GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Turkulaissuvun esi-isien jäljillä [1]

Enqvist-suvun alkupolvet

Lääket.lis. Henrik Borgström, Helsinki

Äitini äiti, professori Adolf Ossian Aschanin vaimo Elin Enqvist syntyi Turussa 28.9.1863 ja kuoli Helsingissä 9.5.1948. Hänen vanhempansa olivat turkulainen leipurimestari ja tukkukauppias Ernst August Enqvist (s. Turussa 29.8.1832, k. siellä 5.11.1889) ja Johanna Gustava Hahnsson (s. Turussa 30.10.1839, k. siellä 12.7.1884). Enqvist-suku jatkuu heidän kahdesta pojastaan. Useita vuosia sitten ryhdyin hakemaan tietoja sen alkuperästä. Yhdessä tutkimusteni tulosten kanssa esitän tässä kuvauksen niiden kulusta. Jouduin nimittäin niissä turvautumaan vuoron perään sukututkimuksen moniin eri lähteisiin.

Selvitystyön lähtökohtatiedot löytyivät kirjallisuudesta. Bergholm mainitsee Sukukirjassaan Elin Enqvistin Aschan-suvun miniänä ja hänen isänsä Hahnsson-suvun vävynä. Vuonna 1944 merkitsin muistiin isoäidiltäni saamani tiedot hänen suvustaan. Hän tiesi isoisänsä Matts Enqvistin asuneen pienviljelijän tapaisena Turun liepeillä ja isoäitinsä Maria-nimiseksi. Isoäitini arveli, että Matts Enqvist oli ylhäisempi syntyperältään kuin yhteiskunnalliselta asemaltaan: »Kun äitini synnytti lapsen, hänen isänsä esitti aina onnittelunsa suutelemalla kättä. Sellaista ei muuten harrastettu meidän piireissämme. Ehkä hän oli ylhäissäätyisen Ruotsista saapuneen pakolaisen poika. Joka tapauksessa hänen syntyperäänsä liittyi mystiikkaa.» Sen selvittämiseksi, kuvasiko tämä perimätieto totuutta vai aiheetonta sukuperän kaunistamista, tarvitsin lisätietoja Matts Enqvististä. Niitä löytyi ensinnäkin hänen hautakivestään, jossa hänen ilmoitettiin syntyneen vuonna 1798 ja kuolleen 1878.

Tutkiessani historiakirjojen jäljennöksiä Valtionarkistossa löysin Ernst August Enqvistin syntymämerkinnän Turun suomalaisen seurakunnan kastekirjasta. Samasta seurakunnasta löytyi merkintä hänen vanhempiensa häistä 19.12.1824 ja sen kohdalta heidän täydelliset nimensä Matts Andersson Enqvist ja Maria Jakobsdotter Forsström. Näissä kirjoissa Matts mainitaan palovartijaksi. Hänen syntymämerkintäänsä ei kuitenkaan löytynyt Turusta. Tutkimusten jatkamiseksi oli siirryttävä rippikirjoihin. Kun kävin Turussa, sain käsiini valtavan kirjan ilman hakemistoa ja Enqvistin perheen etsiminen siitä näytti ylivoimaiselta tehtävältä. Johtolanka löytyi kuitenkin alkuperäisestä vihittyjen luettelosta. Siinä oli avioituneiden nimien perässä kirjaimia ja numeroita, jotka osoittautuivat merkinnöiksi ao. kaupunginosasta ja korttelista. Niiden avulla Matts löytyi helposti rippikirjasta, joka ilmoitti hänen syntyneen Nousiaisissa 15.11.1798 ja saapuneen Turkuun Kaarinasta vuonna 1821. Löytyipä vielä muuttokirjakin ja siitä sain eräitä hyödyllisiä lisätietoja.

Tämän jälkeen Matts Enqvistin vanhempien löytäminen historiakirjojen jäljennöksistä ei enää tuottanut vaikeuksia. Hänen isänsä Anders Mattson [2] oli Nousiaisissa Nummen kylän Kirvelän kotivävynä ja hänen äitinsä oli nimeltään Anna Simonsdotter. Isoäitini arveluilla ylhäisestä sukuperästä ei siis tuntunut olevan todellisuuspohjaa.

Kastekirjan jäljennöksistä en kyennyt varmuudella tunnistamaan henkilöä, jolla oli niin tavallinen nimi kuin Anders Mattsson. Rippikirjojen avulla selvisi kuitenkin, että hän syntyi Nousiaisissa 27.7.1762 Killaisten kylän Pitulan isännän Matts Henrikssonin ja Anna Jöransdotterin poikana. Jatkaessani etsimällä Mattsin vanhempia toistui tutuksi tuleva vaikeus. Hän ei ollut Pitulasta kotoisin, vaan tuli taloon rengiksi, joka 1744 nai isäntänsä tyttären. Milloin ja missä hän oli syntynyt?

