GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Tiedonantoja - Meddelanden


Matias Sonckin jälkeläisistä

Anita Tuurala

Koivulahden kappalaisesta Matias Sonckista tiedetään, että hän jätti jälkeensä kolme lasta (K. V. Åkerblom, Genos n:o 3-4, 1940 ja Pohj. osak. nimikirja 1). Poika tunnetaan, hän oli rykmentinkirjuri Karl Sonck (O. Wanne, Genos n:o 2, 1965 ja Pohj. osak. nimikirja 2). Muut kaksi lasta olivat tyttäriä, ja Tammelan, Perniön ja Vihdin rippi- ja hist. kirjoista selviää heidänkin nimensä ja elämänvaiheensa, sekä löytyy lisätietoja Karl Sonckin perheen jäsenistä. Matias Sonckin puolison Elisabet Fantin syntymä- ja kuolinvuosi selviää Vihdin kirkonkirjoista. Hän asui elämänsä viimeisen vuosikymmenen nuoremman tyttärensä luona ja on Vihdin rippikirjojen mukaan syntynyt v. 1679 (I Aa: 5, s. 177) ja haudattujen luettelon mukaan haudattu Vihdin kirkkoon 12.11.1759.

Tyttäret: Beata, s. 23.5.1709 Mustasaaressa (M:saaren synt. luettelot), k. 28.2.1741 Tammelassa (29-vuotiaana!). Puoliso: Tammelan kappalainen Gabriel Barck, s. n. 1812, k. 7.5.1788 Tammelassa; jälkimmäisen toinen puoliso: Tammelassa 12.4.1743 Beata Charlotta Jägerhorn. Tammelan kuolleitten luettelon mukaan olisi Beata syntynyt 1711, mutta syntymäajan poikkeavuudesta huolimatta voidaan häntä pitää Matias Sonckin tyttärenä, sillä pariskunnan nuoremman, pienenä kuolleen Jakob-pojan kummeina esiintyy maist. Jakob Gavelin puolisoineen, ja Gavelin taas oli Matias Sonckin serkku. Beatan ja Gabriel Barckin vanhemmasta pojasta, Johanista, tuli assessori ja hovioikeudenneuvos Turussa.

Anna, s. 21.4.1716 (päivämäärä vaihtelee eri rippikirjoissa), k. 10.10.1774 Vihdissä. Jos oletetaan, että Matias Sonck kuoli 1715, on siis Anna syntynyt isänsä kuoleman jälkeen. Anna Sonck asui 1744-47 Pernöin latokartanossa Olof Muncktellin ollessa kartanon ja Kuuston ruukin omistajana, ja oli rippikirjoissa merkitty »jungfru», joten hän oli silloin vielä naimaton ja toimi luultavasti kartanon taloudenhoitajattarena (JK 846, s. 131). Puoliso Perniössä 11.2.1748 Kuuston ruukin kirjanpitäjä Petter Svärd, s. 10.3.1722, k. noin v. 1773 (kuoll. luett. Vihdistä puuttuvat). Perniöstä pariskunta muutti Vihtiin, jossa Petter Svärdistä tuli Haimoon sahan kirjuri. Heidän molemmat tyttärensä, Anna Elisabet ja Katarina Margareta, solmivat avioliiton Vihdin ratsutilallisten kanssa, edellinen Härkälän Paakkalan Johan Packalenin, ja jälkimmäinen Ali-Korpilan Erik Degertin kanssa.

Poika: Karl, s. 25.2.1713, k. 20.5.1783 Vihdissä, rykmentinkirjuri, puoliso 1:o Tammelassa 25.6.1741 Hedvig Zidbäck, s. n. 1719, haud. 17.8.1761 Tammelassa, (vanh:t Turun katedraalikoulun rehtori, Tammelan k:hra Johan Zidbäck ja Agneta Gottleben; Tammelan rippikirjat TK 511 ja Suom. asut. yl. luett. Tammela H 7); 2:o Tammelassa 4.2.1762 Margareta Finnerus, s. 1719, k. 24.2.1797 Vihdissä (vanh:at Helsingin pit. apulainen Johan Finnerus ja Anna Kristina Rappengren). Jälkimmäinen avioliitto oli lapseton, edellisestä oli kymmenen lasta, joista vain neljä eli aikuisiksi. Vanhemmasta pojasta, vara-auditööri Karl Sonckista s. 10.12.1743 Tammelassa, k. 20.8.1801 Inkoossa, on O. Wanne tiedonannossaan (Genos n:o 2, s. 69, 1965) tehnyt selkoa. Hänestä tuli Gaddin Släktkalenderissa (I) alkuperältään virheellisesti selitetyn ensimmäisen Sonck-suvun kantaisä. Tyttäristä Elisabet syntyi 16.11.1745 Tammelassa, muutti Kaarinaan kirkkoherra Johan Avellanin ja hänen vaimonsa Kristina Barckin perheeseen, kuoli siellä naimattomana, ja haudattiin Kaarinan kirkkoon 17.6.1771 (Kaarinan rippikirjat JK 996 ja haud. luettelot). Kristina Barck oli hänen äitinsä serkku ja Beata-tätinsä käly. Toinen tytär Hedvig Sofia syntyi 2.10.1756, esiintyy vielä 1775-80 Tammelan rippikirjoissa, mutta häviää, kun perhe muuttaa pois Tammelasta. Rykmentinkirjuri Karl Sonckin toinen poika oli Fredrik, s. 20.7.1749 Tammelassa, k. 10.10.1813 Nurmijärvellä, puoliso Vihdissä 28.12.1792 äitipuolensa veljentytär Fredrika Kristina Finnerus Vanjoen Vanhalasta, kast. 26.7.1759 Vihdissä, k. 4.3.1835 Nurmijärvellä (vanh:at luutnantti Sigfrid Finnerus ja Anna Kristina Busk). Fredrik Sonck oli 1796-1802 Uudenm. jalkaväkirykm. lippumiehen virkatalon, Pyhäjärven Tuorilan Taniaisen haltijana, erosi 1802, arvoltaan hän silloin oli kersantti (Wirilander, Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810). Pariskunnalla oli kolme tytärtä, joista Sofia Charlottalla (s. 8.5.1797) oli avioton poika, Juho Vilhelm, s. 28.9.1833 Nurmijärvellä, joka käytti nimeä Sonck. Hän oli Nummenpään Satulin Myllymäen torppari ja myöhemmin itsellinen (Nurmijärven historia I, s. 458).


Genos 39(1968), s. 24-25

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1968 hakemisto | Vuosikertahakemisto