GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

Tiedonantoja - Meddelanden


Suhonen, Schulin

Sven-Erik Åström

Vuonna 1756 sai Mikael Schulin -niminen kauppapalvelija kauppaoikeudet Oulussa, huolimatta siitä, että osa mahtavista kauppaporvareista oli vastustanut hänen tuloaan kauppiaaksi. Miestä pidettiin alhaissäätyisenä ja kauppiaaksi sopimattomana. Luultavasti vaikutusvaltaisen lankonsa, kauppamies Mikael Wacklinin toimesta kauppaoikeudet kuitenkin myönnettiin hakijalle. Jutun yhteydessä paljastuu kuka tämä Mikael Schulin oli.

Oulun maistraatin pöytäkirjat nimittäin kertovat, että Mikael Schulin oli erään Juho Suhosen poika Joroisista ja oli syntynyt 1719. Katovuotena (arvatenkin 1720-luvun lopulla) hän lähti maailmalle vanhemman sisarensa kanssa. Liikuttava tarina kertoo kuinka sisar työnsi veljeänsä kelkalla. Kerjuulla eläen saapuivat he vihdoin rannikolle, joka katovuosien aikana aina on ollut sisämaan kovaosaisten asukkaiden tavoitteena. Iin Kuivaniemessä ottivat eräs talollinen Juho Huhta ja hänen lankonsa Mikko Suhosen huostaansa, päämääränä kasvattaakseen hänet ruotunsa sotilaaksi. Kun Suhosta viiden vuoden jälkeen yritettiin viedä sotaherrojen eteen, karkasi hän kuitenkin ja meni Ouluun. Siellä hän joutui kauppamies Petter Hollenderin palvelukseen, yleni kauppapalvelijaksi ja toimi myöhemmin Hollenderin laivan kipparina Tukholman matkoilla. Mikko Suhosesta tuli nyt Mikael Schulin.

Kauppauralla Schulin menestyi erinomaisesti. Hän oli aikoinaan Oulun suurimpia liikemiehiä rakentaen monta laivaa veistämöillään myytäväksi. Laivakauppa oli siihen aikaan Oulun kauppiaiden tuottavimpia elinkeinoja. Oulun laivat myytiin Tukholmaan ja seilasivat sitten Itä- ja Pohjanmerillä ja jopa Välimerelle tuoden sieltä sen ajan taloudessa elintärkeää suolaa. Mikael Schulin kuoli 1769 jättäen jälkeensä vaimon, pojan ja kolme tytärtä. Vaimo Anna Wacklin, jonka suku muuten tarkistamattoman perimätiedon mukaan juontuu Iisalmen Vakkalaisiin, kuoli kolmetoista vuotta myöhemmin. Poika, Johan Schulin, palasi esi-isien ammattiin ja viljeli Vesalan tilaa Kiviniemellä lähellä Oulua. Hän oli Pohjanmaan laamannioikeuden lautamiehenä nauttien ilmeisesti yleistä luottamusta paikkakunnallaan.

Tuskin olisi Mikael Schulinin nimi säilynyt aikakirjoissa jollei hänen Helena-tyttärestä olisi tullut hengen suurmiehen äiti. Runoilijapiispa Frans Mikael Franzén (1772-1847), oli kauppias Zachris Franzénin ja hänen vaimonsa Helena Schulinin poika.

Tämän lastun kirjoittaja on yrittänyt Joroisten kirkonkirjoista löytää Mikael Schulinin vanhempia, mutta tuloksetta. Syntyneiden luetteloa ei ole säilynyt vuodelta 1719, vaan vuosien 1710 ja 1722 välillä on valitettava aukko. Varminta mahdollisuutta Mikko Suhosen syntyperän tarkistamiseksi ei siis voida käyttää. Seurakunnan rippikirjat alkavat tosin 1720-luvulla. Juho Suhosia kyllä löytyy tästä kirjasta, mutta nuori Mikko Suhonen ei ole käynyt ripille syntymäseurakunnassaan. 1700-luvun alkupuolella taas ei lastenkirjaa vielä pidetty Joroisten pappilassa. Myöskin kolmas yritys sukulaisuussuhteiden tarkemmaksi toteamiseksi on jäänyt tuloksettomaksi. Franzénin perheeseen Ouluun muutti 1773 tuntemattomalta paikkakunnalta eräs Maria Schulin, synt. 1756. Tyttölapsi ei ole Mikael Schulinin tytär. Arvatenkin hän on perheen sukulaisia (veljentytär?) Savosta. Joroisten syntyneiden luettelosta tai lastenkirjasta ei valitettavasti löydy 1756 syntynyttä Maria Suhosta. Syntymävuosi on mahdollisesti virheellinen Oulun kirjoissa tai sitten on Mikko Suhosen suku hajaantunut pitäjän ulkopuolellekin. Tie on siis toistaiseksi tukossa. Varmana tosiseikkana tästä huolimatta voidaan pitää Oulun maistraatin edessä 1756 esitetyt tiedot Mikko Suhosesta, hänen syntyperästään ja kotipaikkakunnastaan. Tuleva suurkauppias ei yrittänyt niitä kiistää. Runoilijapiispa, Ruotsin akatemian jäsen Frans Mikael Franzén on täten Savuniemen Suhosten vesa.


Genos 39(1968), s. 99-100

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1968 hakemisto | Vuosikertahakemisto