Rippikirjoissa, jotka alkavat vasta vuonna 1739, hänen syntymävuodekseen mainitaan 1709. Merkinnässä hänen kuolemastaan 28.3.1765 hänet ilmoitetaan 55 vuoden ja 6 kuukauden ikäiseksi, eli noin syyskuussa 1709 syntyneeksi. Ainoa Matts Henriksson Nousiaisten kastekirjassa koko vuoden 1709 aikana on jäljennöksessä merkitty syntyneeksi 10.7.1709 Alakylän Viirilässä asuneen Henrikin poikana. Tarkistus osoitti Nousiaisten kuolleiden luettelon ikämerkinnät siksi epätarkoiksi vuoden 1765 tienoilla, ettei 2-3 kuukauden virhe kuoliniässä ollut mikään harvinaisuus. Tuntui hyvin mahdolliselta, että Pitulaan tullut Matts Henriksson oli Viirilän Henrikin poika, mutta olettamus kaipasi lisätodisteita.

Kun kirkonkirjoista ei selvinnyt, mistä Matts Henriksson saapui Pitulaan, ryhdyin tutkimaan tuomiokirjoja. Vuoden 1744 kirjasta löytyikin tieto avioehtosopimuksesta, jonka Matts »Killaisten kylässä asuvana leskenä» oli solminut tulevan appensa kanssa. Edellisenä vuonna mainitaan tuomiokirjassa killaiselaisen lampuodin Matts Henrikssonin pesänositus hänen vaimonsa Malin Eskilsdotterin kuoleman jälkeen sekä heidän lapsensa Henrik ja Maria. Näiden löytöjen jälkeen paljastuivat helposti historiakirjoista tiedot Malinin kuolemasta Killaisten Tuorissa 27.3.1743 ja kolmen lapsen syntymisestä Tuorissa 1742 sekä Moijosten kylän Klemelässä 1737 ja 1738. Mahdollisesti aikaisemmin syntyneitä lapsia en kuitenkaan kyennyt tunnistamaan tyydyttävän varmasti kastekirjasta, koska siinä ei ennen vuotta 1737 ole täydellisiä vanhempien nimiä. Vihkimämerkintää ei myöskään löytynyt Nousiaisten kirjoista, mutta naapuripitäjässä Mynämäellä vihittiin 19.2.1727 Matts Henriksson Myllykylästä ja piika Malin Eskilsdotter Tammistosta. Saman vuoden henkikirjassa mainitaan Malin Tammistossa isännän kälynä ja Matts Myllykylässä renkinä rumpali Pilfeltin virkatalossa. Tämä johtolanka katkesi kuitenkin pian; Mynämäen kastekirjasta ei löytynyt ketään vuonna 1709 syntynyttä Matts Henrikssonia.

Siirryin selvittämään Viirilän Henrikin kohtaloita henkikirjojen avulla. Viirilän isäntänä oli Matts Johansson vuoteen 1708 ja seuraavasta vuodesta ainakin vuoteen 1713 Henrik Jöransson, joka oli nainut edeltäjänsä tyttären, Lisa Mattsdotterin. Heille syntyivät pojat Matts 1709 ja Jakob 1712. Rauhan palattua perhettä ei enää ole Viirilässä, jonka isäntinä vuoteen 1728 saakka mainitaan vuoron perään Anders Eskilsson, Tomas Mickelsson, Johan Tomasson ja Tomas Tomasson. Seuraavan vuoden henkikirja tuotti jymy-yllätyksen. Viirilän isännäksi osoittautui Matts Henriksson, jonka vaimo oli Malin. Yhdistämällä henki- ja historiakirjojen tiedot sain selville, että etsimäni perhe asui Viirilässä 1729-1734 ja sai kolme lasta tänä aikana. Heidän joukossaan oli pesänosituksessa mainittu Maria ja hänen veljensä Henrik syntyi ilmeisesti Moijosten Klemelässä vuonna 1735.

