GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Referat | Artikkelin loppu ]

Kakskerran Mandelin-suku

Lähetystöneuvos Klaus Castrén, Buenos Aires

Seuraavassa esitetty Mandelin-suku - nimeä ovat käyttäneet myös toiset, eri tahoilta peräisin olevat suvut - on ottanut nimensä arvattavasti Maarian Hirvensalon Maanpään mukaan. Ensimmäiset suvun jäsenet mainitaan kuitenkin Kakskerrassa, missä Haaviston talossa jo vuonna 1778 oli renkinä muuan Jaakko Eerikinpoika (s. 5. heinäk. 1752) ja hänen perhekuntaansa kuuluivat mm. vaimo Maria Matintytär, anoppi Liisa Erkintytär ja lanko Antti Matinpoika. Jaakko Eerikinpoika ja Maria Matintytär ovat olleet naimisissa jo ennen Kakskertaan muuttoaan, sillä rippikirjoissa mainitaan heidän vuonna 1776 syntynyt tyttärensä Liisa Jaakontytär. Näitä kaikkia henkilöitä etsii kuitenkin turhaan lähipitäjien syntyneitten tai vihittyjen luetteloista, joten on mahdollista, että he ovat kauempaa Kakskertaan muuttaneita. Haaviston tila kuului von Glanien omistukseen, ja kun näillä oli kartanoita eri puolella eteläistä Suomea, ovat mahdollisuudet lähes lukemattomat.

Suku ei kauan viipynyt Kakskerrassa: Antti Matinpoika muutti pian avioliiton solmittuaan Lemulle ja sieltä Maariaan, Maria Matintytär miehineen taas 1790-luvun alussa tuntemattomaan paikkaan. Antti Matinpojan pojista päätyi toinen torppariksi T.l. Karjalaan, toinen pakkaajaksi Turkuun omaksuen nimen Mandelin. Hänen ainoa poikansa asettui Joensuuhun satulaseppämestariksi ja saavutti pian keskeisen aseman kaupungin kunnallisessa elämässä. Antaessaan pojilleen akateemisen koulutuksen mahdollisuudet hän samalla korotti suvun ns. sivistyssukujen joukkoon. Myöhemmissä polvissa on mainittava sellaiset henkilöt kuin sosiaalisen työn uranuurtaja kanslianeuvos Erik Mandelin ja hänen tyttärensä kirjailija Mary Mandelin(-Dixon).

Taulumuodossa selvitys on seuraavanlainen:


Taulu 1.

I. Matti. Elinolosuhteiltaan tuntematon. - Puoliso Liisa Erkintytär, s. 1730. Asui vävynsä luona Kakskerrassa, muutti 1787 Lemulle (Askaisiin), missä vielä 1798 asui Ahtisten krouvitorpassa; sanotaan muuttaneen Merimaskuun.

II. Lapsia:

Maria, s. 26. helmik. 1752. Puoliso Kakskerran Haaviston renki (1778-81), sitt. saman kappelin Kokkilan Tiilisalin torppari ja lop. talollinen Jaakko Eerikinpoika, s. 5. heinäk. 1752. Muuttivat 1793 tuntemattomaan paikkaan.

Antti, s. 11 helmik. 1754, lampuoti, k. 1808. Taulu 2.


Taulu 2.

II. Antti Matinpoika (Matin poika, taulu 1), s. 11. helmik. 1754. Asui lankonsa luona Kakskerrassa, renki. Muutti 1786 Maariaan, ja sieltä 1787 Askaisiin, jossa oli aluksi itsellisenä Kaupin Salolassa ja v:sta 1788 torpparina Ahtisten kartanon alaisessa Väräisten torpassa. Muutti 1807 Maariaan, missä oli lampuotina Hirvensalon Maanpäässä. K. Maariassa 17. helmik. 1808. - Puoliso Maariassa 24. lokak. 1782 Anna Simontytär, s. Maariassa 4. marrask. 1759, k. siellä 18. lokak. 1820, vht Hirvensalon Maunulan Itätalon talollinen Simo Jaakonpoika ja Valpuri Antintytär.

III. Lapsia:

Antti, s. Kakskerrassa 22. lokak. 1783, torppari, k. 1865. Taulu 3.

Mikko, s. Kakskerrassa 24. syysk. 1785, pakkaaja, k. 1819. Taulu 4.

Valpuri, s. Askaisissa 26. huhtik. 1789. Palveli 1800-luvun alussa Ahtisten kartanossa. Muutti Maariasta 1815 Turkuun. Puoliso (esteettömyystodistus 19. huhtik.) 1810 venäläinen kersantti Kusma Vasiljeff.

Juho, s. Askaisissa 13. kesäk. 1792, k. siellä 14. maalisk. 1800.

