GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Turun Hahl-suku

Lähetystöneuvos Klaus Castrén, Helsinki

Turun Hahl-suku polveutuu Turussa 1770-luvulla mainitusta lääninkonttorin vahtimestarista, sittemmin Hauhon nimismiehestä, »komissaari» Magnus Hahlista, joka kuoli Turussa 1785. Suvun merkittävimmät jäsenet ovat veljekset, hammaslääkäri, professori Gösta Hahl (1861-1920) ja Kätilöopiston johtaja, professori Carl Hahl (1872-1956) sekä viimeksimainitun poika, taideteollisuuden edistäjä, toimitusjohtaja, fil.maisteri Nils-Gustaf Hahl (1904-1941). Suvun jäsenet ovat omaksuneet suomalaistettuina sukuniminä nimet Hahla ja Hahlanterä. Kantaisän toinen poika muutti jo 1810 Ruotsiin kadoten tuntemattomiin kohtaloihin, joten sukuhaaraa ei ole kyetty seuraamaan.

Sukutarinan mukaan olisi suku Ruotsista peräisin, kun taas ns. Heinolan Hahlien keskuudessa elää perimätieto siitä, että Turun Hahlit olisivat haaraus Heinolan suvusta, jonka kantaisä oli ainakin vuodesta 1680 Heinolan Hujansalon ratsutilaa isännöinyt kengitysseppä Olof (Matinpoika) Hahl. Suoranaisia todisteita tästä sukulaisuudesta ei ole, mutta tuomiokirjamainintojen mukaan oli Olof Hahlilla ensimmäisessä avioliitossaan kapteeniluutnantti Juho Pietarinpojan tyttären kanssa mm. pojat Carl ja Magnus. Carl saattaisi olla sama kuin Porin rykmentin johdattaja Carl Gustaf Hahl (k. 1741), jolla avioliitossaan Beata Maexmontanuksen (1695-1775) kanssa oli mm. pojat vänrikki Johan Hahl (1727-1792) ja korpraali Gabriel Hahl (1733-1799). Nämä veljekset olivat perättäin Porin rykmentin henkikomppanian 4. korpraaleita - Johan 1751-61 ja Gabriel 1761-65 - ja heidän jälkeensä tuli sanottuun ruotuun korpraaliksi Magnus Hahl (s. 1740), joka otti eron virasta 1770. Tämä Magnus Hahl on Carl Gustafin poika - hänet mainitaan Hattulan rippikirjassa n. 1770 nimismies Carl Gustaf Hahlin (1730-1787) luona, missä äiti Beata Maexmontanuskin asui - ja hän saattaa olla sama mies kuin Turun suvun kantaisä, mutta tästäkään ei ole toistaiseksi löydetty varmoja todisteita. On siis mahdollista, että sukujen yhteys keskenään on ylläkuvatunlainen, mutta kun sukupolvien ketjussa on kaksikin toistaiseksi epävarmaa rengasta, on pidetty aiheellisena julkaista oheinen erillinen selvitys Turun Hahl-suvusta, joka muodostaa selvän kokonaisuuden.


Taulu 1

I. Magnus Hahl. Toimi aluksi »vahtimestarina» Turun lääninkonttorissa (1776). Hauhon nimismies 1778, sai anomuksestaan valtakirjan 18. elok. 1778. Anoi eroa 28. lokak. 1780, joka myönnettiin hänelle sairaalloisuuden johdosta 20. marrask. s. v. »Komissaari» (1781). K. Turussa 7. kesäk. 1785. - Puoliso Turussa 25. maalisk. 1776 Brita Livon (hänen 2. aviossaan), s. Turussa 24. elok. 1743, k. siellä 16. helmik. 1819, vht kellonsoittaja Jaakko Laurinpoika ja Liisa Antintytär. 1. puoliso kellonsoittaja Jaakko Laurinpoika, k. 1768.

II. Lapsia (syntyneet Turussa):

Brita Elisabeth, s. 1. syysk. 1776, k. Turussa 11. elok. 1824. Naimaton.

Gustaf Gabriel, s. 12. kesäk. 1779, kauppias, k. 1841. Taulu 2.

Carl Magnus, s. 16. lokak. 1781. Tuli Turun Katedraalikouluun 23. helmik. 1795, jota koulua kävi ainakin v:een 1798. Merimies. Muutti Turusta 3. kesäk. 1810 Tukholmaan. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.


Taulu 2

II. Gustaf Gabriel Hahl (Magnuksen poika, taulu 1), s. Turussa 12. kesäk. 1779. Turkulainen pellavakauppias ja kaupunginvanhin. K. Turussa 25. kesäk. 1841. - Puoliso Turussa 24. syysk. 1833 taloudenhoitajatar Fredrika Berg, s. Kemiössä 26. syysk. 1791, k. Turussa 5. maalisk. 1864, vht renki, rakuuna Isaac Berg ja Greta Mårtensdotter.

III. Lapsia (syntyneet Turussa):

Fredrika Sofia, s. a.n. 20. toukok. 1823, k. Nauvossa 27. heinäk. 1910. - Puoliso Turussa 22. marrask. 1850 kauppias Alexander Feodorinpoika Dementjeff, k. 1854 tai 1855.

Berndt Gustaf, s. a.n. 16. syysk. 1825, kaupunginlääkäri, k. 1912. Taulu 3.

Augusta Rosina, s. a.n. 19. maalisk. 1829, k. Turussa 13. marrask. 1906. Naimaton.


