GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Kantaisän perhe | I päähaara | II päähaara | III päähaara | IV päähaara | Artikkelin loppu ]


Relander-suvun varhaispolvet

Oikeusneuvosmies Pentti J. Voipio, Helsinki

Jokainen sukututkimuksesta kiinnostunut ymmärtää, ja jokainen sukututkija tietää: mitä kauemmaksi ajassa taaksepäin jotakin sukua pyritään tutkimaan, sitä vaikeammaksi käy työ, sitä niukempia ovat tulokset. Mitä aikaisempi vuosikymmen tai vuosisata, sitä vähemmän asiakirjoja on tallella. Tuli on tuhonnut, rotat nakertaneet. Moni mieskin on tahallaan asiakirjojansa tuhonnut, uskoen ne tarpeettomiksi, arvaamatta että niillä myöhemmin voisi olla korvaamaton merkitys. Niinpä usean suvun selvittäminen pysähtyy jo 1700-luvun kohdalle, ja vain aniharvan suvun, aatelisenkaan, jälkiä voidaan seurata 1500-luvun puoliväliä kauemmaksi.

Monen pitäjän osalta sukututkimus vaikeutuu, kirkonkirjojen palamisen vuoksi, jo paljon lähempänä nykyaikaa. Tällainen pitäjä on myös Hirvensalmi, jonka kirkonkirjat tuhoutuivat 1822. Olen aikaisemmin (Genos 1970, ss. 25-35) selostanut, kuinka on ollut mahdollista kirkonkirjojen ja tuomiokirjojenkin tuhoutumisesta huolimatta saada esille varsin paljon selvitystä pitäjän asujamistosta. Tutkimus on lähinnä kohdistunut Relander-sukuun. Samalla on saatu kiinnostavia tietoja eräistä muistakin suvuista. Tarkoitukseni on seuraavassa nimenomaan Relander-suvun tutkimustulosten avulla osoittaa, että puutteellisenkin aineiston perusteella voidaan suvun varhaisvaiheista saada melko luotettava kuva. Relander-suvun kannalta tuloksiin pääseminen on ollut tärkeätä siksi, että kauan valmisteilla ollut sukukirja saataisiin vihdoin julki.

Tutkimustyön tähänastiset tulokset ilmenevät seuraavista sukutauluista. Koska taulut lähivuosina julkaistaan sukukirjana, ei niitä ole kuitenkaan otettu tähän täydellisinä, vaan ainoastaan siten, että ne sisältävät yleensä maininnat vain kaikista niistä henkilöistä, joiden sukujohtoa ei voida osoittaa säilyneiden kirkonkirjojen avulla (mukaanlukien vajaana säilynyt lastenkirja v:lta 1790). Näistäkin on - tilan säästämiseksi - yleensä otettu mukaan vain ne tiedot, joihin sukujohtojen muodostuminen lähinnä perustuu. Milloin syntymä tai muu tapahtuma on sattunut Hirvensalmella, ei paikkakuntaa ole mainittu.

Selostettu tutkimustyö jatkuu sukukirjan toimittamisen ohella edelleenkin. Tauluihin voi siis myöhemmin löytyä korjauksia ja lisäyksiä.

Kantaisän perhe

Taulu 1.

I. Anders Relander, lukkari, main. koko nimellä 1690, ilman sukunimeä 1693-1708 Mikkelin pitäjässä, aluksi Hirvensalmen kylässä, v:sta 1699 pitäjän lopussa papiston jälkeen. - Vaimo (1:o ?) N. N., main. 1693-1697 ja (2:o ? N. N., main.) 1703-1708.

II. Lapsia (ilmeisesti):

1? Jöran, lukkari, main. 1709-, k. 1729. Taulu 2.

1? Anders, rajaratsastaja, main. 1712-1726. Taulu 8.

1? Lisa, (sotamies Pystisen?) vaimo Hirvensalmelta, kaksipuolisesta huoruudesta kuolemaan tuomittuna vietiin Olavinlinnasta rangaistustaan kärsimään 3.2.1724 (8771: 3645 ja 3647, 8774: 3815-6).

1? Isak, talollinen, main. 1722-1739(-1744). Taulu 11.

2? Gustaf, torppari, main. 1723-1762. Taulu 14.

2? Karin, main. Vahvamäki 4:ssä vaimona 1736-1737. - Puoliso (kuul. 1735) ilm. veljensä Gustafin lanko Krister Mårteninpoika Marttinen, jota ei main. henkikirjoissa.


Varhaisin löydetty maininta Relander-suvusta Hirvensalmella on vuoden 1690 manttaaliluettelossa, jolloin suvun kantaisä, lukkari Anders Relander mainitaan ensimmäisen kerran. Tietoa siitä, mistä hän oli saapunut ja mikä oli hänen isännimensä, ei ole asiakirjoista tavattu. Suvun alkuperästä ei siis vieläkään ole tietoa. Sukutarinahan kertoo, että Anders olisi saapunut Suomeen veljensä kanssa ja veljen asetuttua pysyvästi Turkuun lähtenyt musikanttina yksin kiertämään ympäri maata, kunnes pysähtyi Hirvensalmelle lukkariksi. Tarinaan sopii se, että vain Turussa tavataan Relander-nimisiä henkilöitä ennen vuotta 1690 (SSV 9, ss. 134, 252 ss).

Manttaaliluetteloissa ei näy Andersin vaimon nimeä. Päätellen siitä, että lukkari mainitaan välillä, vv. 1698-1702 ilman vaimoa, näyttää siltä, että hän on ollut kahdesti aviossa. Tätä tukee se, että kaksi viimeistä lasta vaikka ikätietoja ei manttaaliluetteloissa olekaan, ovat selvästi nuorempia kuin muut. Tämän voi päätellä siitä, että he solmivat avioliiton myöhemmin ja ainakin Gustaf eli paljon kauemmin kuin vanhemmat sisarukset. Sama sukutarina kertoo myös, että lukkarin vaimo olisi ollut Ripatin sukua. Tieto saattaa tosin koskea myös Andersin poikaa, lukkari Jöran Relanderia (taulu 2), jonka vaimo myös on tuntematon. Joka tapauksessa Andersin ja hänen ensimmäisen vaimonsa pojanpojan pojanpojat tilallinen Jakob Jakobinpoika Relander (t. 4) ja lukkari Erik Mikaelinpoika Relander (t. 3), jotka olivat myös lukkari Jöranin jälkeläisiä ja asuivat Hirvensalmi 7:ssä, omistivat Lamminrantamaa-nimisen palstan. Tämän aitaamisesta oli ollut riitaa Relanderien, Ripattien ja Ukkosten kesken (Jöranin Anna-tytär näyttää naidun Ukkosten sukuun). Mainittujen perheiden kesken oli siis ehkä aikanaan tehty tilanjako (käräjät 21.9.1810, 11 §). Mainittakoon, että myöhemmin on Relanderien ja Ripattien kesken solmittu useita avioliittoja; puolin ja toisin ovat toisen suvun nuoret miehet hakeneet emännän toisesta suvusta.

