GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Referat | Artikkelin loppu ]

Bergroth-suvun alkuperä

Fil.maist. K. J. Kalliala, Helsinki

Bergroth-suvun alkuperästä on vain vähän tiedetty ennenkuin genealogi Arvi Ilmoniemi tämän kirjoittajan pyynnöstä on äskettäin tutkinut asiaa. Tällöin on käynyt selville pääasioittain seuraavaa:

Lohjan ja Nummen käräjäpöytäkirjan 2-3/5 1711 (VA, Raaseporin tuomiok. ll 28, ss. 125-127) mukaan oli »Crono Befallningsman i orten den 24 sidstl. Jan. och Rusthållaren i Mäckylä den 22 sidstl. April inrymbdt Mattz Mattson ifrån Jämbsä att uptaga det Crono ödets hemmanet Hera i Näckilä, som under bemälte Mäkyllä Rusthåld är indelt till agument ...» Tämä 2/3 manttaalin tila samoin kuin muut silloisen Nummen kappelin Näkkilän kylän tilat, Hannula ja Mattoi (Mattas, Mattila), olivat Pusulan (Vihdin) Mäkkylä nimisen ratsutilan aukmenttitiloja. Oikeus totesi v. 1711 että Heeran tila oli kehnossa kunnossa ja katsoi sen tarvitsevan ainakin 7 vuoden vapautuksen veroista.

Tämä Matti Matinpoika oli Bergroth-suvun ensimmäisen lukutielle päässeen jäsenen Henrik B:n isä.

Näyttää siltä, että Matti Matinpoika edellämainittuna vuonna solmi avioliittonsa Kaisa Eerikintyttären kanssa (sen vuoden vihittyjen luettelo puuttuu). Vv. 1712-1717 rippikirjaan on heidän nimiensä alle merkitty Mattz Andersson ja Maria Jacobsdotter. Kun ensiksi mainitun nimen edessä on selvä pieni f-kirjain, joka merkinnee sanaa »fader», näyttää siltä, että Matti Matinpojan hallitsemaan taloon jostakin on muuttanut myös hänen isänsä. Nummella haudattiin 29.9.1717 kirkkotarhaan »gl (gammal) Heera», joka todennäköisesti oli Matti Antinpoika. Talon asukkaiden joukkoon jatkuvasti merkitty Maria Jaakontytär kuoli rippikirjan mukaan 21.2.1735. Puolitoista viikkoa myöhemmin, maaliskuun 2. pnä haudattiin »en gl ea», mikä tarkoittaa »vanhaa leskeä». Hän voisi siis olla Matti Antinpojan vaimo.

Matti Antinpojan kuolemaa koskeva merkintä ja se, että Heeran isäntäväki kävi ripillä vielä 11.7.1714 osoittaa, että Heerassa asuttiin sen jälkeenkin kun vihollinen oli miehittänyt koko maan.

Nummen rippikirjojen (niitä puuttuu vuosilta 1741-63) ja historiakirjojen sekä muiden lähteiden avulla saadaan seuraava perheluettelo:

Matti Matinpoika, talollinen, haud. 7.2. tai 4.4.1762. Puoliso 1) (vih. luult. 1711) Kaisa Eerikintytär, kuollut 1741-45 välillä; 2) Lohjalla 25.5.1746 Anna Martintytär, leski Lohjalta Roution kylästä. Kun on merkitty, että hän kuoli Nummella 1.7.1788 89 vuoden ikäisenä, olisi hän syntynyt n. 1699.

Lapsia, kaikki syntyneet Nummella:

1. Erik, s. 11.5.1712, haud. 7.2. tai 4.4.1762, talollinen, lautamies jo 1737.

1. Beata, s.n. 1715, haud. 26.6.1737 22-vuotiaana, naimattomana.

1. Henrik, s. 26.2.1717, k. 4.5.1783.

1. Maria, s.n. 1723, k. 1739 naimattomana.

1. Johan, s. 22.12.1741.

2. Abraham, s. 15.12.1750, k. 20.8.1788. Suutari, naimaton.

Kun Kaisa Eerikintyttären vanhimman ja nuorimman lapsen syntymäaikain välillä on yli 29 vuotta, on hänen täytynyt mennä avioliittoon hyvin nuorena ja saada viimeinen lapsensa iässä, joka on hedelmällisyyden loppurajoilla. Jos Matti Matinpojan toinen vaimo olisi syntynyt 1699, olisi hän synnyttänyt lapsen 50 vuoden iässä, mikä panee epäilemään, että kirjoissa on jollain kohdalla virheellinen merkintä.

