GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Tiedonantoja - Meddelanden


Orraeus - Gråå - Helsingh

Anita Tuurala

Anders Orraeuksella, joka oli Hollolan kirkkoherrana vuosina 1642-1674, ja hänen ensimmäisellä puolisollaan, Sofia Söyringintyttärellä (Camenaeus), oli yksi poika, Johan, josta tuli isänsä seuraaja Hollolaan, ja ainakin viisi tytärtä, joiden avioliitot ovat joko tuntemattomia tai virheellisesti esitetyt. Vuonna 1678 on Hollolan kesäkäräjillä (Porvoo ja Hollola KO a 9, s. 20) esillä juttu, jossa Johan Orraeus sekä hänen kolme lankoaan käyvät oikeutta perinnöstä Johanin ja hänen sisartensa äitipuolen, Katarina Pietarintyttären jälkeen.

Jutusta selviää, että vanhin tytär Elisabet oli naimisissa Pyhtään kirkkoherran, rovasti Johan Martini Gråå'n kanssa. Johan Gråå'lla oli Akianderin mukaan kaksi poikaa, Johan Gråå nuorempi, josta tuli isänsä seuraaja Pyhtäälle, sekä Martin Gråå, josta tuli Taivassalon kirkkoherra. Lisäksi oli hänellä ainakin yksi tytär, Elisabet, joka oli naimisissa 1:o Siuntion kirkkoherran Erik Thomaeuksen kanssa, ja 2:o tämän seuraajan Mikael Stigeliuksen kanssa (Brenner, Sjundeå historia I, s. 84, 86). Elisabet Orraeus häviää Hollolan pappilan henkikirjoista v. 1665, jolloin hän ilmeisesti meni naimisiin, ja poika Martin syntyi Helsingin kastettujen luettelon mukaan v. 1669 (Johan Gråå vanhempi oli silloin Helsingin triviaalikoulun rehtori); poika Johan oli ilmeisesti vanhempi. V. 1699 käsitellään Pyhtään syyskäräjillä (Kymenkart. ja Lappee, KO a 16, s. 414) ikävänlaatuista vuonna 1691 sattunutta tapausta, joka koski pappilan piialle syntyneen aviottoman lapsen kohtaloa. Jutusta ilmenee, että v. 1691 oli Pyhtään ruustinnana vielä Elisabet Orraeus, mutta että hän v. 1699 oli kuollut, ja että hän oli sekä Johanin että Siuntion kirkkoherran puolison äiti. Johan Gråå nuorempi ilmoitti, että jutun olivat tuoneet käräjille hänen vihollisensa, jotka tahtoivat hänelle ja hänen autuaalle äidilleen pahaa, vihollistensa joukkoon hän luki myös sisaruksensa. Juttu päättyi vasta v. 1702, jolloin Johan Gråå nuorempi jo oli kuollut. Tapausta ei koskaan saatu kokonaan selvitetyksi, pappilan piikaa, Karin Henrikintytärtä sakotettiin vain luvattomasta suhteesta Johan Gråå nuorempaan, joka v. 1691 vielä oli naimaton. Elisabet Orraeus on nähtävästi se Pyhtään kuolleitten luettelon mukaan 9.10.1695 haudattu »ruustinna», sillä hän oli elossa vielä v. 1694, jolloin hän oli vouti Johan Robbertin leskeltä Katarina Hollensteniltä ottanut viljalainan pantiksi kultasormuksen, jota leski Pyhtään kesäkäräjillä v. 1696 (KO a 10, Kymenkartano ja Lappee, s. 336) tahtoi takaisin Johan Gråå vanhemmalta. Tämä sama leski toi käräjille myös edellämainitun ikävän jutun aviottomasta lapsesta. Koska Elisabet Orraeus kuoli vasta vuonna 1695, ei O. Durchmanin Timm-suvun selvityksessä (SSV XXVII 1943, s. 21-22) esiintyvä Pyhtään kirkkoherra Johan Gråå, joka 5.2.1693 vihittiin Lohjan kirkkoherran Gabriel Tammelinin tyttären Marian kanssa, voi olla Johan Gråå vanhempi (k. v. 1697), vaan merkintä tarkoittaa hänen poikaansa, joka jo v. 1692 isänsä sokeuden takia hoiti tämän virkaa (Kokkonen, Elimäen historia II, s. 49). Sitä ennen Johan Gråå nuorempi oli ollut Viipurin kimnaasin varalehtori (»Vice Lector» , Pyhtään sk. v. 1690, KO a 4, s. 98). Maria Tammelin kuoli ennen vuotta 1699, jolloin J. Gråå nuorempi jo oli naimisissa Katarina Schmidtin kanssa, hänen appenaan mainitaan tällöin inspehtori Henrik Schmidt Viipurista (Pyhtään välikäräjät 1699, KO a 16, s. 484 ja kesäkäräjät v. 1702, KO a 21, s. 222). Edellämainitussa Timm-suvun selvityksessä on Maria Tammelinin toisena aviomiehenä mainittu Abraham Svartström, mikä näinollen on mahdotonta. Abraham Svartströmin puoliso olikin Marian sisar, Katarina Tammelin, mikä selviää Pyhtään kesäkäräjillä v. 1699 (KO s 16, s. 342), jolloin Johan Gråå nuorempi vaatii Svartströmiltä ja hänen vaimoltaan korvausta siitä, mitä Katarina oli kuluttanut asuessaan sisarensa luona Pyhtään pappilassa. Katarina Tammelin haudattiin Pyhtäällä 14.1.1706 (haud. luett. jäljennöksessä virheellisesti »Swanströms käresta»). Johan Gråå nuoremmalla, joka kuoli v. 1701, ja Maria Tammelinilla oli tytär Anna Gråå, jonka holhooja oli hänen enonsa, silloinen notaari Henrik Tammelin (Pyhtään kk. v. 1701, KO a 19, s. 168).

