GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Referat | Artikkelin loppu ]

Laurell

Professori Yrjö Blomstedt, Helsinki

Elämäkerrastoihin erityisesti perunanviljelyksen harrastajana ja edistäjänä päässeen Asikkalan kappalaisen, varapastori Axel Laurellin (k. 1790) kohdalla mainitaan hakuteoksissa Biografisesta Nimikirjasta aina Suomalaiseen Elämäkerrastoon saakka, että tietoja ei ole hänen syntymäajastaan tai -paikastaan, ei liioin hänen vanhemmistaan. Jo Biografisessa Nimikirjassa viitataan kuitenkin siihen, että se Laurell-suku, jonka kantaisä oli kruununvouti Axel Laurell (s. 1732, k. 1802) Mäntyharjulla, ilmeisesti on samaa juurta, sanotaanhan hänen olleen »talonpojan poika Asikkalasta».

Asikkalan rippikirjoista löytyy toki varapastori Axel Laurellin syntymäaika helposti; sen mukaan hän itse piti syntymäpäivänään toukokuun 22. päivää vuonna 1715. Rippikirjoissa mainitaan hänen luonaan asuvana äitikin, Elsa Yrjänäntytär, s. 1691, k. Asikkalassa 14.6.1766. Äidin jälkeen pidetty perunkirjoitus on säilynyt Hollolan tuomiokunnan peruluetteloissa, ja siitä käy ilmi, että varapastorin isä oli H.l. Kosken Käikälän kylän Laurilan ratsutilan isäntä Henrik Samuelinpoika. Peruluettelo sanoo isää vain ratsutilalliseksi, mutta kun Axel-poika 1728 tulee Helsingin kouluun, hänet - kotipaikkaa ilmoittamatta - mainitaan veronkantokirjurin pojaksi. 1720-luvun tuomiokirjoista käykin ilmi, että Henrik Samuelinpoika todella on veronkantokirjuri ja että jo hän käyttää kotitalon nimestä muovattua sukunimeä Laurell. Veronkantokirjuri Henrik Laurell mainitaan elossa olevana Tennilän käräjillä keväällä 1726, mutta jo ennen saman vuoden syyskäräjiä hän on vainaja.

Mäntyharjun Laurellien yhteyttä Kosken Käikälän Laurelleihin selvitettäessä on lähdettävä siitä, että kihlakunnankirjuri Axel Laurell ilmeisesti on se Axel Laurell, joka 1745 tuli Helsingin kouluun. Hänen sanotaan olevan talollisen pojan Hollolan pitäjän Kastarin kylän Heikkilästä. Suomen Asutuksen Yleisluettelon mukaan on Heikkilä osa Naturin ratsutilasta ja sen isäntänä on vuodesta 1740 muuan Mikko Heikinpoika. Kun tuomiokirjoista pyrkii etsimään tämän Heikkilän isännän suhteita Käikälän Laurilaan, ei niitä löydy, mutta sensijaan ilmenee, että Lammin Riikoisissa asuva lampuoti Samuel Samuelinpoika käy vuosina 1747-49 Tennilän ja Hollolan käräjillä prosessia Naturin ratsutilallista Juhana Juhananpoikaa vastaan vaimovainajansa perinnöstä. Jutun yhteydessä ilmenee, että Samuel Samuelinpoika on Juhana Juhanpojan vaimon alaikäisten sisarten puolesta hoitanut Naturia vuosina 1740-45. Kun Samuel Samuelinpoika käräjöi myös omien lastensa puolesta vaimovainajansa perinnöstä Naturin toisen puolen omistajattaren Kaarina Antintyttären kanssa, tuntuu hyvinkin mahdolliselta, että hänen ensimmäinen vaimonsa on ollut Kaarinan isän, Antti Matinpojan sisar.

Kun ottaa huomioon, että kruununvouti Axel Laurellilla oli Samuel-niminen poika, tuntuu varsin luontevalta ajatella, että juuri lyhyen aikaa Naturi-Heikkilässä isännöinyt Samuel Samuelinpoika on etsitty Mäntyharjun suvun talonpoikainen kantaisä. Lammin rippikirjoissa mainitaan Riikoisten lampuoti Samuel Samuelinpoika, hänen (toinen) puolisonsa ja joukko lapsia, mutta Axelia ei näiden joukosta löydy. Hän on nähtävästi lähtenyt kotoa ennen ripillepääsyä; lastenkirjat ovat aikojen kuluessa kadonneet.

