GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Viitteet | Referat | Artikkelin loppu ]

Weurlander-suvun alkuperä ja varhaispolvet

Rouva Anita Tuurala, Helsinki

Kirjassaan »Boken om Drumsö» (Hki 1947) sivuilla 16-20 esittää maisteri Sigurd Stenius selvityksen Weurlander-suvun varhaispolvista. Suvun vaiheet liittyvät Lauttasaaren kahden tilan omistussuhteisiin 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Suvun kantaisänä Stenius pitää Jaakko Jaakonpoika vanhempaa (k. 1741), joka ei itse vielä käyttänyt Weurlander-nimeä. Suvun ensimmäisen ja osaksi toisenkin polven selvittely, jonka Steniuskin eräin varauksin esittää, on valitettavasti virheellinen. Lisäksi voidaan suvun alkuperäkin selvittää, ja niin päästään suvussa vielä muutamia polvia taaksepäin.

Maist. Stenius olettaa, että Lauttasaaren Heikkas-nimisen tilan omistaja Jaakko Jaakonpoika olisi ollut kaksi kertaa naimisissa, ja että hän ensimmäisen nimeltä tuntemattoman vaimonsa kautta olisi perinyt Heikkaksen tilan. Tästä avioliitosta olisivat useimmat lapset syntyneet. Toinen vaimo oli Steniuksen mukaan Anna Saarman.

Vuoden 1741 Helsingin pitäjän sekä talvi- että syyskäräjillä on esillä juttu, josta ilmenee, että Helsingin kaupungin porvari Johan Sarman (nimi kirjoitetaan myöskin Sarfman, joskus Sahrman) on haastanut käräjille vävynsä, Lauttasaaren Heikkaksen omistajan Jaakko Jaakonpojan siitä, ettei tämä ollut täyttänyt niitä sitoumuksia polttopuista ja Sarmanin kalastusoikeudesta Lauttasaaren vesillä, jotka oli tehty v. 1724, jolloin Sarman oli luovuttanut tilan Jaakko Jaakonpojalle. [1] Myöhemmin samoilla käräjillä selviää, että Sarman oli itse saanut tilan avioliiton kautta (»hwartill Sarfman genom gifte kommit»), sekä että tila oli autio, kun Jaakko oli sen saanut haltuunsa. [2] Jaakko Jaakonpoika oli siis saanut Heikkaksen vaimonsa Anna Saarmanin, eikä oletetun ensimmäisen vaimonsa kautta. Todennäköisesti Johan Saarman on sama Johan Mårtensson, joka esiintyy vaimonsa Marian kanssa Heikkaksen omistajana vuosina 1703-1711, ja silloin hänen appensa on Heikkaksen edellinen omistaja Henrik Bertilinpoika, jonka vaimo on Karin. [3] Ilmeisesti oli Johan Saarman siirtynyt isonvihan aikana Helsinkiin porvariksi jättäen tilansa autioksi.

Oliko Jaakko Jaakonpojalla lainkaan edellistä vaimoa? Maist. Stenius siteeraa kirjassaan s. 17 erästä kirjelmää vuodelta 1758, jossa Jaakko Jaakonpojan kaksi tytärtä miehineen, Katarina Werlander ja Martin Rönberg, sekä Maria Wörlander ja Karl Boström ilmoittavat, että heidän lankonsa Jaakko Jaakonpoika Heikkas (nuorempi) on maksanut heille heidän perintöosansa Heikkaksen verotilasta, joka on heidän kuolleen äitinsä »Arfwe och gamle Skatte Jord». Nämä sisarukset olivat siis perineet äitinsä, mutta äiti olikin Anna Saarman, eikä Jaakko Jaakonpoika vanhemman oletettu ensimmäinen puoliso. Koska Jaakko oli saanut tilan haltuunsa v. 1724, voidaan olettaa, että hänet näihin aikoihin vihittiin Anna Saarmanin kanssa. Helsingin vihittyjen luettelossa on 14.4.1724 merkintä: »Jacob Jacobsson och Annika Johansdotter», joka saattaa tarkoittaa juuri edellämainittuja. Stenius arvelee Jaakko Jaakonpoika nuoremman syntymäajaksi 1705-1708 juuri olettamansa isän edellisen avioliiton perusteella. Helsingin pitäjän vanhinta rippikirjaa vuodelta 1745-50 tarkasteltaessa Lauttasaaren Heikkaksen kohdalta löytyy Jaakko Jaakonpoika nuorempi vasta sisartensa Katarinan ja Marian jälkeen merkittynä, mikä tavallisesti merkitsee sitä, että hän oli heitä nuorempi. [4] Helsingin kuolleitten luettelon ikämerkintöjen mukaan oli Katarina syntynyt noin v. 1724 ja Maria v. 1726. Vuonna 1730 on Helsingissä Jaakko Jaakonpojalle Lauttasaaresta merkitty syntyneeksi poika, Henrik Jakob, joka mahdollisesti on juuri Jaakko nuorempi. Tuskinpa hänellä lainkaan käytettiin nimeä Henrik, kenties se on peräti virhemerkintä, sillä myöhemmin syntyi pariskunnalle Henrik-niminen poika, joka kuoli pienenä. Jaakko nuorempi olisi tällöin kuollessaan 1767 ollut vasta 37-vuotias (Hels. kuoll. luettelossa ei ole mainittu ikää), mikä on paljon todennäköisempää, kuin että hän naimisiin mennessään olisi ollut 50-vuotias. Stenius on lisäksi olettanut, että Lauttasaaren toisen tilan, Bertaksen, omistaja Juho Jaakonpoika, joka oli syntynyt v. 1708 Hels. pit. rippikirjan mukaan, [4] olisi ollut Jaakko Jaakonpojan toinen poika. Hän on kuitenkin tämän veli, mikä myöhemmin osoitetaan. Jaakko Jaakonpoika vanhempi on siis ollut paljon oletettua nuorempi, joten todennäköisesti hänellä ei ole aikaisempaa vaimoa ollutkaan.

