GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Viitteet | Referat | Artikkelin loppu ]

Roupé-suvun Suomen haara

Rovasti Vilho H. Kivioja, Kalajoki

Vänrikki Karl Johan Roupé tuli Kalajoelle muuttokirjalla 6.5.1810 Karkusta, jossa häntä ei löydy kirkonkirjoista. Hän oli muuttanut Karkun kappeliseurakunnasta, Suoniemeltä Ikaalisiin jo 1802. Voimme vain arvella hänen menettäneen taskussaan kantamansa paperit sodan seikkailuissa - olihan hän ollut kaksi kertaa venäläisten vankinakin - ja saaneen tuttavankaupalla uudet Karkusta, kun hän rauhan jälkeen palasi aikaisemmille kotiseuduilleen. Karl Roupé ei muulloinkaan pitänyt kiirettä muuttokirjansa jättämisessä uuteen seurakuntaan. Kalajoella hän ehti sekä solmia avion Susanna Vähäjylkän kanssa 1.10.1810 että saada lapsen 2.12. s.v. ennen kuin hän toimitti paperinsa rovasti Juhana Frosterukselle. Ja kun hän 1813 otti muuttokirjan Kalajoelta Savoon, mutta matka katkesi jo Reisjärvelle, jätettiin paperi pappilaan vasta neljätoista vuotta myöhemmin.

Mitään merkkiä ei ole Kalajoen kirjoissa siitä, että Karl Roupé oli ollut aikaisemmin naimisissa. Yht'aikaa hänen kanssaan otettiin kuitenkin 1827 Reisjärven kirjoihin perheen vanhimpana lapsena hänen kaimansa, 22.10.1809 syntynyt Karl Johan, jonka syntymämerkintää on turhaan haettu Suoniemen ja Kalajoen väliseltä alueelta, jopa Ruotsin puolelta. Suoniemellä Karl Roupé jo 12.9.1802 oli ottanut aatelisen kapteenin tyttären, Karolina Charlotta Cedersparren vaimokseen. Tämän ja kahden Ikaalisissa syntyneen lapsen myöhemmistä vaiheista ei myöskään ole varmoja tietoja ennen pojan Johan Mauritzin pestautumista Meriekipaasin matruusiksi 1837. Kalajoella perintätieto kertoo, että vänrikki oli jättänyt vaimonsa ja Karl Johanin jonnekin Vaasan seuduille ja että tämä vaimo oli etsinyt miestään kauan, kunnes lopuksi löysi hänet Reisjärveltä, jonne jätti pojan isän huostaan.

Vielä kerrotaan, että vänrikki muka olisi sanonut uuden vaimonsa kauneudessa enempi voittaneensa kuin hävisi ensimmäisen vaimonsa rikkauksissa. Minkä arvoisia lienevät tällaiset perintätiedot? Kun virkatalotuloillaan elänyt kapteeni Jakob Johan Cedersparre sai kuninkaalta eläkkeen erotessaan palveluksesta, tämä osoittaa, ettei hänellä ollut paljon varallisuutta ja että hän tuskin jätti suurta perintöä neljälle tyttärelleen. Ehkä se kuitenkin oli Susanna Vähäjylkän myötäjäisiä hiukan suurempi. Paikkaansa ei ainakaan pidä se osa perintätiedoista, jonka mukaan vänrikki muka karkasi Ruotsin armeijasta. Hänelle nimittäin todistettavasti myönnettiin laillinen ero joulukuussa 1809.

