GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Ehdotus uudeksi tavaksi esittää ja numeroida esivanhempaintaulusto

Oikeusneuvosmies Pentti J. Voipio, Helsinki

Eräs sukututkimuksen ongelmia on kysymys esivanhempaintauluista. Tosiasia on, että vaikka niitä tiettävästi paljonkin laaditaan, niitä vain harvoin julkaistaan. Useimmat kokoonpannut esivanhempaintaulut ovat piilossa tekijäinsä pöytälaatikoissa, eivätkä muut tutkijat tiedä niistä mitään, vaan etsivät uudelleen samoja tietoja. Tämä tietysti johtuu osaksi siitä, että taulustolla ei katsota olevan yleisempää mielenkiintoa, mutta luullakseni paljon enemmän siitä, että tauluston julkaiseminen on hankalaa.

Yleistä mielenkiintoa rajoittaa tietenkin se, että tietty esivanhempaintaulu kokonaisuutena koskee vain harvoja, nimittäin perushenkilöä, »koettia», ja hänen lähimpiä omaisiaan. Tämä kuitenkin pitää tarkasti ottaen paikkansa ainoastaan silloin, kun esivanhempaintaulu on suhteellisen pieni ja perushenkilönä on nykyään elävä henkilö. Silloin kun esivanhempaintaulu ulottuu kymmenkunta polvea taaksepäin, 1600-luvulle, siihen sisältyy ainakin vähän tietoja sadoista eri suvuista, joiden jälkeläisiä nykyisin elää tuhansittain. Saatuja tuloksia voivat tällöin jo monet muut tutkijat käyttää hyväkseen, ja esivanhempaintaululla on jo yleistäkin merkitystä.

Julkaisemisvaikeudet tietenkin johtuvat tauluston hankalasta muodosta, jossa henkilöluku kaksinkertaistuu joka polvessa. Tämä tiedetään hyvin Sukututkimusseurassakin, joka on painattanut erilaisia lomakkeita esivanhempaintauluja varten. Aikaisemmissa lomakkeissa oli hankaluutena sekin, että lomaketilat eivät olleet laskettuja kirjoituskonemittojen mukaan. Uusin lomake on niin isokokoinen, että se ei mahdu tavalliseen kirjoituskoneeseen, vaan vaatii isotelaisen koneen. Tosin se voidaan täyttää pystysuuntaan taitettuna normaalitelaisessa koneessa, mutta silloin yleiskatsauksellisuus kirjoitustyön aikana kärsii ja jäljennösten ottaminen samalla on hankalaa.

Näin isossakin lomakkeessa paperi loppuu pakostakin kesken viidennessä polvessa. Sitä paitsi henkilöluku on tässä polvessa jo niin suuri, että taulun painattaminen normaalikokoisen kirjan sivulle on mahdotonta voimakkaan pienennyssuhteen vuoksi. Lomakkeet ovat tämän vuoksi yksin kappalein kirjoitettuina jääneet laatijansa pöytälaatikkoon muiden tietymättömiin.

Lomakemuodon hankaluuden vuoksi on koetettu myös julkaista esivanhempaintaulu suorana tekstinä. Silloin aletaan perushenkilöstä, jonka jälkeen kirjoitetaan toisena ryhmänä vanhemmat, kolmantena kaikki neljä isovanhempaa, neljäntenä seuraavan polven 8 jäsentä, viidentenä seuraavan polven 16 jäsentä jne, niin kuin esim. tasavallan presidenttien Pehr Evind Svinhufvudin ja Kyösti Kallion esivanhemmat on kuvattu (SSV 2, s. 48-77 ja Genos 18, s. 49-52). Tässä järjestelmässä on kuitenkin se paha haitta, että lapset ja heidän vanhempansa, ensimmäisiä polvia lukuunottamatta, joutuvat taulustossa kauas toisistaan, ja useamman peräkkäisen polven seuraaminen tietyn suvun kohdalla on varsin hankalaa eikä lainkaan havainnollista. Etuna on ollut monistamismahdollisuus.