Vuoden 1729 Hels. pit. henkikirjoissa [5] esiintyy Lauttasaaren Heikkaksen isännän Jaakko Jaakonpojan ja hänen vaimonsa Annan lisäksi Matti-niminen veli, v. 1730 henkikirjoissa häntä ei enää Heikkaksessa ole, ja v. 1733 siellä on Mikko-niminen veli. [5] Mikko Jaakonpoika asui Heikkaksessa vuoteen 1745, jolloin hän muutti Bertakseen Juho Jaakonpojan luo. Sielläkin hänet mainitaan veljeksi. [5] V. 1761 hän asui taas Heikkaksessa Jaakko Jaakonpoika nuoremman ollessa isäntänä, ja nyt on hänet merkitty isän veljeksi (»farbror»). [6] Mikko Jaakonpoika kuoli naimattomana v. 1761 51-vuotiaana Helsingin kuolleitten luettelon mukaan, joten hänen syntymävuodekseen voidaan olettaa 1710.

Perhetradition mukaan olisi Weurlander-suku peräisin Elsassista, mistä se olisi uskonvainojen aikaan paennut Suomeen. Stenius ei ole löytänyt asiakirjoista mitään tähän viittaavaa, ja tämä perimätieto voidaankin osoittaa paikkansapitämättömäksi.

Helsingin kaupungin vanhimmassa rippikirjassa, joka ei ole tavallinen rippikirja, vaan sisältää ainoastaan ehtoollisella käyneitten luetteloita aina vuoteen 1739 saakka, on ensimmäisen adventtisunnuntain kohdalle vuonna 1739 merkitty talollinen Jaakko Jaakonpoika Lauttasaaresta, sekä hänen vaimonsa Brita (!) Sarman. [7] Heidät on merkitty suomenkielisten joukkoon. Saarmanit olivat saman kirjan mukaan ruotsinkielisiä, joten siis Jaakko Jaakonpoikaa voidaan pitää suomenkielisenä. Alkuperäisistä syntyneitten ja kastettujen luetteloista 1729-1770 ilmenee, että sekä Jaakon että hänen veljensä Juho Jaakonpojan lasten kummeina usein esiintyy porvari Nils Kaharbergin perhe. [8] Nils Kaharberg oli kotoisin Vihdin Kaharlan kylästä, [9] ja myöskin hänen perheensä oli edellä mainitun luettelon mukaan suomenkielisten joukossa. Kenties Jaakko Jaakonpoika vanhemman ja hänen veljiensä kotipaikka voisi olla samoilla seuduilla?

