GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Viitteet | Artikkelin loppu ]

Woijola-Wojolanus ja Pungila-Pungman-suvut Raumalla

Aina Lähteenoja

Esiteltävän suvun merkittävimmän jäsenen, raumalaisen pormestarin Matti Jönsinpoika Woijolan suhteen toteaa sukututkija 1500- ja 1600-luvun vaihteessa yleensä havaittavan vaikeuden saada selvää huomattavimpienkaan henkilöiden sukunimistä, kun sukunimien käyttö nimenomaan kaupunkien ylemmässä porvaristossakin oli aivan harvinaista. Pormestari Matti Jönsinpoika Woijola oli Rauman kaupungin päänä ainakin vv. 1609-1614 ja kuoli ennen v. 1617, mutta hänen sukunimensä mainitaan vasta tk. 9.6.1653, jolloin hänen poikansa Eurajoen kirkkoherra Johannes Matthei Wojolanuksen mainitaan isänsä jälkeen pitäneen Rauman kaupungin keskuksessa, nyk. Kauppakadun varrella sijainnutta Uusikartano-nimistä sukutaloa. Tämä talo oli 1600-lopulla silloin varakkaaksi ja huomattavaan asemaan kohonneen Bong-suvun hallussa ja tunnetaan siis Bongin talon nimellä. Toisen kerran mainitaan pormestari Woijola-vainajan sukunimi Rauman raastuvanoikeudenarkistossa säilyneessä kommissarialioikeuden pöytäkirjassa 8.2.1667 erään pormestarinpeltoa koskevan riitajutun yhteydessä. Pormestari Matti Jönsinpoika Woijolan veli raatimies Jaakko Jönsinpoika Woijola eli Woijolainen piti sukutaloa Woijolaa, joka myöskin sijaitsee Rauman kaupungin keskuksessa, nyk. Kuninkaankadun varrella ja jota vuodesta 1633 lähtien on raatimies Woijolan vävyn, kuuluisan raumalaisen kauppiaan Pietari Laurinpoika Tolvaisen mukaan kutsuttu Tolvaisen taloksi. - Woijola-niminen talonpoikaistalo tavataan 1500-luvun lähteissä myöskin Rauman maaseurakunnassa, Soukaisten kylässä, jossa mainitaan tilallinen Jöns Oijela v.1581 (masskotereg., SVA. 1394, s. 38). Nimi merkitsee, kuten Soukaisten lähellä oleva Woidunluodon nimikin, gotlantilaista ja viittaa siis tämän seudun vanhoihin kauppayhteyksiin Gotlannin kanssa. Pormestari Woijolan poika Johannes käytti sukunimeä muodossa Wojolanus. Olisi mielenkiintoista tutkia tämän sukuhaaran vaiheita sen jälkipolvissa. Mutta siihen ei kirjoittajalla valitettavasti ole ollut aikaa. Raatimies Jaakko Jönsinpojan suku sammui hänen poikansa Johannes Jaakonpoika Weilanus-Palmhjelmin jälkeen, joka otettuaan osaa 30-vuotisen sodan viime jaksoon kohosi provianttimestariksi Stralsundissa ja aateloitiin 28.2.1653 [1], mutta kuoli rintaperillisittä. Hänet perivät Rauman postimestarin Henrik Sipinpoika Sonkin ja hänen ensimmäisen puolisonsa, Anna Jaakontytär Woijolan ja Rauman kappalaisen Michael Jacobi Renneruksen tyttären, Kristiina Rennerin lapset, kuten Rauman tk. 2.5.1698 osoittaa. Johannes Jaakonpoika Weilanus-Palmhjelmin syntymäkaupungilleen v. 1650 lahjoittama, komea messinkinen 24-vartinen kynttiläkruunu, joka vieläkin koristaa Pyhän Ristin kirkkoa, säilyttää Woijola-suvun muiston Raumalla 30-vuotisen sodan aikuisten ylväiden urotekojen ikuistajana.


Pungila-Pungman-suku Raumalla liittyy kauppatorin varrella sijaitsevaan Pungila-nimiseen sukutaloon, jonka varhaisin tunnettu omistaja oli Rauman tk. 3.1.1575 (SVA 1290 s. 110) mainittu raatimies Peder Pungmakare eli Kukkarontekijä Pietari. V. 1578 (tk. 1.5. SVA 1344 s. 55) mainittu Jöns Pietarinpoika, kaupunginvouti, tarkoittaa nähtävästi hänen poikaansa Jöns Pungilaista, joka mainitaan porvarina v. 1581 ja jonka poika Jaakko Jönsinpoika Pungila oli Rauman raadin jäsenenä ainakin jo vv. 1614-1619 (Älvsb. lösen) ja mainitaan raadissa vielä 17.4.1648 (tk.), mutta kuoli ennen 18.2.1650 (tk.). Hänen poikansa Henrik Jaakonpoika Pungila kuoli naimattomana, mutta hänen sisarensa Agnes Jaakontytär Pungilan puoliso, raatimies Sipi Henrikinpoika Rahvoi (Rahgo), jonka vanha sukutalo Rahgo sijaitsee kaupungin läntisessä osassa, Mäkipään korttelissa [2], lunasti Pungilan talon perillisiltä muuttaen sinne asumaan ja hänen poikansa Henrik Sipinpoika käytti sukunimenään äitinsä sukunimeä Pungilaa muodossa Pungman. Henrik Pungman oli Raumalla arvossa pidetty kirkonisäntä ja raatimies. Hänet haudattiin Rauman kirkkoon 2.12.1694. Hänen poikansa Sigfridus oli kuollut nuorena v. 1683 ja tyttäristä pääsi yli keski-ijän vain Katariina, joka oli ensin naimisissa raatimies Henrik Tuomaanpoika Takkun kanssa tullen laajan ja vieläkin jatkuvan porvarisuvun kantaäidiksi ja sitten leskeksi jouduttuaan Tukholmasta Raumalle muuttaneen kauppias, raatimies Olaus Forsbergin kanssa, joka hukkui haaksirikossa Ahvenanmerellä 1721 palatessaan isonvihan jälkeen Raumalle. Henrik Pungmanin sisar Kaarina Sipintytär Pungilenia oli ensin naimisissa kauppias Juhana Simonpoika Gebhardtin ja sitten kauppias Juhana Martinpoika Ripranderin kanssa, kummastakin avioliitosta syntyi lapsia, joten suku jatkui elinvoimaisena tällä haaralla.

Liitämme tähän sekä Woijola-Wojolanus että Pungila-Pungman-suvun sukutaulukot niin täydellisinä kuin niitä saatavina olevien lähteiden mukaan on ollut mahdollista laatia.


Viitteet

[1]   Vrt. Elgenstierna. Ättartavlor, Palmhjelm-suku, alkuhuomautus.

[2]   Rahgon-suku jatkui Sipi Henrikinpoika Rahvoin veljen Juhana Henrikinpoika Rahvoin jälkeläisissä Rahvoi-Rahgo-suku.


sukutaulu 1

sukutaulu 2


Genos 4(1933), s. 15-19

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Viitteet ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1933 hakemisto | Vuosikertahakemisto