Wilhelm Lybeck 1881-1885, Adolf Wilhelm Lindholm 1886-1901.


Nykyisiä rukous- ja saarnahuonekuntia tai kirkkoja ja rukoushuoneita, joissa ei ole eikä ole ollut omaa kirkollista kirjanpitoa  [81]

(Luettelo ei ole tyhjentävä - varsinkin uusimpia puuttuu - eivätkä perustamisvuodet ole kaikki ehdottoman täsmällisiä; kirkonkylissä sijaitsevat rukoushuoneet on jätetty mainitsematta: osa rukoushuoneista on Suomen Lutherilaisen Evankeliumiyhdistyksen omistamia.)

Alaperä, Pelkosenniemellä 1857.
Alapää (Aron kylä), Kauhajoella 1923.
Aspö l. Haapasaari, Korppoossa n. 1696.  [82]
Aurejärvi, Kurussa 1923.
Bertby, Vöyrissä 1907.
Björkö, Raippaluodossa 1600-luv.
Etelä-Ii, Iissä 1910.
Frönäs (Överträskin kylä), Korsnääsissä 1925.
Haapajärvi, Kirkkonummella 1749.  [83]
Halkivaha, Vesilahdella, Punkalaitumella ja Urjalassa 1908.
Hannula, Luodossa 1916.
Hirvlaks, Munsalassa 1913.
Hämekoski, tehdas, Harlussa 1907, rukoushuone paloi 15/4 1928, toinen rak. 1930.
Inkeroinen, Sippolassa, tehtaankirkko 1909.
Irjanne, Eurajoella katolisajalta.  [84]
Jaakoppi, Pyhä, Paimiossa 1400-luvulta (aikaisemmin myös kappeli). Kirkko paloi 27/5 1909.  [85]
Jurmo, Korppoossa vanha.  [82]
Kalkkinen, Asikkalassa 1909.
Kallankari, Kalajoella n. 1680.  [86]
Kauhajärvi, Lappajärvellä 1866.
Kauppila (Oulunsuun kylä), Oulujoella 1914.
Keskikylä, Siikajoella 1929.
Keskis, Oravaisissa 1912.
Killinkoski, Virroilla 1925.
Kivijärvi, Inarissa 1861 .
Kiviniemi, ks. Kuivala.
Koskeby, Vöyrissä 1904.
Koskue, Jalasjärvellä 1912.
Kotila, Toholammilla 1915.
Kuivala (Kiviniemen kylä), Oulujoella 1926.
Kurki, Virroilla 1925.
Kållby, Pietarsaaren pitäjässä 1921.
Kärkälä, Pusulassa 1842.
Lahdenpohja, Jaakkimassa 1912.
Lassila, Noormarkussa 1850.
Lentiira, Kuhmoniemellä 1812.  [87]
Lepplaks, Pietarsaaren pitäjässä 1906.
Läskelä, tehtaan kirkko, Harlussa 1915.
Mankila, Rantsilassa 1926.
Marjovaara, Ilomantsissa 1913.
Matku, Urjalassa 1910.
Mommila, Lammilla 1904.
Murto, Tyrnävässä 1908.
Murto, Vöyrissä 1909.
Mutainen, Korpilahdella 1701.
Niska, Utajärvellä 1908.
Norrby, Kruununkylässä 1909.
Norrnäs, Närpiössä 1914.
Nuhjula, Vehmaalla n. 1903
Nämpnäs, Närpiössä 1925.
Näsby, Närpiössä 1910, rukoushuone paloi 9/3 1920, uusi rak. s.v.
Olkkola, Haapajärvellä 1927.
Oulunsuu, ks. Kauppila.
Outakoski, Utsjoella 1853.
Palo, Isossakyrössä 1907.
Panelia, Kiukaisissa 1909.
Pankkakangas, Mäntyharjussa 1895.
Pello, Turtolassa n. 1818.
Pengonpohja, Ylöjärvellä 1897.
Pensala, Munsalassa 1906.
Perkjärvi, Muolaassa 1912.
Pispala, Pohjois-Pirkkalassa 1907.
Pohjankyla, Pyhäjoella 1912.
Pohjois-Ii, Iissä 1923.
Pojanluoma, Ilmajoella 1912-1913.
Putsaari l. Putkisaari, Uudellakirkolla T. l. keskiajalta.  [88]
Rangsby, Närpiössä 1921.
Ravansaari, Viipurin pitäjässä 1909.
Ruukki, Paavolassa 1912.
Sammaljoki, Tyrväällä 1827.
Santahamina, Helsingissä 1918.
Sarvijoki, Jurvassa 1837.
Siuro, Pohjois-Pirkkalassa 1904.
Soukainen l. Pyhä Pertteli, Laitilassa vanha.  [89]
Suomenlinna, Helsingissä 1918. Vrt. s. 94.
Sykäräinen, Toholammilla 1917.
Taklaks, Korsnääsissä 1925.
Tervajärvi, Jaakkimassa 1909.
Tuohikotti, Valkealassa 1926.
Töjby, Korsnääsissä 1910.
Untamala, Laitilassa katolisajalta, alkuaan emäpitäjä. Kirkko on tavan takaa palanut, viimeksi 1780.  [90]
Utö, Korppoossa 1814.  [91]
Valkeakoski, Sääksmäessä 1895.
Vaskio, Halikossa n. 1778, kuului ensin Marttilaan.  [92]
Viekki, Pielisjärvellä 1907.
Virtsanoja, Alastarossa 1806, kuului v:een 1869 Loimaaseen.
Västeryttermark, Närpiössä 1915.
Vääksy, Asikkalassa 1908.
Ånäs, Oravaisissa 1912.
Österyttermark, Närpiössä 1914.
Överträsk, ks. Frönäs.


Roomalaiskatoliset seurakunnat
(Virallinen nimitys »Katolinen kirkko Suomessa».)

P = pääkirjat: perheluettelot, kommuniokirjat, S = syntyneitten ja kastettujen luettelot, V = vihittyjen ja kuulutettujen luettelot, K = kuolleitten ja haudattujen luettelot, M = muuttaneitten luettelot, T = tilikirjat. Vuosiluku tarkoittaa kirjojen alkamisvuotta.

(Väkiluku Suomen Tilastollisen Vuosikirjan 1931 mukaan v. 1929 yhteensä 714, josta Helsingissä 583, Viipurissa 131, Terijoen 110).

Helsinki. Per. 1856. »Pyhän Henrikin» kirkko, tiilestä, rak. 1858-1860, vih. 17/9 1860. P 1906, S 1856, V 1856, K 1856, M 1856, T 1856.

Terijoki. Viipurin kappelina v:een 1927, itsenäinen 1930. Alue: Äyräpään ja Käkisalmen rovastikunnat, Uudenkirkon V. l., Kuolemajärven ja Koiviston pitäjät ynnä Seiskari ja Lavansaari. »Jeesuksen P. Sydämen» kappeli, lautainen, rak. valm. 1906. Paavi Pius XI:n lahjoittamilla varoilla ostettiin 1924 ent. Netsajevin huvila kirkoksi ja pappilaksi, lautainen ja rapattu. P 1930, S 1930, V 1930, K 1930, M 1930, T 1930.

Turku. Per. 1930. »Pyhän Birgittan» kappeli, yksityishuoneisto, puinen. P 1930, S 1930, V 1930, K 1930, M - , T 1930.

Viipuri Per. 11/3 1799  [93] »Pyhän Hyacinthiuksen» kirkko, keskiaikainen kivirakennus (entinen ritarihuone), otettu käytäntöön kirkkona 1793, ostettu Peter Jaenischiltä kirkoksi 1802, korjattu 1801 ja 1919. P -, S 1800, V 1802, K 1801, M - , T - .


Kreikkalaiskatoliset seurakunnat

Lyhennyksistä, ks. edellä Roomalaiskatoliset seurakunnat.
(Väkilukuilmoitukset kohdistuvat 1/1 1931, ks . Kreikkalaiskatolisen kirkon kalenteri 1932, s. 58.)

Kirjallisuutta

Anmärkningar om de församlingar i Svenska Karelen, som bekänna sig till den Grekiska kyrkan, Åbo Tidningar 1789, n:o 36.

J. R. Danielson-Kalmari, Tien varrelta kansalliseen ja valtiolliseen itsenäisyyteen IV. Idän ja lännen taistelua Karjalassa, Porvoo 1931, ss. 95-182: Suomen valtion ja kreikkalais-venäläisen kirkon välisiä oikeussuhteita.

Gösta Grotenfelt, Muutamista kreikkalaiskatolisista rukouskappeleista Sortavalan ja Salmiin kihlakunnissa, Matkailulehti 1915, n:o 1.

O. Hannikainen, Vanhan Suomen eli Viipurin läänin oloista 18:lla vuosisadalla, Helsinki 1888.

Karjalan kirja I-II, Porvoo 1910; erikoisesti I, ss. 245-254: (J. M. Salenius), Kreikanusko Karjalassa.

Frans P. von Knorring, Gamla Finland eller Det fordna Viborgska Gouvernementet I, Åbo 1833.

K. G. Leinberg, Skriftvexling angaende den grekisk-ortodoxa kyrkan i östra Finland på 1700-talet (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Pöytäkirjat liitteineen IV, 1903-1904), Porvoo 1905, ss. 353-360.

Ilmari Manninen, Eräs hyökkäys kreikan uskoa vastaan v:lta 1725 (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja V, 1915), Jyväskylä 1916, ss. 299-301.

O. Relander, Pohjois- ja Itä-Karjala (Suomen maakunnat 2), Helsinki 1904.

J. V. Ronimus, Novgorodin vatjalaisen viidenneksen verokirja v. 1500 ja Karjalan silloinen asutus (Historiallinen Arkisto XX, 1), Joensuu 1906, ss. 1-135.

Novgorodin vatjalaisen viidenneksen henki- ja verokirja v. 1500. Suomentanut J. V. Ronimus. (Todistuskappaleita Suomen historiaan julkaissut Suomen Historiallinen Seura III = Asiakirjoja, jotka valaisevat Suomen kameraalisia oloja 1500-luvulla VI), Joensuu 1906.

P. Toikka, Muutamia oikaisuja ja lisiä Vatjan viidenneksen verokirjan suomennokseen (Historiallinen Arkisto XXVI, 7), Helsinki 1916.

J. M. Salenius, Kreikanusko Suomessa. historialliselta kannalta, Porvoo 1873

J. M. Salenius, Sekavia oloja Karjalan kreikanuskoisissa seurakunnissa vuoden 1808 jälkeen (Historiallinen Arkisto XX, 2), Helsinki 1906-1908, Pöytäkirjat, ss. 24-27.

J. M. Salenius, Kreikan uskon vaiheet Itä-Suomessa menneillä vuosisadoilla (Kyläkirjasto 35), Helsinki 1907.

J. M. Salenius, Käkisalmen läänin oloista 1600-luvun loppupuolella (Historiallinen Arkisto XXII, 1, 4), Helsinki 1911.

Theodor Schvindt, Laatokan Suomenpuolisissa rantamaissa olevat arkistot (Historiallinen Arkisto VIII), Helsinki 1884, Pöytäkirjat, ss. 333-335.

Theodor Schvindt, Tilastoa Käkisalmen läänin maakirjasta v:lta 1500 (Historiallinen Arkisto VIII), Helsinki 1884, Pöytäkirjat, ss. 339-343.

[S. Solntsev], Ortodoksisen kirkon vaiheet Itä-Suomessa (Pyhäin Sergein ja Hermanin veljeyskunnan toimituksia 59), Sortavala 1903.

Suomenmaa I-IX, Helsinki, Porvoo 1919-1931.

K. K. Tigerstedt, Bidrag till Kexholms läns historia under Drottning Kristinas regering I-IX (Abo lycei program), Abo 1877-1887.

A. H. Winter, Dissertatio Historica de Ecclesiis Careliae Svecicae Graecam religionem profitentibus I-II, Aboæ 1796-1797.