Karl Johan Roupén jälkeläisiä elää vielä niin Pohjanmaalla kuin muuallakin. Hänen asettumisensa Pohjanmaalle päätti sotilassuvun pitkän harhailukauden, jota voimme seurata hänestä kolme sukupolvea taaksepäin. Hänen Ruotsissa syntynyt isänsä, majuri Kasper Johan Roupé, hakeutui 1759 Suomen Porin läänin jalkaväkirykmentin upseeriksi. Tämän isä, ratsumestari Jakob Mauritz Roupé siirtyi vuorostaan Ruotsin palvelukseen jouduttuaan Tanskan armeijan upseerina sotavangiksi 1710. Ja tämän isä, everstiluutnantti Johan Kasper Rupe oli upseerina värvätyssä saksalaisessa rykmentissä, joka 1679 siirtyi Tanskan kuninkaan palvelukseen. Hänen käyttämänsä nimimuoto paljastaa suvun alkuperän melkoisella varmuudella saksalaiseksi.

Pohjanmaalla Roupé-suvun myöhäiset jäsenet ovat siirtyneet käyttämään sen talon nimeä, jossa asuivat. Heidän sukujuuristaan ja Roupé-suvun Suomessa eläneestä haarasta voidaan antaa seuraava kuva, jossa tiedot Pohjanmaan haarasta on viety vänrikin poikien lapsiin saakka.


Taulu 1.

Johan Kasper Rupe, oli vuodesta 1677 kapteenina Eschenin värvätyssä jalkaväkirykmentissä, joka münsteriläisten apujoukkojen kanssa tuli Tanskan palvelukseen tammikuussa 1679. Everstiluutnantti 11.8.1705. Pyysi elokuussa 1709 saada luovuttaa komppaniansa joko vanhimmalle pojalleen Hans Johan Kasperille, joka palveli Fynin pataljoonassa, tai toiselle pojalleen Jakob Mauritzille, mutta toivoi samalla saavansa pitää osan palkkaeduistaan. Ero myönnettiin 19.8. s.v. K. 23.4.1710. [1]

Hänen toinen poikansa oli

Jakob Mauritz Rup(p)e, Ruotsin palvelukseen siirryttyään Roupé, s. Haderslevissä 1686 (Ruotsissa antamiensa tietojen mukaan, mutta perheestä ei löydy mitään tietoja Haderslevin ev.luth. kirkonkirjoista), otti oman ilmoituksensa mukaan osaa viiteen sotaretkeen Brabantissa. Nimitettiin Tanskan palveluksessa Prinssi Christianin rykmentin vänrikiksi 11.3.1704, aliluutnantiksi (sekondløjtnant) 13.6.1705 ja yliluutnantiksi (premierløjtnant) 4.7.1709. Haavoittui ja joutui ruotsalaisten vangiksi Hälsingborgin taistelussa 10.3.1710. [1] Astui Ruotsin palvelukseen Smoolannin ratsuväkirykmentin aliratsumestarina 9.8.1714, ratsumestari 6.3.1718, ero 30.9.1719. K. Simmarydsnäsissä Jälluntoftan pitäjässä (Jönk. l.) 17.6.1746. - Puoliso 1) Näsbyssä (Jönk. l.) 25.11.1713 Eva Silfversparre, s. Näsbyssä 28.6.1697, haud. 8.5.1724, vht Upplannin viisikäsratsuväkirykmentin ratsumestari Nils Silfversparre ja Anna Maria Gyllenpamp; 2) Hedvig Charlotta Hägerflycht, s. Kinnstadissa (Itäg. l.) elok. 1705, k. Långerydissa (Jönk. l.) 12.10.1783, vht Itägöötan ratsuväkirykmentin everstiluutnantti Johan Axel Hägerflycht ja Maria Kristina Strömfelt.