Toinen Johan Orraeuksen langoista ensinmainitussa perintöoikeusjutussa oli sairaalankirjuri, sittemmin sotilashuoneenkirjuri Erik Kaarlenpoika Helsingh. Hänen vaimonsa, Johanin sisaren nimeä ei mainita, mutta muista lähteistä selviää, että hän oli Margareta (Suom. Asut. Yleisluett. ja Genos 1963, n:o 4, s. 107). Margareta oli elossa ainakin vielä v. 1687, jolloin pariskunta asui Lahden kartanossa. Heidän tyttärensä Katarina solmi avioliiton Turun Akatemian professorin Simon Tolpon kanssa (edelläm. Genos ja Carpelan, Åbo i genealogiskt hänseende, s. 107). Erik Helsingh'in ja Margareta Orraeuksen toinen nimeltä mainitsematon tytär oli naimisissa kihlakunnankirjuri Samuel Wijkmanin kanssa, joka Asikkalan talvikäräjillä v. 1700 (Porvoo ja Hollola, KO a 20, s. 195) pyytää vapautusta appensa Erik Helsingh'in edellisestä avioliitosta olevien alaikäisten lasten holhoojan toimesta, koska hänen virkansa puolesta oli lähdettävä Tukholmaan, ja koska hänellä itsellään on koko joukko lapsia huollettavanaan. Erik Helsingh'in perillisiä, ilmeisesti hänen poikiaan, koska osa lapsista vielä v. 1700 oli alaikäisiä, olivat Vilhelm Helsingh, naimisissa Hollolan kirkkoherran Gustaf Bernerin tyttären Britan kanssa (Kuusi, Hollolan historia I, s. 332 ja Asut. Yl. luett.), sekä »befallningsman» Jakob Helsingh, joka esiintyy Asikkalan kesäkäräjillä v. 1723 Erik Helsingh'in perillisten edustajana (KO a 34, s. 122). Vilhelm Helsingh toimi Hollolan pitäjänapulaisena joitakin vuosia, kunnes hän v. 1723 pakeni Ruotsiin. Jakob Helsingh on kenties se katselmuskirjuri, sittemmin Sääksmäen kihlakunnan kruununvouti, joka Janakkalassa 21.1.1712 vihittiin Anna Floorin kanssa (Wilskman II, 648). Kirjuri Erik Helsingh oli varakas mies, joka omisti Hollolassa useita tiloja, mm. Paimelan säterikartanon. Tilojen hankkimisessa ja velkojensa perimisessä hänellä oli kovia otteita ja osoitti usein häikäilemättömyyttä, sen todistavat monet käräjäjutut Hollolan käräjillä, sekä v. 1936 Genoksessa oleva Brennerin kirjoitus Peter Hertzigin jälkeläisistä (n:o 1-2, s. 52-56). Hänen toinen puolisonsa oli Katarina Bruun, heidät vihittiin Helsingissä 30.3.1699. Katarina Bruun'in ensimmäinen puoliso oli Helsingin kirkon urkuri Erik Bruce (Erik Ehrström, Helsingfors stads historia, s. 133, tässä selvityksessä on Katarina Bruunin kuolinvuosi virheellisesti 1699). Katarina Bruun luopui Hollolan talvikäräjillä v. 1710 lapsipuoltensa hyväksi kaikesta perinnöstä miehensä jälkeen, koska hänen kotipaikkansa oli Helsingin kaupunki, mutta ennenkaikkea niitten virheellisyyksien (»oriktigheet») takia, joita kuolinpesässä saattoi olla (KO a 30, s. 52). Tämä avioliitto oli siis ilmeisesti lapseton.