Annantehdas (Suojärven kunnassa). Väkiluku 3,730. Alue: Suojärven kunnan kylät: Eloniemi, Hautavaara, Huttula, Kaipaankylä, Karatsalmi, Kivijärvi, Kokonniemi, Korpijärvi, Kotajärvi, Lietteenkylä, Nilosaari, Salmijärvi ja Salonkylä kokonaisuudessaan sekä Kuikkaniemen kylästä seuraavat tilannumerot kokonaan: 1, 3, 7, 8, 9, 10 ja 14 sekä n:olta 4 talollisen Timo Bomban perillisten tila; Pönttösenvaaran kylästä tilalla n:o 1 asuvat Kuutit; Varpakylästä tila n:o 22 kokonaan ja n:olla 4 talollisen Ivan Matsisen perillisten tila, n:olta 13 Kylmästen tilat ja n:olta 23 Katiskasuo, Katitsalampi, Runkatsunlahti ja Kallioniemi-nimiset talollisen Ivan Jegorinp. Karppasen perillisille kuuluvat tilat; Hukkalan kylästä n:olta 1 talollisen Dimitri Stepaninp. Mitrusen tila. Per. Suojärven kappelina 1896, itsenäinen 1920. »Pietari-Paavalin»  [94] kirkko, puinen 1887. Rukoushuoneita: Hautavaara »Pyhän Ristin»; Huttula »Ylienkeli Mikaelin»; Kaipaa »Herran kirkastumisen»; Karatsalmi »Herran taivaaseenastumisen»; Kotajärvi » Johannes Kastajan»; Niemisten kylä »; Pyhän Yrjön» Salonkylä »Pyhän Nikolaoksen» P 1915, S 1898, V 1898, K 1898, M 1920, T 1922.

Halila, ks. Uusikirkko.

Hamina. Väkiluku 308, joista ulkomaal. 46. Alue: Haminan kaupunki, Miehikkälän, Sippolan, Vehkalahden (ynnä Somerin majakka) ja Virolahden (ynnä Narvinmajakka) kunnat. Per. pikkuvihan jälkeen  [95]. Hautausmaan vanhimmat hautakirjoitukset ovat vv:lta 1788-1797. »Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin» kirkko, tiilestä 1836, sen vieressä kellotapuli, tiilestä 1862. Hautausmaalla »Pyhimmän Jumalansynnyttäjän» kirkko, kivestä 1928, jolloin kauppaneuvos Konstantin Aladinin 1901 entisen puisen kappelin tilalle rakennuttama rukoushuone muutettiin kirkoksi. Rukoushuone: »Pyhän Nikolaoksen» kappeli, tiilestä 1836 (sitä vanhempi, silloin purettu, »P. Nikolaoksen» puinen kirkko oli rak. 1785) . Pappila joutui liekkien uhriksi kaupungin palossa 18/5 1821, samalla lienee n. k. »Rjäsanin» sotilaskirkko palanut, koska sitä sen jälkeen ei mainita; tämä garnisoonikirkko rakennettiin kohta Turun rauhan (1743) jälkeen. P 1836, S 1803, V 1803, K 1803, M 1836, T 1836. Muut asiakirjat eivät ole täydellisiä.

Hanko, ks. Helsinki.

Helsinki. Väkiluku 4,498, joista ulkomaal. 1,337. Alue: Uudenmaan lääni, lukuunottamatta Pernajan kihlakuntaa ja Loviisan kaupunkia. Per. 1826. »Neitsyt Maarian kuoleman» (Uspenskin) katedraali, tiilestä, rak. 1863-68, vih. 1868. »P. Kolminaisuuden kirkko», tiilestä, rak. 1826, vih. 1827. Rukoushuoneet: Hautausmaalla »Eliaksen» kappeli, tiilestä, 1800-luv. ensipuoliskolta; Tšernyševin talossa »Apost. Jaakopin» kirkko, rak. ja vih. 1905; Lastenkodin talossa »Veran ja Sofian» kirkko, tiilestä, rak. ja vih. 1914; sen omistaa Suomen venäläinen hyväntekeväisyysyhdistys. - Suomenlinnan »Pyh. Aleksander Nevskin» kirkko julistettiin luterilaiseksi 4/7 1918 (sotilassairaalan ja katedraalin asiakirjat säilytetään Helsingin arkistossa). - Santahaminan kappeli julistettiin evankelis-luterilaiseksi rukoushuoneeksi 4/7 1918. - Hyrylän »Pyh. Nikolain» sotilaskirkko Tuusulan kunnassa, peruskivi laskettu 12/9 1897, vihitty 1/10 1900, julistettiin myös vapaussodan jälkeen 1922 luterilaiseksi. - P 1827, S 1827, V 1827, K 1827, M 1922, T 1870.

Hanko. Per. Helsingin kappelina 1896 ja siihen liitetty 1919. »Pyhän ruht. Vladimirin ja Maria Magdalenan» kirkko, puinen, rak. vallnist. 24/8 1894, vih. 2/7 1895. P -, S 1897-1917, V 1897-1917, K 1897-1917, M-, T-. Kirjat säilytetään Helsingin seurakunnan arkistossa.

Hämeenlinna. Väkiluku 455, joista ulkomaal. 205. Alue: Hämeen lääni. Per. 22/12 1904. »Aleksander Nevskin» kirkko, puinen (sisältä ja ulkopuolelta seinät ympäröity tiilillä ja rapattu) 1867, v:een 1904 sotilaskirkko  [96]. Hautausmaalla »Johannes Kastajan pään leikkaamisen» kirkko, puinen 1895. - »A1eksander Nevskin» kirkko, tiilestä 1885, sotilaskirkko v:sta 1904; joutui 1921 sotasaaliina Suomen valtiolle ja on nyt, uudestaan rakennettuna, Hämeenlinnan maakunta-arkistona, kaupungin kirjastona ja lukusalina (mahd. asiakirjain säilytyspaikka tuntematon). P 1904, S 1904, V 1904, K 1904, M 1904, T 1904.

Tampere. Per. Hämeenlinnan kappelina 11/10 1928.»Aleksander Nevskin» kirkko, tiilestä rak. 1/2 1896-1899; kärsi pahasti pommituksesta huhtik. 1918; asiakirjat ja kirkon omaisuus hävisi silloin. Omia kirjoja ei ole.

Ilomantsi  [97]. Väkiluku 3,906, joista ulkomaal. 6. Alue: Ilomantsin, Enon ja Tuupovaaran kunnat. Main. 1500, jolloin jo oli »Prof. Eliaan» kirkko. Nykyinen »Prof. Eliaan» kirkko, puinen vih. 5/7 1892. (Ruotsinpuoleiset suomalaiset polttivat kirkon ennen Stolbovan rauhaa, ehkä 1611. Isonvihan aikana poltettun seuraava kirkko. V. 1759 rak. ja 1765 vih. kirkko paloi salamaniskusta 1794, seuraava »Prof. Eliaan» kirkko rak. 1796, korjattu 1845 ja 1865, purettiin 1917. Venäläiset ryöstivät pappilan 10/12 1741. Rukoushuoneita, puisia: Hattuvaara »Apost. Pietarin ja Paavalin»; Kuolismaa »Apost. Pietarin ja Paavalin» Liusvaara »Herran taivaaseenastumisen»; Melaselkä »Neitsyt Maarian syntymisen»; Vuottoniemi »Neitsyt Maarian kuoleman». - Sonkajanrannalla (Tuupovaaran kunnassa) on »Pyh. Annan» kyläkirkko v:lta 1915, jonka omistaa Suomen Kreikkalaiskatolinen Kirkollishallitus. Pääkirjat 1880, Perheluettelot 1825, S 1809, V 1809, K 1809, M 1918, T 1850.

Joensuu. Väkiluku 2,888, joista ulkomaal. 93. Alue: Joensuun kaupunki, Nurmeksen kauppala ja Pielisjärven kihlakunta sekä Kesälahden, Kiihtelysvaaran, Kiteen, Kontiolahden, Pielisensuun, Pyhäselän, Pälkjärven, Rääkkylän, Tohmajärven ja Värtsilän kunnat. Per. 13/7 1893. »P. Nikolaoksen» kirkko, puinen, alett. rak. 1886, vih. 25/9 1887  [98]. P 1893, S 1893, V 1893, K 1893, M 1893, T 1893.

Kellomäki, ks. Terijoki.

Kitelä (Kitilä)  [99]. Väkiluku 3,091. Alue: Impilahden kunta, lukuunottamatta Koirinojan, Koivuselän, Kokkoselän, Nietjärven ja Uomaan kyliä sekä Pitkärannan tehdasta. Per. 1722. »Prof. Eliaan» kirkko, puinen 1907. Sen vieressä vanha »Ylimmäisen enkelin Mikaelin», puinen 1777. Rukoushuoneita, puisia: Kytösyrjä »Herran Äidin suojeluksen», 1900; Syskyjärvi »Ylimmäisen enkelin Mikaelin»», 1911. P 1889, S 1780, V 1780, K 1780, M (tuhoutuneet pappilan palossa 24/7 1913), T n. 1868.

Korpiselkä. Väkiluku 2,391. Alue: Korpiselän kunta sekä Soanlahden kunnasta Harsuvaaran, Havuvaaran ja Kuikan kylät. Per. Suojärven kappelina 1799, itsenäinen 1815. »Piispa Nikolaoksen» kirkko, puinen, vih. 23/10 1898, Ägläjärvi: »Pietarin ja Paavalin» kirkko, siirretty Korpiselästä (Kirkonkylästä) 1903, alk. rak. 1789. Rukoushuoneita (tšasovna)  [100]: Kokkari; Tolvajärvi; Äglajärvi, P 1815, S 1799, V 1799, K 1799, M - , T -. Vanhimmat »metrikkakirjat» lienevät Valamon luostarin arkistossa.

Kotka. Väkiluku 451, joista ulkomaal. 65. Alue: Kotkan kaupunki, Kouvolan kauppala, Kymin, Pyhtään ja Valkealan kunnat sekä Lavansaari, Seiskari, Suursaari ja Tytärsaari Viipurin läänissä ynnä Loviisan kaupunki ja Pernajan kihlakunta Uudenmaan läänissä. Per. Haminan kappelina 1889, itsenäinen 1896. »Nikolain» kirkko, tiilestä 1795 (aluksi sotilaskirkko Ruotsinsalmessa), korjattu 1895. Englantilaiset avasivat kirkon sinetin 21/7 1855 ja pommi lienee osunut kirkkoon, mutta erikoista vahinkoa ei sattunut  [101]. Loviisa »Herran Äidin Kasaanilaisen kuvan» kirkko, entinen kasarmirakennus, kellotapuli puinen, rak. 1864. Rukoushuoneita (Kymin kunnassa) puisia: Langinkoski »Nikolain», 1828, Munkkisaari »Sergein ja Hermanin», 1821. P 1892, S 1896, V 1896, K 1896, M 1896, T 1889.

Kuokkala, ks. Terijoki.

Kuopio, ks. Savonlinna-Kuopio.

Kyyrölä  [102] [Krasnojezelo]. Väkiluku 2,039, joista ulkomaal. 171. Alue: Kyyrölän, Heinjoen, Muolaan ja Valkjärven kunnat. Per. 1725, jolloin kreivi Grigori Petrovitš Tšernyšev  [103] siirsi omistamiinsa autiotiloihin parisataa venäläistä maaorjaa  [104]. »Kristuksen temppeliintuomisen» kirkko, kivestä 1898. (Ensimmäinen saman nimikon kirkko rak. kreivi Tšernyvševin toimesta 1725, mutta paloi 5/1 1788. Uusi puinen kirkko, vih. 17/11 1803, oli rak. todell. valtioneuvos Ivan Ivanovitš Bogajevskin, joka osti Kyyrölän Tšernyševin perillisiltä 28/9 1801, toimesta; 17/12 1894 sekin paloi). Kangaspelto »Neitsyt Maarian» kirkko, puinen 1921, siirretty Uudenkirkon V.1. Kanneljärveltä ja rakennettu uudestaan. Perkjärven asema »Pyhän Sergein Radonešilaisen» kirkko, puinen, rak. rouva Saint-Hilairen toimesta 1901. P 1880, S 1894 (aikaisemmat paloivat 1894), V 1827-1836 ja v:sta 1858 (säilyivät, kun sijaitsivat kirkkoherranvirastossa, kirkon palossa, joka alkoi alttarin arkistossa), K 1894, M 1918, T 1803 (säilyivät, kuten vih. luettelot).