Taulu 3

III. Berndt Gustaf Hahl (Gustaf Gabrielin poika, taulu 2), s. Turussa 16. syysk. 1825. Ylioppilas (länsisuomalainen) Turun Lukiosta 22. kesäk. 1844. Filosofiankandidaatti 2. toukok. 1850. Promovoitu filosofianmaisteri 19. kesäk. 1850. Lääketieteenkandidaatti 1. huhtik. 1854. Lääketieteenlisensiaatti 23. huhtik. 1858. Lääketieteen ja kirurgian tohtori 31. toukok. 1860. Määrätty hoitamaan Suomen sotaväen lääkärinvirkaa Turussa 19. huhtik. 1855. Palvellut Serafimer-sairaalassa Tukholmassa ja Kööpenhaminassa olevassa sairaalassa 1856-57. Valittu Turun 2. kaupunginlääkäriksi 30. kesäk. 1858, johon virkaan saanut valtakirjan 25. tammik. 1859. Hoitanut lääkärintehtäviä Turun kaupungin synnytyslaitoksella ja sen kuumesairaalassa 29 vuoden ajan. Pantu lakkautuspalkalle 1886, jonka jälkeen hoitanut lääkärintehtäviä Turun kaupungin itäisessä piirissä. Ero 1. helmik. 1907. Luennoinut Turun Merikoulussa terveydenhoidosta merellä seitsemän vuoden ajan ja terveydenhoito-opista Läsesal för fruntimmer-nimisessä oppilaitoksessa Turussa 1873-75. Ollut Turun kaupunginvaltuutettu 1875-80 ja hoitanut erilaisia kunnallisia tehtäviä Turussa. Turun rokotevaraston johtaja 1878-99. Ollut Turun lääkäriseuran perustajia ja sen puheenjohtaja useiden vuosien ajan. Opintomatkoja Ruotsiin ja Saksaan. R St 3. Julkaisut: »Grunddragen af lunginflammationens äldre och nyare behandling» 1857 sekä lukuisia lyhyehköjä kirjoituksia eri lehtiin. K. Turussa 4. toukok. 1912. - Puoliso 1:o Somerolla 15. heinäk. 1860 Emerentia Sofia Lovisa de Pont, s. Somerolla 15. heinäk. 1841, k. Turussa 11. jouluk. 1865, vht kolleegiregistraattori, Lahden kartanon omistaja Somerolla Carl Jacob Reinhold de Pont ja Clara Thilda Lovisa Gadolin; 2:o Turussa 26. maalisk. 1869 Alexandra Kumlin, s. Turussa 9. helmik. 1844, k. siellä 23. huhtik. 1928, vht kauppias ja Tanskan konsuli Turussa Alexander Adolf Kumlin ja Maria Charlotta Kingelin.

IV. Lapsia (syntyneet Turussa):

1. Gösta, s. 4. toukok. 1861, professori, k. 1920. Taulu 4.

1. Bertha, s. 11. kesäk. 1863, k. Helsingissä 27. jouluk. 1928. - Puoliso Turussa 19. jouluk. 1889. Tammisaaren pormestari, sitt. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen asiamies, varatuomari Berndt Gustaf Knut Björn Waldemar Schauman, s. Uudessakaupungissa 23. heinäk. 1857, k. Helsingissä 25. toukok. 1914.

1. Louise (Lovisa), s. 8. jouluk. 1865, k. Turussa 16. helmik. 1941. - Puoliso Turussa 19. jouluk. 1889 kauppias, varakonsuli Gustaf Adolf Lindblom, s. Turussa 28. huhtik. 1862, k. siellä 22. huhtik. 1916.

2. Thyra, s. 24. jouluk. 1869. Käynyt kuusi luokkaa Fruntimmersskolan-nimistä oppilaitosta Turussa 1880-86. K. Turussa 19. jouluk. 1953. - Puoliso Turussa 2. maalisk. 1912 pankinjohtaja Johan Gustaf Erik Monnberg (tämän 2. aviossa), s. Nauvossa 22. tammik. 1868, k. Raisiossa 12. elok. 1951.

2. Henning, s. 15. toukok. 1871, asemapäällikkö, k. 1930. Taulu 5.

2. Carl, s. 25. syysk. 1872, professori, k. 1956. Taulu 12.

2. Bernhard Abraham, s. 20. marrask. 1873, toimitusjohtaja, k. 1925. Taulu 13.


Taulu 4

IV. Gösta Hahl (Berndt Gustafin poika, taulu 3), s. Turussa 4. toukokuuta 1861. Ylioppilas (länsisuomalainen) Turun ruotsalaisesta lyseosta 26. toukok. 1880. Suorittanut hammaslääkäritutkinnon Berliinin hammaslääkäri-instituutissa 1886. Toiminut hammaslääkärinä Berliinissä 1886-1903. Berliinin Yliopiston kirurgisen klinikan hammaslääkärin assistentti 1886-92 ja saman yliopiston hammaslääkäri-instituutin hammaslääkäriopin dosentti 1897-99, hammastekniikan vt. professori 1899-1900 ja hammastekniikan apulainen 1900-03. Saanut Saksassa professorin arvonimen 1903. Helsingin Yliopiston proteesi- ja hampaanoikomisopin opettaja 22. marrask. 1902 - 16. marrask. 1906. Toiminut hammaslääkärinä uudelleen Berliinissä 1906-20. Suomen Hammaslääkäriseuran perustajia 1892, puheenjohtaja 1903-05. Berliner zahnärzliche Gesellschaft'in sihteeri 1898-1900, kunniajäsen 1903 ja puheenjohtaja 1907-10. Nordiska Tandläkarföreningen'in kunniajäsen. Berliinin kansainvälisen hammaslääkärikonferenssin varapuheenjohtaja 1909. Opintomatkoja Ranskaan 1898 ja Itävaltaan 1903. Julkaisut: Kts. Carpelan-Tudeer, Helsingfors Universitet, Lärare och tjänstemän från år 1828. K. Berliinissä 22. marrask. 1920. - Puoliso Berliinissä 10. syysk. 1889 Hedwig Marie Sophie Sauer, s. Berliinissä 13. elok. 1871, k. siellä 6. syysk. 1942, vht professori Carl Sauer ja Katarina Anastasia Feodora Schilling.

