GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Aikakauslehtikatsaus - Tidskriftsöversikt

Basilier

H. S.

Uuden Sukukirjan aloittaa professori Kaarlo Teräsvuoren toimittama selvitys Basilier-suvusta. Viimeistellessään tutkimustaan, joka julkaistiin 1943, tekijällä ei ollut sota-ajasta johtuen käytettävissään kaikkea tarvittavaa arkistoainesta, etenkään ruotsalaisia lähteitä. Tästä johtuen ei ollut vältettävissä, että selvitys jouduttiin julkaisemaan osin epätäydellisenä.

Suvun ruotsalaisen haaran jäsen, rouva Sara Basilier-Löfgren on tutkimuksissaan, joiden tulokset hän on julkaissut Släkt och Hävd aikakauskirjassa [1], voinut käyttää materiaalia, jonka nojalla professori Teräsvuoren tutkimusta on täydennettävissä ja korjattavissa.

Rouva Basilier-Löfgrenin tutkimusten mukaan suvun vanhin tunnettu kantaisä Quintin Basseliers oli Antwerpenissä toiminut hatuntekijä, joka kuoli vuonna 1540. Hänellä oli vaimonsa Margriete van Bexcelen kanssa viisi lasta, joista Gulliaume toimi villakauppiaana Antwerpenissä ja oli naimisissa Catherine de Naenin kanssa. Hänen testamentissaan, joka on tehty 1563, mainitaan lapset Jasper, Jean, Catherine ja Pierre, joka toimi Antwerpenissä kauppiaana ja kuoli ennen vuotta 1608. Pierre Basilierin ja hänen vaimonsa Margarita van der Buchtin (k. 1597) lapsista tunnetaan Guillaume, Melchior, Adam, Nicolaus ja Jasper. Adam Basilierista polveutuu Suomessa ja Ruotsissa elävä Basilier-suku.

Monien hollantilaisten kauppiaiden tavoin Adam Basilier siirtyi uskonnollisten ja poliittisten vastakohtaisuuksien vuoksi ulkomaille ja asettui Hampuriin, jossa hänen setänsä Jean ja tämän poika Guillaume mainitaan »hyvämaineisina kauppiaina». Adam esiintyy asiakirjoissa vuodesta 1604 lähtien. Hän oli tuskin enempää tapetinkutoja kuin kultaseppäkään, vaan välitti gobeliineja, koruja ja muita kalleuksia ylhäisille ostajille aina Kööpenhaminan ja Tukholman hoveja myöten. Hän eli vielä vuonna 1641, jolloin hän myi Hirschenfeldessä olleen kiinteistön, jonka pääosan hänen vaimonsa Regina Kleinfeldt oli 1613 saanut Holstein-Gottorpin herttualta Adolfilta. Adam Basilierin vaiheista vuoden 1640 jälkeen ei ole tietoja. Hän eli luultavasti kuolemaansa saakka Hampurissa, ja on päätteleminen, etteivät hänen liiketoimensa viimeisten elinvuosien aikana olleet menestyksellisiä. Hänen vaimonsa sen sijaan harjoitti laajamittaista liiketoimintaa, mistä Uudessa Sukukirjassakin on kerrottu useita esimerkkejä. Ilmeisesti Regina teki Hampurista käsin useita liikematkoja Ruotsiin, jonne hän vihdoin noin 1623 asettui asumaan. Syyksi Ruotsiin muuttoon mainitaan hänen ruumissaarnassaan, että hän tuli sinne perimään poikansa saatavia. Samana vuonna (1623) Regina vuokrasi kruununverojen kannon Bobergin kihlakunnassa ja Norrbyn tilalla Itä-Göötanmaalla. Kahdeksan vuotta Regina ehti asua Ruotsissa, kun hän kuoli Tukholmassa 28.2.1631 ja haudattiin 7.3. »med furstlig och högadlig och välförnäma personers Comitat». Ruumissaarnan mukaan Reginan vanhemmat olivat »högtbetrodde Burggraf herr Reinholdt Kleinfeldt» Danzigista ja ikivanhaan ylhäiseen perheeseen kuuluva »fru Regina Schachtman», kotoisin Breslausta.