Käkisalmi. Väkiluku 83. Alue: Käkisalmen kaupunki, Kaukolan, Käkisalmen maalais-, Pyhäjärven ja Räisälän kunnat (kuuluivat aikaisemmin Tiurulaan). Per. 1600-luv. alussa. »Herran Äidin syntymäpäivän» pääkirkko, kivestä 1847. (Luterilainen kivikirkko muutettiin kreikkalais-katoliseksi 1710; se on sijainnut rappeutuneena uuden linnoituksen alueella ja sitä on kauan käytetty kreikkalaiskatolisena). Hautausmaalla »Kaikkien pyhien» kirkko, tiilestä 1894. P -, S 1779, V 1779, K 1779, M - , T 1847.

Lappeenranta. Väkiluku 482, joista ulkomaal. 105. Alue: Lappeenranta, Joutsenon kunta ja Lappeen kihlakunta lukuunottamatta Valkealan kuntaa. Per. 1785. »Neitsyt Maarian suojeluksen» kirkko, kivestä ja tiilestä 1785. Sotilaskirkko, tiilestä, vihittiin evank. luterilaiseksi 12/8 1924. - P 1898, S 1785, V 1785, K 1785, M 1893, T 1892.

Manssila, ks. Salmi.

Mantsinsaari. Väkiluku 1,715. Alue: Mantsinsaari Salmin kunnassa. Per. Salmin kappelina 1879, itsenäinen 1900. »Herran pyhän ristin ylentämisen» kirkko, puinen 1879. Rukoushuoneita (puisia): Oritselkä »Pyhän pappismarttyyri Vlasioksen»; Työmpäinen »Pyhän prof. Eliaan». P 1882, S 1882, V 1882, K 1882, M 1882, T 1882.

Palkeala (Raudun kunnassa). Väkiluku 1,727, joista ulkomaal. 117. Alue: Raudun, Metsäpirtin, Sakkolan ja Vuokselan kunnat. Per. 1865 (seurakuntalaiset kuuluivat sitä ennen Lempaalan kreikkalaiskatoliseen seurakuntaan) . »P. Apost. Andreaksen kirkko», puinen 1865. Rukoushuoneita, puisia: Vakkila »Prof. Eliaksen», n. 1830; Petäjärvi (Sakkolan kunnassa) »P. Apost. Pietarin ja Paavalin». P 1904, S 1865, V 1865, K 1865, M - , T - .

Petsamo. Väkiluku 980. Alue: Petsamon kihlakunta. Per. Venäjällä 1855, Suomessa 1922. »Apost. Andreaksen» kirkko Parkkinassa, puinen rak. 1911-12. Trifonan »Pyhän Mikaelin» kirkko, puinen, 1808 rukoushuoneena, korjattu kirkoksi 1880. Rukoushuoneet: Kolttaköngäs »Boris-Glebin» kirkko, puinen 1874; sen vieressä puinen vanha Pyhän Trifonin rakennuttama (kirkko) rukoushuone v:lta 1565; Vuoremin kylä »Myyran arkkip. Nikolaoksen». P 1922, S 1857, V 1855, Kuulutetut 1923, K 1857, M 1925, T 1858, Kirkon omaisuusluettelokirjat 1886, Ripilläkäyneitten luettelot 1807.

Pitkäranta (Impilahden kunnassa). Väkiluku 3,575, joista ulkomaal. 271. Alue: Impilahden kuntaan kuuluvat Pitkärannan tehdas ympäristöineen, Koirinojan, Koivuselän, Nietjärven ja Uomaan kylät sekä Salmin kunnasta Ala ja Ylä-Uuksun kylät. Per. 1897 Kitelän kappelina, itsenäinen 15/10 1925. »Jeesuksen Kristuksen taivaaseenastumisen» kirkko, puinen, rak. 1895-97. Rukoushuoneita, puisia: Ala-Uuksu (Salmissa) »P. Nikolaoksen», 1800, uusittu 1860; Uomaa (Impilahdella) »Marttyyritar Paraskevan», 1840; Uomaan kylä (Impilahdella) »P. Sergein ja Hermanin Valamolaisten kilvoittelijain», 1931; Ylä-Uuksu (Salmissa) »P. Neitsyt Maarian», 1869. P 1920, S 1899, V 1899, K 1899, M 1920, T kirkon 1899, seurakunnan 1926.

Raivola, ks. Terijoki.

Salmi. Väkiluku 9,585, joista ulkomaal. 261. Alue: Salmin kunta, lukuunottamatta Mantsinsaarta sekä Ala- ja Ylä-Uuksun kyliä. Mainitaan jo 1589 kreikkalaiskatolisena seurakuntana. »P. Nikolaoksen Lyykian Myyran Arkkipiispan» pääkirkko, tiilestä 1815-24 kreivitär Anna Aleksejevna Orlov-Tsesmenskyn  [105] toimesta (ainakin kolmas järjestyksessä). Kappelikirkkoja, puisia: Manssila (Manšila) »Aleksander Nevskin», 1906, oma pappi 1910-1918, ei kirjoja. Orusjärvi »Jumalan Äidin murheissa lohduttajan», 1910. Rukoushuoneita (tšasovna), puisia; yli 100 vuoden vanhoja paitsi Uusikylän: Hiiva »Herran taivaaseenastumisen»; Karkku »Johannes Kastajan»; Kaunoselkä »P. Nikolaoksen»; Kirkkojoki »P. marttyyritär Paraskevan»; Kovero »Pyh. Aleksander Syväriläisen ja Aleksander Nevskin»; Käsnäselkä »Suurmarttyyri Demetrioksen Tessalonikan prokonsulin»; Lunkula »Taborilla Herran kirkastumisen», Miinala »Herran Äidin kuolonuneen nukkumisen»; Palojärvi »Kristuksen temppeliin tuomisen»; Rajaselkä »Pyhittäjän ja erakon Siimeon Styliitan»; Räimälä »Apostolien Pietarin ja Paavalin»; Tulemajoki »Suurmarttyri Georgioksen»; Tulemajoki »P. Apostolin ja evank. Johannes Teologoksen»; Uuksalonpää »Jumalan Äidin syntymäpäivän»; Uuksalonpään Niemelä »P. Nikolaoksen»; Uusikylä »Kristuksen temppeliin tuomisen», 1909; Varpainen »P. Johannes Kastajan»; Varpaselkä »P. Ylienkeli Mikaelin ja marttyyrien Floruksen ja Lauruksen». P 1911, S 1809, V 1809, K 1809, M - , T 1870.

Savonlinna-Kuopio. Väkiluku 264, joista ulkomaal. 76. Alue: Savonlinnan, Heinolan, Iisalmen, Kuopion ja Mikkelin kaupungit, koko Mikkelin lääni lukuunottamatta Heinäveden kuntaa, sekä Iisalmen, Kuopion ja Rantasalmen kihlakunnat. Per. 1918. - Kouvolan sotilaskirkko; valtio lahjoitti sen Kouvolan evank.-luterilaiselle seurakunnalle, uudesti sisustettuna vihittiin se tarkoitukseensa 3/5 1919. - Mikkelin sotilaskirkko, tiilestä, valmistunut 1909, joutui sotasaaliina valtiolle.

Savonlinna. Per. 1801, liitetty Savonlinna-Kuopioon 1920, »Pyh. Profeetta Sakariaan ja Vanhurskaan Elisabetin» kirkko, puinen 1845. (Luterilainen linnankirkko muutettiin kreikkalaiskatoliseksi 1714). P 1805, S 1801, V 1801, K 1801, W 1919, T 1906.

Kuopio. Per. 1847, liitetty Savonlinna-Kuopioon 1920, »Pyh. Nikolaoksen» kirkko, tiilestä 1903. Aikaisempi puinen kirkko, rak. 1868; siitä osa sijaitsee nyk. kirkon aitauksessa ja siinä säilytetään arkisto, jotapaitsi kirkkoon on sijoitettu vahtimestarin asunto. P 1882 (synnintunnustuksen aikana käytettäviä kirjoja v:sta 1847, S 1847, V 1847, K 1847, M ?, T 1882.

Sortavala  [106] Väkiluku 3,469, joista ulkomaal. 107. Alue: Sortavalan kaupunki, Lahdenpohjan kauppala, Harlun (lukuunottamatta Hämekosken tehdasta ja Häyskänvaaran kylää), Jaakkiman, Lumivaaran, Ruskealan (lukuunottamatta Kirkkolahden, Kontiolahden ja Pirttipohjan kyliä), Sortavalan maalais- ja Uukuniemen kunnat. Main. 1500, jolloin jo »Pyh. Nikolaoksen» kirkko. »Pietari-Paavalin» tuomiokirkko, tiilestä 1873, vih. 15/7 S. V. Edellistä Kirkkoniemelle rakennettua »Apost. Pietarin ja Paavalin» kirkkoa aloitettiin rakentaa 1784 (1765), valmistui 1785 ja sijaitsi siinä v:een 1877. Sittemmin pystytti Valamon luostari kirkon paikalle kappelin, joka äskettäin on laajentaen uudistettu Suomen ja Karjalan arkkipiispan sekä kreikkalaiskatolisen pappisseminaarin kirkoksi. Hympölän kylässä on arkkipiispan »Herran Äidin Kasaanilaisen kuvan» kotikirkko, rak. 1894. Rantueen kylä (Miikkula) »Nikolain» kirkko, puinen v:lta 1702, pääasiallisesti valtioneuvoksetar E. Hallonbladin toimesta uusittu entisen muotoiseksi 1893. Rukoushuoneita: Otsoisten kylä; Miklin kylä (Jaakkiman kunnassa) »Vapahtajan kirkastuksen», puinen 1909. Möntsölänsalmen rukoushuone purettiin ennen v. 1876. P 1879, S 1795 ja 1801 (puuttuu 1818, 1820), V 1795 ja 1801 (puuttuu 1818, 1820), K 1795 ja 1801 (puuttuu 1818, 1820), M 1812 (puuttuu 1870-1875), T kirkon 1795 (puuttuu 1804-1805).

Suistamo. Väkiluku 8,185, joista ulkomaal. 16. Alue: Suistamon (ja Leppälähden) kunta sekä Soanlahden kunta, lukuunottamatta Harsuvaaran, Harsun ynnä Kuikan kyliä, lisäksi Kokkoselän kylä Impilahden kunnassa sekä Hämekosken tehdas ja Häyskynvaaran kylä Harlun kunnassa ynnä Kirkkolahden, Kontiolahden ja Pirttipohjan kylät Ruskealan kunnassa. Main. I589 Sortavalan kreikkalaiskatolisen seurakunnan kappelina, itsenäinen 1650. »Pyhän Nikolaoksen» kirkko, puinen 1840, uudistettu 1903. Edellinen »Herran kasteen» kirkko v:lta 1765 muutettiin »Herran kasteen» rukoushuoneeksi n. 1900. »Pyhän Profeetta Eliaksen» kirkko, puinen, paloi asiakirjoineen n. 1897. Soanlahti (1580-luv. oli kreikkalaiskatolinen Ilomantsin kappeli Soanlahti tai Leppälahti) »Pyhän Nikolaoksen» kirkko, puinen, rak. kenraalikuvernööri N. I. Bobrikoffin toimesta 1900. Rukoushuoneita (tšasovna): Hutjakka (vanhin) »Pyhän Neitsyt Maarian», rak. 1755, uusittu samaan asuun 1925; Koitto »Pyhän Nikolaoksen»; Leppäsyrjä »Pyhän marttyyri Georgioksen»; Maisula »Apostoli Paavalin»; Muuanto »Pyhän marttyyri Georgioksen»; Piensarka »Herran kirkastuksen»; Pyörittäjä »Pyhän Neitsyt Maarian suojeluksen»; Suistamo »Herran kasteen» (ks. ylemp.); Uuksu »Pyhän Neitsyt Maarian»; Uuksujärvi »Apostoli Pietarin». Loimola »Kunniallisen ristin löytämisen ja ylentämisen», purettu kes. 1931. P 1846, S 1792, V 1792, K 1792, M 1918, T 1860 (»väliltä häviävät kokonaan ja kirjoista on revitty osia pois»). - 1750-luvulta on joku määrä asiakirjoja.

