GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Viitteet | Artikkelin loppu ]

Lisä Franzénien sukujohtoon

Arvi Ilmoniemi

Arvaillessa Franzén (Franseen)-nimen syntyä ja suvun alkuperää mieleen johtuvat helposti esimerkit: Thomaeus - Thomé (Tuomaanpoika), Heinricius (Henrikinpoika), Brusin (Brusin- l. Ambrosiuksen poika) ym. Eikö myös Frans Juhananpojan, joka eli Käkisalmessa kauppiaana (vielä 1710), sukunimi Franseen ole alkuaan muodostettu patronyymisesti ja eikö hänen isänsä ollut Juhana Fransinpoika sekä lisäksi jo sukunimellinen?

Seuraavassa osoitetaan, että hänen isänsä oli tosiaan oletetun niminen, ei kuitenkaan se mies, jonka »Sukukirja» tietää asuneen Hiitolassa v. 1689, vaan pappismies Johannes Francisci, jonka Akiander tuntee Puumalan kappalaisena 1663-1669.

Jo 1659 Johannes Francisci mainitaan »Savon Uudenkaupungin» ja linnan saarnaajana sekä naineena miehenä [1]. Kaikesta päättäen sama mies, joka sittemmin tuli Puumalan kappalaiseksi. Hän eli vielä 1671, mutta mainitaan vainajana Puumalan käräjillä marrask. 1673, jolloin hänen velka-asioitaan tuli järjestämään lanko, Kerimäen kappalaisena tunnettu Olaus Ivanander. Tällöin I:n sisareksi sanottu Kaarina Paavalintytär oli epäilemättä kappalaisvainajan vaimo ja leski.

Puumalan kappalaiseen on jo aikaisemmin kiinnitetty huomiota kahdessakin kirjoitelmassa, joissa molemmissa selostetaan samaa, Hiitolan käräjillä 11.3.1669 käytyä perintöjuttua [2]. Silloin esiintyi mm. pappismies Johannes Francisci edustaen vaimoaan, jonka saamme tietää olevan papin tyttären sekä kuolleen Kaarina Olavintyttären veljen tyttären. Kummassakin mainitussa kirjoitelmassa päädytään -vaikkakin eri teitä - vakuuttavaan tulokseen: Johannes Francisci'n vaimon iso-isä oli Ruokolahden kirkkoherra Olaus Johannis (+ 1625), mutta vaimon isäksi ei oleteta Kerimäen kirkkoherraa Paulus Olai'ta (+ 1657); painetut lähteet eivät näet tunne häntä Ruokolahden papin poikana. Tuomiokirjojen ja muiden lähteiden nojalla voidaan kuitenkin todeta, että Puumalan kappalaisen vaimon (Kaarinan) ja hänen veljensä Ivananderin isä oli juuri mainittu Kerimäen kirkkoherra [3]. Tämän polveutumiseen Ruokolahden papista taas viittaa jo Ruokolahden manttaaliluettelo v. 1635, jonka mukaan Rasilassa asuivat pappismies Paulus Olai ja vaimonsa Maalin Sigfridintytär [4]. Lisäksi huomattakoon pojan sukunimi Ivanander. Sehän tuo mieleen väärentämättömän Iivanaisen ja samalla sen aatelismiehen »till Iivanala i Säkkijärvi», joka »eli Hoijan Juhanan aikana», ja josta Ramsay johtaa sekä Teetgrenit että myös Ruokolahden kirkkoherran Olauksen (+ 1625). Katson puolestani Kerimäen kirkkoherran syntyperää koskevan salaisuuden paljastuneen sen kautta, että hänen poikansa väänsi taitamattomasti nimensä eikä tyytynyt häntä edeltäneen neljän pappispolven »sukunimettömyyteen» [5]. Epäilemättä kirkkoherra Paulus oli Ruokolahden papin poikia ja juuri hänen tyttärensä (Kaarina) siten osakas Hiitolan perintöjutussa.

Mitä lopuksi tulee pääasiaan: kysymykseen Franzénien polveutumisesta, voidaan se kuitata parilla todistuksella.

Puumalan kappalaisen sukunimi oli - mikäli kirjuri on sen oikein merkinnyt oikeuspöytäkirjaan - Frantzonius, muodostettu siis patronyymisesti ja tarkalleen samaan tapaan kuin esim. Ohlssonius (Olsoni).

Lisäksi huomattakoon Kerimäen käräjäpöytäkirja 6-7.2.1685. Silloin riideltiin rintaperillisittä kuolleen Olaus Ivananderin perinnöstä. Tätä koskevan kirjelmän allekirjoittajia oli mm. I:n sisaren poika Frans Juhananpoika Käkisalmesta. Sisaruksien joukossa ei mainita Kaarina Paavalintytärtä, mikä seikka jo sekin todistaa, että juuri hän oli Fransin äiti ja Fransin isä niinmuodoin Puumalan kappalainen Johannes Francisci.


Viitteet

[1]   Säämingin ja Kerimäen käräjillä lokak. 1657 viskaalin nuorelta morsiamelta Koson Annikalta kysyttiin, oliko »Herra» Johan Francisci (kysyttäessä kaiketi vielä naimaton) ollut hänen kanssaan »tekemisissä».

[2]   Ks. A. R. Cederberg, Monihaarainen sukujohto 16:lta sataluvulta (Suomen Kirkkohistoriallisen seuran Vuosikirja IV 1914) ja Tor Carpelan, En prästsläkt i Ruokolax på 1600-talet (Genos 1932, 3-4).

[3]   Ivananderin isästä ks. myös Mikko Saarenheimo, Kerimäen pitäjän historia, 1932, s. 67.

[4]   Kerimäen papin vaimosta ks. esim. Akiander I, s. 350. Paulus Olai tuli Savonlinnan saarnaajaksi vasta 1636.

[5]   Vrt. Ramsay, Frälsesläkter: Teetgren, taulut II-IV.


Genos 4(1933), s. 80-81

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1933 hakemisto | Vuosikertahakemisto