GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

Tiedonantoja - Meddelanden

Perander

Anita Tuurala

Sääksmäen kirkkoherran Erik Matinpoika Peranderin (s. 4.4.1713, k. 22.2.1779) puolisot 1:o 25.10.1744 Karunassa Kristina Sevon, s. 1692, k. 21.3.1759, 2:o 25.9.1760 Laitilassa Ulrika Hedeen, s. 22.11.1736, k. 13.10.1797) syntyperä on ollut tuntematon. Arvelut siitä, että hän on ollut Ähtärin Peränteen kylän talollisen poika ovat oikeat, mutta oikea isä on vielä ollut tuntematon (Genos 1964, s. 84 ja Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto 1721-1809; Sääksmäki). Ruoveden talvikäräjillä on v. 1748 esillä perintösopimus, jonka Peränteen kylän Mäkisipin eli Sipilän talon edesmenneen isännän Matti Matinpojan perilliset olivat laatineet v. 1747 (Ylä-Satakunta KO a 66, s. 245-247 VA). Matti Matinpoika Mäkisipillä oli kolme poikaa, joista yksi oli »Erich Perander, sac. in Sagu et Caruna». Ennen Sääksmäelle tuloaan Erik Perander oli ollut Sauvon ja Karunan kappalaisena, joten enää ei tarvitse tyytyä arveluihin tämän pappismiehen alkuperästä. Perintösopimuksesta selviää edelleen, että äiti oli Maria Juhontytär, »en bedröfwad äncka». Muut pojat olivat Matti, jolle sopimuksen mukaan annettiin Mäkisipin talon hallinta irtaimistoineen, sekä Juho. Naimattomia tyttäriä oli seitsemän, ja heidän holhoojikseen määrättiin Juho Matinpoika Ähtärin Hankaveden Moksusta ja Erik Matinpoika Peränteen Hämeenniemestä.

Toisen Perander-suvun perustaja, edellistä hiukan nuorempi Ähtärin kappalainen Erik Juhonpoika Perander (s. 5.6.1719, k. 30.6.1795, p:so Maria Cannelin, s. 1719, k. 30.9.1796) oli juuri edellisessä tapauksessa holhoojana esiintyneen Juho Matinpoika Moksun ja hänen vaimonsa Sofia Mikontyttären poika. O. Wanteen Genoksessa v. 1954 s. 27 ilmoittama perintösopimus, josta tämä ilmenee, oli esillä samoilla käräjillä kuin edellä kerrottu sopimus. Olettaa voinee, että Moksun isäntä ja Mäkisipin Matti Matinpoika olivat veljeksiä, ja niinollen olisivat Sääksmäen kirkkoherra ja Ähtärin kappalainen olleet serkuksia. Täten selittyisi myöskin Perander-nimen käyttö nuoremmalla Erikillä. Hän oli kotoisin Hankaveden kylästä, eikä hänellä siis ollut paikannimen perusteella mitään aihetta Perander-nimen käyttöön. Sensijaan on ymmärrettävää, että hän käytti samaa sukunimeä, joka jo aikaisemmin kouluun lähteneellä serkulla oli.

Matti Matinpoika Mäkisipin ja Juho Matinpoika Moksun alkuperäinen kotipaikka ei ole tuomiokirjoista selvinnyt (Ylä-Satakunnan Ruoveden ja Keuruun käräjät vuosilta 1690-1711 ja 1722-1760, VA). Molemmat olivat kruununtilallisia, Juho Moksu oli kirkonisäntä ja Matti Mäkisipi oli kuudennusmies (Ylä-Satakunta KO a 53, v. 1738, s. 101). Matti Matinpoika oli ottanut haltuunsa Mäkisipin tilan v. 1702 sen jäätyä autioksi, (Vanhan-Ruoveden historia I, liiteosa s. 138) ja Juho Matinpoika oli tullut Moksun isännäksi v. 1709 mentyään ainakin jo v. 1706 naimisiin edellisen isännän Mikko Ristonpojan ja hänen vaimonsa Anna Matintyttären Sofia-tyttären kanssa (Suom. Asut. Yleisluettelo ja Ylä-Satak. KO a 28, v. 1706 s. 599, tämä pariskunta puuttuu Ruoveden historian liiteosan isäntäluettelosta sivulta 134). Vuosina 1702-03 on Asutuksen Yleisluettelon mukaan Mäkisipin henkikirjoihin merkitty talossa asuvaksi Matin veli Juho, joka siis voisi olla juuri Juho Moksu.