Lukkari Anders Relander katoaa manttaaliluetteloista 1708, ja seuraavana vuonna on lukkarina Jöran Relander. Luultavasti Anders oli silloin kuollut, mutta on myös mahdollista, että hän sairaalloisuuden vuoksi olisi luovuttanut viran pojalleen. Mitään asiakirjamainintaa siitä, että he olivat isä ja poika, ei ole tavattu, mutta tuskin on mitään syytä sitä epäilläkään. Isännimeä ei ilmene Andersin muidenkaan poikien kohdalla, mutta heidät mainitaan sittemmin kotitilalla Jöranin veljinä. - Tyttäristä Lisa, joka joutui tuomioille kaksipuolisesta aviorikoksesta, on ilmeisesti syntynyt isänsä ensimmäisestä avioliitosta. Lisan isännimeä ei mainita. Lisan aviomies on saattanut olla sukunimeltään Pyst(y)inen, koska lukkari Jöranin kodissa mainitaan myös sotamies Pystisen vaimo vv. 1722-1723, juuri ennen Lisan joutumista tuomiolle. - Kantaisän nuorempi tytär Karin mainitaan kuulustusluetteloissa (charta sigillata) nimenomaan Andersintyttäreksi, ja kuulutusajan (1735) perusteella hän voi hyvin olla kantaisän tytär toisesta aviosta, mutta ei kantaisän pojan, rajaratsastaja Andersin tytär, koska rajaratsastajan muut lapset ovat selvästi paljon nuorempia.

Kantaisän neljästä pojasta lähtivät suvun neljä päähaaraa, jotka kukin lopulta suuntautuivat eri tahoille. Kaikki päähaarat näyttävät eläneen nykyaikaan, mutta moni myöhempi sukuhaara on jo mieskannalta sammunut.


Suvun I päähaara

Taulu 2.

II. Jöran Relander (Andersin poika, taulu 1), lukkari, main. ilman sukunimeä 1709-1710 Mikkelin pitäjän lopussa, koko nimellä Hirvensalmi 7:ssä 1711-, k. 16.2.1729 (8790: 4206). - Vaimo N. N., main. l709-1723.

III. Lapsia:

Erik, lukkari, main. 1730, k. 1760. Taulu 3.

Jöran, vuokraaja, main. 1735-1766. Taulu 6.

? Anna, main. vaimona Ripatti 5:ssä 1738-1750. - Puoliso (kuul. 1737) tilallinen Erik Sigfridinpoika Ukkonen.

? Maria, main. näht. Kilkki 4:ssä vaimona 1749-1753, leskenä 1770-1777. Main. käräjillä 18.10.1775, 43 §, Kilkistä olevan Matts Ripatin äitinä. - Puoliso luult. 1743 tilallinen Johan Ripatti.

Johan, torppari, main. 1748-1790. Taulu 7.


Jöran Relander toimi Hirvensalmen lukkarina parikymmentä vuotta. Hänenkin poikansa ilmaantuvat manttaaliluetteloihin vasta isänsä kuoltua, jolloin heidät sitten myös mainitaan veljeksinä. Nuorimman, Johanin, isännimi näkyy kuitenkin tuomiokirjoista. Tyttäriä ei mainita manttaaliluetteloissa kotona, eikä Annan kuuluttamisvuonna 1737 kuulustusluetteloissa yleensä mainita morsiamen isännimeä eikä kotikylää, vaikka ne useimpina vuosina tavallisesti ilmoitetaan. Kumpikin tytär kuitenkin mitä todennäköisimmin kuuluu tähän perheeseen. Eräänä indisiona tästä voitaneen pitää sitä, että heidän veljensä Jöran, asuttuaan appensa luona Vahvamäessä, muutti ensin Ripattiin, minne Anna oli avioitunut, ja lopuksi Kilkkiin, Marian kodin lähelle.

Äsken mainittu Maria löytyi oikeustapauksesta 18.10.1775, jolloin hänet ilmoitetaan Kilkin kylästä olevan Matts Ripatin äidiksi. Oli ilmeistä, että Marian mies oli kuollut ennen tuota päivää. Tuntui siten olevan helppoa löytää Maria poikansa avulla manttaaliluetteloista, vaikka niissä itäsuomalaiseen tapaan ei vaimon tai lesken itsensä nimeä juuri koskaan mainita. He näkyvät vain miehensä nimen yhteydessä, esim. »Anders Relander m. ho» tai »Anders Relanders Ea:s folk». - Nyt kuitenkin Kilkin kylässä oli kaksi Matts Ripattia, Bertilin ja Johanin pojat, naapuritaloissa. Kummankin isä oli tuolloin jo kuollut, ja molempien äidit elivät leskinä! Koska siihen taloon, missä isännöi Matts Johaninpoika Ripatti (Kilkki 4), pian Marian kuoleman jälkeen asettui itsellisenä muutamaksi vuodeksi Marian veljenpoika Johan Relander, on luultavampaa, että Marian mies oli Johan Ripatti. Manttaaliluetteloissa Maria miehineen mainitaan vasta vuodesta 1749, mutta ilmeisesti he olivat avioituneet aikaisemmin, sillä Matts-poika ilmaantuu manttaaliluetteloihin jo 1762 ja oli siis syntynyt 1746 tai ehkä pari vuotta aikaisemminkin. Kun Mariaa ja hänen miestään ei mainita heinäkuussa 1733 alkavissa kuulutusluetteloissa, joissa on pikkuvihan aikana 1742-1743 kuitenkin aukko, on heidät luultavasti kuulutettu ja ehkä vihittykin noin 1743. - Mainittakoon, että ainakin Mikkelin tienoon manttaaliluetteloissa lapset ilmaantuvat - verrattuna muuten selville saatuihin ikätietoihin - näkyville yleensä vasta 17-vuotiaina ja jopa vuotta tai paria vanhempinakin, eikä kovinkaan usein 15-vuotiaina, kuten Länsi-Suomessa.


Taulu 3.

III. Erik Relander (Jöranin poika, taulu 2), lukkari, main. Hirvensalmi 7:ssä 1730-, k. 18.7.1760 (Hist. Arkisto XVII, s. 337). - Puoliso Mikkelissä 18.8.1730 Anna Tarvoon (Tarvainen), k. 1786, jälkeen 16.6., jolloin teki testamentin, ja ennen 14.11., jolloin se valvottiin.

IV. Lapsia:

Karin, main. 1750-. - Puoliso n. 1750 siltavouti Thomas Parkkonen.

Maria, s. 1737, main. 1754-. - Puoliso noin 1755 »linvävaren» Gabriel Kruskopf Mikkelistä.

Jakob, tilallinen, main. 1752-, k. 1789. Taulu 4.

Johan, näht. tilanosakas, ei main. henkikirjoissa, k. n. 1801. Taulu 5.

Mikael, lukkari, s. n. 1743, main. 1761-, k. 19.5.1806 (käräjät 10.9.1806, 4 §, ja 20.9.1810, 95 §). - Puoliso l:o Ristiinassa 10 ja 18 päivän lokakuuta 1761 välillä Katarina (ei Maria) Savander, s. n. 1741 (13-vuotias 1754 rippik. mukaan, mutta 14-vuotias 1757 henkik. mukaan), k. 16.11.1794 (perukirja 14.1.1795); 2:o n. 1795 Ottiliana Blomberg (käräjät 20.2.1807, 63 §). - Mikaelin poikia olivat mm. Iitin kappalainen Petter Johan (1766-1826), Tohmajärven lukkari Mikael (1774-1830) ja Hirvensalmen lukkari Erik (1781-1845) Relander, ja Mikaelin ensimmäisestä aviosta polveutuvat tunnetuimmat Relander-suvun haarat.