Kartasta voi todeta, että Vihdin Kaharlan kylän lähellä Pusulan pitäjän puolella sijaitsee Vörlön kylä, joten epäilykset tietysti suuntautuivat sinne. Weurlander-nimen äänneasu vastaa tämännimistä paikkakuntaa, joskus nimi jopa kirjoitetaan Wörlander, sekä joskus Werlander, kuten erään toisen suvun nimi. [10] Pusulan vanhimmat rippikirjat ovat vuosilta 1723-30 ja s. 73 on Vörlön Anttilan talon väki. [11] Anttilan isäntänä on Jaakko Martinpoika, joka kuoli 1726. Hänen vaimonsa oli Anna Tuomaantytär, ja tässä rippikirjassa on heille merkitty 6 lasta, vanhin poika Simo, josta tuli Anttilan seuraava isäntä, ja nuorimpana Mikko. Väliin mahtuu vielä Matti ja Juho, sekä kaksi tytärtä. Poika Jaakko tosin puuttuu, mutta hän olikin jo näihin aikoihin muuttanut pois, jos oletamme, että hänet 1724 vihittiin Anna Saarmanin kanssa. Matti-veljen kohdalla on muuttomerkintä Helsingin pitäjään, mutta hän palaa takaisin Anttilaan, ja tiedämmekin hänen hävinneen Heikkaksen henkikirjoista 1730. Myös Mikko-veljen kohdalla on sama muuttomerkintä, ja tiedämme hänen ilmestyneen Heikkaksen henkikirjoihin Matin jälkeen. Juho esiintyy rippikirjassa Anttilassa vielä vuosina 1733-43 (s. 161), viimeinen merkintä ehtoollisella käynnistä on v. 1743. [11] Silloin hänet Pusulan vihittyjen luettelon mukaan vihittiin Maria Erkintyttären kanssa, jonka kotipaikaksi on myöskin merkitty Vörlö. Todennäköisesti he ovat vielä samana tai heti seuraavana vuonna muuttaneet Lauttasaareen. Hels. pitäjän rippikirjan 1745-48 mukaan Lauttasaaren Bertaksessa asui Juho Jaakonpoika ja hänen vaimonsa Maria Erkintytär, [4] ja v. 1744 heille Hels. synt. luettelon mukaan syntyy tytär Anna Kristiina. Tosin heille on jo v. 1741 Pusulassa syntynyt poika Juho, 2 vuotta ennen avioliittoa. [12] Juho Jaakonpojan haara alkaa myöskin myöhemmin käyttää nimeä Weurlander. Sensijaan Vörlön Anttilaan jäänyt Simo Jaakonpojan haara ei sitä käytä.

Helsingin pitäjän rippikirjoissa v. 1756-67, s. 216 Pakilan kylässä esiintyy muuan Henrik Jaakonpoika perheineen, vaimo oli Elisabet Nyman[4] Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan he esiintyvät Pakilan Landtmätars- (Löfmans-) ratsutilan asukkaina vuodesta 1769, jolloin Henrik Jaakonpojan poika, Fredrik Henrikinpoika oli tilan isäntänä. [6] Aikaisemmin oli tila ollut nimismies Löfmanin perillisillä, ja sitä viljelivät lampuodit. Tila jaettiin myöhemmin siten, että toinen puoli joutui Henrik Jaakonpojan nuoremmalle pojalle, Henrikille. Molempien poikien jälkeläiset rupesivat käyttämään Weurlander-nimeä. [13] Olettaa siis saattoi, että Henrik Jaakonpoikakin olisi Vörlön Anttilan Jaakko Martinpojan poika. Vörlössä Juho Jaakonpojan ja Maria Erkintyttären v. 1741 syntyneen Juho-pojan kummina esiintyy Marg. Elisabet Nyman, [12] joka voisi olla Henrik Jaakonpojan vaimo.

Helsingin pitäjän varsin niukkojen kirkonkirjalähteitten vuoksi oli turvauduttava tuomiokirjoihin, joista jälleen oli apua. Vihdin ja Pusulan talvikäräjillä v. 1741 on esillä käräjäjuttu, jossa Juho Jaakonpoika Vörlöstä vaati naapuriltaan korvausta siitä 1/2 tynnyristä ruista, jonka hän oli tälle lainannut naapurin tehdessä hevoskauppaa Juhon veljen Henrikin kanssa, joka asui Helsingin pitäjän Tapanilassa. [14] Rippikirjoista vuosina 1745-50 löytyikin Tapanilan Osimuksen tilan isäntäväki, [15] joka oli juuri v. 1769 Landtmätarsiin muuttanut Henrik Jaakonpoika perheineen. Hän oli v. 1732 ostanut Tapanilan Osimuksen ratsutilan porvari Simon Borgelinin leskeltä, Elsa Margareta Barckilta. [16] Tapanilassa asuessaan Henrik Jaakonpoika käytti sukunimeä Råman. Tämän nimen käyttöön en ole löytänyt selitystä, sillä Henrik Jaakonpojan vaiheet hänen muutettuaan Pusulasta aina vuoteen 1732 ovat tuntemattomat. Hän on kuitenkin ilmeisesti muuttanut Vörlöstä ennen vuotta 1723, koska ei esiinny Pusulan vanhimmassa rippikirjassa. Hän oli syntynyt noin v. 1693, ja hänen vaimonsa vasta v. 1712, joten otaksuttavasti heidät on vihitty v. 1730 paikkeilla mahdollisesti Helsingin pitäjässä, sillä vihkimämerkintää ei löydy Pusulan eikä Helsingin ympäristöpitäjissä. Helsingin pitäjän syyskäräjille v. 1737 oli haastettu Tapanilan ratsutilallinen Henrik Jaakonpoika Råman, koska hän oli tapellut naapurinsa kanssa, ja samoille käräjille oli myöskin haastettu Jaakko Jaakonpoika naapureineen Lauttasaaressa, koska väitettiin heidän vieneen tynnyrin humalaa kauppias Julius Sundhin laivasta. Lauttasaaren talolliset eivät olleet saapuneet käräjille, jolloin Henrik Jaakonpoika Tapanilasta ilmoitti, että jäät saaren ja mantereen välillä eivät kantaneet (»hvarken bryjta eller bära»), joten lauttasaarelaiset eivät päässeet mantereelle. [17] Jutun yhteydessä ei, ikävä kyllä, mainita, että nämä Jaakonpojat olivat veljeksiä, mutta tuskin on ajateltavissa, että joku Tapanilan talollinen olisi tuntenut Lauttasaaren jäätilanteen niin hyvin, jollei olisi itse sinne yrittänyt mennä, tässä tapauksessa veljeänsä tapaamaan.

