GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Sinius-suvun alkuperästä ja vähän muitakin Sursilliana-tutkimuksia

Assistentti ARVI ILMONIEMI, Leppävaara

Lueteltuaan asiakirjasarjoja (tuomiokirjat, verokirjat jne.), joita ALCENIUS ei tuntenut, ATLE WILSKMAN (Genealogia Sursilliana, juhlakirja E. G. Palménin muistoksi, 1919) huomauttaa mm.: »... on luultavaa, että Alceniuksen on ollut pakko jättää moni lähde käyttämättä, vaikka hän onkin tiennyt sen olemassaolosta». Tällaisia lähteitä oli valitettavasti, kuten nyttemmin voidaan todeta, sekin hänen jo 31/7 1848 lahjana saamansa käsikirjoitus (Sahl. Probsten Erich Falanders Document»), joka - alkuosaltaan v. 1700 paikkeilla tehty jäljennös - on melko luotettavasti alkuperäinen Terseruksen laitos (1660), ts. sen korvike. Kriitillisesti käytettynä vertailuperustana se olisi voinut olla hyödyksi vielä silloinkin kun tekijä (vv. 1848-50) valvoi Sursillianansa painatusta. - Toisaalta huomattakoon, että kyseisessä koodeksissa on ilmeisesti jäljentäjänkin viaksi luettavia kirjoitusvirheitä ja poisjättöjä, ja että Terseruskin erehtyi yhdistellessään eri henkilöiltä v. 1660 alkupuolella kuulemiaan sukujohtoja luetteloksi. Arvon piispa erehtyi, tai hänen tiedoittajansa muistivat väärin, esim. moninkertaisesti moniavioliittoisten sukulaisuussuhteiden »ristiaallokossa.» [1]

Tällaisiin kysymyksiin ei ALCENIUS tietenkään, primäärilähteiden puuttuessa, kyennyt paneutumaan. Mutta kenties hän seuraavassa tapauksessa, hyvällä onnella ja Peitziuksen Sursilliana-version tuntien, olisi voinut päätyä oikeampiinkin merkintöihin ja kombinaatioihin.

Sinius-sukua koskevien selvitysten, ilmeisesti myös uusimman, KARI BERGHOLMIN laatiman (Genos 1954:4) lähtökohtina ovat olleet GS:n merkinnät, esim. (s. 184) »Isaac Sinius, son till fougden i Cajana härad Isaac Hansson, hvilken åter var bördig från Siniluoto hemman i Salo socken, derifrån slägtnamnet härstammar, och hade flere barn. Denne Isaac Isaacsson Sinius var född å nämnda hemman ... » (Ks. myös GS, ss. 232, 255 ja 256). Siniluoto (STRANDBERG Herdaminne: Siniluola!) tavataan jo Gabriel Peitziuksella (-1747), mutta ei vielä Terseruksella (1660), jonka aikana Sinius-nimeä ei ainakaan Suomessa tunnettu: Isak Hannunpojan (ilmeisesti vanhin) poika, Johannes Sinius merkittiin Upsalan yliopiston kirjoihin vasta 1672 ja alussa mainittu, isänsä kaima, 1677. Näyttääkin varmalta, että ensimmäiset Sinius-nimiset (myös naispuoliset) joutuivat Sursillien sukuluetteloon avioliittojensa kautta [2] ja vasta Peitziusten hankkimien tietojen perusteella.

Monitoimisen Isak Hannunpojan virkaurasta (ks. KARI BERGHOLM, s. 107 ja MAUNO JOKIPII, Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat II (1960), s. 285) mainittakoon tässä vain, että hän oli Kajaanin (pitäjien) nimismiehenä jo 1651 ja Pielisen pogostan voutina 1659-1663, ja (lisätietona), että hän eli vielä 2/7 1686 Sotkamon nimismiehenä ja Kajaanin postimestarina (VA 9192:8741), mutta mainitaan vainajana 5/2 1687 (Sotkamon kär.). Joku uskalsi sitten väittää, että hän oli ollut »kruununvaras» mutta pyysi anteeksi ja tuomittiin maksamaan sakkoja; sukututkimuksen kannalta on tärkeätä, että kantajana oli poika, pappismies Isak Sinius (kär. 10/8 -87).-  »Kreivin ajan» päätyttyä selviteltiin lisakin velkaasioita. [3]