Asikkalassa on varapastori Laurellin ohessa muitakin sukunimen kantajia, ennen muita Asikkalan kylän Laukelan ratsutilan isännäksi avioliittonsa kautta vuonna 1765 tullut Mikko Samuelinpoika Laurell (s. 1737 tai 1741, k. 1800), jonka luona ainakin vuosina 1774-75 asui hänen veljensä Samuel Samuelinpoika, josta vuonna 1780 alkavassa rippikirjoissa ilmoitetaan: »til Mändyharju». Mäntyharjun rippikirjoissa olevan aukon vuoksi ei siirtymistä sinne voida lähemmin ajoittaa, mutta ainakin vuodesta 1793 alkavassa rippikirjassa mainitaan kihlakunnankirjuri Axel Laurellin luona veli Samuel Laurell (s. 1738, k. 1816). Indisiotodisteet ovat varsin vankat, kuten huomataan.

Tennilän käräjillä 1728 aloitettiin perillisten kesken käräjöinti Laurilan ratsutilasta, ja siinä yhteydessä käy ilmi, että Henrik Laurell oli vanhin veljessarjastaan, Kaarle Samuelinpoika keskimmäinen ja Samuel Samuelinpoika nuorin. Taloa »isännöi» Henrik Laurellin kuoltua hänen leskensä Elsa Yrjänäntytär, ja Samuel Samuelinpoika, jonka vaimona mainitaan Margareta, näyttää vähitellen vaipuneen »setämiehestä» rengiksi (1740). Ei ole ihme, että hän vähin erin on hakeutunut kotitalosta muualle. Tuomiokirjatietojen jatkuva seulominen voisi ehkä tuottaa tuloksena sen tiedonsirusen, joka nivoo lopullisesti yhteen Käikälän ja Riikoisten Samuel Samuelinpojat.

Axel Laurell oli tullut Asikkalan kappalaiseksi vuonna 1744 konservoimalla edeltäjänsä Mikael Eteleniuksen (tämä ilmeisesti Hauhon Eteläisistä kotoisin oleva pappissuku kirjoitti nimensä näin, eikä kuten Kosken Etolasta olevat Etholeniukset) lesken Catharina Falckin (s. 1.7.1694, k. Asikkalassa 3.5.1780). Tämä oli vuonna 1716 Hollolan kirkkoherraksi nimitetyn, mutta pakomatkalla Ruotsissa kuolleen Inkerinmaan Tuuterin entisen kirkkoherran, rovasti Adam Falckin ja tämän puolison Catharina Uddin tytär. Ensimmäisen vaimonsa kuoltua Laurell solmi uuden avioliiton Lohjalla 13.10.1785 Ingrid Cheilanuksen (s. 17.1.1742, k. Laukaassa 8.11.1825), kanssa, jonka vanhemmat olivat Keuruun kappalainen Mikael Cheilanus ja hänen 1. puolisonsa Ingrid Roos. Ingrid Cheilana solmi 1792 toisen avioliiton sittemmin Laukaan kappalaiseksi päätyneen Karl Gustaf Dahlströmin (k. 1822) kanssa.