V. Lapsia (syntyneet Berliinissä):

Anna Maria, s. 15. jouluk. 1891. Käynyt Höhere Mädchenschule'a Berliinissä ja sitt. Privata Svenska Flickskolan-nimistä oppilaitosta Helsingissä 1903-06 eroten sen V luokalta. Toiminut lähetystövirkailijana Suomen Berliinin-lähetystössä 1919-32. Osallistunut I maailmansotaan vapaaehtoisena Hilfsschwester'inä. Rote Kreutz-mitali III lk. 1917. Elää leskenä Helsingissä. - Puoliso Berliinissä 7. jouluk. 1932 Teknillisen Korkeakoulun analyyttisen kemian lehtori, filosofiantohtori, diplomi-insinööri, Jalo Urho Anton Ant-Wuorinen (v:een 1930 Wuorinen) (tämän 2. aviossa), s. Tampereella 24. elok. 1888, k. ilmapommituksessa Helsingissä 1. jouluk. 1939.

Susel Hildegard, s. 4. toukok. 1899. Tanssitaiteilijatar. Elää leskenä Neuenhasslau'ssa Kreis Gelnhausen'issa Saksan Liittotasavallassa. - Puoliso Dresdenissä 31. maalisk. 1923 kauppaneuvos Rudolf Albert Naumann (tämän 2. aviossa), s. Dresden'issä Saksassa 19. toukok. 1875, k. Lübben'issä Saksan Demokraattisessa Tasavallassa 14 heinäk. 1952.


Taulu 5

IV. Henning Hahl (Berndt Gustafin poika, taulu 3), s. Turussa 15. toukok. 1871. Ollut vänrikki ainakin 1898. Sähköttäjä Lahden rautatieasemalla 1. toukok. 1898. 2. lk. kirjuri Riihimäen rautatieasemalla 1. jouluk 1899. Lautiosaaren asemapäällikkö 1. lokak. 1908. Laurilan asemapäällikkö 1. toukok. 1912. Hikiän asemapäällikkö 1. tammik. 1921, 5. lk. asemapäällikkö 1. tammik. 1924. Hengenpelastusmitali 1899. K. Helsingissä 22. helmik. 1930. - Puoliso 1:o 22. syysk. 1895 Elna Katarina Mesterton, s. Sodankylässä 22. syysk. 1872, avioero 8. kesäk. 1906, k. luult. Lahdessa 1934, vht Sodankylän nimismies, sitt. Kemin kaupunginviskaali Karl Gustaf Mesterton ja Olga Gloria Eugenia Wallenius; 2:o 19. kesäk. 1908 Emilia Karolina (Emmi) Laurén, s. Pietarissa 12. lokak. 1869, k. Riihimäellä 19. lokak. 1941, vht ent. aliupseeri Carl Henrik Laurén ja Renata Myryläinen.

V. Lapsia:

1. Margaret (Greta), s. Helsingissä 10. maalisk. 1898. Ylioppilas (pohjoispohjalainen) Kemin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 25. syysk. 1916. Ekonomi suomalaisesta Kauppakorkeakoulusta Helsingissä 6. maalisk. 1922. Kauppatieteenkandidaatti 9. lokak. 1930. Promovoitu kauppatieteenmaisteri 28. huhtik. 1950. Suorittanut Kajaanin Seminaarissa opettajan tutkinnon ala- ja yläkoulun opettajan virkoja varten 1938 sekä Helsingin Yliopistossa mm kasvatusopin approbaturin. Suomen-, ruotsin-, saksan- ja englanninkielen kirjeenvaihtajana sekä kirjanpitäjänä F. Sergejeffin pojat ja Kumpp:lla Viipurissa 1920-22, Ab Tornator Oy:ssä Imatralla 1922-27 ja Ab Grundström & Heinrichs Oy:ssä Raumalla 1927-31 toimien samalla Rauman Kansalaisopiston kirjanpidon opettajana ja va. englanninkielenopettajana Rauman Merenkulkuopistossa ja Yhteislyseossa parin lukukauden ajan. Viipurin kansakoulujen jatkoluokkien liikelinjan opettaja 1931-32 ja kaikkien jatkoluokkien johtajaopettaja 1932-34 toimien samalla kaupallisten aineiden opettajana. Kajaanin yleisen sairaalan taloudenhoitaja 1934-35. Hämeenlinnan lääninsairaalan taloudenhoitaja 1935-37. Porin yleisen sairaalan taloudenhoitaja 1937-41. Lahden kansakoulujen jatkoluokkien johtajaopettaja 1941-43. Rovaniemen Kauppakoulun rehtori v:sta 1943 eläkkeelle siirtymiseen 31. elok. 1961 saakka. Kemijärven kauppalan Kauppakoulun rehtori 1963-65. Opintomatkoja Saksaan, Espanjaan, Belgiaan, Tanskaan, Norjaan, Ruotsiin ja Amerikan Yhdysvaltoihin. - Puoliso Tampereella 16. helmik. 1941 vahtimestari Uuno Aukusti Toivonen, s. Rengossa 18. elok. 1906. Elävät Rovaniemellä.