Adam ja Regina Basilierilla oli yksi ainoa lapsi, noin 1595 syntynyt Nicolaus. Vanhempiensa tavoin hän antautui kauppiaaksi. Noin 1616 Nicolaus avioitui hampurilaisen Carel Mundtin ja hänen Barbara-vaimonsa tyttären Anna Mundtin kanssa. Toimittuaan aluksi Hampurissa hän muutti loppukesällä tai syksyllä 1623 Ruotsiin ja tuli porvariksi Norrköpingiin. Vuonna 1624 Nicolaus mainitaan Kungs-Norrbyn vuokraajana Bobergin käräjillä. V. 1626 hänelle siirtyivät äitinsä veronkanto-oikeudet Bobergin kihlakunnassa. Myöhemmin hänesta tuli vielä Gripsholmin tilan vuokraaja. Mutta Nicolaus Basilierin (itse hän kirjoitti nimensä Basseliers) toimintapiiri laajeni edelleen. V. 1631 kuningatar Maria Eleonora läänitti hänelle Bobergin kihlakunnassa olevasta Klockriken pitäjästä Karstorpin tilan ja Gullbergin kihlakunnassa olevasta Flistadin pitäjästä kahden manttaalin suuruisen Kullersbron tilan epämääräiseksi ajaksi. V. 1635 Nicolaus hankki vielä ostamalla Qvarnin tilan Kristbergin pitäjässä. Kungs-Norrbyn tila läänitettiin 1637 valtaneuvos Johan Banérille, mutta Nicolaus Basilierin vuokrakausi jatkui vielä vuoteen 1640. Näihin aikoihin Nicolauksen taloudellinen toiminta oli lakipisteessään. Kungs-Norrbyn alueelle hän oli rakentanut kahden ahjon vasarapajan sekä toisen omistamalleen Qvarnin tilalle. Ilmeisesti raudanjalostus oli kuitenkin taloudellisesti kannattamatonta, koska Nicolaus luopui 1641 Kungs-Norrbyn pajasta ja samana vuonna hänen vaimonsa anoi valtaneuvostolta kolmen vuoden moratoriota selvittääkseen miehensä liikeasiat. Nicolaus Basilierin taloudellinen alamäki oli alkanut.

Näyttää ilmeiseltä, että niitä suuria saatavia, joita jo Regina Basilierilla oli ollut monilta ylhäisiltä asiakkailtaan ja joita niin äiti kuin poikakin turhaan yrittivät periä, ei koskaan saatu perityiksi. Etenkin hovimarsalkka Dietrich von Falkenbergin perikunnan kanssa oli vireillä parisenkymmentä vuotta varsin huomattavista saatavista riita, joka nähtävästi jäi tuloksettomaksi.

Toinenkin vastoinkäyminen kohtasi Nicolaus Basilieria. Hänen 16-vuotias tyttärensä Christina synnytti 1638 aviottoman lapsen, jonka isäksi väitettiin vaikutusvaltaista kauppiasta Antoni Bruunia. Bruun tosin myönsi maanneensa Christinan, mutta epäili isyyttään, koskapa saamansa tiedon mukaan Christina jo kaksi vuotta aikaisemmin oli ollut »en äreförgäten hora». Nicolaus vei asian oikeuteen, joka tosin tuomitsi Bruunin sakkoihin salavuoteudesta, mutta tämä oli laiha lohdutus siihen verrattuna, että oikeudenkäynti ilmeisesti rikkoi Nicolauksen suhteet Bruunin ystäväpiiriin.

Kun Nicolaus Basilier ei saanut saataviaan perityksi, hän velkaantui ja 1642 joutui langenneen vekselin johdosta Linköpingin vankilaan. Vuodesta 1624 hän oli toiminut Bobergin kihlakunnan voutina, josta virasta hän 1644 joutui luopumaan, ehkä epävarman taloudellisen asemansa vuoksi.