 

Iisak Hannunpojan syntyperä

a) »virallisten» lähteiden mukaan

Oulun raastuvanoikeudessa 3/9 ja 4/9 1673 selviteltiin silloisen Kajaanin vapaaherrakunnan voudin lisak Hannunpojan, hänen Oulussa asuvan veljensä Yrjänä (Jöran) Hannunpojan ja Klaara nimisen sisaren välisiä velka ym. asioita ja mainittiin mm. heidän vanhempainsa tontti »emellan Trumbels och Nils Haralas gårdar».[4] Käyttäen apuna näin merkittyä lähtökohtaa ja sitä, että Oulun henkikirjoissa olevien nimien järjestys pysyy esim. vv. 1651-54 kutakuinkin muuttumattomana, voidaan todeta, että v:n 1652 Jöran Hansson nimeä vastaa v. 1651 Hans Larssons enckia, ja että itse Hannu Laurinpoika kuoli n. 1645. Tämän nimisellä miehellä oli Oulun kirkon tammik. 1644 aloitetun penkkiluettelon mukaan paikka 12 penkissä, [5] mutta Anna-vaimolla huomattavasti arvokkaampi istuinsija, nim. kirkon keskiosastossa olevassa 9. naisten penkissä.[6]

b) Sursilliana-tutkimusten mukaan

Verrattaessa Falanderin dokumenttia (ks. kuvaa) myöhempien versioitten vastaaviin merkintöihin todetaan, että A:lla on Katarina Östenintyttären 2. miehenä Matthias Ericsson (i Salo socken?). Hannu Laurinpojan lapsia Peitzius (1747) ilmoittaa: 5. Carin Hansdotter, fick N, Britha Hansdotter fick Päckilä Johan i Uhlo, Jöran Hansson, fougde i Pielis [vaimo kuten taulukossamme], 6. Johannes [koulunkäynti puuttuu] ja 3 tytärtä, 5. Anna Hansdotter fick Jacobum Erici Lapo jne.- Alcenius: 2 ensim. tytärtä kuten Peitzius, Jöran Hansson puuttuu kokonaan ja sitten seuraa Johan Hansson, fogde i Pielis, gift med borgaren i Uleåborg Jacob Trumpets [!] dotter Helena. Näillä on (johdonmukaisesti) poika Johan Johansson [koulunkäynti puuttuu] ja 3 tytärtä. Anna Hansdotterin (s. 1639, k. 1707) 2. mieheksi Alcenius on todennut Esaias ljanderin 1. Fellmanin.

33_18_1.gif (93144 bytes)

Ns. Falanderin dokumentti. Ote: Katarina Östenintyttären jälkeläistöä.

On selvää, että taulukkomme Isak Hannunpoika on Siniusten isä, joka vielä 1660 toimi Pielisen pogostan voutina, ja että poika on n. v. 1651 syntynyt Johannes (Sinius).- Yrjö Hannunpoika oli nainut jonkun Olavi Olavinpojan lesken Gertrud Antintyttären, jonka tyttäret olivat Liisa (Olavintytär), raatimies Simon Pilkarin vaimo ja Brita (Olavintytär), jonka miehenä mainitaan Juho Martinpoika Rajahl, vain. 1688 (Oulun RO 3/9 1673, 24/3 1688 ym.) - Tuomiokirjojenkin mukaan oli Juho (Matinp.) Päkkilän vaimo Brita Hannuntytär; esim. Peitzius edustaa siis tässä kohdassa alkuperäistä laitosta.