Nuorin Anders Orraeuksen tyttäristä oli Karin, joka esiintyy Hollolan pappilan henkikirjoissa vuosina 1664-1670 (Suom. Asut. Yleisluett.). Olettaa voisi kenties, että tämä Karin on se Katarina Orraeus, joka on Turun kauppiaan Johan Tolpon toinen puoliso (vihitty n. 1672, Carpelan, Åbo i genealogiskt hänseende, s. 106). Hän olisi hyvin äitipuolensa Katarina Pietarintyttären, joka oli Turun hovioikeuden asessorin Anders Svartin leski, välityksellä voinut tutustua Turun porvareihin. Täten selittyisi luonnollisesti myös hänen sisarentyttärensä Katarina Helsingh'in avioliitto Johan Tolpon ensimmäisestä avioliitosta olevan pojan Simon Tolpon kanssa, sekä sisarenpoikansa, Taivassalon kirkkoherran Martin Gråå'n avioliitto Simon Tolpon sisaren Katarina Tolpon kanssa.

Jäljelle jäävät vielä Anders Orraeuksen tyttäret Brita ja Sofia. Brita on Hollolan pappilan henkikirjoissa ensimmäisen ja ainoan kerran v. 1655, ja Sofia vuosina 1664-1667 (Suom. Asut. Yleisluett.) Näistä ilmeisesti jompikumpi oli naimisissa raatimies Abraham Johaninpojan kanssa, joka ensinmainitussa perintöjutussa esiintyy Johan Orraeuksen kolmantena lankona. Todennäköisesti on kysymyksessä Helsingin raatimies Abraham Johaninpoika Ryman, joka oli raatimiehenä vuosina 1674-1683 (Erik Ehrström, Helsingfors stads historia, s. 39-40). Abraham Rymanin kuolinvuodeksi on ilmoitettu 1683, mutta merkintää ei löydy Helsingin kuolleitten luettelosta.

Bergholmin sukukirjassa Anders Orraeuksen kysymysmerkillä varustettu Anna-tytär ei ainakaan esiinny Hollolan pappilan henkikirjoissa. Eräs Anna Orraeus oli Iitin kirkkoherran Johan Paulinuksen neljäs puoliso (Porvoo ja Hollola, KO a 25 v. 1705, Iitin syyskäräjät, s. 145 ja Jokipii, Satakuntalaisen osak. matr. s. 16). Tässä on kenties syy erehdykseen, että Johan Paulinuksen pojan, Paulus Paulinuksen ensimmäinen puoliso olisi ollut Karin Orraeus.


Genos 39(1968), s. 101-104

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1968 hakemisto | Vuosikertahakemisto