Suojärvi. Väkiluku 4,754. Alue: Suojärven kunta lukuunottamatta Annantehtaan seurakunnan aluetta. Main. 1589 Sortavalan kreikkalaiskatolisen seurakunnan kappelina. Itsenäinen n. 1630. »Pyhän Kolminaisuuden» pääkirkko Varpakylässä, puinen 1894, korjattu 1904. (Edellinen paloi 23/7 1885, sitäkin edellinen on palanut). Vieressä »P. Neitsyt Maarian kuolonuneen nukkumisen» kirkko, puinen 1600-luv. alusta. Leppäniemi »Kristuksen kirkastuksen» kirkko, puinen 1930. Rukoushuoneita, puisia: Hyrsylä »Kristuksen kirkastumisen», 1932; Kaitajärvi »P. Pietarin ja Paavalin», n. I680; Kuikkaniemi »P. Neitsyt Maarian suojeluksen», n. 1700; Leppäniemi »P. Neitsyt Maarian syntymisen», n. 1730; Moisionvaara »Herran Äidin P. Kasaanilaisen ihmekuvan», rak. 1906-07; Salmijärvi »P. Nikolaoksen» (seurakunnan vanhin), n. 1630, korjattu 1928  [107], Varpakylä »Kristuksen kirkastuksen», n. 1730; Vegarus »P. Vlasioksen», n. 1730. P 1830, S 1802 (puuttuu 1918), V 1802 (puuttuu 1803, 1918), K 1802 (puuttuu 1803, 1918), M 1919, T 1919.

Taipale (Liperin kunnassa). Väkiluku 3,774, joista ulkomaal. 29. Alue: Liperin, Kaavin, Kuusjärven ja Polvijärven kunnat Kuopion läänissä ja Heinäveden kunta Mikkelin läänissä. Per. 1500-luv. alussa (Liperi main. kreikkalaiskatolisena kappelina 1589)  [108]. »Neitsyt Maarian» kirkko, puinen, vih. 9/11 1906. (Ensimmäinen kirkko rak. 1550-55, toinen 1765, paloi salaman iskusta 30/7 1774 [1764 ?], kolmas rak. 1774, korjattiin 1846 ja 1890, purettiin 1905-06). Sotkuma (Polvijärvellä) »Johannes Kastajan» kirkko, puinen, rak. 1913-14. (Edellinen »Ylösnousemisen» kirkko, vih. 10/10 1902, paloi 1909). Rukoushuone: Sotkuma (Polvijärvellä) »Pyhän Prof. Eliaan» puinen 1915, Vih. 19/10 1916. P 1869 (vanhimmat palaneet), Ehtoollisella käyneitten kirjat 1809, S 1806, V 1809, K 1806, M 1879, T 1810.

Tampere, ks. Hämeenlinna.

Terijoki. Väkiluku 1,187, joista ulkomaal. 925. Alue: Terijoen ja Kivennavan kunnat. Per. 1898. »Kasaanin» kirkko. tiilestä 1912. (Edellinen puinen, rak. 1880, paloi 1898, kuului aluksi Raivolan kreikkalaiskatoliseen seurakuntaan, v:sta 1898 Terijokeen). Hautausmaalla »Herran Jeesuksen Kristuksen ihmeellisen kuvan» kirkko, puinen 1901. P 1918, S 1898, V 1898, K 1898, M 1918 (pääkirjan yhteydessä), T 1898.

Kellomäki. Per. 1909. Itsenäinen 1910-1920. Kellomäki-Kuokkalan seurakuntana 1920-1928  [109], jolloin liitetty Terijokeen. »Pyhän Hengen» kirkko, puinen 1908, paloi 1917; uutta ei ole rakennettu. P 1921-1928, S 1910-1924, V 1910-1924, K 1910-1924, M 1910-1924, T 1910-1924. Kirjat säilytetään Terijoen seurakunnan arkistossa.

Kuokkala. Per. 1914, liitetty 1920 Kellomäkeen (Kellomäki-Kuokkala) [109] ja sen mukana 1928 Terijokeen. »Herran kirkastuksen» kirkko, puinen 1917. (Edellinen kirkko, puinen 1894, paloi 1916). P 1921-1928, S 1900-1932 (puuttuu 1912), V 1900-I932 (puuttuu 1912), K 1900-1932 (puuttuu 1912), M 1900-1932 (puuttuu 1912), T 1900-1920. Kirjat säilytetään Terijoen seurakunnan arkistossa.

Raivola (Kivennavan kunnassa) . Per. 1880, liitetty 1931 Terijokeen. »Nikolain» kirkko, puinen 1881. (Edellinen »Nikolain» kirkko, puinen 1802, kävi lahoksi ja hajoitettiin). P 1918-1931, S 1800-1931, V 1800-1931, K 1800-1931, M 1918-1931, T 1839-1931. Kirjat säilytetään Terijoen seurakunnan arkistossa.

Raivolan aseman läheisyydessä Uudenkirkon V. l. pitäjän (Vanhan) Saha(n)kylässä sijaitsevalla asyylilaitoksella oli »Sergeieffin (Pyh. Sergein)», n.k. kotikirkko, jolla oli oma kirkkoherra 1904-1918. Arkistosta ei ole tietoa.

Tiurula (Hiitolan kunnassa). Väkiluku 1,585. Alue: Hiitolan, Kurkijoen, Parikkalan, Rautjärven, Saaren ja Simpeleen kunnat. Per. 1500-luv. (Tiurulan ja Veijalan kreikkalaiskatoliset kappelit yhdistettiin 1610 Hiitolan luterilaiseksi seurakunnaksi). »Serafim Sarovilaisen» kirkko, puinen 1922. (Edellinen »Taivaaseenastumisen» kirkko, puinen 1914, paloi 1917). P 1836, S 1913, RT 1913, K 1913, M 1913, T 1917. Vanhemmat kirjat tulhoutuivat kirkon palossa 1917 samoin »Kronikka».

Turku. Väkiluku 858, josta ulkomaal. 199. Alue: Turun ja Porin lääni ynnä Ahvenanmaa  [110]. Per. 1846. »Pyh. Marttyyritar kuningatar Aleksandran» kirkko, tiilestä 1845. Hautausmaalla »Vapahtajan» rukoushuone, tiilestä 1882. P 1887, S 11845, V 1845, K 1845, M 1919, T 1883 (myös vuodelta 1845).

Uusikirkko (V. l.). Väkiluku 877, joista ulkomaal. 490. Alue: Uudenkirkon V.1., Kanneljärven ja Kuolemajärven kunnat. Per. 1854. Pääkirkko v:sta 1913 »Kristuksen kirkastuksen» kirkko Kirkkojärvellä (Kirkonkylässä), puinen 1912. Ino »Neitsyt Maarian Tihvinin ikonan kirkko», puinen 1914. Kaukjärvi »Innocentiuksen» kirkko, puinen 1853, pääkirkko 1854-1913. Kunttila »Pietarin ja Paavalin», puinen 1882. Marijoki »Neitsyt Maarian Surullisten ilo ikonan» kirkko, tiilestä 1916. Mustamäki »Kristuksen kirkastuksen» kirkko, puinen 1913, pappi asui täällä 1906-1925  [111]. P 1918, S 1854, XT 1854, K 1854, M 1926, T 1854.

Halila. Per. 1893, lakkautettu 1919, jolloin yhdistettiin Uuteenkirkkoon. »Suuriruhtinas Aleksander Nevskin» kirkko, tiilestä 1893. P-, S 1893-1919, V 1893-1919, K 1893-1919, M - , T 1899-1906, 1916-1918. Kirjat säilytetään Suomen Kreikkalaiskatolisen Kirkollishallituksen arkistossa Sortavalassa.

Vaasa. Väkiluku 782, josta ulkomaal. 260. Alue: Vaasan lääni ynnä Oulun lääni, lukuunottamatta Petsamon kihlakuntaa. Per. 1861  [112] »Pyh. Nikolain» kirkko, tiilestä, vih. 1861. Rukoushuone: Ylivuokinkylän Kuivajärvi (Suomussalmen kunnassa), rakenteilla. P 1891, Perheluettelot 1864 (puuttuu 1865, 1876, 1879), S 1863, V 1863, K 1863, M 1863, T 1863.

Viipuri. Väkiluku 4,458, joista ulkomaal. 1,986. Alue: Viipurin kaupunki esikaupunkeineen, Antrean, Johanneksen, Jääsken, Kirvun, Koiviston, Ruokolahden ja Säkkijärven kunnat. Per. ainakin jo 1731, jolloin seurakunnassa oli m.m. kolme pappia. »Kristuksen kirkastuksen» (Preobrazenskin) pääkirkko, tiilestä 1787-1793. Sitä ennen »Jeesuksen Kristuksen syntymisen» (Rozdestvenskin) kirkko, tiilestä, nyk. Suomen valtion omistama luterilainen kirkko, joka alkuaankin oli luterilainen kirkko, mutta jota ainakin jo 1721 alettiin käyttää kreikkalaiskatolisena (vihitty ehkä jo 8/10 1710) sekä vielä 1786 tai 1788, jonka jälkeen se 1805-1809 sisustettiin muonamakasiiniksi, mutta muutettiin 1913 sotilaskirkoksi. Se vahingoittui kaupungin paloissa 17/6 1738 ja 21/6 1793  [113]. Pyhän Eliaan kirkko, tiilestä 1797, on v:sta 1930 väliaikaisesti Viipurin suomalaisen seurakunnan hallussa. »Herran Äidin kuolinpäivän» (Uspenskin) kirkko Sorvalin hautausmaalla, puinen 1888. »Kaikkien Pyhien» rukoushuone Ristimäen hautausmaalla, puinen 1918 (edellinen saman nimikon puinen kirkko v:lta 1868 paloi 1917). - »Pyhän Nikolain» kirkko Havissa, tiilestä 1903, myytiin Viipurin kaupungille 1924.- 1700-luv. ja 1800-luv. alussa oli edellämainittujen lisäksi Viipurissa viisi sotilaskirkkoa: Pietarin esikaupungin kivikirkko; »Petropavlovskin» hospitaalikirkko, joka myöhemmin siirrettiin Neitsytniemen esikaupunkiin; Pietarin esikaupungin ulkokulmassa kaksi pientä rykmentin kirkkoa (toinen »Velikolugin»); Pantsarlahdessa »Tobolskin» rykmenttikartanon kirkkotorni. - Papulassa ollut kirkko muutettiin ja korjattiin Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen taloksi 1921. - Tervaniemessä sijainnut, puolivalmis kirkko on paraikaa rakenteilla ja muodostetaan maakunta-arkistoksi.

Viipurin kreikkalaiskatolinen seurakunta. Kirkolliset kirjat alkavat: P 1905, S 1799, V 1799, K 1799, M 1923, T 1809  [lisäys].

Viipurin suomalainen seurakunta. Väkiluku 419, joista ulkomaal. 25. Alue: Viipurin kaupunki- ja maalaiskunnat, Antrean, Johanneksen, Jääsken, Kirvun, Koiviston, Ruokolahden, Säkkijärven ja Vahvialan kunnat. Per. 1/1 1930. »Pyhän Eliaan» kirkko, tiilestä 1797 (väliaikainen). P 1930, S 1930, V 1930, K 1930, M 1930, T 1930.


Juutalaiset seurakunnat

(Väkiluku Suomen Tilastollisen Vuosikirjan 1931 mukaan v. 1929, yht. 1 ,765.)

Helsinki. Väkiluku 1,039. Per. 1918. Synagooga, kivestä 1906-07. Rukoushuone: synagoogassa. Yleinen luettelo 1919, S 1919, V 1919, K 1919, M 1919, T (pääkirja, memoriaali ja kassakirja) 1919. Lisäksi kaksi perheluetteloa (1 venäjän- ja 1 ruotsinkielinen) 1860-1870, venäjänkielisiä 1800-luvun lopulta.

Turku. Väkiluku 398. Per. 1918. Synagooga, tiilestä 1910. Perheluettelot 1910, S 1910, V 1910, K 1910, M 1910, T 1910.

Viipuri. Väkiluku 328. Per. 1918 (toimi sitä ennen rekisteröimättömänä n. v:sta 1830). Synagooga, puinen 1910. Perheluettelo (jäsenkirja) 1918, S 1918, V 1918, K 1918, M (jäsenkirjan yhteydessä), T (kassa- ja pääkirja) 1900-luvun alusta, kaikki suomenkielisiä. Venäjänkielisiä perhe, synt.-, vih.- ja kuoll. luetteloja on 1800-luv. alkupuolelta.