1. Anna-Lisa, s. Hollolassa 28. maalisk. 1899. Käynyt kuusi luokkaa Heurlinska Skolan-nimistä oppilaitosta Turussa 1909-16. Ollut näyttelijättärenä Vaasan teatterissa. Toiminut tämän jälkeen koulutettuna hierojattarena Los Angeles'issa Amerikan Yhdysvalloissa. K. Turussa 7. lokak. 1938. - Puoliso 1:o Amerikan Yhdysvalloissa 5. lokak. 1922 insinööri Paul Yates Los Angeles'ista, avioero 12. toukok. 1926; 2:o Helsingissä 6. marrask. 1928 lääketieteenkandidaatti, sitt. lääketieteenlisensiaatti John Gustaf Monnberg, s. Turussa 6. kesäk. 1901, k. siellä 29. syysk. 1934.

1. Elna Gunhild, s. Hausjärvellä 7. marrask. 1900. Käynyt Kemin Suomalaista Yhteiskoulua 1914-17. Sairaala-asistentti. Elää Tukholmassa naimattomana.

1. Harry Viking, s. Hausjärvellä 16. kesäk. 1902, poliisipäällikkö, k. 1944. Taulu 6.

1. Bertil (Pertti) Henning, s. Hausjärvellä 13. syysk. 1904, poliisimestari. Taulu 7.

1. Birger, s. Tukholmassa 20. huhtik. 1906, poliisikonstaapeli. Taulu 9.


Taulu 6

V. Harry Viking Hahla (v:een 1932 Hahl) (Henningin poika, taulu 5), s. Hausjärvellä 16. kesäk. 1902. Käynyt neljä luokkaa Kemin Suomalaista Yhteiskoulua 1913-17. Suorittanut maamieskoulun. Toiminut autonkuljettajana. Suorittanut Valtion Poliisikoulun I (etsivien) luokan 4. kesäk. 1927 ja II luokan 1930. Käynyt kolmiviikkoisen poliisipäällystölle järjestetyn kaasukurssin helmikuussa 1934. Helsingin kaupungin poliisilaitoksen vt. nuorempi konstaapeli 1. lokak. - 30. marrask. 1925. Sanotun poliisilaitoksen nuorempi konstaapeli 1. jouluk. 1925, alemman palkkausluokan vanhempi konstaapeli 1. elok. 1927 ja ylemmän palkkausluokan vanhempi konstaapeli 1. jouluk. s. v. Toiminut Helsingin poliisilaitoksen antropometrisessä toimistossa rikostutkimuksessa käytettäviin menettelytapoihin tutustuen 1. tammik. 1928 - 31. tammik. 1929. Mikkelin kaupungin poliisilaitoksen komissaario 30. tammik. 1929. Porin poliisilaitoksen nuorempi järjestelykomissaario 1. toukok. 1932. Käkisalmen poliisilaitoksen poliisikomissaario 1. lokak. 1933. Toiminut aluevalvojana Porin ja Käkisalmen poliisilaitoksissa. Heinolan kaupungin poliisipäällikkö sodista johtunein keskeytyksin 1934-43. Hoitanut lyhyehköjä aikoja Mikkelin kaupungin poliisilaitoksen sihteerin virkaa vv. 1929-31 ja Käkisalmen kaupunginviskaalin virkaa vv. 1934-37. Tehnyt kotimaisen opintomatkan Lahden, Kuopion ja Kajaanin poliisilaitoksiin tutustuen. Käynyt Vöyrin Sotakoulun 1918 ja osallistunut sen mukana Vapaussotaan Vaskivesi-Tampere rintamalla sekä ottanut osaa Tervolan ja Tornion taisteluihin. Ylennetty Vapaussodan päätyttyä vääpeliksi. Osallistunut Viron vapaussotaan. Osallistunut Talvisotaan ja Jatkosotaan virkatehtävissä Käkisalmen poliisipäällikkönä. Kuulunut Kemin, Launosten, Mikkelin ja Käkisalmen suojeluskuntiin v:sta 1918 alkaen ja suorittanut suojeluskuntaupseerintutkinnon. Ollut Käkisalmen Vapaaehtoisen Palokunnan johtokunnan jäsen. Kuulunut Käkisalmen väestösuojelulautakuntaan. Ollut Kulttuurirahaston asiamiehenä. Reservivänrikki 20. maalisk. 1941, luutnantti 14. maalisk. 1943. VR 4, Vm. 2, Vs. mm. s.k., Sk. am., Tamp. vall. mm. K. Helsingissä 13. marrask. 1943. - Puoliso 1:o Helsingissä 31. tammik. 1925 Elna Elisabeth Kristianson, s. Saarijärvellä 13. syysk. 1901, k. siellä 19. tammik. 1940, vht nahkuri Elof Kristianson ja Elisabeth Mikkola; 2:o Helsingissä 20. syysk. 1940 filosofianmaisteri, sitt. Lappeenrannan Kauppaoppilaitoksen lehtori Lyyli Astrid Elviira Arakoski (ent. Alén), s. Nurmijärvellä 20. jouluk. 1910, elää leskenä Lappeenrannassa, vht maanviljelijä Johan Henrik Alén ja Aina Elviira Kindt.