Useita lapsia, joiden joukossa toisesta avioliitosta poika: [2]

Kasper Johan Roupé, s. Jälluntoftassa 23.8.1731. Astui palvelukseen Jönköpingin rykmenttiin 1748 ja yleni siellä kersantiksi. Siirrettiin vänrikiksi Porin läänin jalkaväkirykmenttiin 12.12.1759 ja von Blixenin rykmenttiin 1.4.1767, mutta jäi Porin rykmentin palvelukseen ja siirrettiin 10.12.1768 takaisin siihen. Luutnantti 10.10.1769, kapteeni 11.2.1778, ero majurina 28.5.1783. Asui sen jälkeen Kauniaisten kartanossa Suoniemellä, k. siellä 28.1.1793. - Puoliso [3] Suoniemellä 26.12.1775 Katarina Maria von Konow (tämän 1. aviossa) s. Kiikassa 13.11.1757, k. Hämeenlinnassa 3.5.1806, vht Porin läänin jalkaväkirykmentin majuri (Karl) Reinhold von Konow ja hänen 1. vaimonsa Gertrud Elisabet Gripenberg. 2. puoliso Suoniemellä 18.4.1794 pataljoonan välskäri Karl Julius Ståhlberg.

Lapsia:

Hedvig Elisabet, s. Ikaalisissa 16.9.1776, k. Kiukaisissa 29.3.1839. - Puoliso 1) lokak. 1798 Porin läänin jalkaväkirykmentin vänrikki Henrik Gustaf von Qvanten, s. Sahalahdella 8.11.1775, kaatui Lapuan taistelussa 14.7.1808; 2) Eurajoella 19.10.1814 ratsutilallisen poika, sittemmin Kiukaisten Mäkikallin ratsutilallinen Isak Johan Nordlund, s. Eurajoella 14.1.1788, k. Kiukaisissa 3.12.1853.

Karl Johan, s. 30.1.1778, vänrikki, k. 1828. Taulu 2.

Katarina Charlotta Margareta, s. Mouhijärvellä 12.6.1781, haud. siellä 3.8.1783.

Sebastian Alexander, s. 12.12.1783, sairaalanvalvoja, k. 1828. Taulu 7.

Gustava Ulrika, s. Suoniemellä 26.9.1786. Mainitaan Kauniaisissa asuvaksi Suoniemen rippikirjassa 1803-1812, mutta ei myöhemmin.

Ebba Katarina Henrietta, s. Suoniemellä 7.4.1789, k. Hämeenlinnassa 25.9.1867. - Puoliso n. 1807 Uudenmaan kevyen rakuunaosaston vääpeli, sittemmin luutnantti Lorentz Johan Tammelander, s. 1770, k. Kuhmalahdella 1827.

Johan Fredrik, s. 9.8.1792, venemies, k. 1834. Taulu 8.


Taulu 2.

Karl Johan Roupé (Kasper Johanin poika, taulu 1), s. Lempäälässä 30.11.1778. Merkittiin Porin läänin jalkaväkirykmentin palvelukseen 8.6.1780(!), korpraali 1.2.1791, kersantti 6.9.1797, ero krenatöörivääpelinä 6.3.1807. Astui uudelleen palvelukseen Gyllenbögelin vapaajoukon nostoväkikomppanian vääpeliksi Maalahdella 22.6.1808. Ilmoittaa ansioluettelossaan haavoittuneensa ensin »Pijalahdella» (ilmeisesti Närpiön Pielax) ja toisen kerran 13.9.1808 Vaasassa, jossa joutui vangiksi. Lunasti itsensä (»ransionerat mig») vapaaksi ja palasi armeijaan, jossa hänet 11.12.1808 siirrettiin Oulun pataljoonaan. Sen muututtua huhtikuun alussa 1809 Vaasan kenttäpataljoonan 3. komppaniaksi hän jälleen joutui vangiksi Skellefteåssa 15.5.1809, mutta lunasti taas itsensä vapaaksi. Siirrettiin Pohjanmaan pataljoonaan 7.10.1809, ero vänrikkinä 5.12. s.v. [4] Asui vuodesta 1810 alkaen Kalajoella ja ainakin vuodesta 1815 Reisjärvellä. K. siellä 18.10.1828.- Puoliso 1) Suoniemellä 12.9.1802 Karolina Charlotta Cedersparre, s. 28.3.1767, vht Turun läänin jalkaväkirykmentin kapteeni Jakob Johan Cedersparre ja Fredrika Gustava Uggla; 2) Kalajoella 1.10.1810 Susanna Vähäjylkkä, s. Kalajoella 26.2.1788, palasi 1851 leskenä Kalajoelle, k. siellä 31.5.1868, vht talollinen Juho Heikinpoika Vähäjylkkä ja Susanna Matintytär Korte.