Alkaneena, kuten kanssaharrastajani, omista esivanhemmista olen näitä ongelmia moneen kertaan pohtinut. Erään kokeiluni olen julkaissutkin (Genos 34, s. 45-48). Sellaista epäsymmetristä esivanhempaintaulua voi käyttää silloin, kun kaikki esivanhempainhaarat eivät ole selvitettävissä ja tauluun on siis jäänyt aukkoja. Ulkonäöltään tulos ei kuitenkaan oikein silmää tyydytä.

Miettiessäni asiaa tulin tulokseen, että ainoa mahdollisuus saada aikaan helposti monistettava esivanhempaintaulu on laatia se suorana tekstinä. Suoraa tekstiä ei tarvitse kuitenkaan välttämättä kirjoittaa siten yhtämittaisesti kuin edellä viitatuissa presidenttien esivanhempaintauluissa. Teksti voidaan jakaa tauluihin, aivan niinkuin sukuluettelotkin! Tällaisen taulujakoon perustuvan esivanhempaintaulun pyydän saada esittää seuraavassa.

Asia selviää varmasti paremmin jäljempänä olevista tauluista kuin monisanaisesta selittämisestä. Sen vuoksi vain muutamia yleisiä huomautuksia etukäteen. Esittäminen käy mielestäni mukavimmin kolmen polven ryhmin. Kukin ryhmä muodostaa oman »taulun». Ensimmäinen taulu on »perustaulu», käsittäen perushenkilön vanhempineen, isovanhempineen ja isovanhempien vanhempineen, joita siis on kahdeksan. Seuraavat taulut numeroidaan 1-8, ja niissä ovat perushenkilöinä perustaulun ylimmän polven henkilöt järjestyksessään. Sitä seuraavissa tauluissa noudatettaisiin samaa järjestelmää. Taulujen numerointi ei kuitenkaan jatkuisi 9:stä, vaan käsittäisi numerot 11-18, 21-28, 31-38 jne. Polviluvut pantaisiin myös näkyviin. Tietyn suvun seuraaminen näin kolmipolvisinkin tauluin on varsin helppoa.

Seuraavassa olevissa tauluissa on jouduttu tekemään monia erilaisia ratkaisuja, jotka parhaiten ilmenevät taulujen yksityiskohtaisessa tarkastelussa. Henkilötietoja ei ole otettu mukaan enempää kuin mitä entisiin esivanhempainlomakkeisiin on merkitty. Suora esitystapa tekee kuitenkin mahdolliseksi sisällyttää taulustoon vaikkapa täydelliset henkilöt kustakin henkilöstä, selvyyden siitä kärsimättä liikaa. Esimerkkinä tällaisesta tekstin laajennuksesta on taulussa N:o 1 henkilön N:o V 1 (Anders) kohdalla esitetty tiedot kahdesta kysymykseen mahdollisesti tulevasta henkilöstä.

Perushenkilönä olevasta kapteeni Jakob Åkermanista polveutuvat kaikki tunnetut Suomessa asuvat Åkerman-Orkamaa-Orkamo-Voipion suvun jäsenet (SSV 38, s. 237-308).


Jalkaväenkapteeni Jakob Åkermanin esivanhemmat

Perustaulu.

1. Jakob Åkerman, jalkaväen kapteeni, Rantasalmi, s. Kokkolassa 24.10.1771, k. Sulkavalla 9.3.1831.

I. Vanhemmat:

1. Daniel Åkerman, kaupunginvälskäri, Kokkola, s. Länsi-Göötanmaan Stora Mellbyssä 1.9.1728, k. Kokkolassa 5.4.1784.

pso Kokkolassa 15.3.1761

5. Margareta Carlenius, s. Kokkolassa 8.7.1743, k. siellä 29.7.1809.

II. Isovanhemmat:

1. Lars Åkerman, kirkkoherra, Stora Mellby, s. Boråsissa (kast. 1.3.) 1678, k. Stora Mellbyssä 30.4.1748.

pso noin 1718

3. Catharina Lithenius, s. Boråsissa (kast. 21.5.) 1690, k. Stora Mellbyssä 30.8.1741.

5. Johan Carlenius, nimismies, Kokkola, s. Kokkolassa 19.2.1708, k. Kaarlelassa 16.2.1770.

pso Kokkolassa 27.11.1733

7. Margareta Peitzius, s. Kokkolassa 6.2.1713, k. Kaarlelassa 5.2.1788.

III. Isovanhempien vanhemmat:

1. Anders Nilsson, vuodesta 1683 Åkerman, tullinhoitaja, Borås, s. Boråsissa (kast. 5.11.) 1648, k. siellä 13.7. ja 23.9. välisenä aikana 1703. (Taulu 1).