Mutta voidaanko Lauttasaaren Jaakko Jaakonpoika ilman muuta laskea kuuluvaksi näihin Vörlön veljeksiin? Hän ei ole Vörlön Anttilan rippikirjassa, häntä ei myöskään löydy Pusulan historiakirjoista. Vihdin ja Pusulan sekä Helsingin pitäjän käräjäpöytäkirjojen läpikäyminen vuosina 1723-1742 ei ole tuottanut tuloksia tässä tapauksessa. Hän sopii kuitenkin tähän veljessarjaan kuin puuttuva pala palapeliin. Epäsuoria todisteita on paljon. Tärkein lienee se, että hänen jälkeläisensä käyttävät Weurlander-nimeä, sekä Mikko Jaakonpoika, joka esiintyy sekä Jaakko että Juho Jaakonpojan veljenä ja myöskin Vörlön rippikirjassa. Vielä löytyi eräs lisätodiste. Veljesten vanhin sisar, Brita, vihittiin Pusulassa 1711 Koisjärven Vesikkalan rakuunan Niilo Jaakonpojan kanssa, joka myöhemmin käytti nimeä Friskfält, ja v. 1713 heille syntyi tytär Kristiina. Lauttasaaren Heikkaksen rippikirjassa 1745-50 esiintyy nimi Chr. Friskfält. [4] Vaikka nimi onkin sotilasnimi, niin tuskin tässä voi olla kysymyksessä sattuma, vaan voidaan olettaa, että sisarentytärkin on muuttanut Lauttasaareen enonsa perheeseen.

Seuraavassa esitetään viisi taulua ja viisi polvea käsittävä selvitys Weurlander-suvun varhaispolvista. Kuudetta polvea on jonkun verran otettu mukaan, koska se sisältää Helsingin pitäjän rippikirjoista poimittuja tietoja, jotta asiasta kiinnostuneilla olisi helpompi jatkaa suvun myöhempien vaiheiden selvitystä. Vaiheiltaan tuntemattomiksi jääneiden jäsenten lukumäärä on melko suuri, mikä johtuu Helsingin pitäjän puutteellisista kirkonkirjoista, joista historiakirjat ovat kokonaan tuhoutuneet. Kenties myöhemmät tuomiokirjat mahdollisine perunkirjoituksineen, jotka ovat jääneet kirjoittajalta käyttämättä, voivat tuoda suvun vaiheisiin lisäselvitystä.


Taulu 1.

I. Lauri Mikonpoika, ratsutilan isäntä Vörlössä ainakin v:sta 1639 n. v:een 1657. [18] Puoliso Valpuri Pietarintytär. Lapsia henkikirjojen [18] mukaan Martti, Jaakko, Simo, Brita, Maria sekä Heikki, joka oli räätäli [19] ja vih. Pusulassa 11.3.1702 Valpuri Pietarintyttären kanssa Hirvijärveltä.

II. Martti Laurinpoika, ratsutilan isäntä Pusulan Vörlössä n. v:sta 1657 v:een 1691, [18] haud. Pusulassa 10.5.1691. Puoliso v:sta 1656 Margareta Heikintytär. Lapsia henkikirjojen [18] mukaan Jaakko ja Sigfrid, joka vihittiin 4.1.1699 Pusulassa Maria Laurintyttären kanssa Pusulan Ratuksesta.

III. Jaakko Martinpoika, Pusulan Vörlön Anttilan isäntä v:sta 1691 v:een 1726. Haud. 13.3.1726 Pusulan kirkkoon. Puoliso Pusulassa 31.12.1689 Anna Tuomaantytär Hattulan Passerista, s. n. 1670, haud. 27.3.1748 Pusulassa (vanh:at ratsutilallinen Tuomas Tuomaanpoika ja Brita).