Muhamettilainen seurakunta

Helsinki. Väkiluku 1929-26. Per. 1925. Rukoushuone (seurakunnan omistama osakehuoneisto). P 1925, S 1925, V 1925, K 1925, M 1925, T (n. k. päivänpääkirja ja seurakuntamaksuluettelot) 1925. Vielä on »Metrika defteri't» (Metritseskaja kniga) 1836-1916, joihin on merkitty Suomessa syntyneet, kuolleet, vihityt ja avioeron saaneet. Nämä on antanut »Orenburg Mahkemei Serijesi» (Magometanskoje Duhovnoje Sobranije v Orenburge) Suomessa oleville imaameille (pastoreille l. esimiehille).



Liite

Suomen sukututkimukselle tärkeitä rajaseurakuntia

Länsipohja  [114]

(Vanhimmat kirjat siirretään lähiaikoina perustettavana olevaan Härnösandin maakunta-arkistoon.)

Gällivare (Jällivaara). Erotettu Jokkmokkista 1742. - Komministereitä: Malmberget, Vitträsk, osoite: Pålken.

Haparanda (Haaparanta). Oma seurakunta 1809, erotettu Alatorniosta.

Hietaniemi (itäinen osa on Suomen Turtola). Puinen kappeli rak. 1617. Ylitornion komministeri sijoitettiin tänne 1637. Oma seurakunta 1878. Pastorinviraston osoite: Hedenäset.

Jukkasjärvi (itäinen osa erotettiin 1745 Enontekiöksi). Oma seurakunta 1673, Tornion Lapista. Pastorinviraston osoite: Kiruna.

Junosuando (Junosuanto). Erotettiin Pajalasta omaksi seurakunnaksi 1914, kappeli rak. 1903.

Karesuando (Karesuvanto, v:een 1907 nimeltään Enontekis, läntinen osa yhteistä Enontekiötä). Erotettu emäpitäjäksi 1673, Tornion Lapista.

Karl Gustav (1. Karungi, läntinen osa yhteistä Karunkia). Alatornion kappeli 1745, oma seurakunta Kaarle Kustaan nimisenä 1782. Pastorinviraston osoite: Karungi.

Korpilombolo (Korpilompolo). Ylitornion kappeli 1856, oma seurakunta 1920.

Muonionalusta. Pajalan kappeli 1854, oma pappi 1892. Pastorinviraston osoite: Muodoslompolo.

Nederkalix (Alakainuu). Erotettu jakamattomasta Kainuusta 1644 emäpitäjäksi.

Nedertorneå (läntinen osa yhteistä Alatorniota). Emäseurakunta yhteisestä Torniosta 1606. - Komministeri: Seskarö.

Pajala (itäisiä osia ovat Suomen Muonio, joka erotettiin 1788 eri kappeliksi, ja Suomen Kolari, joka 1812 tuli Turtolan saarnahuonekunnaksi). Ylitornion anneksi 1725, johon 1783 yhdistettiin Kengisbrukin (Könkään ruukin) tehdasseurakunta. Erotettiin 1849 eri seurakunnaksi.

Tärendö (Täräntö). Pajalan kappeli 1882. Oma seurakunta 1916.

Vittangi. Kirkko rak. 1840-luvulla. Jukkasjärven anneksi 1911.

Överkalix (Ylikainuu). Erotettu jakamattomasta Kainuusta 1644 emäpitäjäksi.

Övertorneå (läntinen osa yhteistä Ylitorniota, aluksi nimeltään Särkilahti). Kappeli 1530, mutta menetti pian pappinsa ja tehtiin anneksiksi, uudelleen emäpitäjä 1606 yhteisestä Torniosta.- Komrainisteri: Turtola, osoite: Svanstein.


Ruija

(Kuuluvat Trondheimin [Nidarosin] maakunta-arkiston [»valtionarkiston»] alueeseen.)

Alta (Alattio).
Bæyvasjgiedde (Karasjokin kappeli).
Berlevåg.
Børselv (Kistrandin kappeli).
Galten (Loppan kappeli).
Gamvik.
Hammerfest.
Hasvik.
Ingøy (Måsøyn kappeli).
Karasjok (Kaarasjoki).
Kautokeino (Koutokeino).
Kistrand
Kjelvik.
Kjøllefjord.
Komagfjord (Talvikin kappeli).
Kvalsund
Kåfjord (Altan kappeli).
Lakselv (Kistrandin kappeli).
Langfjord (Talvikin kappali).
Lebesby.
Loppa.
Masi (Kautokeinon kappeli 1927)
Måsøy.
Neiden (Näätämö, Sør Varangerin kappeli).
Nesseby.
Oscar II's Kapell (Sor Varangerin kappeli).
Polmak (Pulmanki).
Slotten (Måsøyn kappeli).
Sør Varanger (Etelä-Varanki).
Talvik.
Tana (Taana).
Vadsø (Vesisaari).
Vardø (Vuoreija).
Øksfjord.


Inkeri [115]

(Väkilukuilmoitus, suunnittainen, tarkoittaa luterilaista asukaslukua 1919.)

Hatsina, saksal.-suomal.-virol. seurak. v.sta 1790.

Inkere (Inkeri, Ingeris, Ingris), n. v:sta 1623-1626. Ruotsinvallan aikana Venjoen kappelina. Väkiluku 3,800.

Kaprio (Koporie), 1590-luvulta. Tähän kuului v:een 1763 Hevaa (Heva, Vepšo), oma seurak. 1640-1658, ja Klobitsa (Globits), oma seurak. 1628-1695. Väkiluku 3,000.

Kattila-Soikkola-Novasolkka, Kattila v:sta 1628, väkiluku 700, Soikkola (Soikkina, Kolkanpää), oma seurak. ainakin 1628-1695, väkiluku 700, Novasolkka, oma seruakunta 1678-1693, joka siirrettiin Moloskovitsasta Kattilaan 1834, väkiluku 700. Kattila ja Soikkola olivat Kaprion kappeleita 1600-luvulla.

Keltto (Kelttu, Keltos), n. v:sta 1628. Väkiluku 7,500.

Koprina, v:sta 1650. Tähän kuului ennen Lamppulan (Lampuan) kappeli sekä 1710-1748 Spankkova ja Kilppana oman papin puutteessa. Väkiluku 6,500.

Kronstadt (saaren nimi Retusaari)  [116], P:n Elisabetin, myöh. P. Nikolain suomal.-ruotsal.-virol. seurak. v:sta 1836; perustettaessa vain suomal.-virol. seurakunta.

Kupanitsa (Gubanits), v:sta 1656. Tähän kuului 1700-luv. puoliväliin Sosnitsan kappeli. Asukasluku 6,500.

Lempaala (aluksi »Kuivasis», Kuivas), v:sta 1611. Väkiluku 8,500.

Liissilä, n. v:sta 1640. Ruotsinvallan aikana Venjoen kappelina. Kirkonkirjat alkavat 1774. Väkiluku 3,400.

Markkova-Järvisaari , n. v:sta 1640 oli Lopen seurak:ssa (myöh. Markkova) ja Järvisaaressa oma kirkkoherra, kunnes nämä 1830 yhdistettiin (Järvisaari kappelina). Markkovan väkiluku 2,600, Järvisaaren 2,700.

Moloskovitsa (Moloskovits, Valkeakirkko, Valkiakirkko), v:sta 1661. Tähän kuului ennen Novasolkka, oma seurak. 1678-1693, v:een 1834, jolloin se yhdistettiin Kattilaan, ja Unaditsa (Unadits), oma seurak. 1661-1695. Väkiluku 2,600.

Narva, P:n Mikaelin suomal.-ruotsal.-virol. seurakunta, v:sta 1727  [117]. Aikaisemmin oli suomalainen seurakunta 1628-1708 ja ruotsalais-virolainen 1628-1699. Tähän kuuluu Kosemkinan (Narvusi) P:n Antrean anneksi-maaseurakunta, jolla oli varapastori 1640-1704. Kosemkinan väkiluku 3,500. vrt. s. 91.

Pietari, v:sta 1703 yhteinen suomal.-ruotsal.-virol. seurakunta, kunnes se 1745 jakaantui kahtia, jolloin muodostuivat:

Pyhän Maarian suomalainen seurakunta, oma kirkkoherra v:sta 1747. [118]

Pyhän Katariinan ruotsalainen seurakunta, oma kirkkoherra v:sta 1749.  [118]

Rääpyvä (Rjäpyvä, Rjäbova), oma seurak. 1777-1808, jolloin se yhdistettiin Kelttoon kappelina. Jälleen itsenäinen 1908. Väkiluku 2,500.

Serepetta (Serebetta, ennen Uusi Puura, Novabura), v:sta 1640. Väkiluku 3,300.

Skuoritsa (Skvorits), v:sta 1640. Tähän kuuluu Ropsun (Ropša) kappeli 1700-luvulta. Skuoritsan väkiluku 9,000, Ropsun 3,000.

Spankkova (ennen Tääkeli, Deglina, Deulina), v:sta 1657. Tähän kuuluu Kolppanan (Kolppino) kirkkokunta. Oman papin puutteessa olivat Spankkova ja Kolppana 1710-1748 yhdistettyinä Koprinaan. Spankkovan väkiluku 3,300, Kolppanan 2,700.

Toksova (ennen Korpiselkä), n. v:sta 1628. Tähän kuuluu Haapakankaan kappeli v:sta 1908. Yhteinen väkiluku 11,000.

Tuutari (Tuuteri, Duderhoff), v:sta 1640. Tähän kuuluu Hietamäen kirkkokunta, kappeli rak. n. 1736. Hietamäki tuli itsenäiseksi 1897, mutta liitettiin jälleen Tuutariin 1917. Tuutarin väkiluku 6,300, Hietamäen 5,000.

Tyrö (Tyris), v:sta 1642. Väkiluku 8,500.

Valkeasaari (Valkiasaari), v:sta 1685 Toksovan kappeli, oma seurakunta 1734, johon kuuluu Siestarjoen (Systerbäck) tehdasseurakunta. Yhteinen väkiluku 5,000.

Venjoki (Slavänka), v:sta 1641. Väkiluku 13,000.

Vuole-Miikkulainen, Vuole (Vuoles) oli n . 1705 Lempaalan kappeli ja n. 1709 oma P:n Johanneksen seurakunta. Tähän kuuluu Miikkulaisten kappeli. Yhteinen väkiluku 6,000.


Iivananlinna (Ivangorod) 1624-1684.

Jaama (Jama, Jamburg) 1638-1641.

Nevanlinna (Nyen) 1632-1702. Vrt. s. 91.

Pähkinälinna (Schlüsselburg) 1637-n. 1700.

Vaske-Narva 1628-1658.


Suomalaisen henkivartiorykmentin Pyhän Konstantinin suomalainen seurakunta (S:t Constantins finska församling vid finländska livgardesregementet) Pietarissa 1807-1832. Perustettiin 1807 suomalaisena henkivartiopataljoonana, joka korotettiin rykmentiksi 1811, saman arvoisena kurn vanha kaarti. Rykmentin uskonnonopettaja oli samalla tämän ja 3. kadettikoulun evankeelisen seurakunnan pastori  [119].


Aunuksen suomalainen seutakunta (Petroskoi [Petrozavodsk], Vytegra y.m.), pappi v:sta 1863.


Viitteet

[1]   Edellinen rippikirja 1770-1797 (myös kopioitu) on yhteinen Haminan ruotsalaisen seurakunnan kanssa.

[2]   Ad. Neovius, Kyrkornas i Borgå stift inventariipersedlar, bibliotek och arkiv, s. 105, ilmoittaa rippikirjoja olevan 1792-1861 ja Soanlahdelta 1860-1879.

[3]   Seurakuntien synnystä antaa Tietoja K. G. Leinberg, Finlands territoriala församlingars namn, ålder och utgrening, 2:a reviderade och tillökta upplagan (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia VII), Helsingfors 1906; kirkonarkistojen käyttämisestä A. R. Cederberg, Maamme kirkonarkistot. Opas Kirkonarkistojen käyttäjille (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia XIV), Helsinki 1916.