Maria, s. Askaisissa 20. toukok. 1795. Oli sairaalloinen. K. Maariassa 18. huhtik. 1848. Naimaton.

Israel, s. Askaisissa 9. jouluk. 1798, k. siellä 24. syysk. 1800.

Kaarle, s. Askaisissa 15. tammik. 1802, k. Maariassa 17. syysk. 1810.


Taulu 3.

III. Antti Antinpoika Antila (Antti Matinpojan poika, taulu 2), s. Kakskerrassa 22. lokak. 1783. Renki, oli 1802 palveluksessa Tenholassa, mutta 1806 kotona Väräisten torpassa. Muutti 1808 Askaisista Maskuun, sieltä 1809 Nousiaisten Nummelan Pappilaan ja 1810 Karjalan kappeliin, missä oli Ali-Mattilan Antilan torppari. K. T.l. Karjalassa 20. syysk. 1865. - Puoliso Karjalassa 27. tammik. 1811 karjakko Maria Juhontytär, s. Karjalassa 15. maalisk. 1779, k. siellä 22. huhtik. 1842, vht Mattilan talollinen Juho Heikinpoika ja Maria Juhontytär.

IV. Lapsia (syntyneet Karjalassa):

Antti, s. 26. heinäk. 1811, k. Karjalassa 4. heinäk. (Mynämäen kuolleiden luettelon mukaan: 3. elok.) 1812.

Maria Vilhelmina, s. 5. heinäk. 1816. Asui itsellisenä Karjalassa. K. siellä 20. tammik. 1901 naimattomana.

Anna, s. ja k. 3. kesäk. 1813.

Maria Kristiina, s. 25. toukok. 1814, k. 18. syysk. s.v.


Taulu 4.

III. Mikko Antinpoika, v:sta 1810 Mandelin (Antti Matinpojan poika, taulu 2), s. Kakskerrassa 24. syysk. 1785. Renkinä Rymättylässä 1799, sitt. jälleen kotona, Merimaskussa v:sta 1804, josta 1807 muutti Maariaan auttaen isäänsä Maanpään viljelemisessä. Muutti isän kuoltua 1809 Turkuun, missä toimi (kaupungin) pakkaajana. K. Turussa 31. jouluk. 1819. - Puoliso Paimiossa 16. marrask. 1813 Anna Juhontytär, s. Paimiossa 1. syysk. 1785, k. Joensuussa 2. helmik. 1874, vht talollinen Juho Mikonpoika ja Ulrika Paavontytär, Kaistilasta.

IV. Lapsia (syntyneet Turussa):

Johan Fredrik, s. 22. syysk. 1814, satulaseppämestari, raatimies, k. 1880. Taulu 5.

Maria Vilhelmina, s. 24. kesäk. 1817. Muutti 1837 Pietariin. K. Pietarissa 13. kesäk. 1853. Puoliso Pietarissa 31. toukok. 1843 satulasepänkisälli, sitt. satulaseppämestari Pietarissa Olof Gustaf Malmberg, s. Tuusulassa 5. heinäk. 1817, k. Pietarissa 16. syysk. 1855.


Taulu 5.

IV. Johan Fredrik Mandelin (Mikon poika, taulu 4), s. Turussa 22. syysk. 1814. Satulasepänopissa Turussa, muutti 19. jouluk. 1835 kisällinä Helsinkiin ja 1838 Pietariin ja sieltä 1849 Joensuuhun. Satulaseppämestari Joensuussa v:sta 1849, lopetti liikkeensä 1873 (oli esim. 1863 kaupungin korkeimmin taksoitettu käsityöläinen). Kuului kaupungin vanhimpiin 1850 ja 1859-61. Kaupungin palotoimikunnan jäsen 1852, I ruodun palomestari 1857-66. Hätäaputoimikunnan jäsen 1862, sunnuntaikoulun johtokunnan jäsen v:sta 1858. Raatimies 1861-79 (virkavapaa halvauduttuaan v:sta 1873). K. Joensuussa 12. huhtik. 1880. - Puoliso 1:o Joensuussa 13. syysk. 1850 Fredrika Miikkulainen, s. Rantasalmella 26. helmik. 1824, k. Joensuussa 25. tammik. 1864, vht suutari, lautavahti, lop. kirjanpitäjä Antti Miikkulainen ja Maria Tolvanen; 2:o Joensuussa 13. heinäk. 1865 Wilhelmina Carolina Rosenberg, s. Turussa 25. maalisk. 1828, k. Kuopiossa 14. jouluk. 1872, vht pikanellinvalmistaja Henrik Johaninpoika Rosenberg ja Maija Liisa Matintytär Dunder.

