GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Artikkelin loppu ]

Kirja-arvosteluja - Recensioner

Georg Luther

Tauno J. Korpijaakko, 400 vuotta Stenius (Steen) sukua. (Tekijän kustantama) 1974. 357 sivua.

Axel Bergholm julkaisi v. 1900 Sukukirjassaan Stenius-suvun 70-tauluisen selvityksen. Sigurd Steniuksen johdolla laadittu toinen selvitys, jossa oli 157 taulua, ilmestyi v. 1935 Sukututkimusseuran vuosikirjassa XVII. Kun taas on kulunut runsaan sukupolven pituinen aika, agrologi Tauno J. Korpijaakko on koonnut ja kustantanut sukunsa kolmannen selvityksen, jossa tauluja on jo 272. Kun selvitykseen on lisätty vielä suvun naispuolisten jäsentenkin lapset, sivumäärä on kasvanut edellisestä laitoksesta yli kaksinkertaiseksi.

Lisätiedoista valtaosa tietenkin koskee suvun nuorimpia polvia, mutta vanhempiakin haaroja on tutkittu uudestaan ja täydennetty. Tämän työn tuloksena on selvitykseen lisätty ennestään tuntematon Rauman sukuhaara, jonka viimeinen jäsen oli Hjalmar Nortamon kuvaama "Stenjukse äij", raumalainen lahjoittaja, merikapteeni Johan Ludvig Stenius (1820-1891). Myös Lempäälän sukuhaaraan on tullut merkittävä lisäys.

Alkusanoissa tekijä »etukäteen pyytää anteeksi tahattomia virheitä ja epäselvyyksiä» koska hän »ei aikaisemmin ole perehtynyt sukututkimukseen ja sen monitahoisiin sokkeloihin», sekä pyytää, että työtä arvosteltaisiin sen mukaisesti. Tekstistä löytyy kyllä pikkuvirheitä ja epätäsmällisyyksiä. Suvun alkuperä johdetaan Hugo Lagströmin tietojen mukaisesti Sten-nimiseen Porin taloon, mutta lisätietoja ei liene löytynyt asiasta, vaikka Lagströmin varovaiset arvailut siitä, miten Martinus Thomae Stenius oli sukua talon omistaneelle Sten Anderssonille, ovat muuttuneet varmaksi väitteeksi, että Martinus oli Stenin poikapuoli. Kun todisteet yhteydestä Stenin taloon ovat selvät, ei kantaisää enää tulisi väittää Punkalaitumen Kivisenojasta polveutuvaksi.

Onko epävarma arvailu varmistunut perusteettomasti myös sivulla 320, jossa kysymysmerkki on hävinnyt tiedosta, että luutnantti Erik Granbergin vaimo Anna Maria Stenius (n. 1694-1739) oli Jeremias Steenin tytär? Tieto Erik Granbergin isästä lienee väärä, koska C-B. J. Petander Pohjanmaan rykmentin historiassaan kutsuu häntä Martinpojaksi. Lisiä Granbergin lapsiluetteloon löytyy Lewenhauptin teoksesta Karl XII:s officerare ja "Sursillin suvusta".

Nimistä löytyy monia epätarkkuuksia. Useimmat niistä eivät aiheuttane pahoja virhetulkintoja, mutta aivan helppoa ei ole huomata, että nimi Lagerseed olisi tulkittava Lagerstedt (s. 325) ja nimen von Dephrdet tulisi olla von Dohrdet (s. 331). Lähteissä esiintyviä sattumanvaraisia nimenmuotoja olisi voinut kunnioittaa vähemmän: Elin Sigfrid Carhoter (s. 260) olisi ollut syytä vaihtaa muotoon Elin Sigfridintytär Karhutar tai peräti nimeen Elina Sipintytär Karhunen. Nimismies (= länsman) Karl Krookin kutsuminen laamanniksi (= lagman) sivulla 323 johtunee lukuvirheestä.

Tällaisten huomautusten luetteloa olisi helppo jatkaa, mutta esimerkit riittänevät osoittamaan minkä tyyppisiin epätarkkuuksiin lukijan tulee varautua. Niiden varjoon eivät saa jäädä teoksen ansiot: tarkat ja täyteläiset tiedot suuren suvun monista sadoista jäsenistä. Tietojen kokoaminen ja toimitustyö olisivat näin laajassa selvityksessä muodostuneet suurtyöksi harjaantuneellekin sukututkijalle. Aloittelijan saavutuksena Steniusten uusi sukukirja herättää vilpitöntä kunnioitusta.


Genos 46(1975), s. 24-25

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1975 hakemisto | Vuosikertahakemisto