Lukkari Erik Relanderin vaiheista tiedetään jo aika paljon, sillä tuomiokapituli joutui erinäisiin hankaluuksiin hänen vuoksensa. Siitä lähemmin kuitenkin vasta sukukirjassa. Erikin vaimo Anna Tarvoon (Tarvainen) ei ehkä ollutkaan Mikkelin lukkarin tytär, niinkuin on arveltu, koska Mikkelin - tosin kovin vajavissa - rippikirjoissa ei lukkarin yhteydessä näy Anna-nimistä tytärtä. Annan testamenttiasiassa esiintyvät perheeseen kuuluvina vain ne lapset, jotka mainitaan taulussa. Täten perheestä sulkeutuvat pois eräät muut Relanderit, jotka iän puolesta sopisivat tähän tauluun. - Erikin pojan Mikaelin ensimmäinen vaimo oli selvästi nimeltään Katarina eikä Maria Savander. Syy Durchmanin erehdykseen näiden sisarusten kesken (SSV 9, s. 255) ei ole selvinnyt. Ristiinassa näyttää muuten olleen kaksikin Maria Savanderia, varmaan täti ja veljentytär, joiden suhteen on muulloinkin tehty erehdyksiä.


Taulu 4.

IV. Jakob Relander (Erikin poika, taulu 3), tilallinen, main. Hirvensalmi 7:ssä 1758-, k. 1789, jälkeen 19.1., jolloin oli todistajana. - Puoliso n. 1758 Valborg Riittinen, k. pääsiäisenä 1806 (käräjät 13.9.1806, 85 §).

V. Lapsia:

Anna Maria, s. 1760, main. 1776- (kotona »Anna» 1776-1777, v. 1778 henkikirja puuttuu, »Maria» 1779-1780, Lahnaniemi 6:ssa vaimona 1781-), säilyneissä kirkonkirjoissa aina »Anna Maria». Miehensä ohella main. käräjillä vain »Annana» (17.1.1789, 24 §), myöhemmin vain »Mariana» (esim. 19.2. ja 16.9.1802 sekä 15.9.1814). K. 26.2.1834. - Puoliso 1780 tilallinen Anton Antoninpoika Gynther.

Valborg, s. 1765, main. 1781-, k. 20.4.1828. - Puoliso n. 1785 tilallinen, lautamies Johan Mikkelinpoika Gynther, Syväsmäestä.

Eva, main. 1783-1786.

Helena, s. 1772, main. 1789-, k. 21.12.1834. - Puoliso n. 1791 sisarensa Valborgin lanko, tilallinen Anton Mikkelinpoika Gynther.

Jakob, tilallinen, s. 1774, k. 4.4.1834. - Puoliso N. N., main. 1798-1811. - Puolisoiden lapsista vain tytär Maria, s. 1805, näyttää eläneen aikuiseksi.


Lukkari Erikin vanhin poika Jakob jäi maanviljelijänä hoitamaan kotitilaa. Hänen vanhimpina tyttärinään pidetyt Anna ja Maria ovat ilmeisesti yksi ja sama henkilö, Anna Maria. Eräissä asiakirjoissa hänet mainitaan vain yhdellä etunimellä, jommallakummalla. Kaksi etunimeähän oli kansanihmiselle ylellisyyttä siihen aikaan! Anna Marian mies ei ollut ainakaan läheistä sukua hänen kahden sisarensa miehille, jotka olivat veljeksiä. - Mainittakoon, että Gyntherin sukutaulu on esitetty käräjillä 19.2.1806, 66 §, ja 19.2.1807, 58 §. Nimi, joka nykyisin äännettäneen G:llä alkaen, esiintyy vanhoissa asiakirjoissa toisinaan muodossa Jynter, mikä ilmaisee silloisen ääntämistavan.


Taulu 5.

IV. Johan Relander (Erikin poika, taulu 3), näht. tilanosakas Hirvensalmi 7:ssä, mutta puuttuu manttaalikirjoista. Mainitaan saaneen äitinsä testamentin tiedoksi 1787. Esiintyy todistajana (»bonden Jakob och bondesonen Johan Erikssöner Relander») käräjillä 19.1.1789, 44 §. K. n. 1801. - Vaimo N. N., main. Hirvensalmi 7:ssä Jakobin (ed. taulu) veljen Johanin vaimona 1786-, leskenä 1802-.

V. Lapsia:

? Erik, s. n. 1789, k. (»Bde son») 29.2.1796 6-vuotiaana (käräjät 17.9.1796, 86 §).

Johan, itsellinen, s. 1792, k. 4.3.1848. - Puoliso 23.9.1821 Eeva Ripatti. - Näiden ainoa aikuiseksi elänyt pojanpoika Anders Johan, s. 2.1.1856, muutti Inkeriin 1880.

Valborg, s. 1801. - Puoliso 18.11.1827 Krister Eliaanpoika Ripatti, Pöyrystä.


Johan Relanderin puuttuminen manttaaliluetteloista ja hänen vaimonsa mainitseminen vain Jakobin veljenvaimona (»bror Johans hustru») herättää ihmetystä. Koska hänet vielä vanhoilla päivillään mainitaan talollisen poikana, hän tuskin on ollut sotilas tai virkamies ja sen vuoksi henkirahasta vapaa. - Tämän Johan Erikinpojan vanhemmaksi pojaksi on kysymysmerkein merkitty nuorena kuollut Erik, josta tuomiokirjaan on merkitty sanonta »bde son». Muutoin tuo poika olisi ikänsä perusteella sopinut myös taulussa 7 mainitun Johan Johaninpoika Relanderin (1755-1835) pojaksi. Tässä perheessähän on lasten syntymäajoissa pitempi väli juuri sopivalla kohdalla. Kun Johan Johaninpoika oli kuitenkin »vain» torppari, ei ole todennäköistä, että hänen poikansa olisi mainittu talollisen poikana. Säätyero varmaan säilytettiin!


Taulu 6.

III. Jöran Relander (Jöranin poika, taulu 2), vuokraaja, main. Hirvensalmi 7:ssä 1735-1739, Vahvamäki 4:ssä 1746 (1747 »för 2:ne år») - 1755, Ripatti 1:ssä 1756-1761 ja Kilkki 1:ssä 1762-1766. Oli elossa 1775 (käräjät 11.4.1775, 28 §, ja 18.10.1775, 43 §). - Puoliso (kuul. 1738) setänsä Gustafin ja tätinsä Karinin (taulu 1 ja 15) käly Maria Mårtenintytär Marttinen, main. vaimona 1739 ja 1746-1747, mutta oli näht. elossa vielä ainakin noin 1755.

IV. Lapsia:

Johan, vuokraaja, s. 1741, main. 1760-1812, asui viimeksi Kilkki 6:ssa, k. 18.3.1811 (käräjät 10.9.1811, 11 §, 15.2.1812, 17 §, ja 16.9.1812, 53 §). - Puoliso noin 1767 Anna Tiilikainen (käräjät 16.2.1808, 17 §), k. joko 14 päivää ennen miestään tai 14 päivää tämän jälkeen. - Ainoa poika, nimeltä tuntematon, kuoli lapsena.

Jöran, tilallinen, main. 1765-1789, asui viimeksi Lelkola 3:ssa, k. 1789. - Vaimo N. N., main. 1770-1789. - Heidän ainoat aikuisiksi eläneet pojanpoikansa pojat, Otto, s. 21.5.1846, ja Johannes, s. 26.6. (ei 25.5.) 1850, muuttivat Inkeriin 1868 ja 1872. Johanneksen puoliso Skuoritsassa 9.12.1871 Eva Häkkinen, s. 13.7.1853.

Anders, tilanosakas, main. 1766-, k. noin 1787. - Vaimo N. N., main. 1785-1789. - Heidän nähtävästi ainoa lapsensa Gustaf, s. 1786, k. 1789.

Maria, s. 1747, main. 1767-, k. 19.4.1819. - Puoliso n. 1771 tilallinen Mikkel Honkanen, Monikkalasta (käräjät 14.2.1801, 24 § ja 16.2.1805. 69 §).