Bobergin käräjillä 18.3.1645 eversti Anders Koskull vaati, että Nicolaus Basilierin tilat Karstorp ja Kullersbro on huutokaupattava hänen saataviensa maksuksi. Saman vuoden käräjillä 15.9. tilat joutuivat eversti Koskullin omaisuudeksi. Basilier säilytti kaikesta päättäen asukasoikeuden tiloihin, koskapa vuoden 1649 käräjillä todetaan kihlakunnanvouti Basilierin kärsineen Karstorpissa vahinkoja kesän ja syksyn aikana vallinneiden kovien sateiden johdosta. Bobergin syyskäräjillä luettiin jäljennös Nicolaus Basilierin 3.2.1644 päivätystä kirjeestä, jolla hän siirtää kreivi Gustaf Adam Banérille kruunulta olevat saatavansa sekä kaiken irtaimen omaisuutensa ja talouskalunsa. Toukokuun 12 päivänä 1662 esitetään Tukholmassa 27.5.1661 päivätty kauppakirja, jolla Anders Koskull myy kreivi Banérille mm. Karstorpin ja Kullersbron verotilat sekä 18.4.1662 päivätty kauppakirja, jolla Nicolaus Basilier myy kreivi Banérille veronkanto-oikeutensa Karstorpiin ja Kullersbrohun ulkotiloineen. Vasta nyt tilat siis siirtyvät lopullisesti hänen hallustaan. Käräjillä, jotka pidettiin maaliskuun 2 ja 3 päivinä 1663, Nicolaus Basilier mainitaan vainajana. - Uudessa Sukukirjassa oleva tieto, että Nicolaus Basilierin hautakivessä Klockriken kirkossa olisi vuosiluku 1679, perustuu väärään tulkintaan. Vuosiluku on 1629, jolloin perhehaudan hankinta syystä tai toisesta lienee tullut ajankohtaiseksi.

Nicolaus Basilierin ja Anna Mundtin lapsista tunnetaan seuraavat:

Regina, s. Hampurissa 13.9.1617, k. Brunnebyssä 23.1.1687. Hän näyttää olleen kolmasti naimisissa: 1:o Ekebybornan pitäjän Akerbyn verotilan omistajan nimeltä tuntematon poika, joka kuoli luult. 1644; 2:o 25.7.1644 Sven Antinpoika, joka kuoli viimeistään 1645; 3:o 4.1.1646 suutari Håkan Tapaninpoika.

Reinholdt, s. Hampurissa 31.7.1619, k. luult. nuorena.

Anna, s. Hampurissa 26.12.1620, elossa vielä 1681. Puoliso Kungsbron tilan vuokraaja Anders Laumer.

Christina, s. Hampurissa 8.2.1622. Synnytti 1638 aviottoman lapsen, kuten edellä on mainittu. Oli luultavasti se Nicolaus Basilierin tyttäristä, joka aikaisintaan 1648 avioitui Johan Phrillstin kanssa. Hän oli ilmeisesti se »amtman» Johan Frill, joka haudataan Tukholman saksalaisessa seurakunnassa 1676.

Christian, s. Hampurissa 25.2.1623, k. luult. nuorena.

Gustaf, k. ennen 1682. Oli 1649 lainannut isälleen Nicolaus Basilierille rahaa, jonka panttina oli Karstorpin tila. Puoliso Levina Spanhake, joka meni uusiin naimisiin provianttimestari Christian Waxholmin kanssa ja joka haudattiin Tukholmassa 28.4.1683, jolloin hautauksesta huolehti hänen poikansa Henrik Basilier. Henrik esitti Bobergin käräjillä 6.10.1681 vaatimuksen Karstorpin tilaan, jonka hänen isänsä Gustaf Basilier oli saanut 1649 panttina 430 taalerin suuruisesta lainasta edesmenneeltä isältään. Samassa yhteydessä hän mainitsee, että hänen äitinsä ja sisaruksensa oli tulleet Tukholmaan Saksasta. Henrik Basilierista polveutuu Suomessa ja Ruotsissa elävä Basilier-suku.