Lapsia:

1. Katarina Charlotta Jakobina, s. Ikaalisissa 9.5.1805. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.

1. Johan Mauritz, s. 24.12.1806, märssymatruusi. Taulu 3.

1(?) Karl Johan, s. 22.10.1809, itsellinen, k. 1853. Taulu 4.

2. Susanna Maria, s. Kalajoella 2.12.1810, k. Reisjärvellä 7.4.1900. - Puoliso Reisjärvellä 15.6.1829 talollisen poika, sittemmin talollinen siellä Heikki Kustaa Erkinpoika Leppälä, s. Reisjärvellä 2.6.1805, k. siellä 19.12.1856.

2. Gustava Ulrika, s. 6.1.1813, k. Reisjärvellä 9.2.1890. - Puoliso Reisjärvellä 8.4.1833 talollisen poika, sittemmin talollinen Mikko Juhonpoika Leppälä, s. Reisjärvellä 8.12.1804, k. siellä 20.6.1865.

2. Jakob Magnus, s. Reisjärvellä 30.6.1815, k. siellä 12.5.1830.

2. Kasper Alexander, s. 25.5.1817, talollinen, k. 1869. Taulu 5.

2. Katarina Elisabet, s. Reisjärvellä 1.5.1819, k. Sievissä 27.4.1864. - Puoliso Reisjärvellä 26.12.1841 talollisen poika, sittemmin talollinen Antti Juhonpoika Puurula, vsta 1857 Myllyniemi, s. Reisjärvellä 1.5.1822, k. siellä 1866.

2. Greta Johanna, s. Reisjärvellä 27.8.1820, k. Kalajoella 25.12.1897. - Puoliso Kalajoella 16.6.1842 talollinen Erkki Tuomaanpoika Sorvari, v:sta 1855 Mehtälä, s. Kalajoella 24.2.1818, k. siellä 28.8.1899.

2. Brita Magdalena, s. Reisjärvellä 12.12.1823, k. siellä 6.4.1902. - Puoliso Reisjärvellä 26.4.1847 itsellinen Erkki Simonpoika Vattuniemi, s. Reisjärvellä 22.10.1820, k. siellä 15.12.1896.

2. Nils Petter, s. 21.4.1826, itsellinen, k. 1878. Taulu 6.

2. Fredrika, s. Reisjärvellä 11.7.1828, k. Kalajoella 26.5.1876. - Puoliso Kalajoella 28.12.1853 talollinen Juho Tuomaanpoika Sorvari, s. Kalajoella 27.2.1827, k. siellä 27.11.1886. Heidän lapsistaan vanhin, Erkki, ja nuorin, Kalle, olivat kuuluisia pelimanneja.


Taulu 3.

Johan Mauritz Roupé (Karl Johanin poika, taulu 2), s. Ikaalisissa 24.12.1806. Oli palvellut 11 3/4 vuotta tarkk'ampujapataljoonassa ennen pestautumistaan 10 vuodeksi matruusiksi Meriekipaasiin 30.9.1837. Ylennettiin märssymatruusiksi 19.3.1840. [5] Erosi pestauskauden päätyttyä ja muutti Messukylään 1848 sekä sieltä Tampereelle 1850. Perhe sai 27.1.1855 muuttokirjan Turun tarkk'ampujapataljoonaan, jonka katselmusluetteloista häntä ei kuitenkaan löydy. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat. - Puoliso Helsingissä, Meriekipaasin seurakunnassa 20.10.1839 Anna Lovisa Nyman, s. Inkoossa 11.1.1816, eli 1855, vht kirjuri Anders Nyman ja Maria Bökman.

