GENOS - Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Vanhan vaakunan vaellukset

Lääket.lis. TORVALD T:SON HOHENTHAL, Kristiinankaupunki

On kai hyvin tavallista, että jokin sukuvaakuna syystä tai toisesta on joutunut vieraan suvun käyttöön ja »jatkaa elämäänsä» toisessa maassa kuin siinä, missä vaakuna on syntynyt. Sitävastoin ei ole yhtä tavallista, että tällaisen vaakunan vaellus dokumentaarisesti voidaan todistaa.

Uudenkaarlepyyn syys- ja talvikäräjäin pöytäkirjan mukaan joulukuun 4. p:ltä 1788, ilmoitti »raatimies, Herra Petter Appelberg Uudestakaarlepyystä» aikaisemman haasteen perusteella, että hän v. 1773 »Kapteeni (»Capitainen Wälädle») Herra Claes Jacob Hohenthalin pyynnöstä oli kaivertanut tälle teräksisen sinetin (»et Stål Signete») josta hänen maksuna piti saada kaksi taalaria ja kolmekymmentäkaksi sillinkiä (»Två riksdaler Trettiotvå Skillingar Specie»). Tämä »teräksinen sinetti» on sittemmin kulkeutunut perintönä Hohenthalin suvun jäsenten keskuudessa ja on nyt näitten rivien kirjoittajan hallussa.

Millaiselta yllämainittu sinetti näyttää? Vaakunan kilvessä nähdään sen keskellä poikittain rivissä kolme tähteä ja kahden strutsinsulan välissä kypärän päällä, joista toinen kallistuu vasemmalle ja toinen oikealle nähdään niinikään tähti. (kuv. 1.) Kaikki tähdet ovat viisikärkisiä. Mistä kapteeni »C. J. v. Hohenthal», kuten hän nimensä kirjoitti, sai aiheen tähän vaakunaansa? Miksi hän teetti itselleen sinetin? Heraldikko, taiteilija ja kirjailija GUNNAR CLÉMENT ohjasi v. 1937 näitten epätäydellisten rivien kirjoittajaa MUSHARDIN »Denkmal der Uhralten, berühmten Hochadelichen Geschlechter im Herzogstum Bremen und Werden» -teokseen vuodelta 1708. Sieltä löytyy suhteellisen pitkä, puupiirroksilla komeasti koristeltu »Von den Warnern im Lande Redingen» kronikka. Otsikon alla näkyy Clémentin mukaan »taiteellisesti hyvin tehty puupiirros» suvun vaakunasta, jota seuraa seuraava »selitys»: »Diese alt-adeliche Familia führet in einem Silber-Weissen Schilde einen blauen Balcken oder Band, und auff demselben drey silberne Sterne mit fünf Strahlen. Das Helm-Zeichen auff dem offenen Ritter-Helm ist ein fünf-strachlichter silbernes Stern zwischen zwo blauen Strauss-Federn, deren eine zur rechten die andere zur lincken überhänget. Der Crantz und die Helm-Decken haben ihres Schildes Metall und Farbe. Die Erklärung mag in folgenden seyn:

vaakuna Von Warnern-suvun vaakunaa esittävä piirros Mushardin teoksessa »Denkmal» (1708).

»Warnerii dubitare vetant, quin militet achter Signaque caelest pro pietate ferat Arma vides, dector, quondam metuenda Livonis manent. Militiae sacrae nunc monumenta

Die Sterne in der Luft, ja Wind und Wetter streiten Wenn Gott der Frömmigkeit die Sieges-Fahn auffsteckt. Das kann der Sternen-Schild der Warner hier bedeuten, Gleichwie er hat vorhin der Christen feindt geschrecht.»

Näemme siis, että vaakuna muunmuassa symbolisoi sitä, että sen kantaja on ansainnut vaakunansa »peloittamalla kristittyjen vihollista».Ja mitä Warnerien kronikka kertoo tästä? Että tällä vanhalla aatelisella suvulla, joka polveutuu Skotlannista, on jäseniensä joukossa ollut eräs »Gilbertus Warner», skotlantilainen aatelismies, joka 1226 tuli Liivinmaahan »durch Pabstes versprochene Ablass, und seinen eigenen Eyler die Ungläubigen auszurotten und die Christliche Religion zu befodern». Vaimonsa, Margareta von Tiesenhausenin kanssa hänellä oli kolme poikaa: Alexander, Tarton piispa, jonka »die Ungläubigen» voittivat Wesenbergin taistelussa 1268, Heinrich, kolmannen »heermeisterin» Diederich von Gröningenin marsalkka ja naimisissa tämän sisaren, Margaretan kanssa ja Engelbert Warner, »Ein Ordens-Bruder der Schwerdt-Träger in Liefland». Tämän kronikan jälkeen seuraa sukutaulu Heinrich Warnerin jälkeläisistä.

sinnetti

sinetin kuvio

Claes Jacob Hohenthalin sinetti ja sen kuvio.