V. Lapsia (syntyneet Joensuussa):

1. Anders Johan, s. 10. kesäk. 1851. Kävi aluksi Joensuun yläalkeiskoulua. Ylioppilas (savo-karj.) Kuopion Lukiosta 14. syysk. 1871. Filosofiankandidaatti 17. toukok. 1883. Oppikoulunopettaja mm. lyhyen aikaa matematiikan ja luonnonhistorian vt. kolleega Viipurin Suomalaisessa Tyttökoulussa. K. Joensuussa 11. maalisk. 1889. - Puoliso Joensuussa 21. elok. 1884 Matilda Vivian Forstén, s. Kontiolahdella 15. marrask. 1853, k. Helsingissä 9. lokak. 1946, vht varamaanmittari Franz Mikael Forstén ja Flora Mathilda Ferrin. Avioliitto oli lapseton.

1. Karl Fredrik, s. 29. kesäk. 1854, apteekkari, k. 1906. Taulu 6.

1. Anna Johanna, s. 5. kesäk. 1861, k. Joensuussa 1. kesäk. 1914. Naimaton.


Taulu 6.

V. Karl Fredrik Mandelin (Johan Fredrikin poika, taulu 5), s. Joensuussa 29. kesäk. 1854. Kävi 4 lk. Joensuun Lyseota 1865-68. Tuli oppilaaksi Anders Ferdinand Olsoni'n apteekkiin Joensuussa maalisk. 1869. Farmaseutti 27. maalisk. 1873. Oli edelleen Olsoni'n apteekin palveluksessa ja toimi Kuopiossa August Emil Leonard Piispasen, Pietarissa Borgman'in, Lappeenrannassa Anders Mortimer Hallman'in sekä Pietarissa Jürgens'in apteekissa. Proviisori 12. toukok. 1878. Oli tämän jälkeen jonkin aikaa Per Oskar Hedlund'in apteekin palveluksessa Savonlinnassa. Oleskeli farmaseuttisia opintoja harjoittaen Tartossa syksystä 1878 lähtien ja merkittiin sikäläisen yliopiston nimikirjaan tammik. 1879. Sai mainitussa korkeakoulussa tapahtuvaa jatkuvaa opiskelua varten kahden vuoden stipendin. Suoritti Tarton Yliopistossa farmasianmaisterin tutkinnon toukok. 1880 ja väitteli tämän arvon saamiseksi 4. marrask. 1881. Sanotun yliopiston farmaseuttisen laboratorion apulaislaboraattori 1. kesäk. - 1. lokak. 1880, laboraattori 1. lokak. 1880 - 1. helmik. 1884. Tarton Yliopiston farmaseuttisen kemian ja farmakognosian yksityisdosentti toukokuusta 1883 kevääseen 1885. Sai apteekkioikeuden Vaasan 2. apteekin perustamiseen 16. tammik. 1884. Apteekkari 12. syysk. 1885. Apteekki (Keskusapteekki eli Uusi Apteekki) aloitti toimintansa 13. lokak. s.v. Suoritti valtionavun turvin opintomatkan Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan ja Itävaltaan 1883 sekä Saksaan, Ranskaan ja Englantiin 1889. Deutsche chemische Gesellschaft'in jäsen Berliinissä sekä Naturforschergesellschaft'in ja Gelehrte Estnische Gesellschaft'in jäsen Tartossa. Julkaisut: »Über die Citrate des Chinins» (1879), »Über das Vorkommen und über die Verbreitung der Salicylsäure in der Pflanzengattung Viola» (1881), »Über die Violaquercitrin, ein neues Glycosid» (1882), »Über das Vorkommen der Salicylsäure in den Blüthen der Spiraea ulmaria, im Nelken-Oele und in den Buccoblättern» (1882), »Über das vermeintliche Vorkommen der Salicylsäure in den Blüthen der Spiraea ulmaria» (1882), »Über Vanadinschwefelsäure, ein neues Reagens für Alkaloide» (1883), »Über das Empfindlichkeit der Iodoformreaction des Acetons» (1883), »Über eine Modifikation der Vitali'schen Atropin Reaction» (1883), »Eine neue Reaktion zur Erkennung und Unterscheidung des Nepalins und Aconitins» (1884), »Die erste internationale pharmaceutische Ausstellung in Wien 1883» (1884) ja »Zur Lösung der Aconitinfrage» (1885). Toimitti yhdessä tohtori Hugo Lojander'in kanssa Finsk farmaceutisk tidskrift -nimistä julkaisua v:sta 1889 lähtien. K. Vaasassa 3. helmik. 1906. - Puoliso luult. Tartossa 17. elok. 1884 Emmelin Elise Ottilie (Emmy) Dukowsky, s. Tartossa 6. helmik. 1857 (1852?), k. Helsingissä 8. helmik. 1918, vht notaari Johan Dukowsky ja Emelie Brasch.

