GENOS
- Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja

[ Viitteet | Referat | Artikkelin loppu ]

Luthman-suku

Rouva Ilse Johnsson, Helsinki

Jo 1900-luvun alkupuolella appeni, lääkintöneuvos J. V. Johnsson pyysi lankoaan K. J. Stenbäckiä (myöh. Kivekäs) tiedustelemaan mm. Lemusta isänsä äidin Albertina Lovisa Luthmanin vanhempia. Hän saikin tietoja heistä, mutta perhe oli muuttanut pois Lemusta jo ennen Albertina Lovisan syntymää. Heidän sanottiin olleen »ruotsinmaalaisia». 1930-luvun alussa mieheni sai selville myös seuraavan sukupolven Tukholman sota-arkiston tietojen kautta. Vaikka olen myöhemmin tiedustellut useaankin otteeseen lisätietoja Ruotsin eri arkistoista, en ole päässyt sen kauemmaksi taaksepäin. Voin näin ollen valaista vain neljän sukupolven elämää. Niidenkin seuraaminen on useassa kohdin tuottanut ylivoimaisia vaikeuksia, joten useat suvun jäsenet häviävät tuntemattomiin kohtaloihin. Olen kiitollinen niistä heitä koskevista lisätiedoista, jotka tämän pikku selvityksen lukijat ehkä voivat antaa.

Ruotsissa on elänyt ja ehkä vieläkin elää Luthmaneja. Näistä ainakin kaksi upseeria, molemmat rykmentinmajoitusmestareita, sopisivat ikänsä puolesta Suomessa eläneen suvun kantaisäksi. Mitään näyttöä ei kuitenkaan toistaiseksi ole löytynyt. Toinen heistä oli Johan Luthman, joka palveli Vermlannin rykmentin rykmentinmajoitusmestarina 1714, jolloin hänet oli komennettu värväämään miehistöä rykmenttiin Tönningenin onnettoman taistelun jälkeen. Pian tämän jälkeen hän otti eron.

Jakob Luthman tuli 1691 katselmuskirjuriksi Länsigöötan-Taalain rykmenttiin ja kohosi Länsigöötan kolmikasrykmentin luutnantiksi 9.10.1705 sekä erosi 3.10.1711. Hän astui uudelleen palvelukseen rykmentinmajoitusmestariksi Upplannin kolmikasjalkaväkirykmenttiin 1.9.1712, erosi lopullisesti 15.11.1717 ja kuoli 1734. Hänen puolisonsa Sara Dimberg eli leskenä Tössessä 1735. [1]


Taulu 1.

N.N. (Luthman)

Lapsia:

Petter Luthman, s. 25.2.1705. Esikuntaluutnantti. K. 1758. Taulu 2.

Ture Luthman, s. 24.2. 1712, [2] ilmeisesti Ruotsissa. Oli Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin everstiluutnantin komppanian rumpalina 1743, jolloin hänet ylennettiin Raaseporin komppanian katselmuskirjuriksi. [3] »Kersantti» Ture Luthman asui 1766-1771 Bromarvin Riilahdessa. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat. Hänen vaimonsa lienee ollut »avskedade mönsterskrivaren Luthmans hustru» Maria Elisabet Frese, joka kuoli 68 vuoden ikäisenä Espoon Kvarnbyssa 12.5.1784.

Taulu 2.

Petter Luthman (taulusta 1), s. 25.2.1705, [2] ilmeisesti Ruotsissa, kuoli Tukholmassa matkalla Pommerin sotaan 24 tunnin sairauden jälkeen 12.3.1758 sekä haudattiin saksalaiseen hautausmaahan. Tuli vapaaehtoisena linnoitusjoukkoihin 1724, palveli Lappeenrannan linnoitusten rakentamisjoukoissa vuoteen 1728, jolloin hänestä tuli katselmuskirjuri Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmenttiin. Vuonna 1732 hänestä tuli korpraali, 1736 majoittaja, 1741 kersantti ja vääpeli sekä 26.6.1750 adjutantti ja 31.1.1752 kornetti. Nimitettiin esikuntaluutnantiksi 4.10.1755. Hän otti osaa 1741-1742 sotaan sekä vuosina 1749-1752 Helsingin linnoitusten rakentamiseen. [4] Petter Luthman asui ainakin 1728 Pälkäneellä sekä 1733 Helsingin pitäjän Västersundomin Nybondasissa. [5] Hän osti vähän ennen kuolemaansa Carl ja Petter Adlercreutzilta Hilabäckin rälssitilan Kirkkonummelta 3500 kuparitalarin hinnasta, mutta ennätti maksaa vain 1000 talaria. Kauppa peruuntui hänen kuolemansa takia. [6] Hänen pesänsä arvo oli 4333 kuparitalaria. - Puoliso Pälkäneellä 30.11.1729 Elisabet Wigge, s. n. 1709, luultavasti Porvoon pitäjän Kiialassa, kuoli Mynämäellä 30.4,1776, vanhemmat: Kiialan uskottu mies Matts Wigg ja Elisabet Malmgren, joka kuoli tyttärensä Elisabetin luona Pyhäjärven (U. l.) Ahmossa 12.9.1756. Vuoden 1758 Kirkkonummen käräjillä (s. 761) Luthmanin leski ilmoitti, »att hon wore sinnad att hos Hans Majestät... underdånigast anhålla om någon pension för sig både till eget och sine omyndige barns nödtorftige föda och underhåll.»

