GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Anmärkningar | Artikelns slut ]

Tiedonantoja - Meddelanden


Krigens offer bland Finlands jurister I. 1917-1918

Åke Backström

Anthoni, Berndt Arnold, född 18/9 1887 i Helsingfors, död 23/2 1918 i Kyrkslätt [1].

Anthoni, Henrik Bernhard, född 25/4 1860 i Raumo, död 23/2 1918 i Kyrkslätt [2].

Aspelin, Karl Paul, född 24/12 1885 i Esbo, död 19/11 1917 i Esbo [3].

von Bell, Antero Otto Evert, född 30/8 1893 i Åggelby, Helsinge, död 18/11 1917 i Tusby, Helsinge  [4].

Ekholm, Johan Fredrik, född 2/9 1873 i Nurmijärvi, död 22/4 1918 i Kouvola [5].

Furuhjelm, Elis Campbell Nikolaj, född 22/12 1862 i Novo Arkangelsk, Sitka, död 12/4 1918 i Toijala [6].

Granholm, Yngve Hilding, född 26/6 1893 i Helsingfors, död 12/4 1918 i Toijala [7].

Hakkila, Yrjö Oskari, jägerlöjtnant, född 17/12 1887 i Vesilax, stupad 2/4 1918 i Rautus [8].

Helenius, Hugo Julius, född 4/10 1866 i Helsingfors, död 20/4 1918 i Toijala [9].

von Hertzen, Elias, född 16/4 1889 i Luumäki, död 6/4 1918 i Paanajärvi [10].

Hohenthal, Otto Mauritz, född 8/7 1881 i Uleåborg, död 24/2 1918 v. Träskaholmen, Borgå sn. [11]

Jääskeläinen (fd. Holopainen), Johannes, född 29/5 1879 i Jyväskylä sn., arkebuserad 2/3 1918 i Jakobstad  [12].

Kaimio (fd. Karlsson), Väinö Sakari, född 26/9 1895 i Kuopio, sårad 4/4 1918 i Tammerfors, död 5/4 [13].

Karikoski (fd. Holmström), Armas Aarne Bertil, född 19/3 1885 i Övertorneå, sårad 23/3 1918 i Kyrofors, Tavastkyro, död 2/6 i Uleåborg [14].

Koskenalho (fd. Forssell), Aarne, jägarkapten, född 14/11 1888 i Helsingfors, stupad 4/4 1918 i Rautus  [15].

Leppänen, Eino Pekka, född 1/11 1887 i Kiihtelysvaara, död 27/4 1918 i Viborg [16].

Mikkola, Antti Vilho, född 4/12 1869 i Lundo, död 1/2 1918 i Helsingfors [17].

Mörtengren, Knut Lorentz Fredrik, född 24/12 1877 i Tammerfors, död 24/2 1918 v. Träskaholmen, Borgå sn. [18]

Nevalainen, Unto, född 14/3 1887 i Åbo, död 14/4 1918 i Nummis [19].

Palola (fd. Brander), Kaarlo Veli Johannes, född 9/5 1889 i Kirvus, död 22/4 1918 i Karisalmi [20].

Peltonen, Aimo Samuel, född 16/4 1884 i Vesilax, död 1/2 1918 i Nurmijärvi [21].

Rekola, Jaakko Alvari, född 25/7 1881 i Tottijärvi, död 5/2 1918 i Kyrofors, Tavastkyro [22].

Saxén, Karl Elis, född 3/4 1873 i Vasa, död 26/4 1918 i Koria [23].

Silfverberg, Ture Alexander, född 14/2 1886 i Ekenäs lfs., död 20/2 1918 i Nystad [24].

Snellman, Kaarlo Samuli, född 22/7 1886 i Kides, död 10/4 1918 i Virojoki, Vederlax [25].

Tiesmäki (fd. Backman), August Väinö, född 17/10 1888 i Helsingfors, död 22/4 1918 i Jockis [26].

von Törne, Nils Lennart, född 22/11 1891 i Helsingfors, död 12/4 1918 i Toijala [27].

Vesamaa (fd. Weissmann), Kaarlo Jalo Pietari, född 29/6 1882 i Jyväskylä, död 14/2 1918 i Yläne [28].

Willner, Johan Ferdinand, född 2/1 1886 i Pyttis, drunknad 16/4 1918 v. Fagerö, Pyttis [29].