Erik, torppari, s. n. 1750, main. 1769-, asui Monikkalassa, k. 27.3.1815. - Puoliso l:o n. 1776 Karin Jöranintytär Inkeroinen, k. n. 1789 (käräjät 19.9.1817, 76 §); 2:o jo 1792 Anna Matintytär Väntti, k. 30.12.1819. Sukuhaara sammui mieskannalta 16.2.1881.

Matts, vuokraaja, main. 1770-, k. ennen 1805. - Puoliso n. 1778 Valborg Susi, s. 1755, k. 7.2.1826. - Sukuhaara elää.


Kun lukkari Jöranin vanhin poika Erik peri isänsä viran ja jäi samalla kotitilalle, nuoremmat veljet joutuivat lähtemään maailmalle. Jöran Jöraninpoika Relander muutti paikkaa useamman kerran. Kuulutusmerkintä varmistaa hänet myöhemmissä vaiheissaan samaksi henkilöksi, joka lähti kotitilalta jo varhain. Hänen poikansa hajaantuivat edelleen, asuen kukin eri kylässä. Suku täten levisi eri kyliin, niin että 1800-luvulla Relandereita oli monissa Hirvensalmen ja ympäristöpitäjien kylissä. Kuitenkaan, monien sukuhaarojen sittemmin sammuttua, ei Relandereita tätä nykyä ole Hirvensalmella montakaan perhettä, ja nekin näyttävät olevan vain Matts Jöraninpoika Relanderin sukuhaaraa. Siitäkin sukuhaarasta ovat useimmat muuttaneet muille paikkakunnille, myös jo tämän vuosisadan alkuvuosikymmeninä pääkaupunkiinkin.


Taulu 7.

III. Johan Relander (Jöranin poika, taulu 2), torppari, main. Hirvensalmi 7:ssä ehkä jo renkinä 1745, Erikin (taulu 3) veljenä 1748-1751, koko nimellä 1752, Hirvensalmi 3:ssa renkinä 1752-1754, Hirvensalmi 1:ssä renkinä 1755 ja torpparina 1756-1790. K. ennen 28.9.1791, jolloin perunkirjoitus toimitettiin (käräjät 2.2.1792, 24 ja 26 §). - Vaimo N. N., main. 1752-1771.

IV. Lapsia:

Johan, torppari, s. 1755, muutti kotitorpasta 1804 Mikkelin Korpijärvelle, missä k. 4.6.1835. - Puoliso n. 1782 Karin Parkkonen. Heillä lapset Eva, s. 1784, Karin, s. 1787, Johan, s. 1793, ja Anders, s. 1801. - Sukuhaara sammui mieskannalta 15.3.1891.

Anders, tilallinen, s. 1759. Toimi usein varalautamiehenä. Kuudennusmies. K. 15.12.1822. - Puoliso n. 1786 Maria Andersintytär Paajanen, s. 1765, k. 17.7.1831. Lapsettomat.

Maria, main. 1777. - Itsellisenleski Maria Relander, s. rippikirjan mukaan 1760, k. Ristiinassa 29.2.1804 (kuoll. luettelossa »84 år»).

Lisa, main. 1780-1781. - Torpparinleski Lisa Relander, Hurrilasta, k. 1793 (käräjät 12.2.1794, 71 §).

Adam, tilallinen, s. 1767, main. 1784-, viimeksi Soikkala 13:ssa. Esiintyy usein käräjillä. Sakotettiin vaimonsa pahoinpitelemisestä 20.9.1816, 68 §. K. 17.1.1836. - Puoliso n. 1795 Karin Vitikka, s. 1767, k. 24.3.1826. - Heidän ainoa pojanpoikansa kuoli lapsena.

Eva, s. 1770, k. 7.9.1834. - Puoliso Elias Manninen.

Elin, main. 1790-1795, myös käräjillä 2.2.1792, 24 §.


Myös Johan Jöraninpoika Relander lähti pian kotitilalta, mutta jäi kotikylään koko iäkseen. Hän on ainoa lukkari Jöranin pojista, jonka isännimi näkyy asiakirjoissa (käräjät 20.1.1789, 51 §). Hänen kuoltuaan hänen lapsensa riitelivät perintöasioistaan, mm. 11.2.1794. Johanin poika Anders näyttää olleen arvostettu mies. On syytä mainita, että kun pöytäkirjoissa mainitaan lautamiehenä Anders Relander, ei tämä näytä aina olevan sama mies, vaan lautamieheksi on ilmeisesti toisinaan otettu toinen samanniminen mies. Näin on täytynyt tapahtua myös silloin (12.2.1794, 66 §), kun Andersin serkku, edellisessä taulussa mainittu Johan Relander (1741-1811) oli asianosaisena, sillä asianosaisen serkku ei voi toimia lautamiehenä. Tapaus ei toisaalta näytä antavan aihetta epäilykseen, että Anders ja Johan eivät olisikaan serkuksia eivätkä siis heidän isänsä veljeksiä. Tämän ja edellisen taulun sukujohto nimittäin ovat siinä määrin ilmeisiä, vaikka asiakirjallinen näyttö ei olekaan aukoton. Tämä tapaus muuten tuo näkyviin seikan, joka koko ajan vaikeuttaa tutkimusta: Relanderin suvussa käytettiin varsin harvoja etunimiä. Eri henkilöiden erottaminen toisistaan on vaikeaa, ja sekaannusten vaara on suuri.


Suvun II päähaara

Taulu 8.

II. Anders Relander (Andersin poika, taulu 1), rajaratsastaja (A. R. Cederbergin tieto ilman lähdemainintaa), main. Hirvensalmi 7:ssä 1712-1726. - Vaimo N. N., main. 1722, mutta oli elossa myöhemminkin vammautuneena: »Anders Relanders hustru. Fallit sin foot af för 4 åhr sedan, som blifvit 1723 slutit af Mant. Längd» (8768: 1575).

III. Lapsia (nähtävästi):

Erik, tilallinen, s. 1726, main. ehkä Hirvensalmi 7:ssä 1746-1749 (»dr Erich»), muutti Pieksämäelle 1749, k. siellä loppuvuodesta 1770 (aukko kuoll. luettelossa). - Puoliso Pieksämäellä 30.12.1749 Brita Paulintytär Taavitsainen, s. Pieksämäellä 19.5.1734, k. siellä 11.5.1801. - Sukuhaara elää.

Abraham, torppari, main. 1760-1765. Taulu 9.

Eva, main. Hirvensalmi 7:ssä Abraham Relanderin sisarena 1764-1766. Nähtävästi sama Hurrila 1:ssä 1768.

Maria, main. Hirvensalmi 7:ssä Eva Relanderin jälkeen sisarena Abraham Relanderin lesken yhteydessä 1766. - Maria Relander, s. 1731, main. Ristiinan Innala 2:ssa 1769-1770, Innala 1:ssä 1771-, k. Ristiinassa 13.3.1809 naimattomana. Hänellä oli kapteeni Hans W. Starckin kanssa tytär Maria, s. Ristiinassa 4.12.1774, k. siellä 15.6.1833 tilallisen Abel Hämäläisen leskenä.


Suvun kantaisän neljästä pojasta ovat toinen ja kolmas, Anders (t. 8) ja Isak (t. 11) tutkijan kannalta hankalampia selviteltäviä kuin vanhin ja nuorin veli. Vanhimman, Jöranin pojat voidaan päätellä manttaaliluetteloista, ja nuorimman, Gustafin, isännimi sekä molemmat tunnetut lapset mainitaan perintöasioissa. Sensijaan mitään asiakirjamainintaa ei ole löytynyt siitä, ketkä olivat Andersin ja Isakin lapsia.

