GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Arvosteluja - Recensioner

Sven-Erik Åström

Valtiotieteen kandidaatit. Politices kandidaterna. Matrikkeli. Julk. Valtiotieteen Kandidaattien Yhdistyksen asettama matrikkelitoimikunta (puheenjohtaja Aimo Keto). Toimittanut Akateeminen Kustannusliike. Pieksämäki 1966. 311 s. Henkilökuvia.

Maassamme on vuoden 1965 loppuun mennessä valmistunut n. 1600 valtiotieteen kandidaattia, joista suurin osa Helsingin Yliopiston Valtiotieteellisen tiedekunnan kasvatteja. Ainoastaan 138 on opiskellut Åbo Akademissa. Henkilötietoja on matrikkeliin kerätty 1128 henkilöstä. Niihin kuuluu pieni joukko valtiotieteellisessä tiedekunnassa valtiotieteen tohtoreiksi väitelleitä. Näin ollen valitettavasti melkein 1/3 valtiotieteen kandidaateista puuttuu matrikkelista syystä tai toisesta. Tämä onkin teoksen suurin, joskaan ei ainoa heikkous.

Henkilötiedot ovat nimittäin kuten tällaisissa kyselykaavakkeisiin perustelluissa nimikirjoissa hyvinkin kirjavia. Joku kandidaatti on antanut niinkin yksityiskohtaisia tietoja, että saamme tietää minkä aineen arvosana on jäänyt kesken. Toisilta kaipaamme henkilöhistoriallisesti tärkeitä tietoja (vanhemmista, vaimon vanhemmista). Toiset mainitsevat jäsenyytensä kaikissa seuroissa joihin kuuluvat, jotkut taas ainoastaan sellaisten seurojen jäsenyyden, johon asianomainen seulonnan jälkeen otetaan tai kutsutaan. Osa kandidaateista luettelee jokaisen sanomalehtikirjoituksensa, tuotteliaimmat pääteoksensa. Kaikkein pidättyvimpiä ovat yleensä valtiotieteellisen tiedekunnan omat opettajat ja Åbo Akademin professorit. Koska matrikkelitoimikunnalla ei ole ollut ruotsin kieltä hallitsevaa jäsentä ruotsinkielisissä elämäkerroissa vilisee painovirheitä.

Matrikkelin pohjalla voisi tehdä sosiologisesti mielenkiintoisia päätelmiä valtiotieteen kandidaattikunnasta. Mutta koska kolmasosa kandidaateista muodostaa liian suuren »poiston», jääkööt tällaiset tekemättä. Sen havainnon kyllä ilman laskelmiakin tekee, että suuri osa kandidaateista ilmoittaa hallitsevansa englantia paremmin kuin ruotsia. Onko ilmoitus toiveajattelua, vai tosiasioihin perustuvaa on asia sinänsä. Ilmeisesti monen englannin kielen taito voi olla samaa luokkaa kuin arvostelijan hollannin kielen: kyky lukea ja välttävästi suullisesti tulla toimeen asianomaisella kielellä. Erikoisasemassa on tietysti ASLA- ja muut amerikanstipendien saajien englannin kieleen perehtyneisyys.

Valtiotieteen kandidaattien matrikkeli tuottaa siis pettymyksen. Sen toimitus olisi saanut olla huolellisempi. Mistähän syystä lääketieteen professori Bertel von Bonsdorff, jolla ei ole ollut mitään tekemistä valtiotieteellisten opiskelujen kanssa on toimittajien toimesta (tähti biografian kohdalla osoituksena siitä) otettu matrikkeliin? Asianomainen henkilö tosin kuuluu siihen henkilöryhmään, joka esiintyy kaikkialla, mutta tässä kirjassa hänellä ei ole minkäänlaista sijaa, eikä tuskin olekaan kirjaan halunnut päästä.


Genos 37(1966), s. 84

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1966 hakemisto | Vuosikertahakemisto