[4]   Näistä 1:n (Turun), 2:n (Vaasan), 4:n (Kuopion) ja 8:n (Uudenmaan) ruotuväkitarkkampujapataljoonan kirkonkirjain säilytyspaikka on toistaiseksi tuntematon.

[5]   Ruotsin vallan aikuisten ruotujakoisten rykmenttien saarnaajista vuonna 1808, ks. John E. Roos, Officersboställen i Finland under svenska tiden (Suomen Sukututkimusseuran Julkaisuja III, eripainos Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjasta X, 1926), Helsinki 1927.

[6]   Vrt. K. K. Meinander, Fagervik (Herrgårdar i Finland I), Helsingfors 1928, ss. 45-68.- Karl T. Oljemark, Blad ur Ingå sockens geografi och historia, Helsingfors 1915.

[7]   Ad. Neovius, Kyrkornas i Borgå stift inventariipersedlar, bibliotek och arkiv, ss. LX, 51, mainitsee, että rykmentin rippikirja aikaisemmin on ollut Kaukolan kirkonarkistossa, mutta että sitä ei enää tavattu v:n 1872 inventeerauksessa. Sitä ei säilytetä Kaukolan eikä Käkisalmen kirkonarkistoissa. - Vrt. John E. Roos, Ur Hamiltonska regementets historia (Historiallinen Arkisto XXXII, 13), Helsinki 1924.

[8]   Haapaniemen kaikkien rakennusten palossa 27/9 1818 tuhoutui miltei koko arkisto. Vrt. E. S. Tigerstedt, Haapaniemi krigsskola, dess lärare och elever, Helsingfors 1910, 55. I-III. - Muuta kirjallisuutta: Sigurd Nordenstreng, Haapaniemi krigsskola och topografiska kår (Historiska och litteraturhistoriska studier 6=Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Fnland CCXIV), Helsingfors 1930. Vrt. myös H.A. Turjan arvostelu Historiallisessa Aikakauskirjassa 29. vuosik. 1931, Helsinki 1931, ss. 44-46, ja siinä mainitut lähteet. - Finska Kadettkåren 1812-1887, Fredrikshamn 1890. Bihang I. Finska Kadetter 1812-1887, 1887, 2:dra tillökta uppl. 1812-1897, Freddkshamn 1898. Bihang II. Kårens embetsmän, 1889. - Hugo Schulman o. Sigurd Nordenstreng, Finska kadettkårens elever och tjänstemän. Biografiska anteckningar 1812-1912, Helsingfors 1912; Supplement 1812-1921, Helsingfors 1922. - G. A. Gripenberg, Finska kadettkåren och dess kamratskap (Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland CVIII), Helsingfors 1912.- Frans P. von Knorring, Krigsmannaskolor i Finland, Helsingfors 1832.

[9]   Sigurd Nordenstreng, Fredrikshamns stads historia, Fredrikshamn 1908-1911, ss. 572-574.

[10]   Vrt. Wilh. Carlsson, Historiallinen ja maantieteellinen kertomus Pirkkalan pitäjäästä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 47 = Pitäjäänkertomuksia I), Helsinki 1869.

[11]   Tämä järjestysnumero annettiin keisarin päiväkäskyllä sotalaitokselle 1/9 1871. - Kirjallisuutta: K. Osk. Wasastjerna, Lifgardets finska Skarpskyttebataljons officerare och civile tjenstemän, Helsingfors 1887. - V. Schvindt, Lifgardets 3:e., Finska, Skarpskyttebataljon (Biografiska anteckningar öfver officerare och civile tjänstemän vid Lifgardets Finska Skarpskyttebataljon), Helsingfors 1912 .- G. A. Gripenbergs Lifgardets 3 finska Skarpskyttebataljon 1812-1905 (Finska Gardet), Helsingfors 1905.

[12]   Pataljoonaa, joka tavallaan on johtunut 3. Suomen Jääkäripataljoonasta (ks. s. 100), ei mainita v:n 1823 Valtiokalenterissa.

[13]   V. Schvindt, ed. m.t. s. 151: »Kommenderad till tjänstgöring vid finska undervisnings skarpsk. bat. 1819-1826».

[14]   Anders Fabian Neovius »Helsingin opetuspataljoonan pappina 1/7 1826-1/3 1828» (Axel Bergholm, Sukukirja II, Kuopio 1901, s. 919), 1/7 1825-1/3 1828 (Pekka Aschan, Kuopio Stifts matrikel, Kuopio 1853, s. 257), vt. 1826-1827 (V. Schvindt, ed. m. t., s. 153).

[15]   Kirjallisuutta: A. S. Kilpeläinen, Etuvartio. Maanpuolustuksen kehityksestä ja vaiheista Pohjois-Karjalassa Ruotsin vallan aikana I-II, Porvoo 1925-1926. - A. R. Cederberg, Karjalan jääkärijoukon asettaminen v. 1788 (Historiallinen Arkisto XXXIV, 6), Helsinki 1925.

[16]   Vrt. Helmer Salonen-Salmo & M. A. Knaapinen, Perniön pitäjä, Turku 1930, ss. 210-241. - Huomautettakoon, että Yliopiston kirjastossa Helsingissä säilytetään »Uskela Cappels (St. Bertils) Församblings Skrifte-Book ifrån Anno 1667».

[17]   Kyläkirjaston Kuvalehti 1898, s. 39. - Fornminnesföreningen, Finlands kyrkor, utgivna av K. K. Meinander och Juhani Rinne II. Letala av A. W. Rancken, Helsingfors 1930, ss. 9-10. - Vrt. myös Väinö Vallin [Voionmaa], Unohtuneita kirkkoja I. Kodialan kirkko (Suomen Museo VII, 1900), Helsinki 1900, ss 26-29. - Kodialan kirkko mainitaan 1540.

[18]   Vrt. Gabriel Nikander, Koskis bruk (Herrgårdar i Finland II), Helsingfors 1928, ss. 215-230. - Helmer Salonen-Salmo & M. A. Knaapinen, Perniön pitäjä, ss. 210-241.

[19]   Vrt. J. M. Salenius, Koskenkylän ruukin seurakunnasta (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran pöytäkirjat liitteineen VIII, 1907-1908), Jyväskylä 1909, ss. 354-363.

[20]   Vrt. K. K. Meinander, Svarta bruk (Herrgårdar i Finland I), Helsingfors 1928, ss. 167-186. - Suomen Kuvalehti 1874, s. 38.

[21]   Vrt. Carl V. Bonsdorff, Nyen och Nyenskans (Acta Societatis Scientiarum Fennicae XVIII), Helsingfors 1891, ss. 349-504.- A. J. Hipping, Neva och Nyenskans intill S:t Petersburgs anläggning I, Helsingfors 1836. - Kaarle Soikkeli, Lisiä Nyenin kauppa- ja kauppiashistoriaan (Juhlajulkaisu E. G. Palménin 70-vuotispäiväksi), Porvoo 1919, ss. 82-90.

[22]   Vrt. Niilo Liakka, Orisbergin ruukki ja maatila, Porvoo 1920, ja Orisbergin ruukki ja maatila 1920-1930, Porvoo 1931. - Niilo Liakka, Orisberg (Herrgårdar i Finland III), Helsingfors 1929, ss. 1-22. - E. A. Malm, Orisbergin kartano Isossakyrössä (Suomen Suoviljelysyhdistyksen Vuosikirja 1904), Helsinki 1905, ss. 205-209. - G. v[on] W[endt], Ur Orisbergs historia. Några ögonblicksbilder, Helsingfors 1910.

[23]   Venäläiset luovuttivat linnoituksen Suomen siviilihallinnolle 21/2 1839. Ks. Herman Hultin, Historik öfver Kotka stad (Kotka stads historia 1878-1904), Kotka 1904, s. 31.

[24]   O. I. Colliander, Suomen kirkon paimenmuisto II, Helsinki 1918, p. 467, ilmoittaa, että Herman Gabriel von Bonsdorff toimi I:n, Turun ruotujako-tarkk'ampujapataljoonan vt. saarnaajana 23/5 1855-24/10 1867, mutta vv:n 1861-68 Valtiokalentereissa ei saarnaajan virkaa mainita muista kuin 5:stä, Mikkelin, ja 8:sta, Uudenmaan.

[25]   Ludv. Wennerström, Tilastollinen ja biografillinen Suomen evankelis-lutherilaisten seurakuntain ja papiston matrikkeli, Porvoo 1885, s. 421, mainitsee, että Bror Ehrenfried Bremer toimi 2:n ruotujakotarkkampujapataljoonan saarnaajana 13/6 1855-1/6 1868.

[26]   Aluksi 7/4-28/6 1858 vt. saarnaaja.

[27]   Vrt. Lassi Ruotsalainen, Rutakon vanhoista oloista (Aarni V), Kuopio 1930, ss. 99-103.

[28]   Ad. Neovius, Kyrkornas i Borgå stift inventariipersedlar, bibliotek och arkiv, s.143, ilmoittaa, että Lappeen ja Lappeenrannan yhteisessä kirkonarkistossa säilytetään »Historie- och konceptbok för Saima kanals kommendering». Tätä ei siellä kuitenkaan enää ole. Vrt. arkistosta edelleen s. t., s. 139.

[29]   Vrt. L. W. Fagerlund, Finlands Leprosorier I:2 (Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk 43), Helsingfors 1886, ss.129-245. - A. Dahl, Ur Sjählö hospitals historia (Album utgivet av Nagu Ungdomsförening I), Åbo 1915, ss. 51-71. - A. Björck, Muinaismuistoja Piikkiön kihlakunnasta (Suomen Muinaismuisto-yhdistyksen Aikakauskirja VIII), Helsinki 1887, ss 161-164.

[30]   Nötöllä, rukoushuonekunta Nauvossa n. I665 (ynnä »saaristolla»), joka aina on ollut ilman pappia, on omat rippikirjat v:sta 1858, muttei historiakirjoja. - Vrt. Svante Dahlström, Nötö kyrka (Hälsning till Sydvästra Finlands svenska allmoge, utgiven av Åbo avdelning 1913), Åbo 1912, ss.4-6. - A. Björckin kirjoitus, ks. ed. muist., s. 164. - Kyläkirjaston Kuvalehti 1897, n:ot 6, 7.

[31]   Vrt. G. A. Gripenberg, Anteckningar rörande finska sjö-ekipagets historie, Helsingfors 1901 (särtryck ur Finsk Militär Tidskrift 1901).

[32]   Vrt. Gabriel Nikander, Lovisa stads historia I-II, Lovisa 1930, 1932.

[33]   Tarkoitus on siirtää kaikki Helsingin eteläisen ruotsalaisen seurakunnan kirkonarkistoon. Museossa oleva rippikirja alkaa 1779(-1815).

[34]   Vrt. Carl G. Björkenheim, Tykö (Herrgårdar i Finland II), Helsingfors 1928, ss. 41-60. - Helmer Salonen-Salmo & M. A. Knaapinen, Perniön pitäjä, ss. 210-241.

[35]   Kirjallisuutta: K. G. Leinberg, Några under rättelser om finska nationella församlingen i Stockholm (Förhandlingar och Uppsatser 16, 1902 = Skrifter utgifna af Svenska Litteratursällskapet i Finland LVI), Helsingfors 1903, ss. 163-182. - Vilh. Montell, Finska församlingen i Stockholm och dess kyrka, Stockholm 1925.

[36]   Ks.»Genos» 1932, s 77.

[37]   Vrt. Seili, muist., A. Björckin kirjoitus, ss. 115-120.

[38]   Vrt. W. Brummer, Historiska uppgifter om Helsingfors och Sveaborg, Helsingfors 1874. - Ehrensvärd seura, Piirteitä Suomenlinnan historiasta, Helsingfors 1929.

[39]   Julkaistu: Osmo Durchman, Domkyrkans i Viborg räkenskaper 1655-1704 (Suomen Sukututkimusseuran Julkaisuja VIII, eripainos Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjasta XII, 1928), Helsinki 1929.

[40]   Ks. Helmer Salonen-Salmo & M. A. Knaapinen, Perniön pitäjä, ss. 309-316. - Kirkko on 1926 määrätty perustettavaksi päätetylle Karhujoen seurakunnalle.