Ratkaisuksi on muodostunut se, että Lelkolassa asuneen Isakin lapsiksi on merkitty siellä ensimmäiseksi esiintyvät, iältään sopivat henkilöt. Andersin lapsiksi ovat tämän jälkeen merkitty tässä taulussa olevat, koska Andersin veljillä Jöranilla (t. 2) ja Isakilla on jo Erik ja Maria nimiset lapset, ja tähän tauluun otettu Maria nimenomaan on mainittu Abrahamin ja Evan sisareksi. Lopputulosta tukee myös havainto, että Erik on Pieksämäellä selvästi pyrkinyt noudattamaan vanhaa tapaa etunimien antamisessa lapsille (SSV 12, ss. 283-286). Tauluun ei ole - edellä ilmaistun julkaisuperiaatteen mukaan - otettu Erikin lapsia, koska Erikin perhe ilmenee Pieksämäen kirkonkirjoista. Mainittakoon vain, että Erikin vanhin poika on Anders, mikä sopii isoisän nimeen, ja toinen poika isänsä mukaisesti Erik. Abraham-veljen mukaan nimettyä poikaa Erikillä ei tosin ollut, mutta kylläkin kokonaista kolme sen nimistä pojanpoikaa.


Taulu 9.

III. Abraham Relander (Andersin poika, taulu 8), torppari, main. Hirvensalmi 7:ssä 1760-1765. - Puoliso ilmeisesti Maria Öyrä, joka main. Hirvensalmi 7:ssä vaimona 1760-1765, leskenä 1766 ja Maria-nimisenä piikana 1767-1770, sitten koko nimellä itsellisenä Hirvensalmi 6:ssa 1771-1775, Hurrila 1:ssä 1777-1779 (2 pojan kera 1775, 1777) ja Hurrila 3:ssa 1780 (poikansa Erikin kanssa) samalla kohdalla, jolla esiintyvät Anders Relander 1781- ja Andersin veli Erik 1782-, joiden äiti Maria vielä mainitaan 1785-1786.

IV. Lapsia (ilmeisesti):

Anders, torppari, main. 1781-, k. n. 1804. Taulu 10.

Erik, torppari, s. luult. 1762 (Mäntyharjun kirkonkirjojen mukaan s. 1772, mutta tämän täytyy olla erehdys; huom. käräjät 13.2.1797, 38 §), main. äitinsä kera Hurrila 3:ssa 1780, Pöyry 3:ssa 1781, Hurrila 3:ssa 1782-1790, Hurrila 1:ssä 1791-1795, Mäntyharjun Saviniemi 2:ssa 1796-1799, Saviniemi 3:ssa 1800-, k. Mäntyharjulla 20.2.1825. - Puoliso Mäntyharjulla 26.12.1795 Maria Varsa, s. 1778, k. Mäntyharjulla 13.11.1843. - Heidän sukuhaaransa näyttää elävän.


Abrahamin perheen tutkiminen on ollut varsin hankalaa. Niinpä jo piispa Relanderin ensimmäisessä Relander-sukukirjassa todetaan, että Abrahamin jälkeläisiä tiedettiin kyllä elävän, mutta ei enää oltu selvillä, ketkä olivat sitä haaraa. Abraham nimittäin näkyy manttaalikirjoissa vain muutaman vuoden, ja hänen leskensä katoaa kohta sen jälkeen. Heidän pojikseen todetut taas ilmestyvät aluksi näkyville aivan erillisinä kokonaan muualla. Lisähavainnot kutovat perheen kuitenkin kokoon, sillä onneksi poikien vanhan äidin nimi mainitaan parina vuonna. Tämä havainto ja toteamus, että eri kylissä vaeltaneelle Maria Öyrälle on eräänä vuonna merkitty 2 poikaa, osoittavat ensin leskiäidin ja sitten myös poikien vaiheet ilmeisiksi. Abrahamin pojista, joiden ikäjärjestystä toisinkinpäin voitaisiin perustella, nyt nuoremmaksi merkitty Erik muutti Mäntyharjulle, missä säilyneet kirkonkirjat osoittavat hänen perheensä.


Taulu 10.

IV. Anders Relander (Abrahamin poika, taulu 9), torppari, main. Hurrila 3:ssa 1781-1790, Hirvensalmi 2:ssa 1793-1801, Mäntyharjun Niinimäki 3:ssa 1802-1803, merkitty henkikirjan konseptissa 1804 muuttaneeksi Hirvensalmelle, mistä ei ole löytynyt. Ei näy Mäntyharjun kirkonkirjoissa. K. n. 1804. - Puoliso n. 1790 Lisa Erikintytär Ripatti, s. 1765, main. kotonaan Hirvensalmi 2:ssa tyttärenä 1785-1790, vaimona 1793- 1801, vaimona Niinimäki 3:ssa 1802-1803, leskenä Ripattila 5:ssä 1805-1808, asui Hurrilassa, k. 21.9.1839.

V. Lapsia:

Maria, s. 1792 (ei 1790), k. 14.2.1841. Naimaton.

Paul, torppari, s. 1795, k. 15.1.1869. - Puoliso 18.11.1838 Katarina Tanttu, s. 1806 (ei 1804), k. 26.11.1855. - Sukuhaara sammui mieskannalta näiden ainoan pojanpojan Andersin, s. 24.10.1840 (ei 1839) kuollessa 8.6.1921.

Matts, s. 1797, k. 1808.

Thomas, renki, s. 1799, k. 2.2.1870. - Puoliso 16.11.1840 Maria Vitikka eli Vitikainen, s. 1811, k. 3.1.1876. - Heidän ainoa lapsensa Josef, s. 15.8.1847, k. 27.11.1864.

Mikael, s. 1803, k. 2.6.1808.


Anders Abrahaminpoika Relander asui samoilla paikoilla kuin veljensä Erik ja pistäytyi useiden muuttojensa lomassa myös Mäntyharjulla. Täällä hän kuitenkin viipyi vain vähän aikaa ja palasi Hirvensalmelle, joten hän ei tullut ollenkaan Mäntyharjun kirkonkirjoihin. Hänen ikänsä jää näin ollen epäselväksi, mutta hänen perheensä muut jäsenet ovat löytyneet Hirvensalmen säilyneistä kirkonkirjoista, pitkän etsinnän jälkeen.

Anders Andersinpoika Relanderin pääsukuhaara on siis jatkunut Pieksämäellä ja Mäntyharjun Savon puoleisessa osassa.


Suvun III päähaara

Taulu 11.

II. Isak Relander (Andersin poika, taulu 1), tilallinen, main. Hirvensalmi 7:ssä 1722-1730, Lelkola 3:ssa 1731-1739 (tila main. 1743-1744 »Isak Relanders öde»). - Vaimo N. N., main. (1722 O. Durchmanin mukaan, ei 8768: 1493) 1731-1732.

III. Lapsia (ilmeisesti):

Erik, sotamies, s. 1725, k. 1796. Taulu 12.

Karin, main. Lelkola 5:ssä vaimona 1746-1781, leskenä 1782-1786. - Puoliso (kuul. 1744) tilallinen Paul Manninen.

Elias, sotamies, main. 1748-1749 ja 1765. Taulu 13.