VI. Lapsia:

1. Elna Pia Margit, s. Helsingissä 12. helmik. 1926. Toimii talousopettajana Lahden Ammattikoulussa.

1. Isma Harri Elof, s. Mikkelissä 4. jouluk. 1931. Käynyt Heinolan Keskikoulun 1945-49. Suorittanut Rovaniemen Kauppaopiston 1949-50. Suomen Matkatoimisto Oy:n palveluksessa myyntitehtävissä 1. kesäk. 1949 - 30. syysk. 1964. Aero O/Y:n, sitt. Finnair Oy:n palveluksessa Norjan piirin päällikkönä Oslossa 1. lokak. 1964 alkaen. Vänrikki 28. tammik. 1952. - Puoliso Lidingö'ssä Ruotsissa 22. toukok. 1963 matkatoimistovirkailija Barbro Johnels, s. Lidingö'ssä 11. maalisk. 1939, avioero 11. marrask. 1963, elää Lidingö'ssä, vht apteekkari Kurt Johnels ja Nora Olsson. Avioliitto oli lapseton.

2. Heikki Harri Juhani, s. Heinolassa 11. heinäk. 1941. Ylioppilas Lappeenrannan Lyseosta 31. toukok. 1960. Ekonomi Kauppakorkeakoulusta 15. syysk. 1964, kauppatieteenkandidaatti 13. toukok. 1966, kauppatieteenmaisteri 18. toukok. s. v. Palvellut Tehokaluste Oy:ssä Helsingissä 1. maalisk. 1965 - 31. tammik. 1966. Toiminut Keskon Vaatetustehtaan viennin palveluksessa Lahdessa 20. elok. 1966 - 31. jouluk. 1968, vientipäällikkö 1. tammik. 1969 lähtien. Suomen AIESECin kesäsihteeri 1963, Suomen AIESEC-toimikunnan puheenjohtaja 1964-66. Ulkomaisia harjoitteluopintomatkoja Saksan Liittotasavaltaan 1959-61, Iso-Britanniaan 1962, Amerikan Yhdysvaltoihin 1964 ja Ruotsiin 1966. Vänrikki 10. toukok. 1961.

2. Eero Harri Ilmari, s. Heinolassa 26. huhtik. 1944. Keskikoulun päästötodistus Lappeenrannan Lyseosta 31. toukok. 1963. Suorittanut Ilmavoimien Teknillisen Koulun 10. tammik. 1965. Palvellut va. kersanttina Karjalan Lennostossa 1. kesäk. - 31. jouluk. 1965. Kersantti 6. jouluk. 1965. Opiskelee Lappeenrannan Teknillisen Koulun kaivostekniikan opintosuunnalla 1. syysk. 1966 lähtien.


Taulu 7

V. Bertil (Pertti) Henning Hahlanterä (v:een 1936 Hahl) (Henningin poika, taulu 5), s. Hausjärvellä 13. syysk. 1904. Käynyt Kemin Suomalaista Yhteiskoulua kaksi luokkaa, Riihimäen Yhteiskoulua kolme luokkaa ja suorittanut yksityisen keskikoulun 21. lokak. 1924. Suorittanut Valtion Poliisikoulun päällystöluokan 11. kesäk. 1932, urheiluohjaajakurssin Vierumäen Urheiluopistossa 1935 ja poliisipäällystön rikostutkimuskurssin 1948. Puolustusvoimain aliupseeri (kersantti) 1. huhtik. 1927. Helsingin poliisilaitoksen nuorempi konstaapeli 1. huhtik. 1928. Rikostutkimuskeskuksen kanslisti 1. jouluk. 1929. Merivartiolaitoksen ylimääräinen kanslia-apulainen 1. kesäk. 1930. Katajaluodon merivartioaseman päällikkö 1. lokak. 1932. Joensuun poliisilaitoksen ylietsivä 1. syysk. 1933. Valtimon vt. nimismies 1. syysk. 1943 - 1. tammik. 1944 ja 1.-30. huhtik. 1944, Tuupovaaran 1. helmik. - 31. maalisk. 1944 ja Kiteen 3. toukok. - 31. jouluk. s. v. Toiminut lisäksi vt. nimismiehenä Kesälahdella ja Kuusjärvellä. Iisalmen poliisilaitoksen nuorempi komisaario 1. jouluk. 1945, 2 lk. komisaario 1. tammik. 1955 ja poliisimestari 1. heinäk. 1963 lähtien. Iisalmen kunnallisneuvosmies 1. maalisk. 1947 - 31. toukok. 1962. Iisalmen raittiuslautakunnan puheenjohtaja 1947-62. Joensuun Teatterin perustajia ja sen johtokunnan jäsen. Joensuun Suomalais-Amerikkalaisen yhdistyksen perustajia ja sen johtokunnan jäsen. Toiminut valmisteverotarkastajana Iisalmessa. Iisalmen liikennelautakunnan puheenjohtaja ja terveydenhoitolautakunnan jäsen. Iisalmen Yhteisteatterin taloudenhoitaja. Iisalmen Taiteenystävät-nimisen yhdistyksen perustajia ja sen puheenjohtaja. Iisalmen Musiikkikoulun kannatusyhdistyksen puheenjohtaja. Iisalmen Uimarien puheenjohtaja v:sta 1954. Virkamiesliiton Iisalmen piirin puheenjohtaja v:sta 1961. Raitis Ylä-Savo-nimisen lehden perustaja ja päätoimittaja 1950-55. VR 4 (1943), Vm. 1 pun. r.k. (1942), Ts. mm. s.k., Js. mm., SU pr. am. (1965), Verenl. kult am. - Puoliso 1:o 12. kesäk. 1926 Elsa Siiri Nykänen (tämän 1. aviossa), s. Tohmajärvellä 18. huhtik. 1905, avioero 18. kesäk. 1934, elää Kärkölässä, vht palstatilallinen, kauppias Matti Nykänen ja Iida Kaisa Myllén. 2. puoliso 1954 asemapäällikkö Esko Kärki; 2:o Joensuussa 9. heinäk. 1939 sitt. toimistovirkailija Maiju Margareta Viitalahti (v:een 1935 Viik), s. Hankasalmella 9. tammik. 1912, avioero 29. tammik. 1953, k. Joensuussa 1. huhtik. 1968, vht mäkitupalainen Kaapro Viik ja Anna Emilia Flyktman; 3:o Iisalmessa 16. elok. 1953 ylioppilas, toimitussihteeri Airi Lyydia Piilonen, s. Viipurissa 19. lokak. 1923, vht päätoimittaja Kalle Valdemar Piilonen ja Lydia Hannikainen. Elävät Iisalmessa.