Lapsia:

Margareta Helena, s. 25.5.1731, [2] kuoli Liedossa 12.11.1788. - Puoliso Kirkkonummella 1.1.1761 Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin korpraali, sittemmin varanimismies Gustav Jakob Rödlin, s. Kirkkonummella 18.9.1739, kuoli Mynämäellä 2.6.1771.

Petter Johan, s. 8.12.1732. Kornetti. K. 1814. Taulu 3.

Anna Kristina, s. 23.9.1734, [2] kuoli Turussa 28.11.1800. Naimaton.

Karl Henrik, s. Nurmijärven Lepsämässä 20.8.1738. Mainitaan Pohjan rippikirjassa 1750, myöhemmät vaiheet tuntemattomat.

Hedvig Juliana, s. Nurmijärven Lepsämässä 28.9.1741. Häntä ei mainita perheessä Pohjan rippikirjassa, joten hän lienee kuollut pienenä.

Taulu 3.

Petter Johan Luthman (isä: Petter, taulu 2), s. 8.12.1732 [2] (1730?, 1731?, 1737?), ilmeisesti Helsingin pitäjässä, kuoli Maskun Kelhoisissa 15.1.1814. Tuli vapaaehtoiseksi linnoitusjoukkoihin 1748 ja Uudenmaan jalkaväkirykmenttiin 1749, korpraali 5.12.1754. Vaihdon kautta Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin korpraali 4.2.1761, sai samalla kersantin arvon. Komennettiin syyskuussa s. v. Sprengtportenin vapaajoukkoon Pommerin sotaan. Nimitettiin 23.6.1762 yliadjutantiksi (premiäradjutant), [7] mutta kutsutaan edelleen kersantiksi saadessaan eron 1.6.1764. Lienee saanut kornetin arvonimen, jolla hänet säännöllisesti mainitaan ainakin vuodesta 1766. Hänet väitettiin Kristina Sofia Rennerfeltin Nummella 21.5.1764 synnyttämän aviottoman tyttären isäksi. Tytär, joka käytti nimeä Beata Margareta Luthman kuoli Nummella 17.12.1832 mentyään siellä 13.1.1782 naimisiin kersantti Samuel Kallbergin kanssa. Petter Johan Luthman asui perheineen 1766-1771 Hattulassa, josta muutti Merimaskun Nygårdiin sekä sieltä vuoden 1772 paikkeilla Mynämäkeen, jossa asui ainakin vuoteen 1778. Hän omisti siellä Mustilan kruununtilan, jonka kuitenkin möi, sekä Nokkilan verotilan. Muutti sieltä Lietoon, jonka pappilassa asui toisen vaimonsa kanssa 1780, sekä sieltä Lemun Monnoisiin. Perhe muutti väliaikaisesti Turkuun 1793, mutta jo 1796 he asuivat Askaisten Ahtisissa ja noin vuodesta 1805 Maskussa, ensin Odensnäsissa ja lopuksi Kelhoisissa. - Puolisot 1) n. 1764 (Stralsundissa?) Beata Amalia Denicke, s. Saksassa 14.2.1738, kuoli Mynämäellä 15.7.1777; 2) ennen 30.4.1780 [8] Barbara Margareta Ross, s. Helsingissä 4.4.1738, k. Lemun Monnoisissa 19.7.1790 (tämä avioliitto oli lapseton), vanhemmat: teologian professori Isak Ross ja Birgitta Mjödh; 3) ilmeisesti vuoden 1791 alussa Juliana Helena Haarman, s. Perniön Lemussa 6.2.1769, kuoli Turussa 3.6.1830, haudattiin Paattisiin Kreivilän hautaan, vanhemmat: Halikon kihlakunnan henkikirjoittaja Mikael Haarman ja Ulrika Elisabet Forsgren. Juliana Helena tuli 1788 Turkuun ja sieltä 1789 Lemun Peinikkalaan, josta hän muutti Monnoisiin 1790.