pso Boråsissa 20.10.1672

2. Annika Larsdotter Valman, k. Boråsissa (haud. 25.10.) 1678. (Taulu 2).

3. Martinus Lithenius, kirkkoherra, Borås, s. 1638, k. Boråsissa 10.12.1699. (Taulu 3).

pso 

4. Catharina Wallerius, k. Boråsissa 21.9.1690. (Taulu 4).

5. Johan Carlenius, kauppias, nimismies, Kokkola, s. Kokkolassa (kast. 5.10.) 1675, k. siellä (haud. 25.10.) 1726. (Taulu 5).

pso Kokkolassa 30.12.1702

6. Catharina Snabb, s. Kokkolassa (kast. 11.11.) 1670, k. siellä 4.4.1751. (Taulu 6).

7. Johan Peitzius, kauppias, Kokkola, k. Kokkolassa (haud. 12.1.) 1730. (Taulu 7).

pso Kokkolassa 12.1.1704

8. Margareta Tast, s. Kokkolassa (kast. 1.1.) 1679, k. siellä 22.2.1756. (Taulu 8).


Taulu 1.

1. Anders Nilsson, vuodesta 1683 Åkerman, s. 1648. (Perustaulusta).

IV. Vanhemmat:

1. Nils Andersson, tullikirjuri, Borås, k. Boråsissa (haud. 25.1.) 1675.

pso Boråsissa 15.7.1648

15. Anna Andersdotter, s. noin 1625, k. Boråsissa -.-.1700 75-vuotiaana.

V. Isovanhemmat:

1. Anders. Saattaa olla Anders Pädarsson i Holta, haud. Boråsissa -.1.1655, tai kultaseppä Anders Jonsson, joka oli Nils Anderssonin ja Anna Andersdotterin vihkimistilaisuudessa takaajana ja joka näin ollen saattaa olla myös vaimon isä.

pso 

13. N.N. Hänet, »Nils Tolleners moder», haudattiin Boråsissa 11.11.1661.

15. Anders. Saattaa olla kultaseppä Anders Jonsson, ks. ed.

pso 

17. N.N.

VI. Isovanhempien vanhemmat tuntemattomia.


Taulu 2.

2. Annika Larsdotter Valman, k. 1678. (Perustaulusta).

IV. Vanhemmat:

2. Lars Valman. Saattaa olla Vänersborgin pormestarina vuodesta 1639 toiminut Lars Wallman.

pso 

25. N.N.

V-VI. Isovanhemmat ja isovanhempien vanhemmat tuntemattomia.


Taulu 3.

3. Martinus Lithenius, s. 1638. (Perustaulusta).

IV. Vanhemmat:

3. Boëtius Benedicti, kirkkoherra, Stenstorp, k. 1651.

pso 

35. Christina Månsdotter, k. 1680.

V. Isovanhemmat:

3. Bengt.

pso 

33. N.N.

35. Måns Jönsson, kauppalaivuri, porvari, Nylödöse.

pso 

37. Carin Haraldsdotter.

VI. Isovanhempien vanhemmat:

3, 32, 33, 34 tuntemattomia.

35. Jöns.

pso 

36. N.N.

37. Harald Bengtsson, tullimies, Nylödöse.

pso 

38. Ragnhild Svensdotter.


Taulu 4.

4. Catharina Wallerius, k. 1690. (Perustaulusta).

IV. Vanhemmat:

4. Daniel Wallerius, piispa, Göteborg, s. 1630, k. 20.2.1689.

pso 

45. Margareta Schromerus, eli 1692.

V. Isovanhemmat:

4. Laurentius Wallerius, rovasti, Högsby, k. 12.10.1662.

pso 

43. Catharina Ungius.

45. Petrus Schromerus, superintendentti, Kalmar, s. 25.6.1607, k. 7.2.1660.

pso 

47. Margareta Alsiciensis.

VI. Isovanhempien vanhemmat:

4. Ericus Laurentii, kirkkoherra, Högby, k. 1602.

pso 

42. N.N.

43. Johannes Ungius, superintendentti, Kalmar, s. 1570, k. 1617. (Taulu 43).

pso 1599

44. Helena Månsdotter. (Taulu 44).

45. Anders Persson, porvari, Uppsala.

pso 

46. Ingeborg Olofsdotter.

47. Henrik Matthiae Alsiciensis, kirkkoherra, Alsike, k. 25.4.1632.

pso 

48. N.N.


Taulu 5.

