GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Kirja-arvosteluja - Recensioner

Kaarlo Wirilander

C. G. Aminoff, Nyuppsatta truppförband i Finland 1770-1809. Administrativ historia och personal. Historiallisia tutkimuksia julk. Suomen Historiallinen Seura, 82. Helsingfors/Lovisa 1971. 319 siv.

Varatuomari Carl Göran Aminoff on pannut työnsä tavoitteeksi selvittää vuosina 1770-1808 perustettujen muodostelmien sotilashallinnolliset vaiheet niiden lakkauttamiseen saakka sekä niissä palvelleiden upseerien ja aliupseerien - mutta ei siis sotilasvirkamiesten - virkauravaiheet siltä ajalta, minkä nämä ovat olleet ko. muodostelmien kirjoissa. Tekijän laatimat lyhyehköt mutta tarkat osastohistoriikit ovat tarpeen vaatimat, koska sotilashallintomme historia on tältä osin ollut melko vähän selvitettyä ja koska ne samalla valaisevat muodostelmittain ja virkatehtävittäin esitellyn henkilöstön vaiheita ja koostumusta.

Sukututkijaa kiinnostavat luonnollisesti eniten juuri nämä henkilöhistorialliset detaljit. Upseeriston ja aliupseeriston palkkakarriäärin poiketessa ajanmittaan yhä jyrkemmin sekä virkatehtävistä että arvokarriääreistä on sangen tärkeätä, että omaksuttua toimitusperiaatetta - kriteerinä siis joko palkka- tai virka-asema - johdonmukaisesti noudatetaan. Luetteloita laatiessaan Aminoff on runkokäsitteineen virkatehtävä (uppgift, befattning) pyrkinyt johdonmukaiseen systemaattisuuteen ja onnistunut nähdäkseni tässä suhteessa hyvin. Virkamiehen työasema virkakoneistossa onkin tietysti tavallaan lähempänä yksilön henkilöhistoriallisia 'vaiheita' kuin palkka-asema.

Nimenomaan rahapalkkauksen varassa toimineesta henkilöstöstä kysymyksen ollessa - kuten nyt tässä - palkka-aseman huomioon ottaminen olisi kuitenkin pakosta vienyt tekijän tiettyjen lähdesarjojen pariin nimittäin läänintileihin, joista saatavat tiedot ehkä olisivat poistaneet hänen luetteloistaan eräitä ruotsinajan loppukauden soturien huolimattomasta 'rulliin' merkinnästä johtuneita aukkokohtia ja kysymysmerkkejä. Aminoffin käsittelemien 'uusmuodostelmien' synnyttyä suureksi osaksi Itä-Suomessa, niistä aiheutuneet vuosimenot ja palkansaajat joutuivat siis lähinnä Kymenkartanon ja Savon (eli Heinolan) ja Savon ja Karjalan (eli Kuopion) läänien tileihin merkittäviksi (Savo-Karjalan maakunta-arkisto, Mikkeli).

Mutta joka tapauksessa Aminoff on täyttänyt runsaalla ja luotettavalla henkilöhistoriallisella tietoaineksellaan ammottavan aukon ruotsinajan loppukauden sotilasbiografiikassa. Sen jälkeen, kun jo tekeillä olevat vastaavanlaiset selvitykset jakopalkkaisen sotilasvirkamiehistön, 1700-luvun varuskuntarykmenttien ja 1800-luvun tarkk'ampuja- ym. muodostelmien esimiehistön osalta on saatu julkaistuiksi, onkin pääosa Suomen 'sotilassäädyn' menneisyyttä vuosilta 1721-1904 kartoitettu. Tyytymällä vain karriääritietojen selvittämiseen ko. henkilöhistoriallista aineistoa esitellessään Aminoff on pannut tutkimukselleen tietyt rajat. Mutta juuri tutkimuksen oikea rajaaminen on kaiken etenevän tutkimuksen tärkein edellytys. Niinpä suvunkaan selvittäminen ei yllä koskaan täydellisyyteen, mutta jokainen julkaistu genealogia vie tutkimusta eteenpäin.

Ikään kuin harjakaisina Aminoff kuitenkin tarjoaa kirjansa käyttäjille varsinaisten virkauratietojen lisäksi myös tietoja ko. henkilöiden syntymäajoista. Nämä tiedot hän on sijoittanut henkilöhakemistoonsa, jonka oivallisuutta lisää vielä sekin, että viitteet virkoihin noudattavat karriäärin eivätkä numeron mukaista järjestystä. Mutta mielellään kirjan käyttäjä olisi tähän tinkinyt vielä pienen kukkuran lisääkin. Erityisen iloinen olisi näet sukututkija ollut myös syntymäpaikkaa koskevista tiedoista - tietenkin lähinnä niistä, joita ei saada oikosuoraan ihan kaikkein keskeisimmästä matrikkeli- tms. kirjallisuudesta. Juuri syntymäpaikkaa koskevat tiedothan olisivat - kuten tunnettua - kaikkein tärkeimpiä edesmenneiden ihmisten syntyperä- ja muitakin seikkoja jäljitettäessä. Varsinkin tällaisesta rahapalkoin ylläpidetystä viranhaltijakunnasta kysymyksen ollessa, jossa ei edes virkatalon sijainti ole tutkijaa opastamassa oikeille jäljille kirkonkirjajäljennösten (VA) eksyttävissä aarnioissa, olisivat syntymäpaikkatiedot aivan erityisen tervetulleita. - Ah, koskahan saadaan aikaan hakemisto mainittujen jäljennösten ainutlaatuisen arvokkaaseen sarjaan? Avaimeton lukko!


Genos 43(1972), s. 26-27

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1972 hakemisto | Vuosikertahakemisto