Lapsia:

1. Johan Daniel, s. Vihdissä perheen ollessa matkalla Hattulaan 6.8.1765. Tuli Liedosta Lemuun 1785, lähti samana vuonna merille. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.

1. Maria Elisabet, s. Hattulassa 10.3.1767, k. siellä 22.9.1768.

1. Agata Amalia, s. Hattulassa 31.1.1769, k. Lemussa 3.3.1833. Naimaton.

1. Gustav Otto, s. Hattulassa 20.1.1771, k. siellä 24.1. s. v.

1. Adolf, s. (kaks.) Merimaskun Nygårdissa 7.1.1772, k. Loviisassa 1790 (ei löydy sikäläisistä kirkonkirjoista).

1. Ulrika, s. (kaks.) Merimaskun Nygårdissa 7.1.1772, k. siellä 22.2. s. v.

1. Hedvig Juliana, s. Mynämäellä 9.11.1774, eli vielä 1793 Lemun Monnoisissa, myöhemmät vaiheet tuntemattomat.

3. Karl Johan, s. 13.12.1791, hukkui Naantalin ulkopuolella ja löydettiin Harjaisten Storgårdin alueelta 1.11.1815. Kutsutaan lakitieteen opiskelijaksi, mutta ei liene opiskellut Turussa. Naimaton.

3. Johanna Amalia, s. Turussa 7.6.1793, kuoli ilmeisesti perheen vuokraamalla tilalla, Kirkkonummen Stormsissa 14.8.1852, merkitty myös Viipurin ruotsalaisen seurakunnan kuolleitten kirjaan. - Puoliso Naantalin kirkossa 10.11.1820 (merkitty Lemun kirjoihin) varatuomari, sittemmin Viipurin laamannikunnan laamanni August Lohman, s. Maskussa 27.1.1794, kuoli Viipurissa 11.10.1863.

3. Edla Eleonora, s. Lemussa 20.8.1795, k. Askaisissa 11.8.1798.

3. Adolf Ulrik, s. 26.9.1796. Lääninkonttoristi. Taulu 4.

3. Albertina Lovisa, s. Askaisten Ahtisissa 13.5.1798, kuoli poikansa, henkikirjoittaja Karl Alfred Johnssonin luona Joensuussa 17.3.1866. Muutti Lemusta Maskuun 1813 sekä samana vuonna Ruotsiin, missä oleskeli pormestari Stichaeuksen lesken perheessä Dagarössa. Muutti tämän perheen kanssa Tukholmaan 1817 ja Naantaliin n. 1818. - Puoliso Naantalissa 21.1.1821 sittemmin Iisalmen kappalainen Johan Johnsson (alk. Soininen), s. Leppävirran Soisalossa 7.7.1797, kuoli Iisalmella (nyk. Lapinlahti) Väärnin pappilassa 20.12.1831. Miehensä kuoleman jälkeen leski asui Väärnissä vuoteen 1838, jolloin hän vuokrasi vänrikki Savanderin virkatalon nimeltä Pienlahti Ulmalan kylästä. Vuodesta 1842 hän vuokrasi Johan Sonnisen leskeltä Lampaanjärven kylän Laidinniemen tilan ja vuonna 1852 hän muutti poikansa luokse Joensuuhun. Albertina Lovisa sairasti vaikeaa nivelreumaa, joka varhain teki hänestä ramman.

3. Frans Efraim, s. (kaks.) Askaisten Ahtisissa 6.9.1801, kuoli Tukholmassa 3.12.1832. Muutti ilmeisesti 1816 Maskusta Tukholmaan. Ruotsin postilaitoksen konttorikirjuri. Asui Gävlessä 1819-1821 sekä sen jälkeen Tukholmassa, Mariestadissa ja jälleen Tukholmassa. - Puoliso Ruotsissa Matilda Maria Charlotta Kuhr, s. 24.2. 1806, muutti leskenä Pietariin 1841 ja palasi Tukholmaan 1863. Hän sai Pietarissa aviottoman pojan nimeltä Johan Richard Luthman, joka kuoli siellä 9.1.1863 17-vuotiaana.