Lapsia:

Amalia Lovisa, s. (a.n.) Helsingissä 25.6.1838. Muutti Venäjältä Helsinkiin 1869, k. siellä 24.11.1875. Naimaton.

Johanna Charlotta, s. Helsingissä, Meriekipaasin seurakunnassa 14.2.1840, k. siellä 31.3.1842.

Johan Mauritz, s. Helsingissä, Meriekipaasin seurakunnassa 22.9.1842, k. siellä 16.3.1844.

Emilia Vilhelmina, s. Helsingissä, Meriekipaasin seurakunnassa 15.8.1845, k. siellä 7.10.1847.

Emilia Charlotta, s. Tampereella 12.5.1851. Muutti 1867 Helsinkiin, k. siellä 20.1.1935. - Puoliso Helsingissä 10.5.1888 valajamestari Adolf Teodor Falck (tämän 2. aviossa), s. Viipurissa 28.3.1853, k. Helsingissä 30.7.1897.

Mauritz Vilhelm, s. Tampereella 14.9.1854, myöhemmät vaiheet tuntemattomat.


Taulu 4.

Karl Johan Roupé (Karl Johanin poika, taulu 2), s. 22.10.1809, eli itsellisenä Reisjärvellä, k. siellä 11.6.1853. - Puoliso Reisjärvellä 26.1.1845 Anna Kalajanniska, s. Reisjärvellä 15.9.1812, k. siellä 13.10.1898, vht talollinen Simo Simonpoika Kalajanniska ja Kaisa Bertilintytär Kettukangas.

Lapset (s. Reisjärvellä):

August, s. 19.6.1846, k. Reisjärvellä 27.7. s.v.

Karl, s. 15.5.1848, k. Reisjärvellä 18.5. s.v.

Karl, s. 8.5.1849, k. Reisjärvellä 29.9. s.v.

Johan, s. 7.6.1850, muutti 1869 Kalajoelle ja ryhtyi merimieheksi. Muutti 1876 edelleen Raaheen, jossa hänestä on ehtoollismerkintä 8.7.1877. Myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat.

Karl, s. 1.1.1852, k. Reisjärvellä 25.3. s.v.


Taulu 5.

Kasper Alexander Roupé, v:sta 1845 Leppälä, v:sta 1851 Nuorala (Karl Johanin poika, taulu 2), s. Reisjärvellä 25.5.1817. Oli 1838-1843 renkinä Kalajoella, palasi Reisjärvelle lankonsa »kanssa-asukkaaksi» Leppälään. Talollisena Kalajoen Nuoralassa vuodesta 1851. Voiman mieheksi mainittu. K. Kalajoella 22.12.1869. - Puoliso Reisjärvellä 26.1.1845 Maria Liisa Haapakangas, s. Kalajoella 22.11.1817, k. siellä 13.5.1890, vht maanviljelijä ja työmies Jaakko Erkinpoika Haapakangas eli Kytölä ja Liisa Simontytär Puroniemi (tämän 1. aviossa). Maria Liisa käytti Reisjärvellä 1840-luvulla isäpuolensa nimeä Veland (väännös sotilasnimestä Svedland).

Lapset:

Karl, s. Reisjärvellä 19.11.1845, k. siellä 12.1.1846.

Gustava, s. Reisjärvellä 15.3.1847, k. Kalajoella 6.5.1882. - Puoliso Kalajoella 13.10.1872 työmies Sylvester Efraiminpoika Kangaskukko (1. tämän 3:sta aviosta), s. Sievissä 12.2.1847, k. Yhdysvalloissa 17.11.1891.

