GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

Pieniä löytöjä - Små fynd


Kuka oli syntyjään Petronella Joosepintytär?

Aarne Alapoti

Ilmajokelaisen nuijapäällikön Jaakko Ilkan miniä Petronella Joosepintytär kävi keväällä 1643 Tukholmassa pyytämässä omasta ja monien muiden Pohjanmaan ratsutalonpoikien puolesta hallitukselta verovapautta. Historiantutkijat ovat esittäneet tämän harvinaisen tapahtuman johdosta epäilyjä siitä, kuuluiko Petronella syntyperältään ollenkaan eteläpohjalaisiin kansannaisiin (ainakin Armas Luukko teoksessa »Eteläpohjalaisia elämäkertoja» I, s. 222). Kirjailija Artturi Leinonen, joka otti Petronellan päähenkilöksi romaaniinsa »Kahden joen kansa», antoi mielikuvituksensa lentää vielä pitemmälle: Petronellan vanhemmat olisivat olleet Jooseppi Jaakonpoika Bovilanus ja Anna Eerikintytär Kempus. Mutta mikä oli Petronellan todellinen syntyperä asiakirjojen valossa?

Lukiessani Vähänkyrön vuoden 1707 käräjäpöytäkirjoja, huomasin erään myllyriidan yhteydessä Petronellan kirjallisen todistuksen: »Antti Heikinpoika Kuuttilasta vaati Johan Flammingilta viidettä osaa Flammingilan myllystä, esittäen vaatimustensa tueksi edesmenneen Mikko Ilkan lesken Petronella Joosepintyttären, Kylmäjyrältä, antaman kirjallisen todistuksen 29. joulukuulta 1673, jossa hän todistaa, että siihen aikaan, kun hän oli naimattomana kotona Kuuttilan Seppilän talossa (nykyisin Jussila), jota kantaja nyt asuu, oli siellä vanhastaan puhuttu, että vesimylly, jonka hänen veljensä Martti Joosepinpoika sittemmin oli luovuttanut Flammingilaan ............» Petronella oli silloin ollut 80-vuotias ja oli siis syntynyt v. 1593. Martti Joosepinpoika asui isänsä Jooseppi Martinpojan jälkeen taloa vuosina 1606-1661.


Genos 46(1975), s. 54

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1975 hakemisto | Vuosikertahakemisto