IV. Lapset:

Brita, s. 4.10.1690 Pusulassa, vih. Pusulassa 26.12.1711 Koisjärven Vesikkalan rakuunan Niilo Jaakonpoika Friskfältin kanssa.

Simo, s. 25.9.1692 Pusulassa, haud. 6.4.1766 Pusulassa. Taulu 2.

Henrik, s. Hels. pit. rippikirjojen mukaan 1692, mutta Simo on silloin syntynyt, niin voidaan Henrikin syntymävuodeksi mahd. olettaa 1693. K. 1784 Hels. pit. Pakilassa. Taulu 3.

Erkki, s. 22.10.1694 Pusulassa, k. 1694.

Jaakko, syntynyt mahdollisesti 1694-97 tai 1699-1703, jolloin lasten syntymän välillä on pitempi tauko. Tarkkaa ikäjärjestystä ei luetteloiden puutteellisuuden takia voi tietää. K. Hels. pit. Lauttasaaressa v. 1741 lopussa tai 1742 (esiintyy vielä syyskäräjillä 1741 [1]). Taulu 4.

Maria, s. 2.7.1698, muuttanut Tallinnaan.

Anna, s. 22.1.1703, kuollut lapsena, koska n. v. 1711 syntyi tytär, joka sai saman nimen.

Matti, puuttuu synt. luettelosta, muuttanut Helsingin pitäjään, missä v. 1729 asui Jaakko-veljensä luona Lauttasaaressa, [5] palannut Pusulaan ja muuttanut Koisjärvelle.

Juho, mahd. se 5.3.1705 synt. Pusulassa kastettu lapsi, josta ei ole mainittu nimeä, Hels. pit. rippikirjan mukaan s. 1708, k. 29.4.1771 Lauttasaaressa 66-vuotiaana. Taulu 5.

Mikko, s. n. 1710, k. 2.6.1761 Lauttasaaressa 51-vuotiaana. Muuttanut n. 1730 Hels. pitäjään, asui Lauttasaaressa vuoroin kummankin veljensä, Jaakon ja Juhon luona, [5] ja kuoli Heikkaksessa veljensä pojan, Jaakko Jaakonpoika nuoremman luona. [6] Oli naimaton.

Anna, s. n. 1711, muuttanut Hirvijoelle.


Taulu 2.

IV. Simo Jaakonpoika (Jaakko Martinpojan poika, t. 1) s. 25.9.1692 Pusulassa, haud. 6.4.1766 Pusulassa. Vörlön Anttilan isäntä 1726-66. Puoliso 1:o Pusulassa 21.12.1727 Liisa Jaakontytär Pusulan Hattulasta s. 1696, k. 28.7.1741 Pusulassa; 2:o Pusulassa 29.12.1743 Kirsti Simontytär, s. 1716, k. 2.6.1794. Kirsti Simontytär solmi 3.11.1767 uuden avioliiton Tuomas Isakinpojan kanssa Pusulan Hirvijoelta.

V. Lapset (syntyneet Pusulassa):

1. Anna, s. 8.11.1728, vih. Pusulassa 21.10.1760 kyläseppä Johan Stol'in kanssa Pusulan Ratuksesta.

1. Brita, s. 27.9.1731.

1. Maria, s. 28.1.1735, esiintyy rippikirjoissa vielä 1753-58.

1. Kirsti, s. 25.11.1738, esiintyy rippikirjoissa vielä 1763-69

2. Helena, s. 7.3.1745, luult. haud. Pusulassa 28.7.1745.

2. Juho, s. 24.6.1746, Vörlön Anttilan seuraava isäntä, k. 10.6.1815, puoliso Pusulassa 3.10.1769 Margareta Erkintytär Pusulan Koisjärven Vesikkalasta s. 1747, k. 9.11.1837 Pusulassa, (vanh:at ratsutilallinen Erkki Juhonpoika ja Brita Juhontytär).

2. Simo, s. 23.10.1748, renkinä eri taloissa Pusulassa.

2. Heikki, s. 18.11.1751, luult. haud. 23.2.1752 Pusulassa.

2. Beata, s. 7.8.1753, luult. haud. 6.4.1755 Pusulassa.

2. Niilo, s. 18.3.1756, k. 25.5.1822 Pusulassa, Vörlön Anttilan torppari, puoliso Leena Juhontytär, s. 1733, k. 13.11.1832 Pusulassa.

2. Leena, s. 18.4.1759, esiintyy Anttilan rippikirjoissa 1795-1800, sai v. 1799 aviottoman pojan.


Taulu 3.