Maria, main. Lelkola 3:ssa ehkä jo piikana 1749, vaimona 1750-1752, Lelkola 4:ssä vaimona 1755-1760. - Maria Relander mainitaan Monikkala 6:ssa 1761 ja Lelkola 5:ssä 1773. - Puoliso noin 1750 seppä Hans Hilsko (Hiilsko) (tämän 2. aviossa), main. Lelkola 3:ssa vaimoineen 1745-1746, ilman vaimoa 1747-1749, jälleen vaimon kera 1750-1752 ja Lelkola 4:ssä 1755-1760, taas ilman vaimoa 1761-. Heitä sakotettiin 1750 asettumisesta yhteen ennen vihkimistä.

? Anna, main. Lelkola 5:ssä piikana 1757 (ja sukunimettä 1758?), ehkä Lelkola 4:ssä vaimona, »sold. hu Anna» 1759-1760; vrt kuitenkin taulu 13.

? Valborg, main. Lelkola 1:ssä vaimona ainakin 1770-, miehensä leskenä käräjillä 10.2.1809, 28 §. - Puoliso tilallinen Johan Pekkoinen.


Kantaisän kolmannen pojan, Lelkolassa asuneen Isakin perheeseen kuuluviksi on siis otettu Lelkolassa ensiksi näkyville tulevat, iältään sopivat henkilöt. Näistä molemmat pojat ovat sotilasveljekset Erik ja Elias, ja heidän kuulumistaan yhteen tukee myös se, että Erikilläkin oli Elias-niminen poika. Tyttäristä vain kahta vanhinta, Karinia ja Mariaa, voinee pitää ilmeisesti Isakin lapsina, mutta nuorimpiakaan, Annaa ja Valborgia, ei oikein voi muualle sijoittaa. Heistä vain Anna, isännimettä, selvästi mainitaan manttaaliluetteloissa; muut kolme tytärtä ovat ilmenneet muista lähteistä ja vasta sitten voitu identifioida manttaaliluetteloissa miestensä vaimoina. Karin löytyi sen jälkeen, kun olin todennut, että kuulutusluetteloja on tilikirjoissa myöhemmältäkin ajalta (ainakin 1744-1749) kuin mitä Valtionarkistossa on kopioitu Mikkelin historiakirjajäljennöksiin.

Maria tuli näkyviin vasta sakkoluetteloista, kun häntä ja Hans Hilskoa 1750 sakotettiin luvattomasta yhteenasettumisesta ennen vihkimistä. On syytä mainita, että Hilsko ilmaantuu Lelkola 3:ssa näkyville vaimon kera heti 1745, kun tila lakkaa olemasta Isakin autiotila. Kun hänet sitten pian mainitaan kolme vuotta ilman vaimoa, on mahdollista, että hänen ensimmäinen vaimonsa olisi ollut myös Isakin tyttäriä, joka jää nimeltään tuntemattomaksi. Leskeksi jäätyään Hilsko olisi elänyt vihkimättä kälynsä Marian kanssa, kunnes virkavalta saattoi heidät järjestykseen. Mahdollista tietenkin on, että Hilsko olisi alun alkaen asunut Marian kanssa ja tämä olisi aluksi erehdyksessä merkitty vaimoksi, mikä virhe olisi sitten korjaantunut. Joka tapauksessa herättää huomiota, että Hilsko jälleen 1761 asui yksin ja että Maria Relander tavataan silloin aivan muualla. Tämä Maria kuitenkin saattaa olla toinen samanniminen, lähinnä ehkä taulussa 8 mainittu. - Todettakoon, että tuolta ajalta, varsinkin ennen vuotta 1758, jäävät naimattomat pojat ja tyttäret hyvin usein mainitsematta manttaaliluetteloissa. Sen jälkeen luettelot ovat täydellisempiä, mutta vasta vuodesta 1804 alkaen noilla seuduin mainitaan henkikirjoissa pienetkin lapset ja heidän ikänsä.


Taulu 12.

III. Erik Relander (Isakin poika, taulu 11), sotamies, s. 1725, main. Lelkola 1:ssä 1780-1783, Mikkelin Soikkala 1:ssä 1785, Pekkola 2:ssa 1787, Hirvensalmen Monikkala 5:ssä 1788 ja 1790, Monikkala 3:ssa 1791-. K. 5.1.1796, jolloin jälleen asui Lelkolassa (käräjät 16.2.1796, 54 §). - Puoliso (2:o?) Katarina Kostiainen (Klostarinen?), s. 1745 (1725?), main. 1780-.

IV. Lapsia:

? Karin, main. Lelkola 5:ssä 1771 (erikseen samannimisestä tädistään), Lelkola 3:ssa 1772-1774. - Torpparinleski Karin Relander Lahnaniemestä main. jäljempänä olevan Matts Inkeroisen yhteydessä käräjillä 15.10.1790, 83 §.

? Jöran, sotamies, s. 1759, asui sotilaana nimellä Jöran Bök (n:o 53) Mikkelin pitäjässä, main. Pekkola 2:ssa 1784-1789 (nimellä »Anders» 1787-1789!), k. n. 1789. - Puoliso Mikkelissä 23.5.1784 Helena eli Helga Kurki, s. Mikkelin msk:ssa 1764, k. siellä 24.7.1819. - Heillä oli kaksi poikaa. Paul, s. Mikkelin msk:ssa 11.1.1785 (ei 1784), jääkäri, sotilasnimeltään Paul Kraft, k. Hirvensalmella 21.8.1828, sai avioliitossaan Maria Gyntherin kanssa vain yhden aikuiseksi eläneen pojan, Gustafin, s. 1814, k. 20.4.1864 lapsettomana. Johan, s. 1787, ei löydy Mikkelin syntyneitten luettelosta, k. Mikkelin msk:ssa 20.12.1832 avioliitoissaan lapsettomana.

Maria, s. 1760, k. Mikkelin msk:ssa 31.3.1784. - Puoliso sotamies (n:o 32) Mårten Kuva eli Skiön, s. 1758, main. 1786 Pekkola 2:ssa, k. -.11.1789 (Hirvensalmen käräjät 7.9.1791, 35 ja 46 § sekä Ristiinan käräjät 10.10.1791, 35 §, 29.2.1792, 48 § ja 4.10.1792, 24 §).

Elias, seppä, s. 1760, main. Lelkola 1:ssä 1781-1782, Monikkala 1:ssä 1783-1792, riitaannuttuaan lankonsa Matti Väntin kanssa muutti Ristiinaan, toimi seppänä (käräjät 7.9.1791, 40 ja 54-47 §, 16.9.1814, 41 §), main. Koljola 1:ssä 1793- (1793 väärin »Anders»), asui välillä Kyyhkylänniemessä, k. Ristiinassa 22.4.1834. - Puoliso l:o noin 1789 Lisa Matintytär Väntti, Erik Relanderin (taulu 6) käly, Johan Vitikaisen leski, s. 1756, main. Monikkala 1:ssä tyttärenä, vävy Johanin vaimona ja tämän leskenä -1789, Eliaan vaimona 1790-, k. Ristiinassa 25.2.1807; 2:o Mäntyharjulla 16.8.1807 Maria Hyyryläinen (vihittäessä mies väärin »Eric»), s. Mäntyharjulla 1763 tai 1769, k. Ristiinassa 24.1.1836. - Ensimmäisestä avioliitosta syntyneestä ainoasta pojasta Andersista, s. 1789, k. Ristiinassa 28.3.1847, jatkunut sukuhaara elää.

Valborg, s. 1767, main. Pekkola 2:ssa 1784-1787, Monikkala 1:ssä 1788, Lelkola 3:ssa vaimona 1789-, k. leskenä 8.12.1837. - Puoliso 1:o Matts Inkeroinen, k. n. 1813, 2:o Abraham Pöyry, s. 1775, k. 7.10.1836.