MUSHARDIN »Bremisch-Verdischer Rittersaal'in mukaan Liivinmaahan muuttanut Gilbertus Warnerin nimi olisi ollut Gilbertus Werner ja preussilaisen »Rechtsanwalt v. Werner'in jälkeläisillä sama vaakuna:»In silber ein blauer mit 3 fünfstrahligen silbernen Sternen belegter Balken. Helm: ein dgl zwischen 2 silbernen Straussfedern. Wulst und Decken: blausilbern. Eine Variante hat zwischen den Straussfedern, statt des Sterns, den Balken des Schildes angestammt».

Jo mainitussa oikeudenkäynnissä Uudessakaarlepyyssä 7.12.1788 vastaaja, kapteeni Hohenthal ei ollut saapuvilla, koska hänen samanaikaisesti »kruunun tarkastajan» (»Krono Inspector») ominaisuudessa piti suorittaa »Ny Carleby Regala Krono Brenneri'n» inventointi. Oikeus siirsi sen vuoksi asian käsittelyä seuraavan vuoden talvikäräjiin. Mutta C. J. v. Hohenthalin ansioluettelon mukaan (päivätty »Cuopio den 18 October 1789») kuului hän tuolloin Oulun vapaajoukkoihin, koska sotatila vallitsi Ruotsin ja Venäjän välillä ja oleskeli Kuopiossa. Siellä hän kuoli taikka kaatui 26.1.1790, joten oikeudenkäynti häntä vastaan lienee keskeytetty. Hänen terässinettinsä jäi täten ainiaaksi maksamatta.

Ei liene epäilystä siitä mistä kapteeni Hohenthal sai aiheensa vaakunaansa. Siihen kysymykseen me voimme ilman muuta vastata. Mutta miksi hän teetti sinetin itselleen ja minkä vuoksi hän varusti sinettinsä latinankielisellä »Vincet qui patitur», (Joka kärsii hän voittaa) tunnuslauseella, ne kysymykset jäänevät selvittämättä.

Tunnettu ruotsinmaalainen sukututkija H. SÖDERSTEEN on kirjeessään lakit.kandidaatti Otto Mauritz Hohenthalille, 5.3.1913 muunmuassa ilmoittanut, että yllämainittu kapteeni kastettiin Stralsundin kaupungissa Pommerissa (joka, kuten tunnettua kuului Ruotsiin) 21.9.1730 ja että tämän Nicolaus (Claes) Jacob Hohenthalin vanhemmat olivat eversti Schwerinin komppanian vääpeli, sittemmin luutnantti Joachim Hohenthal ja Beata Augusta von Warnern. Eräässä toisessa kastekirjan kohdassa kirjoitetaan äidin nimi von Werner. H. Södersteen mainitsee kirjeessään, että hän KNESCHKEn Adelslexiconissa on nähnyt mainittavan, että von Warner-suku on vanha aatelissuku Hannoverista ja tunnettu 14:lta vuosisadalta ja että tämän vaakuna on: »In Silber ein blauer Querbalken mit drei silb. Sternen belegt» ja otaksuu, että Hohenthalin suvun vanha sinetti kuvaa von Warnerin suvun vaakunaa. Kaikki viittaa siihen, että Södersteen on oikeassa. Jostakin tuntemattomasta syystä (aateloimisen lupaus?, adoptointi äitinsä kautta?, »adelsmans vederlike» ruotsalaisen upseerin ominaisuudessa Ruotsin rajojen ulkopuolella?) teetti silloinen kapteeni, sittemmin majuri Hohenthal itselleen 1773 sinetin, johon kaiverrettiin hänen äitinsä sukuvaakuna ilman kilven poikkipalkkia (unohtuiko se?) ja tämän alle kapteenin kaikesta päättäen henkilökohtainen tunnuslause. Tunnuslauseet ovat nimittäin Gunnar Clémentin mukaan pohjoismaisessa ja vanhemmassa saksalaisessa heraldiikassa erittäin harvinaisia. Majuri Hohenthalin sinetissä olevaa vaakunaa on sittemmin monessa polvessa hänen jälkeläistensä keskuudessa käytetty sineteissä, vaakunasormuksissa ja muulla tavalla. ja kun 1930-luvulla päädyttiin siihen, että »majuuri», kuten Hohenthalit kutsuvat Suomeen 1766 Stralsundista luutnanttina tullutta kantaisäänsä, erheellisesti oli jättänyt pois palkin äitinsä sukuvaakunan kilvestä, ovat vaakunakilvet tämän jälkeen suvun jäsenten vaakunasormuksissa jne. saaneet poikkipalkkinsa takaisin.


Genos 34(1963), s. 57-60

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1963 hakemisto | Vuosikertahakemisto