5. Johan Carlenius, s. 1675. (Perustaulusta).

IV. Vanhemmat:

5. Erik Carlenius, kappalainen, Kokkola, s. Kokkolassa 1644, k. siellä 3.11.1680.

pso Kokkolassa 3.12.1674

55. Kirsti Kaustinen.

V. Isovanhemmat:

5. Olof Christofferinpoika, raatimies, Kokkola, s. Kokkolassa 3.8.1616, k. siellä (haud. 21.11.) 1669.

pso Kokkolassa 10.11.1644

53. Anna Luukkaantytär, s. 1618, k. Raahessa 20.3.1710 92-vuotiaana.

55. Juhana Kaustinen, porvari, Kokkola, k. Kokkolassa (haud. 28.5.) 1664.

pso 

57. Anna Larick.

VI. Isovanhempien vanhemmat:

5. Christoffer Olavinpoika, kultaseppä, raatimies, Kokkola, eli 1646.

pso 

52. N.N.

53. Luukas.

pso 

54. N.N.

55. Heikki Kaustinen.

pso 

56. N.N.

57. Olavi Larick, porvari, Kokkola.

pso 

58. N.N.


Taulu 6.

6. Catharina Snabb, s. 1670. (Perustaulusta).

IV. Vanhemmat:

6. Henrik Snabb, raatimies, Kokkola, s. noin 1629, k. Kokkolassa (haud. 20.1.) 1710.

pso Kokkolassa 11.5.1666

65 Elisabeth Riska, s. -.1.1639, k. Kokkolassa (haud. 29.4.) 1708.

V. Isovanhemmat:

6. Olavi (Snabb?).

pso 

63. N.N.

65. Jöns Riska, porvari, Kokkola, s. noin 1607-1608, k. viim. 1660.

pso 

67. Karin Antintytär, k. Kokkolassa (haud. 13.1.) 1681.

VI. Isovanhempien vanhemmat:

6, 62, 63, 64 tuntemattomia.

65. Jöns Riska, nimismies, Kruunupyy, s. noin 1561-1566, eli 1639. (Taulu 65).

pso 

66. N.N.

67. Antti.

pso 

68. N.N.


Taulu 7.

7. Johan Peitzius, s. 1730. (Perustaulusta).

IV. Vanhemmat:

7. Tuomas Peitzo, kauppias, kestikievarinpitäjä, Kokkola.

pso 

75. Brita Simontytär.

V. Isovanhemmat:

7. Pietari Peitzo, talollinen, Kälviä, eli 1650.

pso 

73. N.N.

75. Simo.

pso 

77. N.N.

VI. Isovanhempien vanhemmat:

7. Mikko Heikinpoika Suurpeitzo (?), talonpoika, Kälviä, eli 1633.

72-78 tuntemattomia.


Taulu 8.

8. Margareta Tast, s. 1679. (Perustaulusta).

IV. Vanhemmat:

8. Henrik Tast, s. noin 1646, k. Kokkolassa (haud. 10.11.) 1710 64-vuotiaana.

pso Kokkolassa 11.6.1674

85. Åleta Svenintytär, s. noin 1650, k. Kokkolassa (haud. 20.3.) 1711 61-vuotiaana.

V. Isovanhemmat:

8. Tuomas Tast, s. ennen 1630, k. ehkä Kokkolassa (haud. 19.3.) 1710.

pso 

83. Margareta (Jönsintytär?), s. noin 1619, k. Kokkolassa (haud. 31.10.) 1701.

85. Sven (Persson?) »Skomakare».

pso 

87. Liisa Niilontytär?

VI. Isovanhempien vanhemmat tuntemattomia.


Taulut 11-42 tuntemattomia.                  


Taulu 43.