Anders, tilallinen, s. 1770, main. Hirvensalmi 7:ssä 1787-1789, Koljola 1:ssä 1790 (ehkä, vrt. taulu 13), Hirvensalmi 1:ssä 1791, Suonsalmi 1:ssä 1792-1810 ja appensa omistamassa (käräjät 14.2.1798, 38 §, ja 18.9.1813, 65 §) Pöyry 1:ssä 1811-, k. 27.5.1849. Puoliso noin 1791 Anna Kristerintytär Tanttu, k. ennen 1818. - Heidän ainoa aikuiseksi elänyt poikansa Adam, s. 1793, k. 7.2.1868, sai avioliitossaan 4 tytärtä. - Hirvensalmen käräjillä 21.2.1791, 51 §, väitti Eva Matintytär Pylväinen, että Anders oli hänen syksyllä 1790 syntyneen lapsensa isä, he kun olivat yhtaikaa palvelleet lukkari Mikael Relanderin luona. Anders kiisti ja kanne hylättiin, mutta Evaa sakotettiin, koska lapsen olemassaolo joka tapauksessa todisti Evan syyllisyyden salavuoteuteen!

Eva, s. 1771, main. Monikkala 5:ssä 1789, Monikkala 6:ssa 1790.

Johan, s. 1774, sotamies, sotilasnimeltään Johan Qvist, main. Monikkala 5:ssä 1791, muutti Ristiinaan ja takaisin 1799 (?). Asui Pöyry 6:ssa ja sittemmin Hurrilassa 30.4.1848. - Puoliso Karin Henrikintytär Hasanen, s. 1765 (käräjät 17.9.1803, 131 §, jolloin Johan vaati ja sai apeltaan palkkaa 31.1.1801, ennen häitä, tehdyn yhtiösopimuksen rikkouduttua). - Puolisoiden ainoat lapset, kaksoset Anna ja Maria, s. 1802, k. molemmat 1803 (lastenkirjassa isä väärin »Anders Relander»).


Sotamies Erikistä ei hänen nuoremmilta vuosiltaan ole tavattu mitään mainintaa, toisin kuin Elias-veljestä, joka ennätti palvella renkinä ennen sotilaaksi ryhtymistä. Vasta eron saaneena sotamiehenä Erik mainitaan manttaaliluetteloissa, ja pian sen jälkeen hän tulee vaimoineen ja nuorimpine lapsineen näkyviin kirkonkirjoissakin muuttaessaan muutamaksi vuodeksi Mikkeliin. Tämä muuttotapaus auttaakin ratkaisevasti ei vain tämän perheen, vaan myös koko suvun selvittelyssä, sillä eri perheiden samannimisten lasten sijoittelu helpottuu. Kauan ei Erik viihtynyt Mikkelissä, vaan palasi kotinurkille Hirvensalmen palaneiden kirkonkirjojen hämärään. Riittävästi hän kuitenkin oli näkyvillä tullakseen perheineen tietoomme. - Hänen vaimonsa kohdalla esiintyy kirkonkirjoissa kahdenlaisia merkintöjä, joista todennäköisimmät on taulussa pantu etusijalle. Lasten syntymäaikoihin nähden näyttää uskottavalta, että kyseessä on Erikin toinen vaimo, jolloin neljä vanhinta lasta olisivat miehen aikaisemmasta avioliitosta .

Erikin lapsista vain kaksi ensimmäistä jää epävarmoiksi, sillä kaikista muista on selvät todisteet. Vanhimman, Karinin esiintymispaikat ovat Lelkolassa, ja oikeustapauksen samanniminen henkilö liittyy samaan perheeseen, joten sijoitus vaikuttaa uskottavalta. Toiseksi vanhimman, Jöranin luona Mikkelin Pekkolassa Erik taas asui samassa talossa perheineen v. 1787. - Jöranin kohdalla sattuu henkiherralle sama erehdys kuin eräiden muiden Relanderien kohdalla. Mies on muutamana vuotena merkitty Anders-nimisenä manttaaliluetteloihin... Kirkonkirjat vahvistavat, että kysymyksessä on erehdys, vaikkakaan Jöranin kuolinmerkintää ei löydetä; nähtävästi hän kaatui Kustaa III:n sodassa muulla paikkakunnalla ja myös haudattiin siellä. Mainituille juuri Anders-nimisille erehdysmerkinnöille manttaaliluetteloissa ja kirkonkirjoissa ei saa millään perustelluksi sellaista ratkaisua, että joku sama Anders-niminen Relander olisi kulkenut juuri noissa taloissa ja jäänyt muutoin tuntemattomaksi. Jöraninkin Anders-veli muutti jo ennen noita aikoja, aikaisemmin kuin muu perhe, pois Mikkelistä ja asui Hirvensalmella. Siellä syntyi meitä nykyajan ihmisiä huvittava oikeuden päätös Eva Pylväisen aviottomasta lapsesta. Andersia ei saatu todistetuksi lapsen isäksi, mutta lapsen olemassaolo joka tapauksessa todisti, että Eva oli tehnyt syntiä.

Sekä Jöranin että hänen poikansa Paulin kohdalla kiinnostaa havainto, että ruotsinkielinen uusi sotilasnimi on annettu miehelle, jonka nimi ei ollut suomalainen, niin kuin olen aikaisemmin selostanut (Genos 1970, s. 31). Sama koskee Jöranin veljeä Johania. Tästä huolimatta he käytännössä näyttävät pitäneen alkuperäisen nimensä. Johanin kohdalla rippikirjassa on entinen nimi pyyhkimättömänä uuden nimen ohella, mutta hänen kuolinmerkintänsä on tehty uudella nimellä. Paulin poika Gustaf esiintyy taas vain Relanderina.


Taulu 13.

III. Elias Relander (Isakin poika, taulu 11), sotamies, main. Lelkola 3:ssa renkinä 1748-1749, Lelkola 1:ssä eron saaneena sotamiehenä 1765. Hänen sotilastorppansa mainitaan käräjillä 17.9.1805, 58 §. - Vaimo N. N. (olisiko »sold. hu Anna», joka main. Lelkola 4:ssä 1759-1760?).

IV. Lapsia:

Karin, s. 1759, main. Ristiinan Koljola 2:ssa vaimona (ainakin 1779-1790, leskenä 1791-, k. Ristiinassa 6.6.1804 (kuoll.luettelossa »Maria»). Puoliso tilallinen Esaias Hyyryläinen.

Mikael, tilallinen, s. 1768, main. Lelkola 5:ssä 1780-1788, muutti Ristiinaan, missä teki syytinkisopimuksen leski Katarina Korpelaisen (käräjät 4.2.1789, 59 §) ja tilallisen Johan Honkasen (1.3.1792, 79 §) kanssa, main. Rahikkala 8:ssa 1789, ehkä Koljola 3:ssa 1790 (henkikirjan »Anders» siinä tapauksessa väärin, vrt. merkintöjä taulussa 12 Jöranin, Eliaksen ja Andersin kohdalla), Koljola 2:ssa 1791, Närhilä 1:ssä 1792-, k. Ristiinassa 3.2.1809. - Puoliso Ristiinassa 18.12.1791 Anna Simontytär Saikkonen, s. 1772, k. Ristiinassa 30.1.1815. - Sukuhaara elää.

Elias, itsellinen, s. 1769, main. Lelkola 5:ssä Mikaelin veljenä 1783-1786, Ristiinan Koivakkalassa 1789-, k. Ristiinassa 25.2.1818. - Puoliso Ristiinassa 26.4.1890 Kaisa Tuukkanen (tämän 2. aviossa, vihittäessä väärin »Anna»), s. 1746, k. Ristiinassa 26.8.1830. - Sukuhaara näyttää elävän.