VI. Lapsia:

1. Pertti (v:een 1950 Bjarne Bertil Henning), s. Helsingissä 17. kesäk. 1928, diplomi-insinööri. Taulu 8.

2. Arja Tuula, s. Joensuussa 6. marrask. 1940, k. siellä 14. marrask. s. v.

2. Merja Pirkko Anneli, s. Joensuussa 2. syysk. 1942. Opiskelija. - Puoliso Joensuussa 13. lokak. 1963 matematiikan ylioppilas Onni Ensio Karvinen, s. Helsingissä 3. heinäk. 1943. Elävät Joensuussa.

2. Tarja Päivyt Sinikka, s. Joensuussa 2. marrask. 1943. Kirjeenvaihtaja. - Puoliso Joensuussa 29. heinäk. 1967 insinööri Keijo Kullervo Tervo, s. Siilinjärvellä 16. lokak. 1943. Elävät Joensuussa.

3. Jukka Ilari, s. Iisalmessa 16. marrask. 1954.

3. Jyrki Isma, s. Iisalmessa 9. marrask. 1955.

3. Erja Birgit, s. Iisalmessa 26. lokak. 1958.


Taulu 8

VI. Pertti (v:een 1950 Bjarne Bertil Henning) Hahl (Bertil Henningin poika, taulu 7), s. Helsingissä 17. kesäk. 1928. Ylioppilas Kannaksen Yhteislyseosta Lahdessa 18. kesäk. 1946. Diplomi-insinööri Teknillisen Korkeakoulun puunjalostusosastosta 10. syysk. 1951. Enso Gutzeit Oy:n Summan tehtaiden käyttöinsinööri 1954-59, teknillinen johtaja v:sta 1959. Opintomatkoja Saksan Liittotasavaltaan 1953, Amerikan Yhdysvaltoihin ja Kanadaan 1958-59. Vänrikki 20. tammik. 1953, luutnantti 24. helmik. 1960, yliluutnantti 4. kesäk. 1967. - Puoliso Lahdessa 24. huhtik. 1954 Anja Maila Kirjavainen (tämän 2. aviossa), s. Kivennavalla 3. jouluk. 1917, vht kauppias Tuomas Esanpoika Kirjavainen ja Ella Rosalia Kaarlentytär. 1. puoliso 1941 konttoristi Albin Alvar Naukkarinen, avioero 1953. Elävät Vehkalahdella.

VII. Poika:

Juha Matti, s. Haminassa 21. heinäk. 1955.


Taulu 9

V. Birger Hahl (Henningin poika, taulu 5), s. Tukholmassa 20. huhtik. 1906. Käynyt Kemin Suomalaista Yhteiskoulua 1919-20. Teknikko. Toiminut Hausjärvellä 1923-25. Suorittanut ylemmän kansakoulun kurssin 31. tammik. 1925. Saanut opintotodistuksen Suomen Sahateollisuuskoulun metsä- ja uittotyönjohtajaosastolta 30. kesäk. 1927. Suorittanut Viipurin läänin poliisiopetuskurssin 7. jouluk. 1934. Ollut päällikkönä lautatarhalla ja puutavaralaivauksissa Ab Grundström & Heinrichs Oy:n palveluksessa 1. syysk. 1928 - 1. jouluk. 1929. Palvellut väliaikaisessa liikkuvassa poliisikomennuskunnassa Helsingissä 1. lokak. 1930 - 31. maalisk. 1931. Toiminut itsenäisenä yrittäjänä Helsingissä 1. huhtik. 1931 - 30. huhtik. 1934. Nuorempi poliisikonstaapeli Sippolan nimismiespiirissä 1. toukok. 1934, vanhempi konstaapeli samassa piirissä 1. huhtik. 1941. Vanhempi konstaapeli Rovaniemen maalaiskunnan nimismiespiirissä 1. toukok. 1946, ero 1. syysk. 1965 lukien. Toiminut ulosottoapulaisena Rovaniemen maalaiskunnan nimismiespiirissä 1946-65. Henkikirjoituksen piirimies Rovaniemen maalaiskunnan henkikirjoituspiirissä 1959-65. SVR m. 1. - Puoliso Lappeella 13. syysk. 1930 sairaanhoitaja Aili Loviisa Savolainen, s. Sortavalassa 25. huhtik. 1902, vht N. N. Savolainen ja N. N. Bergström. Elävät Turussa.

VI. Lapsia:

Birger Holger, s. Lappeella 19. lokak. 1930, koneenkäyttäjä. Taulu 10.