Johanin kuolinaika ei selvästi käy ilmi lähteistä, mutta kun 12.4.1742 haudattiin Heeran väkeen kuulunut »ett lijtet barn», on mahdollista, että se oli Johan.

Henrik Matinpojan kohdalle on rippikirjaan vv. 1724-28 kohdalle merkitty »Schol» (Scholaris) (ks. kuvaa). Seuraavassa eli 1729-34 kirjassa on sama merkintä, mutta lisäksi »Bergroot» ja sitä seuraavassa (1735-40) Henr. Bergrot sekä vielä lisäksi sana »sacerdos» (pappi). Henricus Bergroth, Lojoensis tuli Turun kouluun 1.2.1731 (ks. Jalava, Liber scholae Aboensis).


rippikirja

Aukeama Nummen rippikirjasta vv. 1732-40 Heeran talon kohdalta, josta (nuolten kohdalta) voi seurata Henrik Matinpojan muuttumista scholaris, sitt. sacerdos (pappi) Henrik Bergrootiksi


Henrik B:n veli, talollinen ja lautamies Eerik Matinpoika Heera (1712-1762) sai (28.9.1734) vaimokseen Siitarlan kylän Anttilan talon tyttären Maria Henrikintyttären (k. 1788). Heillä oli ainakin 9 lasta, joista vanhin 6.12.1735 syntynyt Matti Eerikinpoika (k. n. 1767) jatkoi isännyyttä. Hänen ja Lohjalta 1759 naidun Kristiina Henrikintyttären (s. n. 1737) avioliitossa v. 1763 syntynyt Henrik Matinpoika hallitsi Heeran taloa kuolemaansa (24.4.1810) saakka. Anna Leena Eerikintytär (s. 1770), jonka hän oli nainut 1790 Pusulasta, Mäkkylän ratsutilalta, solmi 1812 uuden avioliiton Helsingistä tulleen, vaimoaan huomattavasti nuoremman messinkisepänkisällin Henrik Hellmanin kanssa. Henrik Matinpojan kolmesta pojasta vanhin Henrik Johan (s. 22.9.1794) hallitsi puolta Heeran taloa (1/3 mant.). Vaimo oli 1814 vihitty Kristiina Juhontytär, s. n. 1795, talollisen tytär Rettlahden kylästä. Matti Matinpojan suvun v. 1711 alkanut isännyys Heeran talossa päättyi mieskannalta Henrik Johan Henrikinpojan kuollessa 26.11.1831. Lapsia eli 1840-luvulla viisi (5); heistä 4 otti aikanaan muuttokirjan Helsinkiin. He eivät ainakaan silloin olleet omaksuneet sukunimeä.

Täten Henrik Bergrothin isä ja äiti sekä melkoisella varmuudella isän vanhemmat ovat selvitetyt. Kauemmaksi taaksepäin ei toistaiseksi ole voitu päästä. Jos »Jämbsä» merkitsee Jämsän pitäjää, ei enempää selvyyttä ole saatavissa ainakaan sikäläisistä kirkonkirjoista. Jämsä nimistä taloa tai kylää ei Nummella tiettävästi ole.

Tässä yhteydessä sallittaneen myös esittää muutama sana siitä eräissä käsikirjoissa esiintyvästä tiedosta, että Henrik Bergroth olisi ollut lähtöisin Kalliala-nimisestä talosta.