[41]   Helsingin pitäjässä säilytettiin rippikirja 1838-1848, mutta se lienee tuhoutunut pappilan palossa 20/5 1896, ks. Ad. Neovius, Kyrkornas i Borgå stift inventariipersedlar, bibliotek och arkiv, s. 144. - Vrt. Paul Nyberg, Östersundom (Herrgårdar i Finland I), Helsingfors 1928, ss. 387-405. - Paul Nyberg, Sibbo sockens historia I. Intill början av 1700-talet, Helsingfors 1931. - Herman Hultin, Helsinge församlings historia, Helsingfors 1930.

[42]   O. I. Colliander, Suomen kirkon paimenmuisto I, p. 730, ilmoittaa, että kirkonkirjoja on olemassa 1786-1882.

[43]   K. M. Arm. Ohjes. 17/12 1839 määräsi paitsi Hämeenlinnaan, Savonlinnaan ja Turkuun myös Vaasaan perustettavaksi työ- ja ojennusvankilan. Tätä viimeksimainittua ei kuitenkaan milloinkaan toteutettu.

[44]   »Osa arkistoa järjestämättä ullakolla».

[45]   Ruukeista (tehtaista) ks. Tekla Hultin, Historiska upplysningar om bergshandteringen i Finland under svenska tiden I, Jernbruken (Meddelanden fr. Industristyrelsen h. 26), Helsingfors 1897; - Vilho Annala, Suomen varhaiskapitalistinen teollisuus Ruotsinvallan aikana (Tieteellisiä tutkimuksia, julkaissut Kansantaloudellinen Yhdistys XXXVI), Riihimäki 1928; - Vilho Annala, Suomen lasiteollisuus 1681-1931 I, Ruotsinvallan aika 1681-1809, Helsinki 1931. - Herrgårdar i Finland I-III, Helsingfors 1928-29.

[46]   Vrt. L. W. Fagerlund, Anteckningar om Korpo och Houtskärs socknar (Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk 28), Helsingfors 1878, s. 252.

[47]   Vrt. Gabriel Nikander, Fiskars bruks historia, Åbo 1929. - [P. Fager], Minnesblad ur Fiskars bruks historia 1649-1899, Helsingfors 1899. - Gabriel Nikander, Fiskars bruk (Herrgårdar i Finland II), Helsingfors 1928, ss. 35-54.

[48]   Vrt. L. W. Fagerlund, Finlands Leprosorier I: 3 (Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk 43), Helsingfors 1886, ss. 246-311.

[49]   Vrt. Erik Ehrström, Helsingfors stads historia från 1640 till stora ofreden (Skrifter utgifna af Svenska Literatursällskapet i Finland XV), Helsingfors 1890, ss. 33, 54-58.

[50]   Ks. Seili, muist., A. Björckin kirjoitus, ss. 113-115. - Kyläkirjaston Kuvalehti 1897, n:ot 6,7 - G. A. Hallenius, Exercitium Academicum Virmoensis in Finlandia Territorii Memorabilia continens, Aboæ 1738-1741.

[51]   Vrt. J. M. Salenius, Juantehtaan kirkollisista ja papillisista oloista menneinä aikoina (Historiallinen Arkisto XV), Helsinki 1898, Suomen Historiallisen Seuran Pöytäkirjat, ss. 5-10.

[52]   Vrt. Eevert Laine, Jussaaren rautakaivos valtion käyttämänä vuosina 1834-1861 (Historiallinen Arkisto XXXVII, 3), Helsinki 1929.

[53]   Vrt. John E. Roos, Ett karelskt järnbruk före Stora ofreden (Historisk Tidskrift för Finland, årg. 9, 1924), Helsingfors 1924, ss. 114-126.

[54]   Vrt. K. A. Bomansson, Finlands fornborgar I. Kastelholm, Helsingfors 1856.

[55]   Vrt. J. M. Salenius, Historiallisia tietoja Äyräpään vanhasta kihlakunnasta, Helsinki 1872, ss. 5-6.

[56]   Vrt. L. W. Fagerlund, Finlands Leprosorier II: 1 (Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk 62), Helsingfors 1903, ss. 101-155 - Reinh. Hausen, Litet om Maria Magdalena kapell i Viborg och stadens belägring 1495 (Förhandlingar och Uppsatser 15, 1901 = Skrifter utgifna af Svenska Litteratursällskapet i Finland LI), Helsingfors 1902, ss. 211-213. - J. W. Ruuth, Wiipurin kaupungin historia, Wiipuri 1908. - Gabr. Lagus, Kuvauksia Wiipurin historiasta I, Wiipuri 1893.

[57]   Vrt. m.m. J. R. Aspelin, Savonlinna 1475-1875, Helsinki 1875. - Sune Maconi, Hajamerkintöjä P. Olavin linnan historiasta, Helsinki 1925.

[58]   Vrt. Alfons Takolander, Bidrag till Tenala och Bromarv socknars historia (Brages Årsskrift V, 1910), Helsingfors 1912, ss. 21-141. - V. K. E. Wichmann, Historik över Tenala socken, Ekenäs 1928.

[59]   Vrt. Tammelan seurakunnan 500-vuotismuisto 1423-1923, Forssa 1923.

[60]   Vrt. L. W. Fagerlund, Finlands Leprosorier I: 1 (Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk 43), Helsingfors 1886, ss. 107-128.- J. W. Ruuth, Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet (Bidrag till Åbo stads historia I: 9, 13), I, Helsingfors 1909, ss. 134-136; IV, Helsingfors 1923, ss. 125-126, 136-143. - Carl, V. Bonsdorff, Åbo stads historia under sjuttonde seklet I: 1 (Bidrag till Åbo stads historia II: 1), Helsingfors 1909, ss. 70-79.

[61]   Carl, V. Bonsdorff, ed. m. t. I: 1, s. 118, II: 1 (Bidrag t. Åbo stads hist. II: 5), Helsingfors 1898, s. 41.

[62]   Vrt. Sigurd Nordenstreng, Fredrikshamns stads historia, ss. 111-113.

[63]   Vrt. Pantsarlahden hospitaaliseurakunta, J. W. Ruuthin ja Gabr. Laguksen teoksia, muist.

[64]   Kenties säilytetään jossakin Suomessa Ehrenmalmin vapaajoukon kirjoja. Tämän joukon pappina toimi Karl Magnus Jung (k. 1827 Hammarlandin kirkkoherrana): pataljoonansaarnaaja 1789-91, rykmentinpastori 1791-93, jolloin hän tuli Armeijan laivaston Turun eskaaderin rykmentin pastoriksi (v:een 1797) - Lokak. 1809 muodostettun Suomen armeijan jäännöksista (»preciösa qvarlefvor») 2 Suomalaista kenttäpataljoonaa, jotka suorittivat garnisoonipalvelusta Gävlessä ja Umeåssa, mutta hajoitettiin tammik. 1810.

[65]   Vrt. Aarne Huuskonen, Kuninkaallinen Savon Jääkärirykmentti vuosina 1770-1810 I, Helsinki 1927.- E. S. Tigerstedt, Biografiska anteckningar om Savolax brigadens män, Helsingfors 1908, s. 2, ilmoittaa virheellisesti Savon jääkärijoukon perustamisvuodeksi 1746.

[66]   Savon prikaatin alainen, mutta Kunink. Maj. määräsi, että niinkauan kuin Sandels oli Savon jääkärirykmentin päällikkönä (1803-1808 [1810]) se hallinnollisesti oli tämän rykmentin alainen.

[67]   »Keis.» ei esiinny enää v:n 1822 Valtiokalenterissa.

[68]   »Suomen» ei esiinny 1. Jalkaväkirykmentin nimessä Valtiokalentereissa 1824 ja 1825, mutta kyllä jälleen 1826; molemmista jalkaväkirykmenteistä puuttuu »Suomen» v:n 1827 Valtiokalenterissa.

[69]   Gustaf Adolf Lindeqvist (alk. Lindqvist) »Bataillons Predikant vid Första Finska Infanteri Regemente d. 19 Mars 1814, samt ifrån denna tid varit tjenstgörande intill d. 1 Aug. 1818; Sedermera varit tjenstgörande vid Helsingfors undervisnings Bataillon» (Jacob Gustaf Chydenius, Matrikel öfver Presterskapet uti Åbo Erke-Stift, Åbo 1823, ss. 232-233). Bataljonspredikant vid I:a finska inf. reg:s Vasa Bataljon» (V. Schvindt, ed. m. t., s. 151).

[70]   Karl Helenius on jo 24/12 1813 tullut 1. pataljoonan ylim. pataljoonansaarnaajaksi (Constantin Törnudd, Åbo Erke Stifts Matrikel, Åbo 1840, s. 363; Vilh. Lagus, Åbo Akademis studentmatrikel II, s.437; Chydenius, Matrikel, s. 43).

[71]   Anders Joachim Streng nimitettiin 10/10 1812 ja sai eron /3 1819 (Winterin kokoelmat Valtionarkistossa).

[72]   Fredrik August Grahn on jo 5/3 1817 tullut ylim. pataljoonansaarnaajaksi (A. F. Sirén, Borgå stifts matrikel, Borgå 1854, s. 336). Matthias Akiander, Herdaminne för fordna Wiborgs och nuvarande Borgå stift I, Helsingfors 1868, s. 407, ilmoittaa ajaksi 1820-1825.

[73]   David Emanuel Kriander tuli Akianderin paimenmuiston mukaan, II, s. 38 jo 1815 ylim. pataljoonansaarnaajaksi.

[74]   Johan Ihlström, »constituerad d. 12 Julii 1823 till Extraordinarie Bataillons Predikant vid Heinola Bataillon af Kejserl. 2:dra Finska Infanteri-Regementet, å hvilken tjenst han år 1828 erhållit Nådig fullmagt» (Adolf Boman, Borgå-Stifts Matrikel, Borgå 1829, s. 187); »e. o. predikant vid Heinola bataljon 12 juli 1823, ordinarie d:o vid 4 skarpskyttebataljon 25 nov. s. å.» (Akiander, Herdaminne II, s. 353).

[75]   Vuoden 1827 Valtiokalenterissa on nimi vain »Jääkärirykmentti».

[76]   Erik Öblom »Bataljonspredikant vid Viborgs regemente 10/10 1812 (Winterin kokoelmat; vrt. myös Lagus, Åbo akademis studentmatrikel II, s. 501, Chydenius, Matrikel, s. 123, Törnudd, Matrikel, s. 477).

[77]   Karl Johan Winter »y. m. saarnaaja Suomen 5. (Kuopion) jääkäripataljoonassa /7 1822, vakin. 8/1 1825» (Axel Bergholm, Sukukirja II, s. 1379).

[78]   Karl Fredrik Relander »den 17 Augusti 1822 antagen till Extra Ordinarie Bataillons Predikant vid Wiborgs Bataillon af Kejserl. Finska Jägareregementet» (Boman, Matrikel, s. 230). Vrt. myös Akiander, Herdaminne I, s. 241, jonka mukaan R. toimi v:een 1828.

[79]   Per Ulrik Ferdinand Sadelin »jämte sin skoltjenst predikant vid Vasa bataljon 1821-1826, sedan ordinarie, (Lagus, Studentmatrikel II, s. 461).

[80]   Kirjallisuutta: Oskar Wasastjerna, Biografiska anteckningar om Generaler, Stabs- och Öfverofficerare, hvilka tjänat vid finska militären sedan den 1 augusti 1880, men hvilka afgått innan den 1 januari 1894 (Finsk Militär Tidskrift 1895) - Oscar Wasastjerna, Matrikel öfver Generaler, Stabs- ozh Öfverofficerare samt läkare vid finska militären den 1 januari 1894, den 1/13 januari 1897, år 1901, Helsingfors 1894, 1897, 1901.

[81]   Sasslinin l. Kärjen rukoushuonekunnassa, per. 1847, Hämeenkyrössä, Pitkärannan tehtaalla, oma saarnaaja 1889-1904, vir. apul. v:sta 1924, Impilahdella, ja Tiistenjoella, per. 1913, Lapualla, joilla on, ensimainitulla oma saarnaaja ja molemmilla viimeksimainituilla virallinen apulainen, ei myöskään ole omia kirkollisia kirjoja. Sensijaan Vehkajärven rukoushuonekunnassa Kuhmalahdella, per. 1841, joka v:een 1910 (1896) kuului Sahalahteen, on omat rippikirjat v:sta 1774, mutta ei historiakirjoja. - Vrt. O. A. Louhelainen, Sasslinin koulu- ja saarnahuonelaitoksen historia (Satakuntaa ja satakuntalaisia. Juhlajulkaisu omistettu Hj. Nortamolle hänen 70-vuotispäivänään 13. VI. 1930 = Satakunnan kirjallisen kerhon Julkaisuja IV), Porvoo 1930, ss. 92-207.