Petter, s. Reisjärvellä 14.10.1848. Talollinen Kalajoen Nuoralassa, k. siellä 16.5.1931. - Puoliso Kalajoella 9.11.1873 Kaisa Greta Räihälä, s. Kalajoella 2.3.1846, k. siellä 12.1.1934, vht maanviljelijä Matti Matinpoika Räihälä ja Anna Greta Niilontytär Liias. Avioliitto oli lapseton.

Susanna, s. Reisjärvellä 28.8.1850, k. siellä 2.1.1851.

Fredrika, s. Kalajoella 22.11.1851, k. siellä 8.10.1925. - Puoliso Kalajoella 6.11.1881 talollinen Aukusti Matinpoika Laurila (tämän 2. aviossa), s. Kalajoella 13.7.1852, k. siellä 13.11.1923.

Greta Johanna, s. Kalajoella 7.2.1853, k. siellä 18.6.1856.

Susanna Maria, s. Kalajoella 4.6.1854, k. siellä 4.4.1939. Naimaton.

Kasper, s. Kalajoella 1.1.1857. Muutti naimatonna Yhdysvaltoihin 1880, myöhemmät vaiheet ovat tuntemattomat, 26.8.1935 hänet Suomessa julistettiin kuolleeksi (oikeuden määräämä kuolinpäivä 1.1.1929).


Taulu 6.

Nils Petter Roupé, v:sta 1855 Myllyoja (Myllyniemi), v:sta 1877 Viitakangas (Karl Johanin poika, taulu 2), s. Reisjärvellä 20.4.1826. Muutti Reisjärveltä Sieviin 1849 ja sieltä 1851 Kalajoelle, jossa asettui yhdessä veljensä Kasper Alexanderin kanssa Nuoralan viljelijäksi. Palasi Sieviin 1855, asui siellä lopuksi toisen vaimonsa kotitilalla, kunnes 1877 muutti Nivalan Viitakankaalle. K. siellä 5.12.1878. - Puoliso 1) Kalajoella 25.9.1852 Anna Alasikala, s. Sievissä 2.2.1824, k. siellä 1.5.1856, vht talollinen Simo Simonpoika Alasikala ja Loviisa Matintytär Jokisikala; 2) Sievissä 9.4.1859 Ulrika Myllyoja, s. Sievissä 18.11.1832, k. siellä 3.4.1877, vht talollinen Emanuel Matinpoika Myllyoja (alkuaan Ylikarjula) ja Anna Juhontytär Kangassikala.

Lapset:

1. Janika, s. Kalajoella 16.6.1853, k. siellä 7.4.1854.

1. Lars Petter, s. Sievissä 2.4.1855, k. siellä 8.12. s.v.

2. Karl Johan, s. Sievissä 13.8.1859. Työmies, asui Nivalan Viitakankaalla. K. Nivalassa 24.1.1921. - Puoliso Nivalassa 18.10.1885 Iida Maria Jaakola, s. Nivalassa 13.3.1865, k. siellä 17.3.1950, vht renki Antti Jaakonpoika Jaakola ja Leena Mikontytär Aurinko. Heillä oli kymmenen lasta ja suku jatkuu neljästä heidän pojastaan.

2. Matts, s. Sievissä 1.4.1861, k. siellä 13.6.1868.

2. Gustava, s. Sievissä 3.5.1863, k. siellä 12.7.1868.

2. Mariana, s. Sievissä 19.8.1866, k. Nivalassa 10.3.1919. - Puoliso Nivalassa 12.9.1886 työmies Matti Antinpoika Kaarlenkaski, s. Nivalassa 13.10.1866, k. siellä 5.5.1918.

2. Anders, s. Sievissä 16.10.1869. Suutari, jalkavaivainen. K. Nivalassa 24.9.1924. Naimaton.

2. Joel, s. Sievissä 4.5.1872. Työmies, asui Nivalassa, k. siellä 29.6.1933. - Puoliso Nivalassa 21.10.1894 Iida Matilda Viljamaa, s. Nivalassa 11.8.1871, k. siellä 6.10.1932, äiti talollisen tytär Karolina Matintytär Viljamaa. Heillä oli yksitoista lasta ja suku jatkuu neljästä heidän pojastaan.