VI. Lapsia:

Karl Johan Gunnar, s. Vaasassa 23. huhtik. 1886. Vaasan Lyseon 1. luokalle 1896. Ylioppilas (pohjal. et. pohjal. ja lop. vaasal.) sanotusta koulusta 11. kesäk. 1904. Opiskeli kemiaa Heidelberg'issä ja Hampurissa sekä Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontiet. osastossa. Suomen Ylioppilaskunnan hallituksen jäsen 1912. Vasa Avdelning'in vt. kuraattori 1915. K. Vuokkiniemen taistelussa 1. lokak. 1918 osallistuessaan vapaaehtoisena Itä-Karjalan suomalaisten vapaustaisteluun. Naimaton.

Erik Fredrik Hjalmar, s. Tartossa 25. lokak. 1887, fil.maisteri, mol. oik. kandidaatti, kanslianeuvos, k. 1953. Taulu 7.

Karl Rainer Wolfgang, s. Vaasassa 26. marrask. 1889, jääkärieversti, k. 1941. Taulu 8.

Georg Werner Fredrik, s. Vaasassa 8. lokak. 1891, jääkärieverstiluutnantti, k. 1941. Taulu 10.

Frans August Mortimer, s. Vaasassa 1. tammik. 1893, k. siellä 15. tammik. 1897.


Taulu 7.

VI. Erik Fredrik Hjalmar Mandelin (Karl Fredrikin poika, taulu 6), s. Tartossa 25. lokak. 1887. Kävi aluksi Vasa Svenska Lyceum'ia. Ylioppilas (vaasal.) Nya Svenska Läroverket i Helsingfors-nimisestä oppilaitoksesta 18. toukok. 1908. Filosofiankandidaatti 14. tammik. 1911, filosofianmaisteri 29. toukok. 1914. Molempien oikeuksien kandidaatti 17. marrask. 1916. Turun hovioikeuden auskultantti 30. marrask. 1916. Toimi vapaaherratar Mathilda Wreden vapaaehtoisena apulaisena työssä vankien, heidän omaistensa ja rangaistuslaitoksista vapautettujen hyväksi 1909-16. Sai Westermarckin palkinnon kirjoituksestaan »Förundersökning i brottmål enligt tysk, engelsk-amerikansk och svensk-finsk rätt» kevätlukukaudella 1913. Helsingin kaupungin kasvatuslautakunnan tarkastaja 1917-20. Kouluhallituksen lastensuojeluosaston lainoppinut kouluneuvos 1. marrask. 1918 - 1. huhtik. 1924, josta virasta siirtyi lakkautuspalkalle. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton sihteeri ja kansliapäällikkö sekä sanotun liiton liittoneuvoston ja sen työvaliokunnan itseoikeutettu jäsen 4. lokak. 1920 lähtien kuolemaansa saakka, jona aikana toteutti tämän liiton organisoinnin sekä vaikutti ratkaisevasti terveyssisar- ja kodinhoitajalaitosten, kouluhammaslääkäritoiminnan sekä pohjoismaisen kummikunta- ja sotakummijärjestelmän luomiseen. Oli useiden suurkeräysten aloitteentekijä ja toteuttaja. Puolustusvoimain ylipäällikön sihteeri vv:n 1939-40 sodassa. Ylioppilaskunnan hallituksen jäsen 1912. Vankeinhoitokomitean jäsen 1917. Lastensuojelukomitean jäsen 1918. Helsingin kunnallisen lastensuojelutyön keskityskomitean ja sen työvaliokunnan jäsen 1919. Suomen Punaisen Ristin keskushallituksen jäsen 1922-50. Maatalouskerholiiton johtokunnan jäsen v:sta 1928. Svenska Lantbrukssällskapens i Finland förbund'in maatalouskerhovaliokunnan jäsen v:sta 1928. Valtion väestökomitean sosiaalihygieenisen jaoston sihteeri 1939. Valtion sotainvaliidikomitean jäsen 1940. Osallistunut lukuisiin kansainvälisiin Punaisen Ristin ja muihin hyvinvointikongresseihin v:sta 1920 sekä moniin lastensuojelua, liikuntakasvatusta ja sosiaalista huoltoa koskeviin kansainvälisiin kongresseihin. Englantilaisen Howard Association'in kirjeenvaihtajajäsen v:sta 1913. Kansainvälisten sosiaalisten hyvinvointikongressien Pariisin toimiston jäsen v:sta 1928. Lastensuojelua ja vankeinhoitoa koskevia opintomatkoja mm. Skandinavian maihin ja Saksaan 1911, Englantiin ja Alankomaihin 1913, Venäjälle 1914, Norjaan ja Tanskaan 1918 sekä Englantiin ja Ranskaan 1920. Kanslianeuvoksen arvonimi 1947. SVR K, VR 2 pun.r. ja m.k., VR 4, Mm., SPR hop. am., PBH, SPR pr. am., STS suuri hop. mit., TDR K, Ransk. Ordre de la Santé Publique K, NPOR K, RuotsPR K, Tansk. Punaisen Ristin kmr., Ruots. Punaisen Ristin hop. amr., Pohjoismaiden Voimisteluliiton kmr. Julkaisut, mm.: »Om Finlands fångvård» (1910), »De engelska polisdomstolarnas organisation och verksamhet» (1914) »Friluftsarbetets tillämpning vid verkställighet av frihetsstraff enligt gällande finländsk rätt» (1918), »Det kommunala barnskyddsarbetets organisation» (1919), »Tjugo år barnskydd i Finland» (1940) ja »Finlands Röda Kors i krig och fred» (1941) sekä lukuisia kirjoituksia vankeinhoidon, lastensuojelun ja kansanterveyden alalta. K. Helsingissä 26. kesäk. 1953. - Puoliso Helsingissä 9. heinäk. 1916 vapaaherratar Sigrid Eleonora Pauline Wrede af Elimä, s. Kivennavalla 4. jouluk. 1887, elää leskenä Helsingissä, vht metsähallituksen ylijohtaja, kaartinluutnantti, vapaaherra Carl Ernst Wrede af Elimä ja serkkunsa Sigrid Naema Maria Schulman.