Eva Marita Lovisa, s. Riihimäellä 18. huhtik. 1935. Ruotsin alamainen 11. helmik. 1966. - Puoliso Ruotsissa 1. marrask. 1962 hammaslääkäri Stig Gustaf Gunnar Ekberg, s. 19. toukok. 1933. Elävät Tukholmassa.

Kaj, s. Helsingissä 14. syysk. 1936, konttoripäällikkö. Taulu 11.


Taulu 10

VI. Birger Holger Hahl (Birgerin poika, taulu 9), s. Lappeella 19. lokak. 1930. Muuttanut Rovaniemeltä 1954 Kemin kaupunkiin, jossa toiminut liikeapulaisena. Muuttanut perheineen Uuteen Seelantiin 1963, jossa toiminut kuuden vuoden ajan tehtaan koneenkäyttäjänä, jonka jälkeen elävät Australiassa. - Puoliso Kemissä 18. syysk. 1954 Raili Kyllikki Viitakangas (tämän 2. aviossa), s. Kemissä 3. lokak. 1931, vht työmies Kustaa Vilhelm Viitakangas ja Hilja Maria Kamppinen. 1. puoliso 1949 autonasentaja Jorma Olavi Korkeamäki, avioero 1954.

VII. Lapsia:

Ari Holger, s. Kemissä 14. jouluk. 1954.

Eva Margaretha, s. Kemissä 18. jouluk. 1961.

N. N.


Taulu 11

VI. Kaj Hahl (Birgerin poika, taulu 9), s. Helsingissä 14. syysk. 1936. Diplomimerkonomi, konttoripäällikkö. Muuttanut perheineen Rovaniemeltä 1964 Riihimäelle ja sieltä 1965 Hämeenlinnaan sekä sieltä Tampereelle 1966. - Puoliso Kolarissa 29. maalisk. 1959 Helena Marjatta Raittimo, s. Kolarissa 10. elok. 1939, vht liikemies Kaarle Aukusti Raittimo ja Emmi Elina Asikainen.

VII. Lapsia:

Cay Marie, s. Kolarissa 6. syysk. 1959.

Kai Antero, s. Rovaniemellä 22. heinäk. 1962.

Tom Birger, s. Hämeenlinnassa 6. lokak. 1965.


Taulu 12

IV. Carl Hahl (Berndt Gustafin poika, taulu 3), s. Turussa 25. syysk.1872. Ylioppilas (länsisuomalainen) Turun ruotsalaisesta klassillisesta lyseosta 31. toukok. 1892. Medikofiilitutkinto Upsalassa 30. toukok. 1894 ja Helsingissä 23. huhtik. 1896, lääketieteenkandidaatti 12. toukok. 1897, lääketieteenlisensiaatti 14. syysk. 1900, lääketieteen ja kirurgian tohtori 28. syysk. 1903. Obstetriikan ja gynekologian erikoislääkäri 1903. Helsingin yleisen sairaalan synnytysosaston assistenttilääkäri 27. syysk. 1900 - 1. kesäk. 1904. Helsingin Yliopiston lastenpäästötaidon dosentti 26. toukok. 1906 - 26. syysk. 1928. Helsingin yleisen sairaalan synnytyslaitoksen lääkäri 21. toukok. 1907 - 1. kesäk. 1926. Kätilöopiston yliopettaja 1. kesäk. 1926 - 25. syysk. 1939 ja sen johtaja 1. syysk. 1934 - 25. syysk. 1939, vt. viimemainitussa virassa 10. syysk. 1941 asti. Ollut Helsingin yleisen sairaalan gynekologisen osaston vt. assistenttilääkäri kuuden viikon ajan 1902, saman sairaalan synnytysosaston lääkäri muutamien kuukausien ajan eri otteisiin vv. 1905-07 ja Helsingin Yliopiston obstetriikan ja gynekologian vt. professori yhteensä seitsemän kuukauden ajan vv. 1907 ja 1915-17. Professorin arvonimi 1921. Opintomatkoja Ruotsiin 1894-96, Iso-Britanniaan ja Ranskaan 1903 sekä Saksaan useina eri vuosina. Tidskrift för barnmorskor i Finland-nimisen lehden toimittaja 1914-19 ja Kätilölehden toimittaja 1915-19. Julkaisut: Kts. Carpelan-Tudeer, Helsingfors Universitet, Lärare och tjänstemän från år 1828 sekä Sola-Tudeer, Saman täydennys. K. Kauniaisissa 4. heinäk. 1956. - Puoliso Helsingissä 29. lokak. 1903 Karin Maria Emilia Åkerman, s. Helsingissä 20. syysk. 1882, elää leskenä Kauniaisissa, vht kenraalimajuri, ent. Kuopion läänin kuvernööri, sitt. senaattori Henrik Willehad Åkerman ja Olga Golovatscheff.