Tutkimuksemme kannalta »hyödyllisenä» virheenä on pidettävä sitä epäilemättä Terscrukselta peräisin olevaa tietoa, että lisak Hannunpojan vaimo oli Helena Jaakontytär Trumbel (Alceniuksella Trumpet l). Tavallaan hän oli porvarintytär Oulusta, mutta Trumbel oli oikeastaan hänen isäpuolensa. Iisakin lesken nimi oii säilynyt Kajaanin raastuvanoikeuden pöytäkirjassa 3/8 1691 muodossa Elin Auttersdotter. Verrattaessa keskenään erinäisiä Turun RO:n ja Oulun RO:n ym. lähteiden merkintöjä voidaan päätellä, että kys. Helenan (1. Elinin) isä oli aikanaan varakas, mutta lopulta köyhtynyt, Turussa 10.5.1636 haudattu kauppias Auther (Author?) Duvell [7] ja äiti Elisabet Hannuntytär Platz; tämän nai jo 1637 turkulainen Jaakko Pietarinp. Trumbel, [8] muutti jolloinkin 1640-luvulla Ouluun ja toimi siellä kauppiaana, velkaantui ja haud. Oulussa 30.3.1659. [9] Lesken hautauksesta maksoi 1/5 1661 poika Hans Trumbel. Tämän niminen ent. vahtimestari mainitaan taas Kajaanin vapaaherrakunnan konventin pöytäkirjassa 7/2 1673.

Onko sitten edellä mainittu Oulun n. v. 1645 kuollut porvari Hannu Laurinpoika se samanniminen, »Salon eli Saloisten pitäjän Salon kylän Siniluodon talon isäntä», jonka Kari Bergholm on merkinnyt Iisak Hannunpojan isäksi - kaiketi verokirjoja tarkasteltuaan? (V. 1635 karjaluettelossa on Salon kylässä ensimmäisenä Hans Larsson, samoin v. 1641 manttaaliluettelossa; huomattakoon vielä Raahen tuomiokirja 15/11 1658, jossa mainitaan Hans Larsson Siniluoto, joka tunnustaa Tukholmassa 20/10 1654 päivätyn obligaationsa.) Epäilemättä eri mies, vaikka isännimikin sattuu olemaan sama.

Jotakin todellisuuspohjaista luulisi joka tapauksessa sisältyvän Peitziusten laitoksessa (-1747) esitettyyn Siniluoto-Sinius-kombinaatioon. (Marthinus P. toimi pappina Raahessa jo v. 1683.) Terserus tiesi porvari Hannu Laurinpojan polveutuvan Lauri nimisestä talonpojasta. Hannun nuorempi velipuoli taas oli - Terseruksen mukaan - Laurentius Mathiae (Lochtovius, lopulta Lohtajan kirkkoherra), joka Lohtajan kirkossa säilyneen votiivitaulun mukaan oli syntynyt Saloisissa jo 1582 (taulu on nykyään Kansallismuseossa; ks. myös VA, Sukukirjan aineksia 1, s. 715). [10] - Oliko siis Hannu Laurinpoika syntynyt tosiaan jo ennen tuota vuotta?

Joka tapauksessa T:lla näyttää olleen tiedoittajana niinkin läheinen asiantuntija kuin Laurentius Lochtoviuksen (GS. s. 77) poika, n. v. 1620 syntynyt Ericus Granberg, josta tuli Lohtajan kirkkoherra v. 1647. Tämän Josephus nimisen pojan kohdalle T. on merkinnyt: »min Gud Son, straxt död in visitatione den 23 Martii». - Toisaalta voidaan osoittaa, että juuri tämän sukuhaaran, nimenomaan Laurentius-kirkkoherran sisareksi mainitun Brita Matintyttären jälkeläisten kohdalla on jo Terseruksella virheellisiä tietoja. T:n mukaan tuon Britan 1. p:o oli Lars Cataja ja 2. Jöran Andersson, Oulun pormestari. - Oulun raast. 28/12 1629 ym. lähteistä selviää, että n. 1617 kuolleen porvari Lauri Paavalinpojan leski oli (v:n 1618 paikkeilla) nainut leskimiehen Yrjänä Antinpojan. Edell. avioliitosta olivat porvari ym. Matti Enqvist, Hannu [=Pohjanmaan jalk.rykm. kapteeni Johan En(e)qvist] ja Kaarina [Terseruksella ym. virheellisesti »Jöransdotter»]. Matin kahden lapsen povinumero on GS, s. 87 väärin merkitty, samoin Anna Kauhasen, joka oli mainitun Kaarina Laurintyttären tytär. Toisen asianomaisen, pormestari Yrjänä Antinp. [Lytterin] lapsina mainitaan 1629 Erik, Jöran, Brita ja Klara, jotka olivat pormestarin aikaisemmasta avioliitosta. Nämä Lytter-nimisinä mainitut on poistettava esim. GS:n sivulta 103. - Britan ja porm. Lytterin yhteisiksi lapsiksi jäävät siten Andreas Georgii Lythraeus, yo. Ups. 1637 jne. (GS, s. 83), Margareta, »som nu i några åhr Her Mårthens hustru i Wörå warit» (Oulun 26/11 1642, GS, s. 103 jne.) ja Jacobus Georgii Lythraeus, yo. Tur. 1642; ks. Cons. Acad. prot. 10/12 1645, 17/6 1646 ja 24/4 1653. - Terserus tunsi Andr. Lythracuksen pojan Jöranin, mutta GS:sta puuttuu tämä Georgius Andreae L., yo. Ups. 26/10 1661.