3. Per Vilhelm, s. (kaks.) Askaisten Ahtisissa 6.9.1801, kuoli siellä 14.8.1804.

3. Klas Teodor, s. Askaisten Ahtisissa 7.7.1804. Tuli 29.6.1820 Hattulasta Turkuun, jossa toimi kaupungin notaarina. Muutti 1828 Viipuriin, josta häntä ei kuitenkaan ole löytynyt. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.

3. Edla Antoinetta, s. Maskussa 26.2.1806. Asui 1825 lankonsa, tuomari Lohmanin luona Turussa, muutti 1826 toisen lankonsa, pastori Johnssonin luo Tuusniemelle. Muutti sieltä, kun Johnsson samana vuonna sai siirron Tohmajärvelle, mutta ei esiinny Johnssonin luona tämän jälkeen. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.

Taulu 4.

Adolf Ulrik Luthman (isä: Petter Johan, taulu 3), s. Askaisissa 26.9.1796. Oli 1821 maanjako-oikeuden sihteerinä Turussa, asui 1822-1826 Viipurissa. [9] Oli sotkeutunut 17.1.1827 suoritettuun ilkivaltaan erästä venäläistä sotilasta vastaan. Lienee ollut sairaalan taloudenhoitaja, koska hänen vaimonsa vuoden 1826 jälkeen asui Viipurin sairaalan alueella ja hänen tittelinsä on »ekonomskan». [9] Viipurin lääninhallituksen konttoristi 1829, mainitaan sellaisena vielä vuoden 1831 valtiokalenterissa. Asui 1830 Helsingissä. [9] Myöhemmät vaiheet tuntemattomat, kuoli ennen vuotta 1840. - Puoliso Viipurissa 28.4.1822 Olavina Charlotta Boije, s. 9.3.1800, vanhemmat: kaupungin notaari Olof Kristian Boije Uppsalasta ja Katarina Kristina Hedenberg, joka kuoli Pietarissa 79-vuotiaana 15.6.1856. Olavina Charlotta muutti tyttärensä kanssa Pietariin 1829. Hänet mainitaan siellä Katariinan seurakunnassa leskenä 1840, mutta hän häviää kirjoista n. 1845. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.

Lapsi:

Emilia Adolfina, s. a.n. Turussa 18.4.1821 (äiti oli Luthmanin kihlattuna), kuoli Joensuussa 21.4.1880. - Puoliso Pietarissa 29.11.1842 kirjansitoja Reinhold Blomlöf, s. (Turussa?) 20.12.1813, kuoli Joensuussa 18.12.1883. Perhe muutti Joensuuhun 1849.

____________


[1]   Lewenhaupt, Karl XII:s officerare, s. 424.
[2]   Pohjan pitäjän rippikirjat.
[3]   RSA: Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin rullat.
[4]   RSA: Arméns pensionskassas meritband 1-3, 1757.
[5]   VA: 8212.
[6]   VA: Raaseporin tuomiokunnan tuomiokirja 1760.
[7]   RSA: Arméns pensionskassas meritband 1763, s. 1731.
[8]   Liedon rippikirja.
[9]   Henkikirjat.


Referat

Släkten Luthman. Släkten Luthman i Finland härstämmar från stabslöjtnanten vid Nylands och Tavastehus läns dragonregemente Petter Luthman (1705-1758). Han och hans bror, mönsterskrivaren vid samma regemente Ture Luthman (f. 1712, levde 1743), som inte har kända barn, härstammade uppenbart från Sverige. De var möjligen söner till antingen regementskvartermästaren vid Värmlands regemente Johan Luthman (nämnd 1714) eller till regementskvartermästaren vid Upplands tremänningsinfanteriregemente Jakob Luthman (död 1734). Den geografiska mobiliteten bland Petter Luthmans efterkommande har varit stark och flera av dem försvinner i okända öden . På manslinjen utdog släkten troligen med hans sonsöner på 1830-talet.


Genos 46(1975), s. 64-69

© Tekijät ja Suomen Sukututkimusseura - Författarna och Genealogiska Samfundet i Finland

[ Artikkelin alku | Viitteet ]

Aiheenmukainen hakemisto | Vuoden 1975 hakemisto | Vuosikertahakemisto