VII. Lapsia (syntyneet Helsingissä):

Mary Emmelyne Eleonore, s. 24. huhtik. 1918. Käynyt 4.-8. luokat Nya Svenska Flickskolan-nimistä oppilaitosta Helsingissä 1930-35. Opiskellut vieraita kieliä Belgiassa 1935, Ruotsissa 1937 ja Ranskassa 1938-39. Toiminut mm. Astra, Helsingfors-Journalen ja Naisten Maailma-nimisten lehtien avustajana. Julkaissut novellikokoelman »Stoft är min skönhet» (1949) sekä kirjoittanut näytelmät »Lökarna» (1951), »Gräsburen» (1952), »Vem visslar?» (1953), »Det näst bästa» (1958) ja »Epos om oss» (1964), jotka esitetty Helsingin ruotsinkielisillä näyttämöillä, »Lökarna» myös Ranskassa (1952) ja Ruotsissa (1959). Kääntänyt useita vieraskielisiä näytelmiä ruotsinkielelle. Talvisodassa lääkintälottana osallistuen lasten evakuointikuljetuksiin Ruotsiin. Suomalaisten evakkolasten konsulenttina Tanskassa 1942. VR 4 pun. r. k., Mm. 39-40. - Puoliso 1:o Kööpenhaminassa 7. huhtik. 1942 merikapteeni Raoul Henri Nyman (v:sta 1945 Reims), s. Helsingissä 11. huhtik. 1911, avioero 1953; 2:o Kööpenhaminassa 26. tammik. 1954 kapellimestari, sitt. Hessen'in radion ylikapellimestari ja Sidney'n sinfoniaorkesterin johtaja Charles Dean Dixon (tämän 2. aviossa), s. New York City'ssä 10. tammik. 1915. Elävät osittain Frankfurt am Main'issa Saksan Liittotasavallassa osittain Sidney'ssä Australiassa.

Sigrid Magdalena (Kira), s. 3. helmik. 1922. Opiskellut 1942-51 Sibelius-akatemiassa ja suorittanut viimemainittuna vuonna sen koulumusiikkiosastossa laulunopettajatutkinnon. Vv. 1939-45 sotien aikana lottana ilmavalvontatehtävissä. Mannerheim-museon palveluksessa 1951-58. Mm. 39-40, Mm. 41-45, Ilmav. mr. - Puoliso Helsingissä 17. elok. 1957 ulkoasiainministeriön avustaja, valtiotieteenkandidaatti, kornetti, sitt. I lk. suurlähetystösihteeri, lähetystöneuvos Klaus Alarik Castrén, s. Helsingissä 13. huhtik. 1923. Elävät Buenos Airesissa.


Taulu 8.