Winqvist, Harry Ernst Anders, född 19/2 1876 i Somero, död 1/2 1918 i Ekenäs [30].


ANMÄRKNINGAR:

[1]   Boström: Sankarien muisto, Helsinki 1927 (cit. Boström), s. 25; Holmberg: Suomen lakimiehet - Finlands jurister (1926), Helsinki - Helsingfors 1926 (cit. Holmberg), s. 492.

[2]   Boström s. 25; Holmberg s. 480.

[3]   Saknas i Boström [s. 31]. Holmberg s. 492.

[4]   Boström s. 39; Holmberg s. 493.

[5]   Boström s. 73: »Punaiset veivät Ekholmin tämän Haminassa olevasta kodista 21/4 1918 kaupungin poliisivankilaan, josta hänet seuraavana päivänä useiden muiden kaupunkilaisten kanssa lähetettiin Kouvolaan. Murhattiin ...» Holmberg s. 488: »Murhattiin maassa vallinneen kapinan aikana Korialla 22/4 1918.» Jfr. dock Helsingin suomalainen normaalilyseo 1887-1937, Helsinki 1937, s. 154: »Surmattu Kouvolassa 1918 22/4.»

[6]   Boström s. 100; Holmberg s. 482; Carpelan: Ättartavlor I, Helsingfors 1954 s. 407.

[7]   Boström s. 107; Holmberg s. 493.

[8]   Boström s. 129 f.: »Otti osaa Raudun taisteluun. Hänen tehtävänään oli 2/4 1918 estää joukkueellaan etelästä päin Raudun avuksi pyrkivien ryssien panssarijunan tuloa. Tämä tehtävä suoritettiinkin, mutta maatessaan ketjussa Hakkila sai radan varrella n. 2 km. asemalta etelään luodin ohimoonsa.» Holmberg s. 492: »Kaatui Kiviniemen taistelussa kapinan aikana 2/4 1918.» Så även Tampereen suomalainen yhteiskoulu 1895-1920, Tampere 1921, s. 137 f. samt Tampereen realilyseon ja Tampereen lyseon matrikkeli 1884-1934, Tampere 1939, s. 134. Jfr. dock Suomen jääkärien elämäkerrasto, Porvoo 1938, s. 122: »Otti osaa Raudun taisteluun, missä kaatui 2.4.1918.» Finlands frihetskrig VI. Tiden intill Viborgsoffensiven. Västra Finlands rensning, Helsingfors 1927, s. 103: »De våras förluster voro 5 stupade, bland dem plutonchefen löjtnant Hakkila, samt 6 sårade.»

[9]   Boström s. 160, Holmberg s. 483.

[10]   Boström ss. 166 o. 168: »Kuoli sotaretkellä ollessaan Paanajärvellä leikkausta seuranneeseen vatsakalvon tulehdukseen 6/4 1918.» Holmberg s. 492: »Kaatui Paanajärvellä kapinan aikana 6/4 1918.»

[11]   Boström s. 177; Holmberg s. 491: »Mördad vid Pellinge i Borgå skärgård under upproret i landet 24/2 1918.» Träskaholmen ligger i Borgå (Pellinge) skärgård.

[12]   Saknas i Boström [s. 258]. Holmberg s. 491: »Ammuttiin Pietarsaaressa 4/2 1918.» Wanne: Jyväskylän lyseon satavuotismatrikkelit, Jyväskylä 1958, s. 219: »K. Pietarsaaressa 2. maalisk. 1918 valkoisten teloittamana, jotka häntä syyttivät maaherranvaltuuksien käyttämisestä punaisten hyväksi.» Samma datum har Holmberg: (Keisarillisen) Suomen senaatin talousosaston puheenjohtajat, jäsenet ja virkamiehet 1909-1918, Helsinki 1964, s. 145. Jakobstad intogs visserligen redan 28/1 1918 av de vita.

[13]   Boström s. 262: »K:n ollessa eräiden muiden henkilöiden kanssa Pyynikin rinteellä, Palomäen tien varrella olevassa johtaja Olànin huvilassa ylimmässä kerroksessa osui sinne 4/4 1918 illalla yksi valkoisten viimeisistä kranaateista ruhjoen Kaimion, erityisesti niskan, vasemman käden ja varsinkin vasemman säären. Toiset huoneessa olleista pääsivät pelkällä säikähdyksellä. K. kuoli vammoihinsa seuraavana aamuna.» Holmberg s. 493: »Kaatui Tampereen valloituksessa 1/4 1918.» Jfr. Tampereen suomalainen yhteiskoulu 1895-1920, s. 157 f.: »5.IV. 1918, sai surmansa Tampereen valloituksessa.»