Valaistusta siihen, mitä tapahtui Henrik Jöranssonin perheelle, löytyi vuosien 1722 ja 1723 tuomiokirjoista. Henrik kuoli isonvihan aikana ja hänen leskensä Lisa Mattsdotter solmi kesäkuussa 1719 uuden avioliiton Anders Eskilssonin kanssa. Lisa kuoli vuorostaan ennen 5.12.1721, jolloin hänen pesänsä jaettiin (tuomiokirjassa Henrik Jöranssonin leskeksi tosin mainitaan Malin Jöransdotter, mutta myöhemmin ilmenee, että tiedot koskevat Lisa Mattsdotteria ja että Malin Jöransdotter oli hänen äitinsä). Lasten nimiä ei mainita tuomiokirjassa, mutta heidän sanotaan 1723 elävän isoäitinsä luona Viirilässä. Lisan sisareksi mainitaan samalla »vaimo» Valborg Mattsdotter Mynämäen Perpoisissa. Tämä löytö avasi mahdollisuuden selittää Nousiaisista kotoisin olevan Mattsin esiintymisen renkinä Mynämäellä 1727. Kaikki tiedot tuntuivat viittaavan siihen, että Matts Henriksson oli Henrik Jöranssonin 1709 syntynyt poika; ainoana pienen epäilyksen aiheuttajana oli kahden kuukauden ero syntymäaikamerkinnöissä.

Siirtyessäni etsimään Henrik Jöranssonin alkuperää kohtasin tutuksi muodostuneen tilanteen; hänkin tuli vävynä lopuksi hallitsemaansa taloon. Mistä hän saapui Viirilään? Toivoin löytäväni johtolangan jatkotutkimuksia varten lasten kummeja koskevista tiedoista. Kun sen vuoksi tutkin Nousiaisten alkuperäistä kastekirjaa, tarjosi se yllätyksen. Valtionarkistossa olevasta kastekirjan jäljennöksestä löytämäni syntymäaika oli virheellinen. Viirilän Henrikin poika Matts ei syntynyt 10.7. vaan 10.7bris eli 10.9. Näin hävisi huolta aiheuttanut kahden kuukauden ero syntymäaikamerkinnöissä. Väite, että Henrik Jöransson oli Enqvist-suvun kantaisä tuntui tämän jälkeen turvallisen varmalta, vaikka ehdottoman sitovat todisteet puuttuivatkin.

Mattsin kummeiksi on vuoden 1709 kastekirjaan merkitty »Math. Laurentt cum uxore de Wirmå Pärpois» ja »Johannes Georgii cum uxore de Lehmo Kåwala». Molemmat kummiparit olivat siis toisesta pitäjästä. Matts Larsson Mynämäen Perpoisista oli Lisa Mattsdotterin sisaren Valborg Mattsdotterin aviomies. Kun lisäksi Henrikin toisen pojan Jakobin kummina 1712 mainitaan »Bondens broder ifrån Leemu», tuntui hyvin luultavalta, että Johan Jöransson Lemun Kovalassa kuului Henrikin sukuun ja että Henrik oli kotoisin Lemulta. Samaan suuntaan viittasi tuomiokirjatieto vuodelta 1723: silloin nimitettiin Henrik Jöranssonin lasten holhoojaksi heidän setänsä Matts Jöransson, joka oli lampuotina Lemun Peinikkalassa. Kysymykseen, kuka oli etsimäni lemulainen Jöran toi onnekas sattuma vastauksen.

Suoritin nämä tutkimukset 1950-luvulla, jolloin Valtionarkistossa ei vielä ollut käytettävissä mikrofilmijäljennöksiä alkuperäisistä kastekirjoista. Eräässä keskustelussa professori Jarl Gallén mainitsi hankkineensa mikrofilmikopioita Nousiaisten ja eräiden muiden kuntien kirkonkirjoista oman laajan Kallelasta peräisin olevan sukunsa tutkimista varten. Hän kutsui minut ystävällisesti luokseen löytääkseni kaipaamani tiedot Henrik Jöranssonin poikien kummeista. Kun pyysin hänen apuaan varmistaakseni oliko kummina mainitun Johannes Georgiin kotitalo Kåwala vai Kånala, hän pystyi ratkaisemaan asian ja samalla myös kertomaan minulle tämän kummin isästä. Hän tunsi nimittäin sekä Johan Jöranssonin että hänen isänsä Jöran Henrikssonin Lemun Kovalassa asuneiksi Kallelan suvun jäseniksi. Sattuma siis antoi yhtaikaa minulle kaksi polvea lisää Enqvistien sukujohtoon ja hänelle laajan lisähaaran Kallelan sukuun.

Lemun Kovalassa asuneen Jöran Henrikssonin isä Henrik Henriksson oli samassa pitäjässä Vipisten isäntänä 1641-1675 ja Lemun kirkonisäntänä 1649-1681. Hänen pojastaan Jakob Henrikssonista polveutuu Kallelan suku ja toisella pojalla Jöranilla oli pojat Johan, Matts ja Henrik. Professori Gallén tiesi, että Johan tuli Kovalan isännäksi isänsä jälkeen sekä että Matts mainittiin Kovalassa 1699-1700 ja Henrik 1701-1703. Paitsi tiedoilla Henrikin kohtaloista ja jälkeläisistä pystyin täydentämään sukupuuta myös ilmoittamalla, että Matts oli lampuotina Lemun Peinikkalassa 1723.