IV. Henrik Jaakonpoika (Jaakko Martinpojan poika, t. 1) s. luult. 1693, k. Hels. pit. Pakilassa 1784. Muuttanut pois Vörlöstä ennen v. 1723. Osti v. 1732 Hels. pit. Tapanilan Osimuksen ratsutilan, [16] jota viljeli v:een 1768. Asui senjälkeen Hels. pit. Pakilan Landtmätars-nimisellä kruununratsutilalla, jossa hänen poikansa Fredrik oli isäntänä v:sta 1769. Käytti nimeä Råman. Puoliso Elisabet Antintytär Nyman, s. 1712, k. 1783 Pakilassa. Jo v:n 1733 henkikirjassa on Henrik Jaakonpojan vaimo »Lisken», v. 1741 (-43?) Pusulan Vörlössä kummina Elisabet Nyman.

V. Lapset:

Anna Katarina, s. 1733, puoliso ainakin jo v. 1766 [6] kaupunginpalvelija Johan Gesterberg Hels. pitäjästä, [20] s. 1726, k. ennen v. 1784. Anna Katarina eli leskenä veljensä Henrikin luona ainakin vuoteen 1796. [4]

Maria Greta, s. n. 1736, esiintyy Tapanilan Osimuksen rippikirjassa 1745-50, myöhemmät vaiheet tuntemattomat.

Fredrik, s. 1742, k. 1814 Pakilassa. Pakilan Landtmätarsin isäntänä v:sta 1769, kunnes tila jaettiin 1785. Senjälkeen 1/2 Landtmätarsin isäntänä kuolemaansa asti. Puoliso v:sta 1765 Anna Kristina Jaakontytär, s. 1744, k. 1810 Pakilassa. Heillä oli kaksi poikaa: Gustaf Weurlander, s. 1776, k. 20.3.1832, puoliso Hedvig Ulrika Westerholm, s. 1778, k. 3.10.1856; sekä Jakob Johan Weurlander, s. 1778, k. 22.1.1833, puoliso Anna Greta Ståhl, s. 1794. Veljekset viljelivät yhdessä 1/2 Landtmätarsia, joka jaettiin heidän kuolemansa jälkeen.

Pariskunnan neljä tytärtä olivat: Greta Lisa, s. 1768, puoliso Erik Kristerinpoika, Ulrika, s. 1778, muutti Helsinkiin 1825 naimisiin mennessään, Gustava, s. 1785, vaiheet tuntemattomat, ja Anna Lovisa, s. 1788, k. 1807.

Henrik, s. 1748, k. 8.8.1831 Pakilassa, Landtmätarsin toisen jako-osan isäntänä n. v:een 1826. Puoliso 1:o Greta Henrikintytär, s. 1752, k. 1785 Pakilassa, 2:o Kristina Antintytär, s. 1753, k. 19.2.1824 Pakilassa. Ensimmäisestä avioliitosta oli poika: Karl Fredrik Weurlander, s. 1778, k. 5.12.1845, josta tuli Pakilan Prästbackan isäntä, puoliso Prästbackan tytär Maria Juhantytär, s. 1784, (k. 1849?); sekä tytär Anna Lovisa, s. 1782, vaiheet tuntemattomat. Toisesta avioliitosta oli kaksi poikaa: Anders Weurlander, s. 1787, k. 1855, joka oli Landtmätarsin seuraava isäntä, puoliso Pakilan Murmästarsin tytär Anna Stina Malmsten, s. 1792, k. 1839; sekä Gustaf Weurlander, s. 1796, k. Helsingissä 1861, puoliso Kristina Nyström, s. 17.8.1800, k. Helsingissä 1864. Toisesta avioliitosta 1789 syntynyt tytär Maja Stina Weurlander muutti Porvooseen 1829, mutta palasi takaisin ja asui Anders-veljensä pojan luona, k. 1865.

Helena, s. 1753, k. 13.12.1831 Pakilassa, puoliso 1792 räätäli Holmström, asui leskenä Landtmätarsissa Fredrik-veljensä pojan luona.


Taulu 4.

IV. Jaakko Jaakonpoika (Jaakko Martinpojan poika, t. 1) syntymäaika tuntematon, k. 1741-42 Hels. pit. Lauttasaaressa. Muuttanut pois Vörlöstä ennen v. 1723. Lauttasaaren Heikkas-tilan omistaja v:sta 1724 kuolemaansa asti. Puoliso [1] (mahd. 14.4.1724 Helsingissä) Anna Saarman, s. n. 1704, k. 24.8.1752 Lauttasaaressa (vanh:at Heikkaksen omistaja, sittemmin Helsingin porvari Johan Saarman ja Maria Heikintytär?). Anna Saarmanin toinen puoliso Helsingissä 11.9.1743 teurastaja Johan Samuelinpoika Beckström, s. 1701, k. 1782.