Merkillepantavaa on, että syrjäisen Ähtärin kaksi kruununtalonpoikaa pystyi näihin aikoihin lähettämään poikansa kouluun, ja että näillä pojilla puutteellisista oloista huolimatta oli tarmoa jatkaa opintojaan yliopistossa. Perintösopimuksista ilmenee, että omaisuutta ei kummassakaan talossa ollut kovinkaan paljon, mutta henkistä pääomaa oli ilmeisesti sitäkin enemmän pojilla ja varmaankin myös vanhemmilla. Ainakin Erik Juhonpoika Perander ansaitsi opintorahoja ajan tavan mukaan toimimalla kotiopettajana, v. 1746 hän oli Virroilla kappalaisen, Abraham Indreniuksen perheessä (Ylä-Satak. KO a 75, v. 1754, s. 355-356). Kummastakin Erik Peranderista lähtöisin olevat suvut säilyttivät sivistyssuvun aseman seuraavissakin polvissa (Bergholm, Sukukirja).

Yhtä pitkälle ei päässyt kolmas samanniminen Erik, nimittäin Erik Erikinpoika Perander, joka toimi Ähtärin lukkarina samaan aikaan kun toinen Erik Perander oli kappalaisena. He olivat samanikäiset, Erik Erikinpoika oli syntynyt 1.5.1719, k. 20.7.1800, puoliso oli Agnes Antintytär, s. 14.12.1724, haud. 22.2.1789 (Ähtärin rippikirjat, mikrofilmi UK 503). Tämän Erikin isä oli Ähtärin Peränteen Hämeenniemen isäntä Erik Matinpoika (s. 1687, k. 1767), siis Matti Mäkisipin tytärten toinen holhooja. Äiti oli Kirsti Mikontytär (s. 1689, haud. 1.12.1773). Mahdollista on, että tässä on kysymyksessä kolmas veli Juho ja Matti Matinpoikien lisäksi, ja siis kolmaskin samanniminen serkku. Isän, Erik Matinpojan, alkuperä on tuntematon, tiedossani on ainoastaan, että hän jo v. 1713 asui Hämeenniemen talossa (Ylä-Satak. KO a 34, v. 1722, s. 352). Vuonna 1758 sai Erik Erikinpoika Perander luvan perustaa Pusanniemen uudistilan, jota hän viljeli vuoteen 1793 (Ylä-Satak. KO a 79, s. 690). Hänen jälkeläisensä, joista ilmeisesti ei kukaan käynyt koulua, viljelivät hänen kuolemansa jälkeen Pusanniemen tilaa. Mahdollisesti Erik Erikinpoika itse oli jonkunverran käynyt koulua, vaadittiinhan näihin aikoihin lukkarilta hyvää luku- ja kirjoitustaitoa. Hänet merkittiin vasta varsin myöhään, v. 1743 Hämeenniemen henkikirjoihin, joten siihen asti hän kenties on ollut koulussa.

Luovuttuaan lukkarinvirasta sai Erik Erikinpoika itselleen samannimisen seuraajan. Ähtärin seuraava lukkari oli nimittäin jälleen Erik Erikinpoika Perander, mutta hän oli kappalaisen, Erik Peranderin poika. Hän oli syntynyt 14.11.1755 Ähtärissä, k. 4.7.1808 Ylistarossa, p:so Ähtärissä 18.2.1783 Margareta Matintytär Gädda, s. 22.12.1749, k. 26.12.1835 Ylistarossa (Sukukirja ei tunne tätä poikaa, mutta matrikkelissa Liber Scholae Wasensis hän esiintyy s. 75). Pariskunnalla oli poika Karl Erik, s. 23.1.1784 (Ylistaron lukkari isänsä jälkeen) ja kaksi tytärtä Maria Margareta, s. 1.12.1787 ja Sofia Magdalena, s. 10.11.1791 (Ähtärin rippik. UK 503, Ylistaron rippik. UK 155 ja Hist.kirj. jälj. kirjat). Vuonna 1782 tämä Erik Perander oli ehdolla Ruoveden lukkarin virkaan, mutta ei saanut sitä (Vanhan-Ruoveden historia II: 1, s. 412). V. 1719 hänestä sensijaan tuli Ylistaron lukkari. Ähtärin rippikirjassa (UK 503) on vuosien 1788-1793 tämän lukkariperheen kohdalla heidän asuessaan Hankaniemessä merkintä, jota on tehty suomenkielellä ilmeisesti vasta paljon myöhemmin. Siinä viitataan vuosien 1762-67 Pusanniemen rippikirjasivuun, joten mahdollisesti jotain sukuselvitystä annettaessa on nämä kaksi lukkarinperhettä sekoitettu toisiinsa.


Genos 40(1969), s. 31-33

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1969 hakemisto | Vuosikertahakemisto