Yhteenvetona tutkimusten tuloksista esitettäköön lopuksi seuraava Enqvist-suvun polveutumislinja, jossa tiedot kahdesta ensimmäisestä sukupolvesta ovat professori Gallénin tutkimustuloksia.

Henrik Henriksson, Lemun Vipisten isäntä 1641-1675, kirkonisäntä 1649-1681, eli 1683. - Puoliso viimeistään 1643 Sara, main. Vipisissä 1643-1674, jolloin hänestä sanotaan »uthgammal och siuklig», haud. Lemun kirkkoon 1678. Hän oli ehkä sama Sara, joka 1637-1639 mainitaan Vipisten edellisen haltijan Tomas Markussonin (k. 1639) vaimona.

Poika:

Jöran Henriksson, isäntänä Lemun Kovalassa 1675-1704, mainitaan siellä vielä 1705 »yli 60-vuotiaana». - Puoliso Valborg, mainitaan Kovalassa 1675-1704.

Poika:

Henrik Jöransson, mainitaan Lemun Kovalassa 1701-1703, tuli vävynä Viirilän isännäksi Nousiaisten Alakylässä, mainitaan siellä 1709-1713, kuoli ennen 1719. - Puoliso Nousiaisissa 28.12.1708 Lisa Mattsdotter (hänen 1. avionsa), k. ennen 5.12.1721, vht Viirilän isäntä Matts Johansson ja Malin Jöransdotter, 2. puoliso kesäkuussa 1719 Viirilän ja vuodesta 1723 Killaisten Pietilän isäntä Anders Eskilsson.

Poika:

Matts Henriksson, s. Nousiaisissa 10.9.1709, lopuksi Killaisten Pitulan isäntä Nousiaisissa, k. siellä 28.3.1765. - Puoliso 1:o Mynämäellä 19.2.1727 Malin Eskilsdotter, k. Nousiaisissa 27.3.1743 (40 v. 6 kuuk.), vht luultavasti Eskil Tomasson ja Malin Mattsdotter; 2:o Nousiaisissa 5.1.1744 Anna Jöransdotter (hänen 1. avionsa) s. Nousiaisissa 6.11.1726, k. siellä 19.1.1778, vht Pitulan isäntä Jöran Mattsson ja Anna Jakobsdotter, 2. puoliso 29.9.1766 Pitulan isäntä Jöran Jöransson, s. Nousiaisissa 28.1.1735, k. siellä 16.1.1784.

Poika:

Anders Mattsson, s. Nousiaisissa 27.7.1762, lopuksi torppari Nousiaisten Killaisten Tyränojassa, k. siellä 20.11.1814. - Puoliso Nousiaisissa 22.11.1796 Anna Simonsdotter, s. 25.10.1770 (rippikirjan mukaan), eli 1827, vht lampuoti Nousiaisten Nummen kylän Kirvelässä Simon Johansson ja hänen 1. vaimonsa Maria Simonsdotter.

Poika:

Matts Enqvist, s. Nousiaisissa 15.11.1798, palovartija ja ajuri Turussa, omisti siellä et. neljänneksen talon no 103, Vähä-Nurkkala, k. Turussa 17.1.1878. - Puoliso Turussa 19.12.1824 Maria Forsström, s. Liedossa 12.6.1799, k. Turussa 5.3.1877, vht Liedon Pränikkälän kylän Jaakkolan isäntä Jakob Pettersson ja Valborg Mickelsdotter.

Poika:

Ernst August Enqvist, s. Turussa 29.8.1832, leipurimestari ja tukkukauppias Turussa, k. siellä 5.11.1889.- Puoliso Turussa 14.8.1858 Johanna Gustava Hahnsson, s. Turussa 30.10.1839, k. siellä 12.7.1884, vht turkulainen muonakauppias Johan August Hahnsson ja Johanna Borgenius.

Tytär:

Elin Enqvist, s. Turussa 28.9.1863, k. Helsingissä 9.5. 1948. - Puoliso Turussa 17.1.1885 fil. tri, sittemmin yliopiston professori Adolf Ossian Aschan, s. Helsingissä 16.5.1860, k. siellä 25.2.1939.


Viitteet

[1]   Perustuu Suomen Sukututkimusseuran kokouksessa 12.2.1957 pidettyyn esitelmään.

[2]   Käytän lähteistä ilmeneviä nimien muotoja vaikka olen vakuuttunut siitä, että esim. Anders Mattsson käytti suomenkielistä nimeä. Tutkimusselostuksessa pidän lähteiden mukaista muotoa suotavampana.


Genos 42(1971), s. 69-74

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1971 hakemisto | Vuosikertahakemisto