Taulu 7.

Sebastian Alexander Roupé (Kasper Johanin poika, taulu 1), s. Mouhijärvellä 12.12.1783. Merkittiin Porin läänin jalkaväkirykmentin palvelukseen 23.9.1797. Helsingin kouluun 27.2.1801. Porin rykmentin korpraali 25.6.1806. Otti osaa Pommerin sotaan 1807 ja sai urhoollisuusmitalin Stralsundin piirityksen aikana. Otti osaa Suomen sotaan 1808-1809, majoittaja (11.4.1808?), haavoittui Lapuan taistelussa 14.7. s.v., kersantti 9.11. s.v., vääpeli 16.2.1809. Palasi sodan jälkeen Suomeen ja astui 1. Suomen tarkk'ampujapataljoonan palvelukseen kersantiksi 20.10.1812. Saman pataljoonan sairaalanvalvoja (sjukhusuppsyningsman) 5.6.1827, ero 18.6.1828. [6] Asui sodan jälkeen Huittisissa ja vuodesta 1826 Tyrväällä. K. 1828 (Tyrvään rippikirjan mukaan). - Puoliso Huittisissa 24.11.1807 Märta Sofia (kastekirjassa Maria Helena) Messman, s. Harjavallassa 23.5.1784, k. Tyrväällä 28.11.1864, vht Porin läänin jalkaväkirykmentin vääpeli Berndt Fredrik Messman (s. Enångerissa Norrlannissa 30.4.1720, k. Huittisissa 24.8.1797) ja hänen 3. vaimonsa Hedvig Wegelius (s. Karkussa 18.7.1740, k. Huittisissa 13.5.1825).

Lapsia (s. Huittisissa):

Sofia Gustava, s. 24.12.1810. - Puoliso Pirkkalassa 30.6.1831 Pirkkalan pitäjänräätäli Nils Asplund, s. Pirkkalassa 10.12.1805. He muuttivat 1853 Messukylään ja 1854 sieltä edelleen tuntemattomaan paikkaan. Perheen myöhemmistä vaiheista ei ole tietoja.

Albertina Agata, s. 15.9.1815, k. Tyrväällä 28.3.1831.


Taulu 8.

Johan Fredrik Roupé (Kasper Johanin poika, taulu 1), s. Suoniemellä 9.8.1792. Asui merimiehenä Helsingin pitäjän Nordsjön kylän Kallvikissa n. vuodesta 1820, muutti 1827 sieltä Helsinkiin venemieheksi (sjöforman). K. Helsingissä 4.1.1834. - Puoliso (luult. Helsingin pitäjässä) 20.1.1821 Hedvig Elisabet Torwigge (hänen 1. aviossaan), s. 12.2.1894, vht armeijalaivaston kersantti Henrik Adam Gabriel Torwigge ja Anna Kristina Lindgren. Hedvig Elisabet muutti 1843 Helsingistä Viaporiin, jossa hän solmi toisen avioliiton Venäjän laivaston soittajan kanssa.

Lapsia:

Maria Sofia, s. a.n. 23.10.1820, muutti Viaporiin 1839. Asui lopuksi Helsingin Katajanokalla, k. siellä 16.12.1873. [7] - Puoliso 1839(?) aliupseeri Vincentius Kasimirski, k. luultavasti 1858. Heillä oli 11 lasta, jotka kaikki kuolivat pieninä. [7]

Florentina Gustava, s. 3.3.1822, k. Helsingissä 13.12.1828.

Amalia Charlotta, s. Helsingin pitäjässä 23.11.1823, muutti Viaporiin 1843. Eli 1873 leskenä Kronstadtissa viiden lapsensa kanssa. [7]

Karoliina Henrika, s. 21.10.1825, muutti Viaporiin 1841.