V. Lapset:

Katarina, s. n. 1724, k. 20.10.1785 Helsingissä, puoliso räätälioltermanni Mårten Rönberg, s. 1713, k. 17.5.1783 Helsingissä. [21]

Maria, s. n. 1726, k. 19.8.1803, puoliso 1:o räätälimestari Johan Boman, k. 1755, 2:o Helsingissä 22.9.1757 räätälioltermanni Karl Boström, s. n. 1726, k. 8.5.1789 Helsingissä. [21]

Jaakko, mahd. se Henrik Jacob, joka kastettiin 9.3.1730 Helsingissä, k. 13.4.1767 Lauttasaaressa. Oli Lauttasaaren Heikkaksen isäntänä noin v:sta 1756 kuolemaansa asti. Puoliso Katarina Juhontytär, s. 1736, k. 1814, joka jäätyään leskeksi solmi uuden avioliiton Erik Johan Arvidinpoika Bergh'in kanssa, s. 1745, k. 1791. Jaakolla ja Katarinalla oli kaksi poikaa: Mårten Weurlander, s. 1758, k. 19.1.1814 Espoossa, josta tuli Espoon Lövkullan Weurlander-suvun kantaisä, [22] puoliso Espoossa 26.9.1793 Lövkullan tytär Kristina Löflund, s. 10.2.1768 Espoossa, k. 29.1.1815; sekä Anders Johan Weurlander, s. 24.11.1764, k. 13.3.1819 Helsingissä (hautakivi Vanhassa Kirkkopuistossa), josta tuli helsinkiläinen kauppias, [22] puoliso Helsingissä 18.10.1792 Juliana Laxström. Tytär Maria Stina Weurlander, s. 1762, vihittiin 4.9.1794 Helsingissä porvari, seppä Mattias Malmströmin kanssa.

Erik, esiintyy Heikkaksen rippikirjassa 1745-50, vaiheet tuntemattomat.

Kristina, s. 15.1.1737 Helsingissä, luult. kuollut lapsena, ei esiinny rippikirjoissa.

Anna, s. 21.6.1740 Helsingissä, luult. kuollut lapsena.

Henrik, haudattu Helsingissä 22.2.1742 6 viikon vanhana.


Taulu 5.

IV. Juho Jaakonpoika, (Jaakko Martinpojan poika, t. 1) s. 1705-08, k. 29.4.1771 Lauttasaaressa. Muutti 1743-44 Vörlöstä Hels. pit. Lauttasaareen Bertaksen tilalle, jota viljeli kuolemaansa asti. Puoliso Pusulassa 4.6.1743 Maria Erkintytär Vörlön Skinnarista, s. 1711, k. 9.2.1798 Lauttasaaressa.

V. Lapset:

Juho, s. a.n. 1741 Pusulassa (1743 ?), luult. kuollut lapsena.

Anna Kristina, s. 28.12.1744, luult. kuollut lapsena, ei esiinny rippikirjoissa.

Jaakko, s. 1747, k. 13.1.1789 Lauttasaaressa. Oli isänsä jälkeen Bertaksen tilan isäntänä kuolemaansa asti. Puoliso Espoossa 3.10.1769 Lövkullan tytär Katarina Löflund, s. 1746, k. 2.3.1816 Lauttasaaressa (vanh:at ratsutilallinen Matts Johansson ja Maria Juliana Collin). [23] Heillä oli lapset: Johan Weurlander, s. 1771, k. 23.8.1835, puoliso Anna Maria Sillman, s. 1782, k. 28.2.1833; Anders Weurlander, s. 1773, vaiheet tuntemattomat; sekä tytär Ulrika Weurlander, s. 1776, puoliso Helsingissä 21.6.1799 köydenpunojamestari Anders Pettersson Turusta. Johan Weurlander viljeli Bertaksen tilaa, kunnes hän luovutti sen pikkuserkkunsa pojalle Gustaf Weurlanderille, joka silloin oli Heikkaksen isäntänä, ja muutti itse perheineen Helsinkiin. [22]

Fredrik, s. 5.7.1756, häviää 1784 jälkeen Bertaksen rippikirjoista, vaiheet tuntemattomat.

Maria, s. 28.12.1759, haud. Helsingissä 1.1.1760.


Lähdeviitteitä:

[1]   Porvoo ja Hollola, KOa 63, Hels. pit. syyskäräjät, s. 1088, VA.

[2]   Sama, s. 1208.

[3]   Suomen Asutuksen Yleisluettelo, Hels. pitäjä 1694-1712, VA. A. Brennerin pakolaisluetteloissa SSV 28, 1944, s. 118, esiintyy Henrik Mårtensson Sarfman, »rusthållare med hustru och 3 barn», lieneekö Johanin veli?

[4]   Mikrofilmi ES 232, VA.