[14]   Saknas i Boström [s. 277]. Holmberg s. 491: »Otettuaan osaa Suomen vapaussotaan valkoisten rintamalla, missä haavoittui ja kuoli saamistaan haavoista Oulussa 2/6 1918.» Oulun lyseo 1883-1933, Oulu 1933, s. 283: »Vapaussodassa rintamamiehenä, vaikeasti haavoittunut Kyröskoskella. - Kuollut lavantautiin Oulussa 2/6 1918.» Finlands frihetskrig V. Tammerforsoffensiven, Helsingfors 1925, s. 293 ff. beskriver huru de vita intogo Kyrofors 23/3 1918, varvid bl.a. insattes trupper från Uleåborg.

[15]   Boström s. 335; Holmberg s. 492; Suomen jääkärien elämäkerrasto, s. 329.

[16]   Boström s. 408 f.; Holmberg s. 491.

[17]   Boström s. 467; Holmberg s. 488.

[18]   Boström s. 496; Holmberg s. 489. Jfr. anm. 11 ovan.

[19]   Boström s. 500, Holmberg s. 491.

[20]   Boström s. 562; Holmberg s. 493.

[21]   Boström s. 577; Holmberg s. 491.

[22]   Boström s. 647: »Jaakko Rekola matkusti 2/2 1918 Suomen sotajoukkojen ylipäällikön käskystä Vaasasta Tampereelle eräässä asiassa. Ensin hän matkusti Kristiinaan ja sieltä hevosella Tamperetta kohden. Kun R. oli saanut kyytimiehen Ikaalisista, tämä ajoi Viljakkalassa harhaan ja tuli lähelle sitä taloa, jossa majaili paikkakunnan punainen esikunta. Tämä vangitsi Rekolan ja kyytimiehen, joista jälkimmäinen vapautettiin, mutta Rekolaa joku päivä 'tutkittiin' ja rääkättiin sekä lopulta murhattiin.» Saknas i Holmberg [s. 492]. Enligt medd. av khä i Helsingfors-Sörnäs finska församling skulle dådet ha skett mellan 5-6/2. 1918.

[23]   Boström s. 699 f.; Holmberg s. 487.

[24]   Boström s. 715; Holmberg s. 492.

[25]   Boström s. 733: »Punaiset vangitsivat 10/2 [bör vara 10/4] 1918 Kaarlo Snellmanin ja hänen veljensä Olli Snellmanin Miehikkälässä sekä kuljettivat heidät Virolahden Virojoen kylään, jossa toimitettiin jonkunlainen kuulustelu. Esikunta tuomitsi heidät ammuttaviksi. Päätös pantiin täytäntöön samana iltana Virojoen jäällä ...» Holmberg s. 491: »Murhattiin maassa vallinneen kapinan aikana Miehikkälässå 11/4 1918.» Jfr. dock Helsingin lyseo 1891-1951, Helsinki 1951, s. 177: »Kuollut Virolahdella 10/4 1918.»

[26]   Boström s. 785; Holmberg s. 492.

[27]   Boström s. 813; Holmberg s. 493; Carpelan: Ättartavlor III, Helsingfors 1965, s. 1262.

[28]   Boström s. 841 f.; Holmberg s. 490.

[29]   Boström s. 855: »Päästäkseen pakoon punaisia Willner lähti 16/4 1918 illalla kotoaan Kotkasta jalkaisin jäätä myöten Fageröhön, jonne hän ei kuitenkaan milloinkaan päässyt perille. On arveltu, että hänet matkalla olisi murhattu, vaikka todennäköisempää on, että hän on heikkoihin jäihin uponnut. Samana yönä olivat nim. vahdit Fagerön luot[s]ipaikalla kuulleet hätähuutoja ryhtymättä niiden johdosta kuitenkaan mihinkään toimenpiteisiin.» Holmberg s. 493: »Mördad under upproret i landet 16/4 1918.»

[30]   Boström s. 856; Holmberg s. 489.


Genos 37(1966), s. 43-45

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikelns början | Anmärkningar ]

Systematisk förteckning | 1966 års register | Årgångsregister