43. Johannes Ungius, s. 1570. (Taulusta 4).

VII. Vanhemmat:

43. Petrus Petri Ungius, kirkkoherra, Hultsjö.

pso 

435. Christina.

VIII-IX. Isovanhemmat ja isovanhempien vanhemmat tuntemattomia.


Taulu 44.

44. Helena Månsdotter.(Taulusta 4).

VII. Vanhemmat:

44. Måns Jönsson, pormestari, Jönköping.

445. Brita Nilsdotter.

VIII-IX. Isovanhemmat ja isovanhempien vanhemmat tuntemattomia.


Taulut 45-64 tuntemattomia.                  


Taulu 65.

65. Jöns Nilsson (Riska?), s. noin 1561-1566. (Taulusta 6).

VII. Vanhemmat:

65. Nils Jönsson, talollinen, Kruunupyy, eli 1605.

pso 

655. Karin Heikintytär.

VIII. Isovanhemmat:

65. Jöns Nilsson, talollinen, Kruunupyy, Bråttö, eli 1560.

653, 655, 657 tuntemattomia.

IX. Isovanhempien vanhemmat tuntemattomia.


Taulut 66-88 tuntemattomia.                  


Edellä olevien taulujen johdosta vielä muutamia huomautuksia. Tauluissa on pyritty sikäli »täydellisyyteen», että tuntemattomatkin henkilöt on tavallaan mainittu. Jonkun henkilön nimeltä tuntematon puoliso on esitetty kirjaimin N.N., ja kokonaan tuntemattomat polvet on taulun sisällä mainittu tuntemattomiksi. Täysin puuttuvien taulujen numerot on myös lueteltu (taulujen 8, 44 ja 65 jälkeen). Tällaiset tuntemattomien maininnat voisi tietenkin jättää pois, mutta minusta heidän mainitsematta jättäminen tekee tauluston epäselvemmäksi.

Mikään ei tietenkään estä laatimasta tauluja esim. neljäpolvisiksi. Puolestani olen havainnut numeroimisen kannalta kolmipolvisen parhaaksi. Numeroimisesta haluaisinkin samassa yhteydessä puhua vähän.

Esivanhempain numeroimista varten on esitetty lukuisia erilaisia järjestelmiä etuineen ja puutteineen. Aina on ollut jotakin hankaluutta, milloin liian pitkiä numerosarjoja, milloin muutoin havainnollisuus on puuttunut. Tavallisimmassa numeroinnissa 2/1, 2/2, 4/1, 4/2 jne. on se vika, että saman suvun perättäisillä polvilla ei ole perättäisyyttä osoittavaa yhteistä numerotunnusta. Perushenkilön isän äidinäiti on 8/4, tämän isä 16/7 ja isoisä 32/13. Mikään näissä kolmessa luvussa ei osoita vanhemman- ja lapsensuhdetta. Lisäksi numero, esim 128/43, ei sellaisenaan osoita, monennestako polvesta on kysymys.

Kun nyt haluan kosketella edellä olevissa tauluissa käyttämääni numerointia, korostan heti alkuun, että mitään yleispätevää, erilaisiin taulustomuotoihin sopivaa numerointijärjestelmää ei nähdäkseni voida luoda. Eri taulustot vaativat myös erilaista numerointia. Numerointijärjestelmä ei ole mikään itsetarkoitus, vaan on aina käytettävä jotakin sellaista numerointia, joka palvelee tauluston käyttämistä. Tästä syystä käyttämäni numerointi ei myöskään ole yleisratkaisu, vaikka se kylläkin voi sopia muihinkin taulustomuotoihin. Esittämääni taulustoon se sopii erinomaisesti.

Perusajatuksena ehdottamassani numerointijärjestelmässä on tosiseikka, että kun joka polvessa on esi-isiä kaksi kertaa enemmän kuin edellisessä, niin joka kolmannessa polvessa esivanhempain luku on kahdeksankertainen. Perushenkilön isovanhempien vanhempia on kahdeksan, polviluku heidän kohdallaan 3, kun perushenkilö jätetään ilman polvilukua, niin kuin useimmissa järjestelmissä tehdään. Polviluvussa 6 on esivanhempia 8 x 8 eli 64, polviluvussa 9 heitä on 8 x 64 eli 512. Siihen seikkaan, että esivanhempien luku kahdeksankertaistuu, liittyy polviluvun lisääntyminen kolmella.

