GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Viitteet | Artikkelin loppu ]

Pieksämäen ja Multian Vilhuiset

Arkistoneuvos Aulis Oja, Helsinki

Multian pitäjän Multian kylän Ranta-Vilhulan tilan omistajan, maanviljelysneuvos T. N. Vilhulan pyynnöstä olen yrittänyt selvitellä, mistä olivat lähtöisin Vilhulan kantatilan vuonna 1564 perustaneet Vilhuiset, ja koska kysymys kiinnostanee muitakin, esitän selvittelyn vaiheet ja tulokset seuraavassa.

Vanhan Ruoveden pitäjän maakirjat, kymmenysluettelot ja muut veroluettelot osoittavat, että Multian Vilhulan ensimmäisenä isäntänä oli vuodesta 1564 aina vuoteen 1612 Niilo Vilhuinen, jota ensi alkuun kutsuttiin Niilo Karjalaiseksi, ja että häneltä talo siirtyi viimeksi mainittuna vuonna hänen tyttärelleen Reetalle ja tämän miehelle Heikki Niilonpoika Marttiselle, joka pian isännäksi tultuaan omaksui appensa sukunimen Vilhuinen. Lisäksi samoista veroluetteloista käy ilmi, että vuodesta 1566 lähtien Multian kylän kahden muun talon ensimmäisinä isäntinä olivat Hannu ja Antti Vilhuinen, jotka arvattavasti olivat Niilo Vilhuisen veljiä. [1]

Kuten tunnettua, enin osa Pohjois-Satakunnan ja Pohjois-Hämeen erämaiden uudisasukkaista 1500-luvulla oli kotoisin Savosta ja kantoi siis savolaisia sukunimiä, joihin myös Vilhuinen epäilemättä kuuluu. Siksi kävinkin ensi töikseni läpi Savon maantarkastuskirjan vuodelta 1561. Menestys ei kuitenkaan ollut kehuttava. Karjalaisia tosin löytyi joka pitäjästä useita, mutta Vilhuisia ei yhtään, vain eräs Olli Vilhoi (Oluf Wilhoj) Rantasalmen pitäjän Tuusmäen neljänneskunnan Mielittylän kymmenyskunnan arviokunnasta n:o 1495, jonka muut osakkaat olivat Nousiaisia ja joka vastasi osaa nykyisestä Rantasalmen pitäjän Tuusmäen kylästä. [2]

Eteenpäin pääsin vasta samanaikaisten Savon tuomiokirjojen avulla, niissä kun oli kaksi mainintaa Vilhuisista. Vesulahden nimismiespitäjän talvikäräjillä 6.1.1563 tuomittiin näet Paavo Karjalainen ja hänen jakoveljensä Ihannus Vilhuinen (Poual Karialainen och hans skiptis broder Ihanus Vilhoinen) maksamaan Pekka Hurskahaiselle 6 puntaa viljaa ja oikeudenkäyntikuluina 7 markkaa rahaa. Ja saman pitäjän kesäkäräjillä 20.7.1564 määrättiin katselmusmieheksi Paavo Vilhuinen (Poual Vijlwn). [3] Olin varma siitä, että tässä olivat nyt Multian Niilo Vilhuisen lähisukulaiset. Kutsuttiinhan Niiloa alkuun Karjalaiseksikin.

Seuraava tehtävä oli etsiä edellä mainitusta Savon maantarkastuskirjasta 1561 Vesulahden nimismiespitäjän kohdalta sellainen Paavo Karjalainen, jolla olisi jakoveljenä Ihannus Karjalainen; Vilhuisiahan ei koko kirjasta ollut löytynyt. Tämä tehtävä olikin yksinkertainen. Paukkulan neljänneskunnan Pieksämäen kymmenyskunnassa tuli vastaan arviokunta n:o 458, jonka osakkaina olivat Paavo ja Ihannus Karjalainen (Påwell och Ihannus Carjalajnen) ja jonka tiluksina luetellaan Uuhimäki, Kalliomäki, Kallioaho, Revonselkä, Vangasjärvenmaa ja Siilinsuonranta. Vertailu Savon maantarkastuskirjaan 1664 puolestaan osoitti, että vuoden 1561 arviokunta n:o 458 vastasi myöhemmän Pieksämäen pitäjän Vilhulan kylää, jonka asukkaina vuonna 1664 olivat Heikki Matinpoika, Paavo Jaakonpoika ja Hemmo Pentinpoika Vilhuinen. [4] Mielestäni pääkysymyksemme tuli tällä ratkaistuksi: Multian Vilhulan perustajien alkukoti on ollut Pieksämäen Vilhula.