Erikoisuutenakin mainittakoon, että Brita Matintyttären tytär Kaarina Laurintytär [Kataja] muisti v. 1679 hämmästyttävän oikein erinäisten melko kaukaisten sukulaistensa polveutumiset, muistipa Östen Eerikinpojan vaimonkin, jota Terserus ei mainitse lainkaan, ja väitti, että tuon vaimon veli oli Kokkolan kirkkoherra Carolus (Terseruksella Sursill-niminen Östenin veli!; vrt. GS, s. 314). [12] Tämäkin »todistus», edellä jo Terseruksen viaksi luettavien virheellisyyksien lisäksi, pakottaa odottamaan mahdollisia lisäselvityksiä Uumajan Östertegin Östenin perhesuhteista - nimenomaan Ruotsin puolen tietolähteistä.

 

[1] GS:n virheellisistä sukujohdoista (Lytter-Lythracus, Kataja-Enqvist, Kauhanen, Lithovius-Hoffrenius ym.) - osa niistä jo Terseruksella - ks. E. GRANIT-ILMONIEMI ja ARVI ILMONIEMI, Sakari Topeliuksen esivanhemmat, 1933; ARVI ILMONIEMI, Östen Sursillin avioton (?) poika ja hänen jälkeläistensä sukulaisuussuhteita, (Genos 1950:1), sama, Karsten-suvun kantaisä (Genos 1958, ss. 20-21). Kahdessa viimeksi mainitussa tutkielmassa on otettu huomioon myös »Falanderin dokumentti».

[2] Johannes Sinius sai Iisalmen kappalaisen viran ilmeisesti jo 1680 (Iisalmen kär. tammik. 1681); sinä vuonna hän sai nimiinsä lisalmenkylässä olevan Kaarakkalan tilan; laamanninoikeudessa v. 1681 (»kreivikunnan aikana») oli tuominnut muka Siniuksen »s t i u f s w ä r f a d e r». (Iisalmen ym.pit. laam.oik. 1683). Ilmeisesti siis GS, s. 232, hänen vaimokseen merkitty Anna Corte on korvattava Anna Mathesiuksella (vrt. BERGHOLM, taulu 13 - Laukaan kuolleiden luettelon mukaan), ja tämän vanhemmat olivat niin muodoin Pyhäjoen kappal. Henrik M. (s. n. 1630) ja Margareta Neocarolinus, jonka 2. mies oli Raahen pormestari Henrik Corte (ks. myös GS, ss. 171 ja 334 sekä Sukukirja: Mathesius, taulu 3). - Isacus Sinius, »Gvdz Ordz Trogne Medhtienare vthi Paldamo» vihittiin Paltamon kirkossa 22.4. 1685 Margareta Cajanuksen kanssa (TOINI MELANDER, Personskrifter... n:o 998).