Nimeltä tuntematon tytär, naimisissa Hans Antinpojan kanssa Tjällmon pitäjästä. Helmikuun 7 p:nä 1654 mainitaan Hans Antinpoika Basilierin vävynä. Hänen vaimonsa oli kuollut ja Hans vaati oikeuden apua siihen, että hän saisi lastensa äidinperinnön, jonka muodosti Hampurissa olevat saatavat vaimovainajansa isänisän Adam Basilierin jälkeen.

Sara. Mainitaan Bobergin tuomiokirjassa 1669. Puoliso Västervikissa asunut paino- ja leimamestari Johan Bartels. Heidän poikansa Hans Bartels hautasi äitinsä 1695 Henrik Basilierin hautaan Tortunan kirkkoon.

Nicolaus Basilierin lapsia oli mahdollisesti myös luutnantti Jakob Basilier (uuden Sukukirjan taulu 3), joskaan asiakirjallisia todisteita ei ole löytynyt.

* * *

Insinööri Erik Appelgren on rouva Basilier-Löfgrenin artikkelin johdosta julkaissut saman aikakauskirjan vuoden 1970 vuosikerrassa lyhyen artikkelin Basilier-suvun nimestä. [2] Insinööri Appelgren on tutkinut valloonisukujen nimiä ja esittänyt näistä julkaisemassaan teoksessa Basilier (oik. Beselier) nimen alkuperästä kolme ehdotusta. Ensiksi Basselier = marchand de basseaux = pienten puukorien myyjä, esiintyy erityisesti Ranskan osteriseudulla; toiseksi Baseler = Baselista kotoisin oleva ja lopuksi vasallia tarkoittavana nimenä.

Tutustuttuaan rouva Baselier-Löfgrenin artikkeliin insinööri Appelgren oli ottanut yhteyttä professori Jules Herbilloniin Brysselistä ja pyytänyt hänen lausuntoaan Basilier-nimestä. Samalla insinööri Appelgren oli kiinnittänyt professori Herbillonin huomiota siihen, että suvun vaakunassa esiintyy basiliski, joka antiikin aikana tarkoitti tarunomaista jättiläiskäärmettä. Vastauksessaan professori Herbillon esittää useita vaihtoehtoja lausuen kuitenkin aluksi, ettei basiliskin esiintymisellä ole mitään merkitystä nimen selittämiseksi. Professori Herbillonin mukaan on ensiksi mahdollista, että nimi on johdettu sanasta bachelier, joka merkitsee knaappia. Toiseksi Valloniassa on 1600- ja 1700-luvulla esiintynyt Chimayn alueella nimimuoto Basselaire, Basselaire, joka on johdettu keskihollantilaisesta sanasta baselaes (baseleer), joka merkitsee pitkää veistä tai tikaria. Tämä sana tulee puolestaan keskiajan latinan sanasta basalardus, baselardus (nykyranskassa badelaire).

Insinööri Appelgren puolestaan kiinnittää huomiota siihen, että Etelä-Ranskassa nimitettiin suuren tilan omistajaa nimellä bachelier. Todettuaan Jully Ramsayn muistiinpanon mukaan Basilierien polveutuvan Toulousen eteläpuolelta Miremontin kreivikunnasta, jossa suvulla oli Henricourt-niminen tila ja että suvun alkuperäinen nimi olisi ollut Basilier d'Henricourt, insinööri Appelgren arvelee, että tässä on selvitys suvun nimelle: suvun esi-isä on Henricourtin tilan bachelier = tilanomistaja.


Viitteet

[1]   »Släkten Basiliers svenska gren till omkring 1660». Släkt och Hävd 1969, ss. 183-198.

[2]   »Om namnet Basilier». Släkt och Hävd 1970, ss. 43-45.


Genos 43(1972), s. 21-25

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1972 hakemisto | Vuosikertahakemisto