Lähtökohtana on tämä kolminkertaisuus ja siis perushenkilön isovanhempien vanhemmat. Kukin näistä kahdeksasta henkilöstä saa oman numeronsa 1-8. Lisäksi pannaan näkyviin polviluku 3, mutta roomalaisin numeroin. Siten isoisänisä on III 1, isoisänäiti III 2, isoäidinisä III 3 jne. Edellisessä polvessa, polvi II, saa kukin neljästä henkilöstä isänsä numeron ja oman polvilukunsa. Isoisä on siis II 1, isoäiti II 3, äidinisä II 5 ja äidinäiti II 7. Perushenkilön vanhemmat ovat vastaavasti I 1 ja I 5. Perushenkilöllä ei ole polvilukua, mutta kyllä sukunsa numero 1. Kaikki edellä tarkoitetut henkilöt muodostavat polviryhmän, jonka havainnollistaa seuraava taulukko:

III 1 2 3 4 5 6 7 8
II 1 3 5

7

I 1 5
- 1

Samaa sukunimeä kantaneilla on siis kaikissa polvissa sama numero, ja heidät erotetaan toisistaan polvilukua osoittavalla roomalaisella numerolla.

Polviluvussa III olevilla henkilöillä on vastaavasti kullakin omat isovanhempiensa vanhemmat, joita on ollut kahdeksan ja joiden polviluku on VI. Yhteensä heitä on 64, mutta heitä ei numeroida 1-64, vaan kahdeksanosaisin ryhmin, siten, että numerot ovat 11-18, 21-28, 31-38 ... 81-88. Näissä numeroissa ensimmäinen on sama kuin III polvessa oleva suvun numero, toinen numero taas ilmaisee heidän järjestyksen omassa VI polven ryhmässä. Kuitenkaan kunkin ryhmän ensimmäinen jäsen ei ole kaksinumeroinen, vaan kantaa suvun alkuperäistä numeroa, siis 11 on 1, 21 on 2 jne. Asian havainnollistamiseksi seuraava taulukko, johon kuitenkin IV-VI polvissa mahtuu tässä vain kaksi ryhmää.

VI 1 12 13 14 15 16 17 18 7 72 73 74 75 76 77 78
V 1 13 15 17 7 73 75 77
IV 1 15 7 75
III 1 2 3 4 5 6 7 8
II 1 3 5 7
I 1 5
- 1

Esittämäni numerointijärjestelmä on Strandbygårdin järjestelmä (Genos 24, s. 111-113 ja SSV 37, s. 50). Ero on kuitenkin siinä, että Strandbygård käyttää numeroita 0-7, kun minä numeroin 1-8. Tästä syystä vain minun esittämäni numerointi on käyttökelpoinen edellä olevassa taulustossani, koska se ainoastaan sopii yhteen taulujen numeroinnin kanssa. Tältä kohdin onkin minun numerointini osoittautunut omassa käytännössäni mitä käyttökelpoisimmaksi, sillä myös tauluston ulottuessa jopa nykyajasta 1500-luvulle asti, jolloin taulustossa tietenkin on jo paljon aukkoja, on taulujen ja sukujen numerointi ollut täysin vaivatonta, laatijan tarvitsematta suorittaa mitään laskutoimituksia.

Pitää paikkansa, että vain esivanhempaintaululomakkeille laaditut taulustot antavat sellaisen havainnollisen yleiskäsityksen, että niiden esitteleminen yleisölle on täysin helppoa. Esittämäni taulustot eivät tässä kohdin toki pyri kilpailemaan lomaketaulustojen kanssa. Olen vain pyrkinyt suunnittelemaan tauluston, jota käyttäen vältytään monistamisvaikeuksilta esivanhempia kuvattaessa. Kokemukseni osoittaa, että esittämääni taulustojärjestelmään perehtyminen käy nopeasti. Harrastaja, joka on kerran perehtynyt järjestelmään, pystyy sen jälkeen hyvin muodostamaan myös yleiskäsityksen mistä hyvänsä hänelle esitetystä taulustosta.


Genos 36(1965), s. 91-102

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1965 hakemisto | Vuosikertahakemisto