[3] VA 1183:196: »Minä Otzippa Ostonpoika lupan täydellä todella maxa hywin uskotun fougdin Isack Hannuxenpojan puolesta vijsi sata talarita nytt tänä sisällä olewaisella wuodella Decembrixessä hywin ylös otetulle ja hyvin uskotulle H:r Borgmestarille Oulun caupungisa Jöran Zadlerille ja wielä ychdexi vakuden merkixi oman nimen alle kirjota. A:o 1681 Datum Uhlo d 4 Decemb(ris) (lisak Hannunpojan suomea?) - Oulussa 16/3 1684 päivätyssä selvityksessä lisakin Kajaanissa olevasta omaisuudesta - tilaisuudessa oli ollut läsnä mm. komendantti Forsman-vainaja (k.1683) - mainitaan Kajaanin kaupungissa oleva talo, joka on vielä myymättä ja jossa hän itse asuu; 2) Turunkorva niminen talo, jonka lisak oli myynyt Sippe (Sigfred) Leinoiselle ja josta maksetut rahat lienevät vielä Iisakin hallussa ja 3) viinapannu sekä joitakin kattiloita, jotka ovat vielä Turunkorvassa, lisakin käytössä. - Maaherra oli määrännyt Joh. Uhlwikin ottamaan lisak Hannunpojalta niin paljon rahaa, että hopeat ja rahavarat voitaisiin kuljettaa »tili Cronohollmen» - Vielä 15/4 1705 (Kajaanin RO) mainitaan Iisakkimme Kajaanissa oleva talo ja tontti, jotka olivat olleet yli 15 v. asumattomia ja rappeutuneet.

[4] Yrjänä väitti tavanneensa (1664?) veljensä, jotta tämä saisi voudin-viran, mutta lisak ilmoitti, että kreivin mielestä sitä ei tarvittu. Vrt. JOKIPII, m.t., s. 285.

[5] Siinä istuivat lisäksi eräs Erkki Henrikinpoika, Matti Olavinpoika (luultavasti Annala), Petter Pennainen ja Hannu suutari.

[6] »Puhekumppaneina» olivat kirkkoherran rouva Marina, Jaakko Antinpojan vaimo Kaarina, Cameronin vaimo Anna, Kiethen vaimo Kaarina ja Yrjänä Yrjänänpojan vaimo Margareta. Siinäpä joukko huomiota ansaitsevia vaimoja, joiden miehet mainitaan esim. Oulun kaupungin historiassa ja joista useimmat itsekin esiintyvät Sursillianoissa: Jaakko Antinpoika (Tysk) toimi Oulun pormestarina v:een 1640 ja hänen skotlantilaissukuinen vävynsä oli Turusta Ouluun muuttanut porvari ja vouti Anders Kithe (Kitt, Kieth, Keith?) (ks. GS, s. 263, jossa virheellisesti »borgmästare») sekä toinen vävy, mainittu Yrjänä (Lytter-Lythraeus), joka toimi myöhemmin voutina. Cam(e)ron (1. Skott) oli useaan otteeseen raatimies ja muissakin hommissa. »Kietskan» tilalle, hänen miehensä hukuttua v. 1644 laivamatkalla, tuli Daniel Krögerin vaimo. (Kröger tuli pormestariksi 1647).

[7] CARPELAN, Åbo i genealogiskt hänseende .... 1890 antoi ilmeisesti etusijan Autormuodolle; ks. hänen selvitystään »Floor i Brahestad» (Släktb. II, 1933), jossa v. 1666 syntyneen Katarina Soudenian vanhemmat: porvari Mikkel (Sovio) ja Katarina Autorsdotter Duvel. - Ks. kuitenkin Raahen RO 31/3 1686, jossa (2 kertaa) leski Kat. Auttersdotter. - Ks. myös SYLVI MÖLLER, Suomen tapulikaupunkien valtaporvaristo, 195J. Nimiluettelossa Duwell (Mac Dougall), Autor. - Kys. sukunimi kirjoitetaan Turun vanhimmissa tuomiokirjoissa 1623-38: Duval, Duvel, Duuel, Dyfwell, Turun RO 9/2 1633: »Autor Dwfwell, s. Hans Platzes mågh».

[8] MÖLLER, m.t., s. 58, luettelee eräitä Ruotsi-Suomen palveluksessa olevia palkkasotureita, mm. erään skotlantilaisen everstin rykmentissä v. 1624 palvelevan James Trummel nimisen. [James = Jakob.]