Laurellilla ei ollut lapsia kummassakaan avioliitossaan, olivathan vaimot varsin iäkkäitä avioliitot solmiessaan. Tuntiessaan voimiensa alkavan ehtyä Axel Laurell teki 1788 vaimonsa Ingridin kanssa keskinäisen testamentin, joka sitten hänen kuolemansa jälkeen valvottiin Asikkalan talvikäräjillä vuonna 1790. Lainmukaisen määräajan kuluessa ilmestyivät testamenttia moittimaan ratsutilallinen Juhana Juhananpoika Polón Hollolan pitäjän Uskelan kylästä, vaimonsa puolesta, ja hänen edesmenneen appensa sisar, ratsutilallisenleski Helena Henrikintytär Laurell Lammin Riikoisilta. Myöhemmin yhtyivät kanteeseen Polónin Hedvig-vaimon sisaret Maria Margareta (puoliso ratsutilallinen Johan Laxenius, Akaasta) ja Helena (puoliso lukkari Fredrik Ahlfors, H.l. Koskelta) sekä Axel Laurellin toinen sisar, leski Anna Henrikintytär Grahn (o.s. Laurell). Perintöriidasta, joka päättyi kantajien voittoon sikäli, että he saivat jakaakseen ne rahat, jotka Axel Laurell oli perimysmaan vastikkeena saanut isänsä ja äitinsä jälkeen, ilmenee, että veronkantokirjuri Henrik Laurellilla oli ollut neljä täyteen ikään ehtinyttä lasta, tyttäret Helena (puoliso Riikoisten ratsutilallinen Kustaa Henrikinpoika) ja Anna (puoliso korpraali Elias Grahn, k. 1757, Kärkölästä) sekä pojat Axel ja Johan (s. 1721, k. 1778) joista jälkimmäinen oli isännöinyt Laurilassa. Hänellä oli yllämainitut kolme tytärtä.

Varsin mielenkiintoinen on tieto siitä, että varapastori Axel Laurellin sisar oli emäntänä juuri sillä ratsutilalla, Lammin Riikoisissa, jota Samuel Samuelinpoika lampuotina viljeli. Kaiken kaikkiaan näyttää siis todellakin siltä, että molemmat Axel Laurellit ovat todella sukulaisia, nähtävästi serkuksia. Sukujohto, joka Suomen Asutuksen Yleisluettelon pohjalla on vietävissä aina vanhimpaan maakirjaan saakka, näyttää tällöin seuraavalta:


sukutaulu


Kruununvouti Laurell oli kahdesti naimisissa, ensin Elisabet Bernerin (k. 1778) ja sitten Maria Catharina Willströmin (k. 1796) kanssa. Lapsia lienee kaikkiaan ollut kolmetoista. Näiden Mäntyharjun Laurellien vanhin haaraus, joka polveutuu hänen vanhimmasta pojastaan piirilääkäri Axel Fredrik Laurellista, muovautui vähitellen ruotsinkieliseksi sivistyssuvuksi, jonka jäsenistä voidaan mainita professori Aksel Adolf Laurell ja hänen tyttärensä, opettajatar Victoria Maria Laurell, jonka perustaman tyttökoulun nimi »Laurellska skolan» on säilyttänyt suvun nimeä meidän päiviimme.

Kruununvouti Laurellin toiseksi vanhin poika Wilhelm Emanuel Laurell (s. 1767, k. Tukholmassa 10.1.1811) oli armeijan laivaston luutnantti kuollessaan Tukholmassa juuri ennen aiotun avioliiton solmimista. Kruununvoudin toisesta avioliitosta olivat pojat Samuel Laurell, (s. 1781, k. Nederkalixissa 5.6.1839), josta aikaa myöten tuli Västerbottenin rykmentin kapteeni ja jonka sukuhaara jatkui Ruotsissa, ja Adolf Abraham Laurell, s. 1789. Naiskannalta suku on jatkunut mm. sukujen Nordvik, Antell, Sjögren ja Tavaststjerna kautta.


Resumé. I Asiakkala kapell verkade från 1744 som kapellan vicepastor Axel (Henriksson) Laurell (f. 1715, d. 1790), ivrig målsman för potatisodling. En samtida med honom var kronofogden i Mäntyharju Axel Laurell (f. 1732, d. 1800) som enligt släkttraditionen var »bondson från Asikkala». Den förstnämnde var bevisligen son till uppbördsskrivaren, rusthållaren på Käikälä Laurila i Koskis kapell i Tavastehus län Henrik Samuelsson Laurell (d. 1726) och Elsa Jöransdotter, den senare åter sannolikt son till landbonden på Riikois rusthåll i Lampis (tidigare på Kastari Naturi-Heikkilä i Hollola socken) Samuel Samuelsson (f. 1698, d. 1758). Henrik Samuelsson och Samuel Samuelsson voro av allt att döma bröder, och släkten kan följas på stamgården Laurila ända upp till den äldsta jordeboken 1539.


Genos 42(1971), s. 42-46

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Referat ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1971 hakemisto | Vuosikertahakemisto