V. Lapsia (syntyneet Helsingissä):

Nils-Gustaf, s. 7. elok. 1904. Ylioppilas (uusmaalainen) Nya Svenska Läroverket-nimisestä oppilaitoksesta Helsingissä 31. toukok. 1922. Filosofiankandidaatti 4. lokak. 1929. Filosofianmaisteri 6. marrask. s. v. Taidelehti Domuksen päätoimittaja 1933. Filmistudio Projektio ry:n alkuunpanija ja sihteeri 1933-36. Järjestänyt suomalaisen taiteen ja taideteollisuuden näyttelyjä Helsingissä, Tukholmassa, Brysselissä ja Antwerpenissa 1934-35. Suomen näyttelyosaston pääsihteeri Brysselin maailmannäyttelyssä 1935. Perustanut toiminimi Oy Artek Ab:n, jonka toimitusjohtajana ollut sen perustamisesta 1935 kuolemaansa saakka. Opintomatkoja Ranskaan, Italiaan, Saksaan, Espanjaan, Iso-Britanniaan, Belgiaan, Alankomaihin, Skandinavian maihin, Kreikkaan ja Neuvostoliittoon 1929-34. Julkaisut: »Finländsk konst» 1932, »Samling Gösta Stenman» 1932 sekä lukuisia kirjoituksia kotimaisissa ja ulkolaisissa sanoma- ja taidelehdissä, hakuteoksissa, käsikirjoissa ja muissa julkaisuissa. Kaatunut Hangon rintamalla 3. syysk. 1941. - Puoliso Helsingissä 8. helmik. 1938 Gunnel Astrid Ingeborg Berglund (tämän 1. aviossa), s. Helsingissä 22. heinäk. 1912, elää Kanadassa, vht hovioikeudenauskultantti Hugo Berglund ja Elin Hellén. 2. puoliso 1948 optikko Olof Gustaf Fredrik Johnsson, avioero Ruotsissa. 3. puoliso 1957 metsänhoitaja Kaj Erik Gummerus (tämän 2. aviossa). Avioliitto Hahl'in kanssa oli lapseton.

Ester Marita, s. 26. elok. 1906. Käynyt seitsemän luokkaa Privata Svenska Flickskolan-nimistä oppilaitosta Helsingissä 1916-23 eroten sen VIII luokalta. Suorittanut Helsingin Yliopiston piirustuskoulun 1923-26, Académie Colarossi'in Pariisissa 1926-27 ja Taideteollisen Keskuskoulun 1935-36. Oma kutomoliike 1931-36 ja keramiikkamuovaamo 1936-37. Kera Oy:n opettaja 1937-44. Virkkalan ruotsalaisen yhteiskoulun opettaja 1958-61. Norna Kotityö Oy:n kutomataiteilija 1959-62. Oy Stockmann Ab:n Romantica-osaston osastonhoitaja v:sta 1963. Opintomatkoja Ranskaan ja Italiaan 1926-27, 1932 ja 1934. - Puoliso Helsingissä 31. heinäk. 1928 taiteilija Nils Lybeck, s. Helsingissä 3. syysk. 1902. Elävät Espoossa.


Taulu 13

IV. Bernhard Abraham Hahl (Berndt Gustafin poika, taulu 3), s. Turussa 20. marrask. 1873. Ylioppilas (länsisuomalainen) Turun Reaalilyseosta 31. toukok. 1893. Diplomi-insinööri Polyteknillisestä Instituutista 31. toukok. 1897. Filosofiankandidaatti 11. maalisk. 1898. Promovoitu filosofianmaisteri 30. toukok. 1900. Suorittanut korkeimman diploomin kera Theoretische und praktische Spinn- und Webschule-nimisen oppilaitoksen Mülhausenissa Elsass'issa kesällä 1899. Harjoitellut kotimaassa ja Iso-Britanniassa 1899-1901. Toiminut insinöörinä Turun Puuvillatehtaalla 1901. Antskog Klädesfabrik Ab:n isännöitsijä Pohjan pitäjässä 1902 -06. Oy Vaasan Puuvillatehdas Ab:n toimitusjohtaja v:sta 1906. Pohjanmaan Verkatehtaan johtokunnan jäsen v:sta 1919. Ab Bränntorfkonsortiet i Vasa'n toimitusjohtaja v:sta 1920. Polytekniska Föreningen'in puheenjohtaja 1895-97. Suomen Teollisuudenharjoittajain Keskinäisen Palovakuutusyhtiön hallintoneuvoston jäsen v:sta 1911. Toiminut Vaasan kaupunginvaltuutettuna yhdeksän vuoden ajan. Vaasan kaupungin vesijohtolaitoksen rakennuskomitean puheenjohtaja 1913-16. K. Helsingissä 28. syysk. 1925. - Puoliso Düsseldorff'issa Saksassa 1. maalisk. 1912 Maria (Mary) Hubertine Artmann (tämän 2. aviossa), s. Braunschweig'issa Saksassa 3. heinäk. 1875, k. Turussa 7. tammik. 1943, vht tehtailija Adolf Artmann ja Charlotta Wolff. 1. puoliso 1897 johtaja Paul Hugo Sölfverarm, k. 1911.

V. Tytär:

Lilly Alexandra Charlotta, s. Helsingissä 2. helmik. 1914. Ylioppilas (vaasalainen) Vasa Svenska Samskolan-nimisestä oppilaitoksesta 31. toukok. 1939. Medikofiilitutkinto 1941. Hammaslääketieteen kandidaatti 29. tammik. 1944. Hammaslääketieteen lisensiaatti 2. jouluk. 1946. Toiminut yksityishammaslääkärinä Kauniaisissa v:sta 1947 sekä samalla kouluhammaslääkärinä Björköby'ssä Vaasan lähellä sekä myös Kauniaisissa v:sta 1957. Sotainvaliidien Veljesliiton Kaunialan hoitolaitoksen hammaslääkäri 1947-51. Kauniaisten kauppalanvaltuuston jäsen v:sta 1957. Toiminut sotasairaaloissa Talvi- ja Jatkosodassa. Elää Kauniaisissa.


Genos 40(1969), s. 10-23

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1969 hakemisto | Vuosikertahakemisto