Anna, s. 1771, muutti veljiensä kanssa yhtaikaa Ristiinaan 1789, main. Koljola 2:ssa 1789-1792 (»svägerskan Anna»), k. Ristiinassa 25.8.1841. - Puoliso Ristiinassa 1.1.1793 veljensä lanko, itsellinen Simo Simonpoika Saikkonen, s. 1769.


Myöskään sotilas Elias ei näytä joutuneen käyttämään muuta sukunimeä. Hän näkyy manttaaliluetteloissa, paitsi nuorena renkinä, myös kerran eronsaaneena sotamiehenä. Hän asui koko ajan Hirvensalmella, joten kirkonkirjojen puuttuessa hänen vaimonsa jää tuntemattomaksi, eikä hänen lapsiaan mainita isän yhteydessä. Lapset kaikki muuttivat Ristiinaan ja siten tulivat näkyville kirkonkirjoissa. Ensin vanhin tytär naitiin Ristiinan Koljolaan, ja sitten muut siirtyivät yhtaikaa ensinmainitun luo tai hänen lähettyvilleen. Vain Mikael mainitaan - vihittäessä - Eliaanpoikana, mutta sisarusten yhteenliittyminen on muutenkin aivan ilmeinen. - Kun myös sisarusten setä, sotilas Erikin Elias-poika muutti Ristiinaan, on Isak Relanderin suku kokonaan siirtynyt tuohon pitäjään, jonka rajan lähellä Lelkola sijaitseekin.


Suvun IV päähaara

Taulu 14.

II. Gustaf Relander (Andersin poika, taulu 1), torppari, main. Hirvensalmi 7:ssä 1723-1730, Vahvamäki 4:ssä renkinä ja torpparina, toisinaan sukunimettä, 1731-1762. - Puoliso Anna Mårtenintytär Marttinen (käräjät 13.2.1797, 47 §, 18.9.1797, 83 §), main. 1733-1734, oli elossa 1755, mutta molemmat puolisot olivat kuolleet ennen 1775 (laamannin käräjät 11.3.1775, 10 §)

III. Lapsia:

Anna, main. 1754-1758, oli leskenä elossa 1775. - Puoliso tuntematon.

Esaias, torppari, main. 1758-1771. Taulu 15.


Nuorin kantaisän neljästä pojasta, Gustaf, joka lienee syntynyt isänsä toisesta aviosta, eli tai ainakin mainitaan kirjoissa veljiään paljon kauemmin. Manttaaliluetteloissa mainitaan hänelle vain samat kaksi lasta, jotka myös näkyvät perintöasioissa. Suvun tämä päähaara jäi näin ollen pieneksi. Se, että Gustaf asettui Vahvamäen kylään, länteen Hivensalmen kirkolta, näyttää jo antaneen viitteen sukuhaaran myöhemmälle vaellukselle.


Taulu 15.

III. Esaias Relander (Gustafin poika, taulu 14), torppari, main. Vahvamäki 4:ssä 1758-1771 (1759 väärin »Elias»), k. n. 1771. - Puoliso Karin Ripatti, s. 1739, main. vaimona 1761-1771, leskenä 1772-1790, muutti poikansa Erikin kanssa Mäntyharjulle, missä main. Pertunmaa 3:ssa 1801.

IV. Lapsia (4 lasta 1771-1773):

Erik, torppari, s. 1761, main. Vahvamäki 4:ssä 1779-1798 (menetti perintötorpan isonjaon vuoksi, käräjät 13.2.1797, 47 §, 18.9.1797, 83 §). Hurrila 2:ssa 1799-1800, Mäntyharjun Pertunmaa 3:ssa vuodesta 1801 (ikä henkikirjassa väärin 1803- 24 v. jne, p.o. 42 v. jne.), vaikkakin Hirvensalmen rippikirjassa merkitty muuttaneeksi vasta 1819, k. Mäntyharjulla 7.11.1837. - Puoliso n. 1790 Karin Kilkki, s. 1771, main. 1791-, k. Mäntyharjulla 18.11.1832. - Heidän lapsistaan molemmat pojat kuolivat pieninä 26.4.1808.

Karin, s. n. 1765 (ilmeisesti ei vasta 1769, kuten Mäntyharjun rippikirjassa) main. Vahvamäki 4:ssä tyttärenä 1783-1789, vaimona Pertunmaa 1:ssä, k. Mäntyharjulla 28.1.1833. - Puoliso torppari Erik Kristerinpoika Pöyry, s. 1673, k. Mäntyharjulla 4.9.1840. Hirvensalmen rippikirjaan merkitty muuttaneiksi vasta 1820.

Paul, renki, torppari, s. 1767, main. Vahvamäki 4:ssä 1786-1787, vävynä Hartolan Joutsjärven Koljolassa 1796-, k. Hartolassa 3.8.1825. Esiintyy kirkonkirjoissa sukunimettä, isännimellä »Paul Esaiae», paitsi pojan Mattsin syntyessä 20.2.1808. - Puoliso Hartolassa 18.12.1796 Anna Georgintytär, s. 1772, k. Hartolassa 12.2.1826. - Sukuhaara näyttää jatkuneen, mutta Paulin sukunimen puutteen vuoksi muilla sukunimillä.

Anders, pitäjänräätäli, kuudennusmies, s. 1770, main. Vahvamäki 4:ssä 1787-1798, Hurrila 2:ssa 1799-1800, Mäntyharjun Pertunmaassa 1801, Hirvensalmen Ohensalo 3:ssa 1802-1804, Ripattila 2:ssa 1805-1808. Hartolan Joutsjärven Koljolassa 1809-. Harjoitti räätälinammattia, kiellettiin siitä 1800, koska se haittasi pitäjänräätäli Jöran Hidebeckin toimeentuloa, mutta tämän käytyä vanhaksi sai Hirvensalmen kappelin pitäjänräätälin oikeudet jo 1801; luopui ammatistaan muuttaessaan Hartolaan (käräjät 13.9.1800, 58 §, 13.2.1801, 7 §, 19.9.1808, 87 §). Kuudennusmies Hartolassa. K. siellä 21.6.1828. - Puoliso Hartolassa 21.12.1801 veljensä käly Helena eli Helga Georgintytär, s. 1775, k. Hartolassa 21.12.1839. - Sukuhaara jatkui, mutta jatkuminen nykyaikaan on vielä tutkimatta.


Esaias Relander jatkoi äitinsä kotitilalle perustetun torpan hallintaa, mutta hänen poikansa Erikin aikana isojako vei torpan maat muille. Erik muutti Pertunmaalle, minne sisar Karin oli, alunperin myös hirvensalmelaisen miehensä mukana, jo aikaisemmin muuttanut. Nuorempien poikien vaiheiden selvittelyä olen jo aikaisemmin selostanut (Genos 1970, s. 30). He saivat vaimot sisaruksista ja asettuivat pysyvästi näiden kotiseudulle. Jostakin syystä Paul esiintyy kirkonkirjoissa sukunimettä ja vain onnellisen sattuman avulla löytyi paikalleen sukuluetteloon. Näin oli suvun nuorin päähaara kokonaisuudessaan muuttanut pois syntymäseudulta, jatkuakseen vanhan Hämeen rajan länsipuolella.


Genos 42(1971), s. 89-108

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Kantaisän perhe | I päähaara | II päähaara | III päähaara | IV päähaara ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1971 hakemisto | Vuosikertahakemisto