Saarnaaja ja yleensä oma kirkollinen kirjanpito on seuraavissa toistaiseksi epäitsenäisissä seurakunnissa, joista *-merkillä varustetut ennen pitkää tulevat kirkkoherrakunniksi:

Korpiselkä, rukoushuonek. Soanlahdella 1885, oma kirjanpito v:sta 1909

*Pelkosenniemi, Sodankyläsä 1916, oma kirjanpito v:sta 1917.

*Posio, Kuusamossa 1908, oma kirjanpito v:sta 1926.

*Riistavesi, Kuopion maaseurakunnassa 1917, oma kirjanpito v:sta 1924

*Yli-Ii, Iissä 1917, osittainen oma kirjanpito, pääkirja v:sta 1931.

[82]   Ad. Neovius, Suomen evankelis-lutherilaisen kirkon matrikkeli, II. Tilastollinen osasto, s. 2, ilmoittaa erheellisesti, että Aspön ja Jurmon rukoushuonekunnilla olisi omat rippikirjat ja että ne alkaisivat 1756. - Vrt. myös L. W. Fagerlund, Anteckningar om Korpo och Houtskärs socknar (Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk 28), ss. 252-253.

[83]   Vrt, J. E. Rosberg & Uno A. Fleege, Kyrkslätt socken. Dess natur, ut veckling och historia. III. Uno A. Fleege, Historia, Helsingfors 1901. - Kyrkslätt förr och nu. Till 600-arsfesten utgiven av Kyrkslätt Hembygdsförening under redaktion av Algor Jansson, Helsingfors 1930.

[84]   Vrt. Kustaa Killinen, Kiinteitä muinaisjäännöksiä Ulvilan kihlakunnassa. Liite: Eliel Aspelin [-Haapkylä]. Kertomus Rauman, Lapin ja Eurajoen kirkoista (Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk 33), Helsingfors 1880, s. 100.

[85]   Vrt. Juho Sjöroos, Muinaismuistoja Mynämäen kihlakunnasta (Suomen Muinaismuisto-Yhdistyksen Aikakauskirja VIII), Helsinki 1887, ss. 31-55.

[86]   Vrt, A. E. Snellman. Maa- ja Ulko-Kalla Kalajoen edustalla (Suomen Museo II, 1895), Helsinki 1895, ss. 24-28.

[87]   Vrt. K.A. Pfaler, Muistelmia Kuhmoniemen seurakunnasta (Kansanvalistusseuran Kotiseutukuvauksia 3-4), Helsinki 1909. - Paavo Pulkkinen, Muistiinpanoja Kuhmoniemen tavoista ja elannoista. Julkaissut Rafael Engelberg. [I]- II, Helsinki 1912-13.

[88]   Vrt. K. Hallio, Putsaaren kirkko (Tutkimuksia Suomen kirkkohistorian alalta = Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia Xl), Helsinki 1913, ss. 431-439. - K. A. Cajander, Uudenkaupungin muinaisia I, Turku 1889. - Suomen Kuvalehti 1879, s. 217. - Suomen Muinaismuisto-Yhdistyksen Aikakauskirja VII, Helsinki 1885, ss. 176-178. - Finlands kyrkor, utgivna av K. K. Meinander och Juhani Rinne I, Nykyrko och Nystad, Helsingfors 1912, ss. 6-7.

[89]   Ks. Untamala, muist., Kust. Killisen kirjoitus, s. 141, ja A. W. Ranckenin, s. 9.

[90]   Vrt. A. M. Tallgren, Untamalan kalmisto (Suomalais-ugrilaisen Seuran Toimituksia XXXV, 15), Helsinki 1913. - Kyläkirjaston Kuvalehti 1898, ss. 39- 40. - Kust. Killinen, Muinaisjäännöksiä Vehmaan kihlakunnassa (Suomen Muinaismuisto-yhdistyksen Aikakauskirja VII), Helsinki 1885, ss. 139-140. - Finlands kyrkor, utgivna av K. K. Meinander och Juhani Rinne II. Letala av A. W. Rancken, Helsingfors 1930, s. 8.

[91]   Ks. Aspö, Muist., L. W. Fagerlundin kirjoitus.

[92]   Vrt. V. J. Kallio, Halikon historia, Forssa 1930, ss 84-86.

[93]   Vrt. J. M. Salenius, Tietoja Viipurin nykyisen roomalaiskatolisen seurakunnan ensiajoilta (Tutkimuksia Suomen kirkkohistorian alalta = Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia XI), Helsinki 1913, ss. 221-223. - J. W. Ruuth, Wiipurin kaupungin historia, Wiipuri 1908, ss. 687-688.

[94]   Evankelis-luterilaisten kirkkojen pyhityksistä ks. V. Vallin [Voionmaa], Kirkkojemme suojeluspyhät (Suomen Museo III, 1896), Helsinki 1896, ss. 54-76.

[95]   Sigurd Nordenstreng, Fredrikshamns stads historia, Fredrikshamn 1908-1911, ss.528-530, 580-581, 615, 620-623, 736, 832.

[96]   Sotilaskirkko oli sijoitettuna yksityiseen vuokrahuoneistoon v:n 1809 jälkeen. Ivan Usakoffin talossa ollut kirkko tuhoutui kaupungin palossa 15/9 1831. Ks. K.O. Lindeqvist, Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809-75 (Hämeenlinnan kaupungin historia III), Hämeenlinna 1930, ss. 216-217.

[97]   Vrt. M[aria] M[akaroff], Piirteitä Ilomantsin kreikkalais-katolisen seurakunnan vaiheista (Aamun koiton joulu 1922), Sortavala 1922.

[98]   Vrt. T. Könönen, Joensuun kaupunki 1848-1898 Joensuu 1904, ss. 390-393.

[99]   Vrt. Kitilän vanhan kirkon 150 vuotismuistojuhla, Sortavala 1927.

[100]   Eivät liene kenellekään pyhitettyjä.

[101]   Vrt. Herman Hultin, Historik öfver Kotka stad (Kotka stads historia 1878-1904), Kotka 1904, ss. 18-19, 34, 228-229.

[102]   Muodosti Muolaan piirissä oman venäläisen kunnan, johon kuului neljä kylää, Kangaspelto, Kyyrölä (Kirkonkylä), Parkkila ja Sudenoja.

[103]   Vrt. Matth. Akiander, Om donationerna i Viborgs län, Helsingfors 1864, ss. 173-174, 186.- Osmo Durchman, Kahden Serbian prinssin suomalaisista esivanhemmista (Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja IX, 1925), Helsinki 1925, s. 206, alaviite 6.

[104]   Vrt. [Zoe Warfolomejeff]} Kyyrölän kreikkalais-kato]inen seurakunta 200 vuotias, Sortavala 1924, ja Aamun Koitto 1924, n:ot 23-24. - Papeista ks. J. M. Salenius, Historiallinen kertomus Muolan eli Pyhäristin pitäjästä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 47 = Pitäjänkertomuksia III), Helsinki 1871, s. 73.

[105]   Perusti 1809 Annantehtaan. Omisti Salmin ja Suojärven lahjoitusmaat, - Vrt. Matth., Akiander, Om donationerna i Viborgs län, Helsingfors 1864, ss. 182-184.- P. Dotsgorouky, Notice sur les principales familles de la Russie, Bruxelles 1843, s. 127: »Le conte Alexis Orlow, l'assassin de Pierre III, qui commanda en chef à la fameuse bataille de Tchesmé, où la flotte turque fut détruite en 1770, et recu de Catherine, pour cette journee, le titre Tchesmensky, ne laissa q'une fille, mademoiselle la contesse Anna Orlolof Tchesmensky, héritière de l'une des fortunes les plus colossales de la Russie, et qui ne s'est point mariée».

[106]   Vrt. S. Solntsev, Kreikkalais-katolinen seurakunta (Sortavalan kaupungin historia, julk. U. Karttunen), Sortavala 1932, ss. 230-244. - A. K. Saarela, Sortavalan maa- ja kaupunkiseurakunnan historia 1632-1932, Sortavala 1932, ss. 236-238.

[107]   Tästä rukoushuoneesta ei ole mitään mainintaa »Suomenmaa»-teoksessa (V, s. 410), jossa kreikkalaiskatolisten seurakuntien suhteen on muutenkin runsaasti epätarkkuuksia.

[108]   Vrt. Ilmari Manninen, Liperin seurakunnan historia Ruotsin vallan aikana (Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Toimituksia XV), Helsinki 1917, ss. 154-169. - M. Michailow, Muutama sana Taipaleen kreikkalais katolisen seurakunnan historiallisista oloista ja vaiheista (Aamun Koitto 1924, n:ot 16, 18, 19 ja 20), Sortavala 1924.

[109]   Valtiokalenterissa edelleen vain »Kellomäki».

[110]   Lövön saarella Vårdössä oli kreikkalaiskatolinen kappeli. Saarella lähettiläät kokoontuivat 1718 rauhaa varten (Ad. Neovius, Kirkon matrikkeli, lisävihko s. 18).

[111]   Valtiokalenterissa 1920 on Uudenkirkon seurakunnan nimenä »Mustamäki-Uusikirkko».

[112]   Vrt. J. R. Danielson-Kalmari, Aleksanteri I:n aika VI, Porvoo 1928, ss. 605-608.

[113]   Vrt. Juhani Rinne, Viipurin entinen tuomiokirkko I-III (Suomen Museo XXI 1914) Helsinki 1914, ss. 53-67, 79-94. - J. W. Ruuth, Wiipurin kaupungin historia Wiipuri 1908, ss. 518, 685-687.

[114]   Vrt. lähemmin L. Bygdén, Hernösands stifts herdaminne I-IV, Uppsala 1923-1928.

[115]   Kirjallisuutta: Matth. Akiander, Bidrag till kännedom om Evangelisk-lutherska Församlingarna i Ingermanlands stift, Helsingfors 1865.- Juuso Mustonen, Inkerin suomalaiset seurakunnat (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 191), Helsinki 1931. - O. A. Forsström [Hainari], Kuvaus Inkerinmaan oloista Ruotsin vallan aikana I, Sortavala 1890. - Carl Öhlander, Bidrag till kännedom om Ingermanlands historia och förvaltning I, 1617-1645, Uppsala 1898. - Die evangelisch-lutherischen Gemeinden in Rusland I. Bd., S:t Petersburg 1909.

[116]   Kuului Kivennapaan 1700-luvun loppupuolelle saakka.

[117]   Vrt. Heinrich Johann Hansen, Geschichte der Stadt Narwa, Dorpat 1858

[118]   Vrt. Eric Gustaf Ehrenström, Historisk Beskrifning öfwer S:t Catharinae och S:t Mariae Församlingar eller Swenska och Finska Församlingarna i S:t Petersburg; Jemte kort underrättelse om samteliga under Evangeliska Dom-Capitlet i S:t Petersburg lydande Församlingar i Ryska Riket H. I (Handlingar, till upp lysning i Finlands Kyrko-Historie H. VII), Bihang till Åbo Domkapitels Cirkulär Bref, Åbo 1829); myös erikseen.

[119]   Henkivartioväen 3:n, Suomen, tarkkampujapataljoonan ja sen edeltäjien Helsingin l. Suomen Opetuspataljoonan ja 3. Suomen Jääkärirykmentin [Viipurin rykmentin] säilyssä olevat historiakirjat käsittävät ensi vuosinaan myös merkintöjä Pyhän Konstantinin seurakunnasta. Vinpurin rykmentti sai Napoleonia vastaan käytyjen sotien aikana palvella Pietarin garnisoonissa puolitoista vuotta (maalisk. 1813 - syysk. 1814).

[lisäys]   Lisätty korjauksena artikkeliin.


Genos 3(1932), s. 85-120

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Viitteet ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1932 hakemisto | Vuosikertahakemisto