Seuratessani sitten Vesulahden pitäjän maakirjoista tätä jälkimmäistä Vilhulaa vuodesta 1561 sekä taaksepäin että eteenpäin totesin, että sen asukkaiksi (veronmaksajiksi) oli merkitty vuosina 1541-1554 Paavo Karjalainen, vuosina 1556-1562 Paavo ja Ihannus Karjalainen, vuonna 1563 Paavo Karjalainen, vuosina 1564-1583 Paavo Paavonpoika Karjalainen ja vuodesta 1584 lähtien Pekka Paavonpoika Vilhuinen. [5] Näitä tietoja ja aikaisemmin mainittuja tuomiokirjamerkintöjä keskenään vertaamalla voimme päätellä, että Paavo Karjalainen ja Paavo Paavonpoika Karjalainen ovat todella olleet Karjalaisia, mutta Ihannus Karjalainen ja Pekka Paavonpoika Vilhuinen sen sijaan Vilhuisia samoin kuin tuomiokirjassa vuonna 1564 mainittu Paavo Vilhuinen, joka ilmeisesti oli Pekka Paavonpojan isä. Kysymyksessä on selvästi savolainen suurperhe, johon on kuulunut sekä Vilhuisia että Karjalaisia. Päätellen siitä, että kylän nimeksi tuli Vilhula eikä Karjala, Vilhuiset ovat edustaneet suurperheen kantasukua, Karjalaiset taas vävyä (Paavo Karjalainen) ja hänen poikaansa (Paavo Paavonpoika Karjalainen). Kaiketi vävy on ollut vanhempi kuin kantaperheen omat pojat (Ihannus ja Paavo Vilhuinen), ja niin hänet, jopa seuraavassa polvessa hänen poikansakin, on merkitty maakirjoihin suurperheen veronmaksajaksi. Tästä varmaan on taas johtunut se, että eräitä Vilhuisiakin, Ihannusta ja Multialle vuonna 1564 muuttanutta Niiloa, on toisinaan kutsuttu Karjalaisiksi.

Kenen Vilhuisen - Ihannuksen vai Paavon vai jonkun muun - poika on ollut Multian Vilhulan perustaja Niilo Vilhuinen, on enää mahdotonta sanoa.

Lopuksi vielä yksi kysymys: miten nimi Vilhuinen mahtaa olla syntynyt? Tohtori A. V. Koskimies on aikoinaan olettanut, että nimen kantasanana olisi ollut adjektiivi 'vilha' (= vikkelä). [6] Todennäköisempää kuitenkin on, että nimi on johtunut ristimänimestä Wilhelm, jota silloin tällöin tavataan meidänkin maassamme keskiajalta lähtien. Tosiasia, ettei Vilhuisia näytä 1500-luvun keskipaikkeilla olleen Savossa eikä muuallakaan enempää kuin yksi ainoa suurperhe, viittaa siihen, että sukunimi vielä silloin on ollut aivan nuori. Kukaties Ihannus ja Paavo Vilhuisen isä ja Paavo Karjalaisen appi on ollut jonkun Wilhelmin poika ja siitä saanut Vilhuisen nimen. Mahdollista on sekin, että Pieksämäen Vilhuiset olisivat jolloinkin keskiajan lopulla saapuneet Ylä-Satakunnan rintamailta ja alunperin kuuluneet siellä 1400-luvulla esiintyneeseen Vilhanpoika-nimiseen sukuun, jonka nimi niinikään johtunee Wilhelmistä. [7] Savossa Vilhanpoika olisi vallan hyvin voinut vääntyä Vilhuiseksi.


Viitteet

[1]   VA. Suomen asutuksen yleisluettelo, Ruovesi 1562-1630. - Ilma Orkamo, Vanhan Ruoveden isäntäluettelot v. 1552-1721 (Vanhan-Ruoveden historia I, Liiteosa, 1960) s. 70. - Allekirjoittaneen 1963 laatima Ranta-Vilhulan sukutilakunniakirja.

[2]   VA 6331 a: 220 ja 8646: 1168.- Olli Vilhoin nimenä vuoden 1561 papinveroluettelossa (VA 6329: 4) on Olli Vilha (Olli Wilha).

[3]   Kauko Pirinen, Savon tuomiokirjat 1559 ja 1561-1565 (Suomen vanhimmat tuomiokirjat I, 1954) s. 58 ja 207.

[4]   VA 6331 a: 58 ja 8646: 864. - Pekka Lappalainen, Pieksämäen seudun historia I (1961) s. 150.

[5]   VA. Vesulahden pitäjän maakirjat 1541-1585.

[6]   A. V. Forsman, Tutkimuksia Suomenkansan persoonallisen nimistön alalla I, Pakanuudenaikainen nimistö (1891) s. 76.

[7]   Väinö Voionmaa, Mustankirjan luettelo Satakunnan erämaista (Historiallinen Arkisto XXXV: 3) s. 14-15. - Voionmaan arvelu, että Messukylän Viluiset olisivat olleet samoja Vilhanpoikia, ei voi pitää paikkaansa. Merkillinen yhteensattuma kylläkin on, että Messukylän Viluisilla oli 1550-luvulla Sammalisten erämaa nykyisen Keuruun pitäjän Ampialan kylän tienoilla (Mauno Jokipii, Vanhan Ruoveden pitäjän historia eräkaudesta isoonvihaan, Vanhan-Ruoveden historia I, 1959, s. 116-117).


Genos 39(1968), s. 66-68

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Viitteet ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1968 hakemisto | Vuosikertahakemisto