Edla Elisabet, s. Helsingin pitäjässä 14.5.1827, muutti Viaporiin 1843. Erään Putoffin vaimona hän muutti sieltä Kronstadtiin 1853 sekä »vuodeksi Pietariin ja Tallinnaan» 1856.

Vilhelmina Albertina, s. Helsingissä 20.4.1829, k. siellä 19.6.1836.

Amanda Cecilia, s. Helsingissä 19.5.1831, k. siellä 27.7.1832.


Viitteet

[1]   Hirsch, Danske og norske Officerer 1648-1814 (Käsikirjoitus, Kuninkaallinen kirjasto, Kööpenhamina). Hirsch olettaa, että Johan Kasper Rupe on se »everstiluutnantti Ernst Rup», jonka puolisoksi 1696 tuli kapteeni Minsonin leski Anne Eleonore Banner (Danmarks Adels Aarbog 1885). Toisen lähteen mukaan Anne Eleonore Banner oli kuolleena jo 1686 (Danmarks Adels Aarbog 1891). Hän ei tietenkään voi olla Johan Kasper Rupen kahden tunnetun pojan äiti.

[2]   Kasper Johanin nuorempi veli Karl Axel Roupé, s. Simmarydsnäsissä 4.1.1735, k. 1798, tuli Jönköpingin rykmentistä Kronhielmin rykmentin varusmestariksi 29.11.1754 ja nimitettiin majoittajaksi 28.6.1759. Hänet siirrettiin Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentin kersantiksi 9.7.1760, mutta häntä ei mainita tämän rykmentin säilyneissä luetteloissa (Hirn, Från Lantingshausen till Jägerhorn. SLSS 441, s. 257). Hän lienee pian tämän nimityksensä jälkeen muuttanut takaisin Ruotsiin, jossa hän 1769 solmi avioliiton Märta Kristina Hård af Segerstadin kanssa.

[3]   Katarina Maria ilmoitetaan von Konow-sukua koskevissa selvityksissä Kasper Johanin toiseksi vaimoksi. Mitään muita viitteitä aikaisemmasta avioliitosta ei kuitenkaan ole löytynyt.

[4]   VA: Lindhin kokoelma; RSA: ansioluettelo ja eropäätös.

[5]   SA: Meriekipaasin katselmusluettelot.

[6]   VA: Lindhin kokoelma; SA: 1. Suomen tarkk'ampujapataljoonan ansioluettelot.

[7]   Viaporin linnaseurakunnan kuolleiden luettelo 1873.


Referat

Släkten Roupé i Finland. Ättlingarna till kaptenen vid Björneborgs läns infanteriregemente, slutligen majoren Kasper Johan Roupé (1731-1793) och hans enda kända hustru Katarina Maria von Konow (1757-1806) stannade i Finland. Från deras äldsta son, fänriken Karl Johan Roupé (1778-1828) härstammar en österbottnisk släktgren som fortlever talrikt, men enligt nordösterbottnisk sed har övergått till att bära gårdsnamn. Hans två bröder, sjukhusuppsyningsmannen Sebastian Alexander Roupé (1783-1828) och sjöformannen Johan Fredrik Roupé (1792-1834) efterlämnade döttrar. Den sistnämndes änka och döttrar gifte sig med ryska militärer på Sveaborg.

Kasper Johans far, ryttmästaren vid Smålands kavalleriregemente Jakob Mauritz Roupé (1686-1746) kallas i danska källor Rupe eller Ruppe innan han blev svensk krigsfånge vid Hälsingborg 1710. Hans far Johan Kasper Rupe (d. 1710) kom med ett värvat tyskt regemente i dansk tjänst 1679 och fick som överstelöjtnant avsked 1709. Namnet antyder, att släktens ursprung inte är franskt utan tyskt.


Genos 43(1972), s. 42-51

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Viitteet ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1972 hakemisto | Vuosikertahakemisto