[9] Trumbel mainitaan Oulussa v. 1645 henkikirjassa. Jo 1643 hän lahjoitti Oulun kirkolle 5 talaria, koska »Jumala oli auttanut hänen laivansa onnellisesti Turkuun.» [kapt. Johan En(e)qvistin komppanian föörarin] Hans Ermanin taposta hän pelastui maksamalla hovioikeuden määräämiä sakkoja 200 tal. hopearahaa (400 kup.tal. asianomistajalle ja saman verran kuninkaan saatavaa) - Oulun kaupungin sakkoluettelo Vapusta 1644 Vappuun 1645 (VA 9117:201), Erman-jutusta ks. jo OR 8/7 1643. V. 1650 hän suoritti kirkon sakkoja 250 tal. Trumbelin kuoltua esiintyi Oulussa 1659-1661 suurimpana saamamiehenä turkulainen Anders Martin (Merthen?), joka jo Duvelin aikuisia saataviaan velkoessaan oli käräjöinyt Elisabet Platzin kanssa, esim. Turun RO 10/6 1654, jolloin Elisabetilla samoin kuin hänen sisarellaan, Kemin kirkkoherran vaimolla (ks. Tudeer-suvun selv.) oli vaatimuksia siihen »perintöön», minkä Godtfrederich [!] Rosskamp oli tuonut Hollannista (ks. myös Turun RO 3/4 1658).

[10] Pohjalaisen osakunnan nimikirjassa 1 (1946) on pohjalaiseksi merkitty Daniel Erici Sinius, joka merkittiin Upsalan yliopiston kirjoihin tammik. 1655. Alkuperäisessä matrikkelissa ei kaiketi ole merkintää »pohjalaisuudesta». - COLLIIN, Sveriges bibliografi, 1600-talet, 1942-44, mainitsee Laurentius Erici Sinius nimisen, v. 1650 Strengnäsissä toimineen opettajan. - Täydellisyydenkin vuoksi mainittakoon, että nimiasu, Senius, joka esiintyy pohjalaisen Isacus Isaci'n kohdalla (1677) Upsalan yliopiston matrikkelissa, tavataan - vanhempaa veljeä Johannesta tarkoittavana. - Iisalmen käräjäpöytäkirjassa 1697 sekä vv. 1702 ja 1703 manttaaliluetteloissa; v. 1705 on Seneius ja 1712 Sinnius.

[11] Vrt. MEINANDER, Porträtt i Finland (1931), s. 32-33 ja nimiluett., s. 319, jossa syntymävuosi 1572. [!]

[12] Oulun raast. 1/2 1679.

Fordom Rådhmans Sahl. Henrich Cauhaises änkja dygdesamme hustru Karin Larsd:r /: Een ållderstijgen qwinna af gått förståndh och friskt minne:/ bleff effter H:r Secretariens vtj den högl. Kongl: Hoff Rätten i Åbo högachtade Jacobi Wallstenij ankomne skrifwelse för Rätta kalladt, att giöra Rättenom Een wiss Relation om H:r Secretarjens och Sahl. Henrich Tawastz, fordom boende i Åbo Stadh, änckjas dygdesamme Maria Jacobsd:rs härkomst och Slächt Linea, v t h a f f  h w i l k e n  S k y l l d  s k a p  o c h  d e n n e  h u s t: o  C a r i n  s e g e r s  i  g h a f f  k o m m e n  w a r a. Så bekende hon j Eedstadh, att Een Kyrckjoherde I Gambl:Carlby, som heet H:r Carl, warit Broder åth hustru Malin, Östen Erichssons hustru, af hwilken sedan Siu Systrar äre födde, och Slächten sigh vthwijdgadt.

2. Hafwer bem:te Sal: H:r Carll födt Een dotter, Anna Carllsd:r ben:d, hwillken sedan pro

3. Födt medh H:r Carlls Mågh H:r Jacob, som honom succederat, bem:te Henrich Tawastz änckja Maria Jacobsd:r med flere Syskon.

På andre sijdan

1. H:r Carlls Syster Malin, Östen Erichsons hustro.

2. Kirsten, Erichsons [!] dotter, Kyrkjoherdens H:r Johans hustru i ljå.

3. Anna Johansd:r, Kyrckjoherdens H:r Johans hustru i Loimi Jokj.

4. Ähr Kongl: Hofrättz Secretarien Jacobus Walstenius född af Anna Johansdotter.

Att för bem:te hustru Carin Larsd:r på föreskrifwit Sätt ln för Rätta bekändt och refererat hafwer. Attesteres medh Stadzens signete, sampt vice Borgmest:s och Not: vnderskrifft. (Vrt. Genos 1950, ss. 4-5).


Genos 33(1962), s. 18-24

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1962 hakemisto | Vuosikertahakemisto