VI. Karl Rainer Wolfgang Mandelin (Karl Fredrikin poika, taulu 6), s. Vaasassa 26. marrask. 1889. Kävi 6 luokkaa Vaasan Suomalaista Reaalilyseota 1900-07. Ylioppilas (vaasal.) Uudesta Yhteiskoulusta Helsingissä 22. toukok. 1909. Opiskeli fyysis-matemaattisessa osastossa 1909-13 ja München'in yliopistossa 1913-14. Liittyi Pfadfinder-kurssiin 28. helmik. 1915 ja kuului sen 1. komppaniaan sekä 1. syysk. s.v. alkaen 27. Jääkäripataljoonan (sitt. Kuninkaallinen Preussilainen Jääkäripataljoona 27) pioneerikomppaniaan. Otti osaa asemasotaan Misse-joella ja Riianlahden rannikkoasemissa, Schmarden'in hyökkäykseen sekä Aa-joen talvitaisteluihin. Oli komennettuna sanotun pataljoonan esikuntaan hoitamaan hauptzugführerin tehtäviä keväästä 1917 helmikuuhun 1918. Oli silloisen everstiluutnantti Wilhelm Thesleff'in käytettävänä järjestämässä pataljoonan siirtoa Suomeen sekä tässä yhteydessä komennettuna Berliiniin neuvottelemaan Suomesta saapuneiden edustajien valtioneuvos Edvard Hjelt'in ja silloisen ratsumestari Hannes Ignatius'en ym. kanssa. Astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmik. 1918 ja saapui jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan 25. helmik. s.v. Palveli Vapaussodan aikana ensin 1. Jääkärirykmentin esikuntapäällikkönä ja 24. maalisk. 1918 alkaen 3. Jääkärirykmentin komentajana. Otti osaa Tampereen saartoon ja Viipurin operaatioon toimien sen loppuvaiheessa ns. Wilkmanin sotatoimiryhmän oikean sivustan varmistaneen osaston päällikkönä. Vapaussodan jälkeen edelleen 3. Jääkärirykmentin (sitt. Savon Jääkärirykmentti 3., myöh. Uudenmaan Rykmentti) komentaja. Toimi sanotun rykmentin kaakkoisrajalla ollessa Karjalan kannaksella rajavartiojoukkojen komentajana. Oli komennettuna Valtiorikosylioikeuden sotilasjäseneksi 20. toukok. - 20. kesäk. 1918 ja Sotaministeriöön osastopäälliköksi 20. kesäk. - 8. elok. s.v. Jääkäriprikaatin komentaja 9. tammik. 1925. Erosi puolustusvoimain palveluksesta 20. elok. 1925. A. Ahlström Oy:n faneeritehtaan konttoripäällikkö Varkaudessa v:sta 1926. Talvisodassa Jalkaväkirykmentti 65:n komentaja Suomussalmella 6. jouluk. 1939 - 4. maalisk. 1940, Ryhmä Mandelinin komentaja 7. maalisk. - 15. toukok. 1940. Jatkosodassa (jouduttuaan sairaalloisuuden vuoksi kieltäytymään rintamakomentajan tehtävistä) Itä-Savon sotilasläänin komentaja 25. kesäk. 1941 alkaen kuolemaansa saakka. Oli komennettuna opintomatkalle Englantiin 1919. Virkaikäkomitean jäsen 1922. 1. Divisioonan kunniatuomioistuimen puheenjohtaja 1920-24. Jääkäriliiton varapuheenjohtaja 1922-23. Zugführer 2. syysk. 1915, oberzugführer 6. helmik. 1916, majuri 11. helmik. 1918, everstiluutnantti 3. toukok. 1918, upseeriarvo menetetty 30. marrask. 1925, palautettu 10. marrask. 1939, eversti 11. lokak. 1941. SVR K 1918, VR 2 m.k 1940, VR 3 m.k ja VR 4 m.k. 1918, Mm. s.k., Mm. 39-40 m. s.k. 1939, Jmr., RuotsMR K 1921, Pr. Rr. 2 1916 Saks. Mskr. K. Helsingissä 31. jouluk. 1941. - Puoliso Jamburg'issa 6. lokak. 1913 Carin Hilma Maria von Haartman, s. Mäntyharjulla 28. heinäk. 1892, k. Helsingissä 2. maalisk. 1956, vht siviili-insinööri Georg Viktor Berndt von Haartman ja Anna Maria Kyander.

VII. Lapsia:

Georg Rainer Fredrik, s. Münchenissä 14. kesäk. 1914, ylioppilas, luutnantti, k. 1944. Taulu 9.

Karl Gunnar Berndt, s. Helsingissä 18. helmik. 1918. Käynyt kauppaopiston. Konttoristi A. Ahlström Oy:n Karhulan tehtailla v:een 1957. K. Porvoossa 17. lokak. 1960. Naimaton.

Karin Dorrit Marita, s. Helsingissä 16. kesäk. 1922. - Puoliso Varkaudessa 21. heinäk. 1940 diplomi-insinööri, sitt. Oy Fiskars Ab:n pääjohtaja, vuorineuvos, vuori-insinööri luutnantti Tor Fjalar Holmberg, s. Helsingin pitäjässä 15. heinäk. 1911. Elävät Helsingissä.