Bergroth-nimi lienee ensi kerran esiintynyt hakuteoksessa painettuna Strandbergin Herdaminnessä (I osa pain. 1832), jossa Henrik B:stä sanotaan (s. 257), että hän oli »bondson från Nummis Kapell och Näckälä by i Lojo». Mutta Biografisessa nimikirjassa, joka painettiin 1879-83, sanotaan (s. 57), että Bergroth-suvun kantaisä Henrik oli »talollisen poika Näkkälän kylän Kallialasta -----». Lähteenä mainitaan Muinaismuistoyhdistyksen arkisto. Sama tieto, että suku on lähtenyt Kallialan talosta, toistuu sitten Finsk Biografisk handbokissa, (pain. 1903) tosin hieman horjahtaneena (»fädernegården Kalliola»), ja Kansallisessa elämäkerrastossa. Bergholmin Sukukirjan mukaan taas (I, pain. 1901) Henrik B. oli »talonpoika Heeran eli Kallialan talosta -----».

Tähän saakka ei kuitenkaan ole löytynyt kirkonkirjoista eikä henkikirjoista mitään, mikä viittaisi siihen, että Heeralla olisi ollut toinenkin nimi Kalliala tai että sen yllämainituilla asujamilla olisi ollut tuo nimi. On mahdollista, ehkä todennäköistäkin, että yllämainittuihin käsikirjoihin nimi Kalliala tullut Keuruun rovastin Frans Henrik Bergrothin (1812-1881) Bergholmille 28.8.1879 lähettämästä kirjeestä (vrt. VA Muinaismuistoyhdistys, Suomen Sukukirjan aineksia, IV, s. 291-96), jossa hän sanoo, että »Stamfadern för Bergrothska slägten var Henrik Bergroth, bondeson från Kalliala hemman i Näkkälä by i Nummis kapell och Lojo socken». Kylän nimen väärässä muodossa F. H. Bergroth on luultavasti saanut Strandbergin Herdaminnestä. On valitettavaa, että hän ei maininnut, mihin hänen kategorinen ilmoituksensa perustui. Lukuisat suvun jäsenet ovat ottaneet nimen Kalliala. F. H. Bergroth oli lahjakas ja valistunut mies, mm. papiston edustaja valtiopäivillä, niin ettei luulisi hänen voineen sukunsa nimeen nähden antaa tietoa, jota hän itse ei pitänyt täysin varmana. Puheenaoleva kirjeenvaihto johtui siitä, että Bergholm pyysi tietoja Bergroth-suvusta ja F. H. Bergroth antoikin niitä 24:stä suvun jäsenestä.

Minkä vuoksi Turun koulun rehtori antoi Henrik Heeralle nimen Bergroth, ei ole selvitettävissä. Talon nimi Heera esiintyy Nummen kirkonkirjoissa myös muodossa Hiera, satunnaisesti Hiero, Hera, Hära ja Herra. Hiera esiintyy Nummella nykyään paikannimissä »Hierahaka», »Hieran kulma» sekä »Etuhiera» ja »Takahiera», jotka ovat mäkiä. Suomenkielen etymologisen sanakirjan mukaan sana hiera liittyisi sanaan hieroa ja merkitsee kovasinta. Mutta kaikki tämä ei selitä nimen Bergroth syntyä.


Referat. I den äldre genealogiska litteraturen säges släkten Bergroth härstamma från Kalliala hemman i Näkkälä by i Nummis kapell och Lojo socken. På uppdrag av chefdirektören, fil. mag. K. J. Kalliala, som här redovisar för resultaten, har assistenten Arvi Ilmoniemi genomgått det arkivaliska material som står till förfogande. Därvid har framgått, att stamfadern Henrik Bergroth, f. i Nummis 26.2.1717, var son till bonden på Näkkiä Heera Matts Mattson (d. 1762) och dennes 1. hustru Karin Eriksdotter (d. ml. 1741 och 1745). Matts Mattson hade upptagit Heera kronoaugmentshemman från öde år 1711 och i domboken säges att han är hemma från Jämsä, trol. Jämsä socken i Tavastland. I kommunionboken upptagas åren 1712-17 en Matts Andersson och en Maria Jakobsdotter, möjligen Matts Mattsons föräldrar.


Genos 35(1964), s. 7-11

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Referat ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1964 hakemisto | Vuosikertahakemisto