[5]   Henkikirjat: 8189, 8194, 8212, 8273 VA.

[6]   Suomen asut. yleisluett. Hels. pitäjä 1760-79.

[7]   Kommunionbok nr 9 1722-29, nide 28.1, Helsingin seurakuntien keskusrekisterin arkisto.

[8]   Historie-bok nr 2 ja nr. 3, edell. arkisto.

[9]   Ekman, Släkten Gardbergs härstamning och tidiga led, Genos n:o 1, 1964.

[10]   Eräs Werlander-suku on kotoisin Perniön Värlästä ja siirtyi myöhemmin Nurmijärvelle (kirj. käsikirjoitus); toinen Werlander-suku taas on lähtöisin Lohjan Karstun Hemmilästä, josta eräs poika muutti kotivävyksi Pusulan Karisjärven Harmiin, missä nimi joskus kirjoitetaan Vörlander. Tämän jälkimmäisen suvun mahdollista yhteyttä Weurlander- tai Perniön Werlander-sukuun en ole onnistunut selvittämään.

[11]   Mikrofilmi TK 710, VA.

[12]   Tämän pojan syntymää ei ole käsitelty Pusulan käräjillä, vaikka hän oli avioton, ja katsellessani alkuperäisiä syntyneitten luetteloita totesin ne varsin sekaviksi (TK 714), joten poika on kenties syntynytkin vasta vuonna 1743, ja tullut merkityksi väärään paikkaan.

[13]   Mikrofilmi ES 233, VA.

[14]   Raaseporin tuomiokunta 11 51 Vihdin ja Pusulan talvikäräjät, s. 2, § 5, VA.

[15]   Mikrofilmi ES 231, VA.

[16]   Porvoo ja Hollola, KOa 52, Hels. pit. syyskäräjät, s. 525, VA.

[17]   Porvoo ja Hollola, KOa 57, Hels. pit. syyskäräjät, s. 1130, VA. Mainittakoon, että nämä syyskäräjät pidettiin 21-26 p:nä marraskuuta.

[18]   Henkikirjat: 7879, 7930, 7962, 7974, 8002, 8024, 8048 ja 8063, VA.

[19]   Raaseporin tuomiokunta 11 38, v. 1729 Vihdin ja Pusulan talvikäräjät s. 43 § 8.

[20]   Lienee sama Johan Gesterberg (»stadstienare, Helsinge sn»), jonka sisar Hels. kaup. kuoll. luettelossa mainitaan kuolleeksi 17.4.1757.

[21]   Åkerman, Bouppteckningar i Helsingfors stad 1679-1808, n:ot 705, 736, 886 ja 1082.

[22]   S. Stenius, Boken om Drumsö, Hki 1947. Espoon rippikirjoissa on Mårten Weurlanderin syntymävuodeksi merkitty 1768 ja Hels. pit. rippikirjoissa 1758. Koska hän henkikirjojen mukaan jo 1777 on 16-vuotias (Suom. asut. yl. luett.), niin lienee jälkimmäinen syntymävuosi oikeampi, ja Steniuksen olettamus, että Mårten olisi nuorempi veli, on erehdys.

[23]   Espoon kirkonarkiston rippikirjat I Aa: 2, 3 ja 4, VA. Katarina Löflundin isän veljentytär on taulussa 4 esiintyvä Kristina Löflund, he olivat siis serkuksia.


Sukutauluissa on lisäksi käytetty lähteinä rippikirjojen mikrofilmejä Pusulasta (TK 710 ja 711) ja Helsingin pitäjästä (ES 231, 232, 234, 235 ja 236), sekä Pusulan, Helsingin ja Espoon historiakirjajäljennöksiä, VA.


Referat

Anita Tuurala, Släkten Weurlanders ursprung. Förf. korrigerar de av Sigurd Stenius i »Boken om Drumsö» (1947) givna uppgifterna om denna släkts älsta generationer. Hon påvisar, att släktens ursprung står att söka i Vörlö by och Pusula kapell. Under och snart efter stora ofreden flyttade fyra bröder, söner till rusthållaren på Vörlö Anttila Jakob Mårtensson, till Helsinge. Henrik Jakobsson (1693-1784) blev slutligen rusthållare på Baggböle Lantmätars, Jakob Jakobsson (d. ca 1741-42) bonde på Drumsö Heikkas och Johan Jakobsson (f. ca 1705, d. 1771) bonde på Drumsö Bertas. Den fjärde brodern förblev ogift. Släktnamnet Weurlander antogs av vissa (kvinnliga) medlemmar i släktens följande generation, och den blev allmänt bruklig i släkten under 1700-talets senare hälft.


Genos 39(1968), s. 31-41

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Viitteet | Referat ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1968 hakemisto | Vuosikertahakemisto