Taulu 9.

VII. Georg Rainer Fredrik Mandelin (Karl Rainer Wolfgangin poika, taulu 8), s. Münchenissä Saksassa 14. kesäk. 1914. Ylioppilas Nya Svenska Läroverket i Helsingfors-koulusta 1934. Opiskeli Svenska Handelshögskolanissa 1935. A. Ahlström Oy:n Varkauden tehtaiden palveluksessa v:een 1939. Vänrikki 22. kesäk. 1942, luutnantti 14. maalisk. 1944. VR 4 tl.k. 1943, VR 4 m.k. 1942. Kaatui saksalaisia vastaan taisteltaessa Olhavan siltaa ylitettäessä sillan räjähtäessä Iissä 29. syysk. 1944. - Puoliso Järvikylän kartanossa Joroisissa 18. heinäk. 1940 Aune Ester Lamminpää (tämän 1. aviossa), s. Joroisissa 17. helmik. 1921, elää Joroisissa, äiti Elisa Edit Lamminpää (ottovht tilanomistaja, maanviljelysneuvos Nils Karl Ossian Grotenfelt ja Margareta Vilhelmina Heberle). 2. puoliso 1945 maanviljelijä Gunnar Ferdinand Rasimus.

VIII. Lapsia (syntyneet Helsingissä):

Carita Aune Margareta, s. 21. jouluk. 1940. Sairaanhoitajatutk. Tukholmassa, toimii osastonhoitajana mielisairaalassa Tukholmassa.

Carl Gustav Georg, s. 5. huhtik. 1943. Käynyt 3 lk. 1956-59 Joroisten Yhteiskoulua ja Kanta-aliupseerien peruskurssin 1963-64. Puolustuslaitoksen va. ap. kersantti ja Kadettikoulun toimistoaliupseeri 1. huhtik. 1962. Kersantti 1. heinäk. 1962. Opetusaliupseeri Kadettikoulun Jääkärikomppaniassa 15. helmik. 1963. Va. yp. kersantti 31. maalisk. 1964, yp. kersantti 1. lokak. 1964 ja Kadettikoulun tilitysaliupseeri 6. lokak. 1964. Nimitetty ylikersantin toimeen 1. huhtik. 1965, ylikersantti 30. huhtik. 1965. Jääkärikomppanian opetusaliupseeri 2. elok. 1965. Puolustusministeriön toimistoaliupseeri (siirrettynä Pääesikunnan Esikuntakomppaniaan) 1. heinäk. 1966. - Puoliso Helsingissä 30. lokak. 1964 Anja Marjatta Laukkanen, s. Iisalmessa 12. helmik. 1946, vht sotilasmestari Toivo Johannes Laukkanen ja Toini Miettinen.


Taulu 10.

VI. Georg Werner Fredrik Mandelin (Karl Fredrikin poika, taulu 6), s. Vaasassa 8. lokak. 1891. Ylioppilas (vaasal.) Nya Svenska Läroverket i Helsingfors-nimisestä oppilaitoksesta 15. toukok. 1913. Opiskeli fyysis-matemaattisessa osastossa 1913-15. Liittyi Pfadfinder-kurssiin 1. maalisk. 1915 ja kuului sen 2. komppaniaan sekä 1. syysk. 1915 alkaen 27. Jääkäripataljoonan (sitt. Kuninkaallinen Preussilainen Jääkäripataljoona 27) 1. konekiväärikomppaniaan ja 10. heinäk. 1917 lähtien 2. konekiväärikomppaniaan. Otti osaa asemasotaan Misse-joella ja Riianlahden rannikkoasemissa sekä Aa-joen talvitaisteluihin. Osallistui merkinantokursseihin Mitau'ssa 1916. Astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmik. 1918 ja saapui jääkärien pääjoukon mukana Vaasaan 25. helmik. s.v. Osallistui Vapaussotaan aluksi joukkueenjohtajana 3. Jääkärirykmentin VII pataljoonan konekiväärikomppaniassa ja 5. maalisk. 1918 alkaen 4. Jääkärirykmentin IX pataljoonan konekiväärikomppanian päällikkönä. Otti osaa Viipurin valloitukseen. Vuoristoprikaatin konekivääriupseeri 2. kesäk. 1918 ja sanotun prikaatin adjutantti 23. marrask. s.v. Rajamaan suojeluskuntain vartiopataljoonan komentaja 13. maalisk. 1919. Viipurin Rykmentin III pataljoonan komentaja 5. kesäk. 1919. Uudenmaan Rykmentin III pataljoonan komentaja 12. lokak. 1919. Keski-Suomen Rykmentin II pataljoonan komentaja 31. lokak. 1925. Erosi puolustusvoimain palveluksesta 28. toukok. 1926. Suomen Ilmoituskeskuksen toimitusjohtaja 1. kesäk. 1926 - 28. helmik. 1932. Vaasan Höyrymylly Oy:n mainospäällikkö ja rehumyllyn isännöitsijä 1. heinäk. 1933. Viipurin Höyrymylly Oy:n toimitusjohtaja 1. kesäk. 1935. Kutsuttu palvelukseen YH:n aikana ja puolustusministeriön toimistopäällikkö 10. lokak. 1939 - 15. jouluk. 1940. Perusti Jyväskylän Leipäteollisuus Oy:n ja sen toimitusjohtaja 1940-41. Korkeamman päällystön kurssi 1923. Sotakorkeakoulun yleisen osaston 1. vuosikurssi 1924-25 sekä komentajakurssi 1925-26. Uudenmaan Rykmentin kunniatuomioistuimen puheenjohtaja 1922. Hoiti Helsingin Suojeluskunnan Valkoisen Rykmentin II pataljoonan komentajan tehtäviä 21. toukok. 1926 - 15. syysk. 1927. Mainosalan opintomatkoja Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan ja Ranskaan 1925-27. Gewehrführer 2. syysk. 1915, zugführer 25. jouluk. 1917, yliluutnantti (kapteeni) 11. helmik. 1918, majuri 16. toukok. 1920, everstiluutnantti 28. toukok. 1926. VR 3 m.k., VR 4 m.k., SVR R 1, Mm. s.k., Mm. 39-40 s.k., Jmr., Saks. Mskr. K. Jyväskylässä 12. maalisk. 1941. - Puoliso Hangossa 15. toukok. 1918 Karin Helga Andrea Gylphe, s. Hangossa 13. toukok. 1894, elää leskenä Helsingissä, vht kauppapuutarhuri Anders Fredrik Jansson-Gylphe ja Wilhelmina Lindroos.

VII. Lapsi:

Nils-Magnus, s. Helsingissä 15. heinäk. 1922, urakoitsija. Taulu 11.


Taulu 11.

VII. Nils-Magnus Mandelin (Georg Werner Fredrikin poika, taulu 10), s. Helsingissä 15. heinäk. 1922. Käynyt Nya Svenska Läroverket i Helsingfors-koulua. Konttoristi, sitt. urakoitsija. - Puoliso 1:o Helsingissä 18. marrask. 1945 Signe Carita Silfver (tämän 1. aviossa), s. Sipoossa 22. jouluk. 1925, avioero 1949, vht talonmies, autonkuljettaja Karl Edvard Silfver ja Signe Amalia Hult. 2. puoliso 1953 myyntipäällikkö Johan Alfred Evander; 2:o Helsingissä 20. huhtik. 1950 Judith Ingeborg Korhonen (tämän 2. aviossa), s. Helsingissä 5. maalisk. 1919, avioero 1952, äiti ompelija Aili Aleksandra Korhonen. 1. puoliso 1939 työnjohtaja Veli August Tiiska ja 3. puoliso 1953 toimitusjohtaja Johan Engelbert Brenner; 3:o Lahdessa 1. maalisk. 1953 konttoristi Hellin Vieno Kaljunen, s. Sortavalassa 8. maalisk. 1921, avioero 1960, vht koneenhoitaja Viktor Juhana Antinpoika Kaljunen ja Iida Tuomaantytär Kilpiö; 4:o Helsingissä 9. syysk. 1960 Irma Mirjam Aalto, s. Tampereella 6. heinäk. 1924, vht puuseppä Kaarle Juho Aalto ja Bertta Sofia Pihlman. Elävät Helsingissä.

VIII. Lapsia (syntyneet Helsingissä):

1. Kent Georg, s. 22. lokak. 1946. Elää Helsingissä.

4. Peter Werner, s. a. n. 23. heinäk. 1957.

4. Patrick Georg, s. a. n. 25. heinäk. 1958.


Referat

Ambassadrådet Klaus Castrén, Släkten Mandelin från Kakskerta

Släkten, som synes tagit namnet efter Maanpää rusthåll i St Marie, kan spåras till Kakskerta, där den äldsta familjens medlemmar förekommit på 1770-talet. En medlem blev packare i Åbo och hans son sadelmakarmästare i Joensuu; hans söner erhöllo akademisk bildning. Bland släktens medlemmar kan särskilt kanslirådet Erik Mandelin, och hans dotter, författarinnan Mary Mandelin-Dixon nämnas.


Genos 38(1967), s. 30-41, 51

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Referat ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1967 hakemisto | Vuosikertahakemisto